85/1999

Annettu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999

Laki eläkesäätiölain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1995 annetun eläkesäätiölain (1774/1995) 123 §:n 2 momentti,

muutetaan 6 §:n 4 momentti, 36 a §:n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta, 37, 38, 41 ja 42 §, 43 §:n 2 momentti, 45 §:n 4―6 momentti, 46 §:n 3 momentin johdantokappale ja 3 kohta ja 4 momentti, 5 momentin johdantokappale sekä 7 ja 8 momentti, 47 §:n 4 ja 5 momentti, 48 §:n 7 momentti, 48 a §, 48 d §:n 4 momentti, 54 §, 64 §:n 1 momentti, 65 §:n 2 momentti, 67 §:n 1 momentti, 109 ja 110 §, 132 §:n 2 momentin johdantokappale ja 4 momentin johdantokappale ja 4 kohta, 134 §, 135 §:n 2 momentti ja 136 §,

sellaisina kuin niistä ovat 43 §:n 2 momentti, 45 §:n 4―6 momentti, 48 a § ja 48 d §:n 4 momentti laissa 1323/1997, 36 a §:n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta ja 132 §:n 2 momentin johdantokappale, 4 momentin johdantokappale ja 4 kohta laissa 201/1998, sekä

lisätään 43 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi sekä lakiin uusi 41 b, 47 a ja 137 a § seuraavasti:

6 §

Asianomainen ministeriö antaa tarkemmat määräykset osastojen varojen ja mahdollisten velkojen sekä tuottojen ja kulujen erillään pitämisestä. Vakuutusvalvontavirasto voi tarvittaessa antaa ohjeita asianomaisen ministeriön tämän pykälän nojalla antamien määräysten soveltamisesta eläkesäätiöön.

36 a §

Eläkesäätiön tilintarkastajan on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle eläkesäätiötä koskevista seikoista ja päätöksistä, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja joiden voidaan katsoa:

1) rikkovan eläkesäätiön sääntöjä, perusteita tai eläkesäätiön toiminnan harjoittamista koskevaa lainsäädäntöä;


37 §

Eläkesäätiön kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettava kirjanpitolakia (1336/1997), jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu, sekä kirjanpitoasetusta (1339/1997), jollei tämän luvun säännöksistä tai asianomaisen ministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston vakuutustoiminnan erityisluonteeseen perustuvista määräyksistä muuta johdu.

Kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n 1 momenttia ja 5―8 §:ää, 3 luvun 1 §:n 3 momenttia, 2 §:n 2 momenttia, 6 ja 7 §:ää, 9―12 §:ää sekä 13 §:n 1 ja 3 momenttia, 4 luvun 1―4 §:ää, 5 §:n 3―5 momenttia ja 7 §:ää, 5 luvun 2 §:ää, 3 §:n 2 momenttia, 4 §:ää, 5 §:n 1 momenttia, 6―13 §:ää, 16 ja 17 §:ää sekä 19 ja 20 §:ää sekä 6 ja 7 lukua ei sovelleta eläkesäätiön tilinpäätöksen laatimiseen.

38 §

Tilinpäätökseen kuuluvien asiakirjojen on oltava selkeitä ja tilinpäätöksen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus.

Hallituksen ja asiamiehen on päivättävä ja allekirjoitettava tilinpäätös. Jos hallituksen jäsen tai asiamies on esittänyt eriävän mielipiteen tilinpäätöksestä, on tätä koskeva lausuma liitettävä siihen hänen vaatimuksestaan.

Tilinpäätös on annettava tilintarkastajille neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, jollei Vakuutusvalvontavirasto eläkesäätiön hakemuksesta erityisestä syystä myönnä tästä poikkeusta. Tilintarkastajien on annettava tilintarkastuskertomus kuukauden kuluessa hallitukselle.

41 §

Taseeseen merkitään:

1) saamiset nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon;

2) rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden käypä arvo tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä;

3) eläkevastuu 43 §:n säännöksiä ja asianomaisen ministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston määräyksiä noudattaen laskettuun arvoon; sekä

4) muut velat niemellisarvoon tai, jos velka on indeksiin taikka muuhun vertailuperusteeseen sidottu, muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen nimellisarvoa korkeampaan arvoon.

Jos kulukirjaus, joka on tehty saamisista 1 momentin 1 ja 2 kohdan perusteella, osoittautuu viimeistään tilikauden päättymispäivänä aiheettomaksi, se on kirjattava kulukirjauksen oikaisuksi.

41 b §

Hyödyke siirretään sijoitus- tai käyttöomaisuusryhmästä toiseen 41 a §:ssä tarkoitetun tasearvon määräisenä.

Taseen liitteenä on ilmoitettava tase-eräkohtaisesti sijoitusomaisuuden hankintameno ja käypä arvo.

Asianomainen ministeriö antaa tarkemmat määräykset arvonkorotusten enimmäismääristä ja Vakuutusvalvontavirasto sijoitusten käyvän arvon ja hankintamenon määrittämisestä.

42 §

Asianomainen ministeriö antaa vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat määräykset eläkesäätiön tuloslaskelman ja taseen kaavasta sekä tuloslaskelman ja taseen liitetiedoista ja toimintakertomuksessa ilmoitettavista tiedoista.

Vakuutusvalvontavirasto antaa vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat tarkemmat määräykset eläkesäätiön tilinpäätöksen laatimisesta.

Vakuutusvalvontavirasto voi antaa ohjeita ja lausuntoja tämän luvun, asianomaisen ministeriön 1 momentissa tarkoitettujen määräysten, eläkesäätiön tilinpäätöstä koskevien säännösten sekä kirjanpitolain ja -asetuksen (1339/1997) soveltamisesta eläkesäätiöön.

Vakuutusvalvontavirasto voi eläkesäätiön hakemuksesta erityisestä syystä määräajaksi myöntää luvan poiketa 3 momentissa tarkoitetuista säännöksistä ja määräyksistä, jos poikkeus on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi eläkesäätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta tilasta.

Jos tässä pykälässä tarkoitettu määräys, ohje, lausunto tai lupa on kirjanpitolain tai -asetuksen yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, asianomaisen ministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston on ennen määräyksen, ohjeen, lausunnon tai luvan antamista pyydettävä siitä kirjanpitolautakunnan lausunto.

Vakuutusvalvontavirasto voi erityisistä syistä määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia tilinpäätöksen laatimisajasta, tuloslaskelman ja taseen laatimisessa noudatettavista kaavoista, liitetiedoista, toimintakertomuksen tarkemmasta sisällöstä, taseerittelyistä ja liitetietojen erittelyistä.

43 §

Eläkevastuu lasketaan:

1) ennen tilinpäätöshetkeä alkaneista eläkkeistä ja muista etuuksista;

2) eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden vastaisista eläkkeistä ja muista etuuksista siltä osin kuin eläkkeen tai muun etuuden on katsottava karttuneen tilinpäätöshetkeen mennessä sekä eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluneiden henkilöiden vastaisista eläkkeistä ja muista etuuksista;

3) työntekijäin eläkelain mukaisen toiminnan edellyttämän vakavaraisuuden ylläpitoon tarkoitetusta lisävakuutusvastuusta, jota voidaan käyttää sijoitustoiminnan tappion peittämiseen sekä kannatusmaksujen alentamiseen siten kuin asianomainen ministeriö tarkemmin määrää; sekä

4) vapaaehtoisten lisäeläkkeiden ja muiden etuuksien tulevista korotuksista aiheutuvasta vastuusta (indeksikorotusvastuu), jota saa käyttää tulevien korotusten lisäksi ainoastaan laskuperusteiden muuttamisesta aiheutuneen eläkevastuun kasvun peittämiseen siten kuin Vakuutusvalvontavirasto tarkemmin määrää.

Eläkevastuu lasketaan 2 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa Vakuutusvalvontaviraston määräysten mukaisesti, ellei muualla laissa toisin säädetä, ja 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa asianomaisen ministeriön määräysten mukaisesti.


45 §

Jos B-eläkesäätiön tai AB-eläkesäätiön B-osaston toimintapääoma ylittää 48 c §:n 1 momentin mukaisen vakavaraisuusrajan nelinkertaisen määrän, voidaan ylite mainitussa pykälässä säädetyin edellytyksin Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella palauttaa työnantajalle. AB-eläkesäätiössä palautuksen edellytyksenä on, että A-osaston eläkevastuu on katettu 47 §:n mukaisesti. Asianomainen ministeriö voi tarvittaessa antaa määräyksiä siitä, että ylitettä arvioitaessa tietyt erät jätetään huomioon ottamatta toimintapääomassa ja että tiettyjen varojen arvo lasketaan käyvästä arvosta poikkeavasti.

Jos A-eläkesäätiön tai AB-eläkesäätiön A-osaston 46 §:n ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisten varojen arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä pysyvästi kattavan 47 §:n mukaisesti vastuun määrän ja varojen kokonaisuudessaan ylittävän eläkesäätiön eläkevastuun ja muiden velkojen määrän, erotusta vastaavat varat saadaan Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella palauttaa työnantajalle. Asianomainen ministeriö voi tarvittaessa antaa määräyksiä siitä, että ylikatetta arvioitaessa tiettyjen katteeseen kuuluvien varojen arvo lasketaan käyvästä arvosta poikkeavasti. Palautuksen seurauksena ei A-eläkesäätiölle tai AB-eläkesäätiön A-osastolle saa jäädä vastuuvajausta. AB-eläkesäätiössä palautuksen edellytyksenä on, että AB-eläkesäätiön B-osaston toimintapääoma ylittää 48 c §:n 1 momentin mukaisen vakavaraisuusrajan nelinkertaisen määrän.

Asianomainen ministeriö antaa tarkemmat määräykset tämän pykälän soveltamisesta. Vakuutusvalvontavirasto voi tarvittaessa antaa ohjeita asianomaisen ministeriön tämän pykälän nojalla antamien määräysten soveltamisesta eläkesäätiöön sekä tässä pykälässä tarkoitetusta hakemuksesta ja hakemuksessa annettavista selvityksistä.

46 §

Eläkesäätiön on katettava eläkevastuun bruttomäärä jäljempänä tässä pykälässä säädettyihin omaisuuslajeihin kuuluvin sellaisin varoin, jotka käypään arvoon Vakuutusvalvontaviraston määräämien perusteiden mukaan arvostettuina riittävät kattamaan eläkevastuun, josta ensin on vähennetty seuraavat erät:


3) asianomaisen ministeriön määräämissä tapauksissa erityisistä syistä vähennettävät muut erät.

Ministeriö voi erityisestä syystä määrätä, että tietyt katteeseen kuuluvat varat arvostetaan niiden käyvästä arvosta poikkeavasti.

Eläkevastuun katteen on, sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja sen nojalla tarkemmin määrätään, oltava:


Eläkesäätiön eläkevastuun kate on luetteloitava siten kuin Vakuutusvalvontavirasto tarkemmin määrää.

Vakuutusvalvontavirasto voi antaa ohjeita tämän pykälän ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten soveltamisesta.

47 §

Eläkesäätiön eläkevastuun kate on luetteloitava siten, kuin Vakuutusvalvontavirasto tarkemmin määrää.

Vakuutusvalvontavirasto voi antaa ohjeita tämän pykälän ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten soveltamisesta.

47 a §

Eläkesäätiön hallituksen on laadittava säätiön varojen sijoittamista koskeva suunnitelma (sijoitussuunnitelma). Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset sijoitussuunnitelmasta.

48 §

Asianomainen ministeriö antaa määräykset tämän pykälän soveltamisesta. Vakuutusvalvontavirasto voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita asianomaisen ministeriön tämän pykälän nojalla antamien määräysten soveltamisesta eläkesäätiöön.

48 a §

B-eläkesäätiön ja AB-eläkesäätiön B-osaston toimintapääomalla tarkoitetaan sitä määrää, jolla työntekijäin eläkelain mukaisen toiminnan varat ja muut niihin rinnastettavat sitoumukset ja vakuudet ylittävät sanotusta vakuutustoiminnasta johtuvat velat ja muut näihin rinnastettavat sitoumukset, siten kuin siitä asetuksella säädetään ja sen nojalla tarkemmin määrätään. Eläkevastuun määrää laskettaessa ei oteta huomioon 43 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua lisävakuutusvastuuta.

48 d §

Vakuutusvalvontavirasto antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset 1―3 momentissa tarkoitettujen suunnitelmien laatimisesta ja toimittamisesta.

54 §

Eläkesäätiöllä on oikeus maksaa kertasuorituksena vanhuus- tai perhe-eläke taikka vapaakirjaan perustuva työkyvyttömyyseläke, joka on pienempi kuin 20 euroa kuukaudessa tai eläkkeensaajan suostumuksella 40 euroa kuukaudessa. Kertasuoritus lasketaan Vakuutusvalvontaviraston määräysten mukaisesti, ellei muualla laissa toisin säädetä.

64 §

Eläkesäätiön valvonta ja tarkastus kuuluu Vakuutusvalvontavirastolle.


65 §

Eläkesäätiön on annettava Vakuutusvalvontavirastolle ja asianomaiselle ministeriölle niiden määräämässä kohtuullisessa ajassa eläkesäätiön toiminnasta muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, jotka ovat tarpeellisia tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.


67 §

Jollei eläkesäätiö noudata lakia, sääntöjään tai asianomaisen ministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston tämän lain nojalla antamia määräyksiä, Vakuutusvalvontaviraston on kehotettava eläkesäätiötä korjaamaan asia määräajassa.


109 §

Hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen ja asiamies on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut eläkesäätiölle. Sama koskee vahinkoa, jonka edellä mainitut henkilöt tätä lakia, eläkesäätiön sääntöjä tai asianomaisen ministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston määräyksiä rikkomalla ovat aiheuttaneet eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvalle tai kuuluneelle henkilölle, eläkkeen tai muun etuuden saajalle, työnantajalle tai muulle henkilölle.

110 §

Eläkesäätiön nimenkirjoittaja, joka ei ole työsuhteessa eläkesäätiöön ja joka ei ole hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai asiamies, on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän myötävaikuttamalla tämän lain, eläkesäätiön sääntöjen tai asianomaisen ministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston määräysten rikkomiseen tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta on aiheuttanut eläkesäätiölle, sen toimintapiiriin kuuluvalle tai kuuluneelle henkilölle, eläkkeen tai muun etuuden saajalle tai muulle henkilölle.

132 §

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, asianomaisella ministeriöllä ja Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus luovuttaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja:


Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, asianomainen ministeriö ja Vakuutusvalvontavirasto voivat käyttää tämän pykälän mukaisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja vain:


4) asianomaisen ministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston päätöksistä tehtyihin valituksiin vastaamiseen.


134 §

Asianomainen ministeriö ja Vakuutusvalvontavirasto voivat julkaista eläkesäätiöiden toiminnasta, asemasta ja kehityksestä tilastoja ja niihin verrattavia tietoja, jotka on laadittu yhtäläisen perusteen mukaan kaikista eläkesäätiöistä.

Asianomaisen ministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston hallussa olevista eläkesäätiöiden tilinpäätöksistä on jokaisella oikeus saada tieto.

135 §

Vakuutusmatemaatikon ottamisesta ja eroamisesta on eläkesäätiön tehtävä ilmoitus Vakuutusvalvontavirastolle. Asianomainen ministeriö voi antaa määräyksiä tämän pykälän soveltamisesta.

136 §

Eläkesäätiön vakuutusmatemaatikon on suoritettava eläkesäätiön tilasta vakuutustekninen tutkimus vähintään joka toinen vuosi sekä muulloinkin, jos Vakuutusvalvontavirasto pitää sitä tarpeellisena. Vakuutusvalvontavirasto antaa tarvittaessa ohjeita tutkimuksen laatimisesta.

137 a §

Mitä tässä laissa säädetään sosiaali- ja terveysministeriöstä tai asianomaisesta ministeriöstä, koskee Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain (78/1999) voimaantulon jälkeen Vakuutusvalvontavirastoa, jollei 2 momentista muuta johdu.

Vakuutusvalvontavirastoon ei sovelleta, mitä tämän lain 4 §:n 3 momentissa, 6 §:n 4 momentissa, 36 §:n 1 momentissa, 37 §:n 1 momentissa, 39 §:n 2 momentissa, 41 §:n 1 momentin 3 kohdassa, 41 a §:n 1 ja 2 momentissa, 41 b §:n 3 momentissa, 42 §:ssä, 43 §:n 2 ja 3 momentissa, 45 §:n 4―6 momentissa, 46 §:n 1 momentissa, 3 momentin 3 kohdassa ja 4 momentissa, 48 §:n 1 ja 7 momentissa, 48 c §:n 2 ja 5 momentissa, 55 §:n 3 momentissa, 64 §:ssä, 65 §:n 2 ja 3 momentissa, 67 §:n 1 momentissa, 88 §:n 5 momentissa, 109 ja 110 §:ssä, 120 §:n 4 momentissa, 122 §:ssä, 132 §:n 2 ja 4 momentissa, 134 §:ssä, 135 §:n 2 momentissa ja 147 §:n 2 momentissa säädetään sosiaali- ja terveysministeriöstä tai asianomaisesta ministeriöstä.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999.

Ne asianomaisen ministeriön antamat luvat, määräykset, ohjeet ja muut vakuutusvalvontaa ja -tarkastusta koskevat päätökset, joiden antaminen 137 a §:n mukaisesti siirtyy Vakuutusvalvontavirastolle, jäävät Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain voimaantulon jälkeen edelleen voimaan, kunnes Vakuutusvalvontavirasto toisin päättää.

HE 163/1998
TaVM 29/1998
EV 202/1998

Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.