1152/1998

Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa tarkoitetun yhtiön perimien maksujen perusteista

Kauppa- ja teollisuusministeriö on valtiontakuurahastosta 18 päivänä kesäkuuta 1998 annetun lain (444/1998) 9 §:n nojalla päättänyt:

1 luku

Soveltamisala

1 §

Tätä päätöstä sovelletaan valtiontakuurahastosta annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneen vientitakuulaitoksen ja Valtiontakauslaitoksen antamiin vastuusitoumuksiin.

2 luku

Käsittelymaksut

1 §

Takuu- ja takaushakemuksen perusteella tehdyistä päätöksistä peritään käsittelymaksu, jonka suuruus määrätään käsittelystä aiheutuneen työmäärän ja kustannusten mukaan. Käsittelymaksu peritään myös päätöksen muutoksesta ja päätöksen voimassaoloajan pidennyksestä, jos käsittelystä aiheutuu vähäistä suuremmat kustannukset tai siihen on muu erityinen syy.

3 luku

Vientitakuut

1 §

Kun valtion vientitakuu on myönnetty vientitakuulain 2 §:n 1 momentin 1―2 kohdissa ja 5―6 kohdissa säädetyissä tapauksissa, vientitakuusta suoritettava maksua määrättäessä on otettava huomioon luottoajan pituus, tilaajan luottokelpoisuus, luotolle tilaajan taholta järjestettävät vakuudet, ostajamaassa sovellettavat valuutta- ja kaupparajoitukset, kaupassa käytettävän valuutan vaihtokelpoisuus sekä se, koskeeko vientitakuu yhdelle tai useammalle tilaajalle tapahtuvaa toimitusta.

2 §

Kun vientitakuu on myönnetty tämän luvun 1 §:n tarkoittamissa tapauksissa tavaran viennille, takuumaksu on määrättävä kertakaikkisena maksuna takuumaksuajan perusteella. Takuumaksuaika on ajanjakso, joka alkaa takuun tullessa voimaan ja päättyy viimeistään tilaajalle myönnetyn luoton viimeisen maksuerän eräpäivänä.

Takuumaksu on laskettava takuuseen hyväksytystä kauppahinnan osasta.

Takuumaksu on vähintään 0,05 %. Takuumaksu on enintään 5,0 % takuumaksuajan kutakin yhden vuoden ajanjaksoa kohti.

3 §

Kun vientitakuu on myönnetty tämän luvun 1 §:n tarkoittamissa tapauksissa työ- ja palvelusuoritusten viennille, takuumaksu on määrättävä takuusitoumuksessa ilmoitetuista tappion enimmäismääristä kutakin 6 kuukauden ajanjaksoa kohti.

Työ- ja palvelusuoritusten viennille myönnetystä takuusta takuumaksu on vähintään 0,05 % ja enintään 9,0 % tappion enimmäismäärästä.

Mikäli olennainen osa kauppahinnasta jää työ- tai palvelusuoritusten luovutuksen jälkeen luotoksi, takuumaksu voidaan soveltuvin osin määrätä 2 §:ssä esitettyjen perusteiden mukaan.

4 §

Takuusta, joka käsittää vastuun vientitakuulain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta tappiosta, peritään takuumaksu soveltuvin osin edellä tämän luvun 1 ja 2 §:ssä esitettyjen perusteiden mukaan, kuitenkin niin, että takuumaksun enimmäisrajat ovat 2 §:n 3 momentissa mainittuihin verrattuna kaksinkertaiset.

5 §

Kun valtion vientitakuu on myönnetty vientitakuulain 2 §:n 1 momentin 4 a kohdan nojalla, peritään takuusta takuumaksu soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan kuin edellä tämän luvun 2 §:ssä on määrätty, kuitenkin niin, että takuumaksu lasketaan takuun kattamasta remburssin vahvistuksen määrästä.

6 §

Kun valtion vientitakuu on myönnetty vientitakuulain 2 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla pankille tai muulle luotonantajalle sellaisen luoton vakuudeksi, joka on myönnetty viejälle viennin rahoittamista varten, peritään takuusta takuumaksuna luottoajasta ja velallisen luottokelpoisuudesta riippuen vähintään 0,1 % ja enintään 3,0 % vuodelta laskettuna viejälle myönnetyn luottorajan tai takuuseen kuuluvan luoton määrästä.

7 §

Kun valtion vientitakuu on myönnetty vientitakuulain 2 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla pankille tai muulle luotonantajalle sellaisen luoton vakuudeksi, joka on myönnetty vientituotteen ostamista varten ulkomaiselle tilaajalle tai muulle velalliselle, peritään takuusta takuumaksu soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan kuin edellä tämän luvun 1 ja 2 §:ssä on määrätty, kuitenkin niin, että takuumaksu lasketaan takuuseen kuuluvan luoton määrästä.

8 §

Kun valtion vientitakuu on myönnetty vientitakuulain 2 b §:n nojalla, peritään takuusta takuumaksuna kunkin takuuvuoden alun taatun investoinnin ja taattujen tuottojen arvosta vähintään 0,2 % ja enintään 5,0 % takuuvuodelta laskettuna.

Takuuvuosi on 12 kuukauden pituinen ajanjakso, joka alkaa kunakin kalenterivuonna sinä päivänä, jolloin investointitakuu on astunut voimaan.

9 §

Kun valtion vientitakuu on myönnetty vientitakuulain 2 §:n 1 momentin 8 kohdan nojalla sen varalta, että viejän puolesta ulkomaisen tilaajan hyväksi annettu vakuus otetaan käyttöön tai lain 2 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla vakuuden vastavakuudeksi vakuuden antajalle, peritään takuusta takuumaksuna vähintään 0,1 % ja enintään 5,0 % vuodelta.

10 §

Ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista annetun lain mukaisista vientitakuista peritään takuumaksua sen mukaan kuin edellä tämän luvun 1―9 §:ssä on säädetty.

4 luku

Valtiontakaukset

1 §

Takausluotosta peritään valtiontakuurahaston vastuulla nostettuna olevalle pääomalle vuotuisen koron tapaan tai luottolimiitistä takauksen kattavalle määrälle laskettava vuosimaksu, joka määrätään takausta myönnettäessä ja jota on suoritettava siksi, kunnes takausluotto on kokonaan maksettu, luottolimiittikausi päättynyt tai takaukseen perustuva maksuvelvollisuus on alkanut.

Vuosimaksun suuruutta määrättäessä käytetään perusteena takauksesta johtuvan arvioidun riskin suuruutta huomioon ottaen myös vastavakuuden arvo. Vuosimaksua määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös se, millainen merkitys hankkeella katsotaan valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa tarkoitetun yhtiön (erityisrahoitusyhtiö) toimintaperiaatteiden kannalta olevan.

Vuosimaksua voidaan korottaa takauksen ollessa voimassa, jos takauksen kohteena olevan lainan lyhennyksiä ja korkoja ei suoriteta sovitun maksusuunnitelman mukaisesti, jos lainan lyhennyksiä siirretään tai luottoa muutoin ei hoideta sopimuksen mukaisesti sekä jos takauksen vastavakuuksia heikennetään. Vuosimaksua voidaan alentaa, mikäli vastavakuuden arvo on olennaisesti parantunut tai takauksensaajan taloudellinen asema on merkittävästi vahvistunut.

2 §

Vuosimaksu on eräiden elinkeinoalojen valtiontakauksista annetun lain nojalla myönnetyistä takauksista vähintään 0,25 % ja enintään 3,0 %.

3 §

Vuosimaksu on vähintään 0,3 % ja enintään 2,0 %

― laivanrakennustoimintaa harjoittaville yrityksille toimitusluottojen ja alusten rakennusaikaiseen rahoittamiseen käytettävien luottojen vakuudeksi myönnetyistä takauksista ja

― laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille alushankintoihin ja alusten muutos-, korjaus- ja parannustöiden rahoittamiseen myönnetyistä takauksista.

Alushankintojen rahoituksen vakauttamiseen myönnetyistä takauksista peritään vähintään 0,75 % vuosimaksu.

4 §

Vuosimaksu on ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnetyistä takauksista vähintään 0,25 % ja enintään 2,0 %.

5 §

Mitä edellä on sanottu valtiontakauksista ja takausluotoista, koskee myös Valtiontakuukeskuksen takausvastuulla valtion varoista annettujen lainojen myöntämistä ilman turvaavaa vakuutta.

5 luku

Pääomatakuut

1 §

Valtiontakuukeskuksen myöntämistä pääomatakuista peritään valtiontakuurahaston vastuulla olevan riskipääomasijoituksen osalle takuumaksu, joka voi takuun voimassaollessa vaihdella 0,5―5,0 prosentin välillä vuotuisen koron tapaan laskettuna.

2 §

Takuumaksun suuruutta määrättäessä käytetään perusteena arviota takuuseen liittyvästä riskistä sekä arviotakuumaksun, käsittelymaksun ja 3 §:ssä tarkoitetun arvonnousukorvauksen kokonaistuotosta valtiontakuurahastolle.

3 §

Korvaus sijoituksen arvonnoususta peritään valtion pääomatakuista annetun lain 6 §:n mukaisesti.

6 luku

Vakauttamistakaukset

1 §

Takauksen hakeneelta peritään vuosimaksu vuotuisen koron tapaan siitä luoton määrästä tai markka vasta-arvosta, joka on valtiontakuurahaston vastuulla. Vuosimaksu määrätään takaustarjousta annettaessa. Vuosimaksu on vähintään 0,25 prosenttia ja enintään 3,0 prosenttia. Vuosimaksua on suoritettava siihen asti, kunnes takauksen voimassaolo päättyy.

2 §

Vuosimaksun suuruutta määrättäessä käytetään perusteena takauksesta johtuvan arvioidun riskin suuruutta ottaen huomioon myös vastavakuuden arvo.

7 luku

Perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi myönnetyt takuut

1 §

Perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi myönnetystä valtion takuusta suoritettavaa maksua määrättäessä on otettava huomioon luottoajan pituus, luotonsaajan maan ja luotonsaajan luottokelpoisuus ja luoton takaisinmaksun turvaamiseksi saatavat vakuudet.

2 §

Takuumaksu on määrättävä kertakaikkisena maksuna takuumaksuajan perusteella. Takuumaksuaika on ajanjakso, joka alkaa takuun tullessa voimaan ja päättyy luoton viimeisen maksuerän eräpäivänä.

Takuumaksu on laskettava luoton määrästä.

Takuumaksuksi voidaan määrätä enintään 5,0 % takuumaksuajan kutakin vuoden ajanjaksoa kohti.

8 luku

Muut suoritteet ja erityiskustannukset

1 §

Erityisrahoitusyhtiön muista suoritteista peritään maksuja, joiden suuruutta määrättäessä otetaan huomioon käsittelystä aiheutunut työmäärä ja muut kustannukset.

2 §

Erityisrahoitusyhtiöllä on oikeus periä takuu- ja takaushakemuksen sekä muutos- ja pidennyshakemuksen käsittelyssä käytettyjen tarpeellisten asiantuntijoiden ja käsittelyyn liittyvien matkojen aiheuttamat sekä muut vastaavat aiheutuneet tarpeelliset kustannukset.

9 luku

Voimaantulo

1 §

Tällä päätöksellä kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriön 9 päivänä marraskuuta 1994 antama päätös (980/1994) Valtiontakuukeskuksen perimien maksujen perusteista.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998

Kauppa- ja teollisuusministeri
Antti Kalliomäki

Ylitarkastaja
Markku Pulkkinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.