1110/1999

Opetusministeriölle osoitetulla kirjelmällä ovat lastenhoitaja Daniel Diafua ja 21 muuta henkilöä, jotka ovat ilmoittaneet asuinpaikkansa ja ammattinsa, ilmoittaneet uskonnonvapauslain (267/1922) 13 §:n mukaisesti muodostaneensa Kimbangun kirkkokunta -nimisen uskonnollisen yhdyskunnan, jonka kotipaikka on Helsinki. Ilmoitukseen on liitetty selvitys yhdyskunnan uskontunnustuksesta ja julkisen uskonnonharjoituksen muodosta sekä hyväksytty yhdyskuntajärjestys. Nämä kuuluvat:

Uskontunnustus

Uskomme ainoaan kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen, joka on kaiken elämän alku ja lähde, maailmankaikkeuden ja näkyvän ja näkymättömän Luoja. Me tunnustamme, että yksin Jeesus Kristus on ihmiskunnan pelastaja ja vapahtaja. Messias on Jumalan ainoa poika, jonka hän teki ihmiseksi. Hän astui alas taivaasta, meidät pelastaakseen, kärsi ristinkuoleman, hänet haudattiin ja hän nousi kolmantena päivänä kuolleista, jotta ennustukset toteutuisivat. Hän nousi taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja hallitsee ikuisesti taivasten valtakuntaa. Hän on palaava kunniassaan tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Me uskomme Pyhään Henkeen, joka hallitsee Jumalan ja Kristuksen kanssa ja antaa elämän. Se on lähtöisin Isästä ja on puhunut profeettojen kautta. Se on kanssamme ikuisesti. Me uskomme yhteen universaaliin ja apostoliseen kirkkoon. Me odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja ikuista elämää Jeesuksessa Kristuksessa. Aamen.

Julkisen uskonnonharjoituksen muoto

Kimbangun kirkkokunnan piirissä uskontoa harjoitetaan julkisesti kirkkokunnan uskontunnustukseen nojautuen

1) osallistumalla julkista uskonnonharjoitusta varten järjestettäviin kokouksiin, joissa saarnataan ja keskustellaan Jumalan sanasta, veisataan virsiä ja lauletaan hengellisiä lauluja, nautitaan Herran ehtoollista ja toimitetaan muita seurakunnallisia tehtäviä kuten lasten kastamisia, rippikoulun pitämistä ja hautaustoimituksia,

2) tekemällä lähetystyötä ja evankelioimalla sekä kotimaassa että ulkomailla,

3) noudattamalla kirkon opetusta ja kirkkokuria sekä julkisessa että yksityisessä elämässä.

Yhdyskuntajärjestys

1 §

Nimi ja kotipaikka

Yhdyskunnan nimi on Kimbangun kirkkokunta. Kirkkokunta on osa Jeesuksen Kristuksen kirkkoa maan päällä, jonka hän on perustanut erityislähettiläänsä Simon Kimbangun kautta. Kirkkokunnan kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Kirkkokunta on kirkollisessa suhteessa kansainvälisen Kimbangun kirkkokunnan alainen, ja sen hengellinen johtaja on kirkkokunnan ylin johtaja hengellisissä asioissa.

Kirkkokunta osallistuu maailmanlaajuisen Kimbangun kirkkokunnan toimintaan muun muassa kansallisneuvoston valitsemien edustajien kautta. Edustajia on vähintään kaksi ja enintään kahdeksan.

2 §

Tarkoitus ja toiminnan laatu

Kirkkokunnan tarkoituksena on järjestää jäsentensä ja heidän alaikäisten lastensa julkinen uskonnonharjoitus, hoitaa heidän uskonnollisia asioitaan sekä ylläpitää ja toteuttaa heidän uskonnollisia tarpeitaan vastaavaa toimintaa tunnustuksensa pohjalta.

Kirkkokunnan kieliä ovat suomi, ranska ja lingala. Kaikilla jäsenillä on kuitenkin oikeus käyttää sitä kieltä mitä he parhaiten osaavat.

Kirkkokunta voi järjestää jumalanpalveluksia ja kokouksia uskonnon julkista harjoittamista varten.

3 §

Jäsenet

Jäseneksi voi liittyä jokainen Suomessa asuva kristitty henkilö, joka on kastettu, jos kirkkokunnan hallitus hänet muutoin hyväksyy. Jäsenellä on oikeus erota kirkkokunnan jäsenyydestä ilmoittamalla henkilökohtaisesti hallitukselle kirjallisesti tai suullisesti erosta. Hallituksella on oikeus erottaa jäsen, joka vahingoittaa kirkkokunnan mainetta joko määräajaksi tai kokonaan.

4 §

Hallitus

Kirkkokunnan asioita hoitaa kirkkokunnan hallitus, jonka vuosikokous valitsee toimikaudeksi, joka on yhden vuoden pituinen. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, sihteeri, kirjanpitäjä, rahastonhoitaja, kuoronohjaaja, neljä varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Puheenjohtajan ja muut henkilöt nimeää hallituksen eri tehtäviin kansallisneuvosto.

Hallituksen tehtävänä on:

1) hoitaa ja valvoa kirkkokunnan asioita,

2) tehdä aloitteita ja esityksiä vuosikokoukselle ja muille kirkkokunnan kokouksille,

3) hoitaa huolellisesti kirkkokunnan taloutta ja omaisuutta,

4) ottaa ja erottaa kirkkokunnan jäsenet ja toimihenkilöt,

5) laatia vuosittain kirkkokunnan vuosi- ja tilikertomukset sekä tilinpäätös,

6) suorittaa muut sille annetut tehtävät.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta heidän katsoessaan sen tarpeelliseksi tai jos vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii. Kutsu on toimitettava suullisesti tai kirjallisesti seitsemän (7) päivää ennen hallituksen kokousta. Erityisen tärkeissä asioissa kutsu on lähetettävä kirjallisena vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta hallituksen jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen. Hallitus on päätösvaltainen, jos vähintään neljä jäsentä sekä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat läsnä.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

Kirkkokunnan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kumpikin erikseen yhdessä joko sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

Hallitus tai sen jäsen voidaan erottaa kansallisneuvoston päätöksellä, mikäli kaksi kolmasosaa (2/3) kokouksessa läsnäolevista ja äänestäneistä jäsenistä sitä kannattaa. Hallituksen jäsen voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai kansallisneuvostolle.

Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkistajaa allekirjoittavat. Pöytäkirja on laadittava ja tarkistettava neljäntoista (14) päivän kuluessa kokouksesta.

5 §

Virkailijoiden ja papiston hyväksyminen

Ennen toimeensa astumista maallikkojohtajan ja papin on saatava kirkkokunnan hengellisen johtajan määräys tehtäväänsä.

6 §

Rahoitus

Kirkkokunta rahoittaa toimintansa keräämillään jäsenmaksuilla. Jäsenmaksujen määräytymisperusteet vahvistaa kansallisneuvosto.

Toimintansa tukemiseksi kirkkokunta vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

7 §

Kirkkokunnan kokoukset ja kansallisneuvosto

Kirkkokunnan kokoukset kutsuu koolle hallitus jäsenille näiden ilmoittamaan osoitteeseen lähetettävällä kirjeellä viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Kokous on myös kutsuttava koolle kun vähintään yksi kymmenesosa kirkkokunnan äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsitelyä varten vaatii. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa. Kirkkokunnan kokous muodostaa kansallisneuvoston.

Ylin päätösvalta kirkkokunnan asioissa kuuluu kansallisneuvostolle. Kiinteän omaisuuden luovuttaminen on kansallisneuvoston asia.

Kansallisneuvoston kokouksessa käsiteltävät asiat on mainittava, mikäli mahdollista, kokouskutsussa. Jäsen voi saattaa asian kansallisneuvoston käsiteltäväksi pyytämällä sitä kirjallisesti hallitukselta kolmea viikkoa ennen kokousta tai tekemällä aloitteen itse kokouksessa suullisesti tai kirjallisesti.

Äänioikeus kansallisneuvostossa on kaikilla täysi-ikäisillä kirkkokunnan jäsenillä. Jokaisella on yksi ääni. Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti.

Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkistajaa allekirjoittavat. Pöytäkirja on laadittava ja tarkistettava neljäntoista (14) päivän kuluessa kokouksesta.

Kansallisneuvosto kokoontuu vuosittain kesäkuussa sekä tarvittaessa muulloinkin.

Kansallisneuvosto voi antaa tarkempia määräyksiä kirkollisista toimituksista, kirkon sisäisestä työnjaosta, toimikunnista, kurinpidosta ja muista asioista kirkkojärjestyksessä.

8 §

Vuosikokous

Kansallisneuvoston vuosikokous pidetään kesäkuussa ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

1) kokouksen avaus,

2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi äänten laskijaa,

3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,

4) hyväksytään kokoukselle laadittu esityslista, jota tarvittaessa täydennetään,

5) käsitellään vuosi- ja tilikertomukset, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto,

6) päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,

7) vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus kuluvalle kalenterivuodelle,

8) valitaan uusi hallitus ja sille puheenjohtaja sekä nimetään hallituksen muut jäsenet tehtäviinsä sekä tarvittaessa päätetään tehtävänvaihdoksista hallituksen piirissä,

9) valitaan edustajat kirkon kansainvälisiin tehtäviin,

10) valitaan toimintaa kansallisneuvostossa ja muilla tasoilla valvomaan maallikkoedustajia tarpeellinen määrä,

11) valitaan kaksi tilintarkastajaa,

12) käsitellään muut esityslistan asiat.

9 §

Yhdyskuntajärjestyksen muuttaminen

Kirkkokunnan yhdyskuntajärjestyksen muuttamiseen tarvitaan kirkkokunnan kokouksen eli kansallisneuvoston päätös, jota vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kirkkokunnan kaikista äänioikeutetuista jäsenistä on kannattanut. Kirkkokunnan purkautumiseen vaaditaan yhdyskunnan kansallisneuvoston päätös, jota vähintään viisi kuudesosaa (5/6) kirkkokunnan kaikista äänioikeutetuista jäsenistä on kannattanut kahdessa perättäisessä kokouksessa. Asiat on mainittava kokouskutsussa.

Kirkkokunnan purkautuessa velkojen ja vastuiden jälkeen ylijäävät varat käytetään köyhien ja apua tarvitsevien Afrikasta peräisin olevien kristittyjen hyväksi Suomessa. Tarkemmin varojen käyttämisestä päättää kirkkokunnan viimeinen kokous.

10 §

Yleistä

Muutoin noudatetaan voimassa olevaa uskonnonvapauslakia.

Opetusministeriö on tutkinut tämän asian.

Kimbangun kirkkokunta -nimisen uskonnollisen yhdyskunnan yhdyskuntajärjestys on laadittu uskonnonvapauslain mukaisesti eikä sen uskontunnustus tai uskonnonharjoitusmuoto ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.

Uskonnonvapauslain 15 §:n 2 momentin nojalla opetusministeriö on erikseen päättänyt, että yhdyskunnan hallituksen jäsenten enemmistö voi olla muita kuin Suomen kansalaisia. Näin ollen yhdyskunnan hallitus täyttää uskonnonvapauslain 15 §:n vaatimukset.

Tämän perusteella opetusministeriö on hyväksynyt Kimbangun kirkkokunta -nimisen uskonnollisen yhdyskunnan merkittäväksi uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin.