958/1998

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1998

Liikenneministeriön päätös erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta

Liikenneministeriö on päättänyt

muuttaa erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista 17 päivänä joulukuuta 1992 annetun liikenneministeriön päätöksen (1715/1992) 3―4, 7―9, 13, 15―16, 18―20, 22―23, 26―27, 29 ja 31 §:n, sekä

lisätä päätöksen lukuun 4 uuden 16 a, lukuun 5 uudet 21 a, 21 b ja 23 a sekä lukuun 8 uuden 31 a §:n seuraavasti:

3 §
Jakamaton esine

Jakamattomalla esineellä tarkoitetaan tässä päätöksessä sen lisäksi, mitä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 2 §:n 4 momentissa jakamattomasta kuormasta säädetään:

a) erikoiskuljetuksena kuljetettavaa kuormaa, jota rakenteensa vuoksi on kuljetettava useamman esineen kokonaisuutena; ja

b) yhdistettyä kuljetusta varten erityiselle kuljetusalustalle pakattua kone- tai laitekokonaisuutta.

4 §
Erikoiskuljetusajoneuvo ja -yhdistelmä

1. Erikoiskuljetusajoneuvo on:

a) jakamattomaksi esineeksi katsottavan tietyn työkonetyypin kuljetukseen rakennettu, erityisellä kuljetusritilällä tai vastaavalla rakenteella varustettu N3-luokan ajoneuvo;

b) erikoiskäyttöön rakennettu, tiellä yleisesti sallitut mitat ja massat ylittävä ajoneuvo tai vastaava muu ajoneuvo, jota ei ole tarkoitettu tavaran tai henkilöiden kuljettamiseen yleisellä tiellä;

c) jakamattoman esineen kuljetukseen rakennettu ja varustettu N2- tai N3-luokan ajoneuvoon kytkettäväksi tarkoitettu perävaunu;

d) purjelentokoneen tai veneen kuljetukseen rakennettu ja varustettu pääasiassa M1- tai N1-luokan ajoneuvoon kytkettäväksi tarkoitettu perävaunu;

e) veneen kuljetukseen tarkoitettu traktoriin kytkettävä traktoriperävaunu;

f) turvetuotantoon käytettävä kone tai traktoriin kytketty vastaava hinattava laite taikka turvetuotannossa käytettävä kuormaamaton perävaunu.

2. Erikoiskuljetusyhdistelmä on 1 momentissa tarkoitettujen auton tai traktorin ja perävaunun yhdistelmä tai N3- tai N2-luokan ajoneuvon ja hinattavan laitteen erikoiskuljetukseksi katsottava yhdistelmä.

3. Erikoiskuljetusajoneuvoksi tai -yhdistelmäksi katsotaan myös moottorikäyttöinen tai hinattava ajoneuvo, johon on kiinteästi asennettu tai kuormattu näyttely-, tutkimus-, huvipuisto- tai sirkuslaitteisto taikka muu palveluvarustus ja jolle tielaitos on myöntänyt 31 §:n mukaisen kuljetusluvan.

7 §
Erikoiskuljetukseen käytettävän auton ohjauslaite

Vähintään neliakselisen erikoiskuljetusauton tai erikoiskuljetusperävaunun vähintään neliakselisen vetoauton ohjauslaitteen ei tarvitse täyttää ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen (1256/1992) 39 §:n 3 momentissa tarkoitettua vaatimusta.

8 §
Massat ja mitat erikoiskuljetuksessa

1. Ajoneuvohallintokeskus voi hakemuksesta hyväksyä rekisteriin merkittäväksi tiellä yleisesti sallittuja suuremmat massat ja mitat seuraavasti:

a) erikoiskuljetusperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen vetoautolle ja 4 §:n 1 momentin a ja b kohdissa tarkoitetuille ajoneuvoille niiden valmistajan sallimat korotetut akseli-, teli- ja kokonaismassa-arvot 80 km/h nopeudelle ja lisäksi tarvittaessa alennettuja ajonopeuksia vastaavat korotetut akseli-, teli- ja kokonaismassat valmistajan sallimissa rajoissa;

b) erikoiskuljetusperävaunulle perävaunun ja akseliston valmistajan sallimissa rajoissa parirenkain varustetulle erilliselle tai telissä olevalle akselille kohdistuvaksi massaksi 80 km/h nopeudelle enintään 13 tonnia ja kahdeksalla rinnakkaisella renkaalla varustetulle akselille vastaavasti enintään 20 tonnia;

c) erikoiskuljetusperävaunun kokonaismassaksi perävaunun valmistajan enintään 80 km/h nopeudella käytettäväksi ilmoittaman rakenteellisen kokonaismassan;

d) erikoiskuljetusperävaunulle perävaunun ja sen akseliston valmistajien sallimissa rajoissa alennettuja ajonopeuksia vastaavat b ja c kohdassa tarkoitettuja massoja suuremmat akseli-, teli- ja kokonaismassat;

e) 4 §:n 1 momentin b ja c-kohdissa tarkoitetuille ajoneuvoille käyttötarkoituksesta johtuvan rakenteen edellyttämät mitat.

2. Katsastustoimipaikka voi hyväksyä rekisteriin merkittäväksi tiellä yleisesti sallittua suuremman leveyden 4 §:n 1 momentin a kohdassa tarkoitetulle ajoneuvolle. Ilman kuormaa kuljetettaessa ajoneuvon suurimmaksi leveydeksi saa hyväksyä enintään 2,80 metriä. Kuormaa varten kyseinen ajoneuvo saa olla kuitenkin levitettävissä enintään 3,20 metrin leveyteen.

9 §
Moottoritehon ja massan suhde erikoiskuljetuksessa

Erikoiskuljetusperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen vetoauton tai vetoautojen moottoritehon tulee ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen 41 a §:ssä säädetystä poiketen jokaista tonnia kohden, jolla kuljetuksen kokonaismassa ylittää 60 tonnia, ylittää tuota massaa vastaava moottoriteho 300 kW vähintään 1,0 kW:lla. Yhteenlasketun moottoritehon ei kuitenkaan tarvitse ylittää 750 kW.

13 §
Hinattava laite erikoiskuljetuksena

1. Kytkennän tulee olla katsastustoimipaikan hyväksymä kytkettäessä kuorma-autoon erikoiskuljetukseksi katsottava hinattava laite siten, että yhdistelmän pituus ylittää ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 32 §:n mukaan sallitun 22 metrin pituuden.

2. Kytkinlaitteille kohdistuva massa mukaan lukien yhteenlasketulta kokonaismassaltaan yli 20 tonnia olevan, erikoiskuljetukseksi katsottavan hinattavan laitteen kytkinlaitteiden, jarrujen ja kytkennän vetoautoon tulee olla katsastustoimipaikan hyväksymiä.

3. Muun kuin ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 30 §:ssä tarkoitetun, erikoiskuljetukseksi katsottavan hinattavan laitteen merkitsemisessä, varustelussa, rakenteessa, kytkennässä ja kuljetuksessa noudatetaan soveltuvin osin mitä tässä päätöksessä säädetään erikoiskuljetusperävaunusta.

15 §
Poikkeuksia ajoneuvon käytöstä tiellä annetun asetuksen säännöksistä

Erikoiskuljetuksessa auton ja ajoneuvoyhdistelmän ei tarvitse täyttää ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen seuraavia säännöksiä:

a) asetuksen 21 §:n 2 momentissa tarkoitettua auton ja asetuksen 23 §:n 3 momentissa tarkoitettua yhdistelmän äärimmäisten akseleiden välisestä etäisyydestä määräytyvää kokonaismassalle sallittua arvoa;

b) asetuksen 26 tai vastaavasti 30 h §:ssä tarkoitettua kääntyvyysvaatimusta;

c) asetuksen 30 e §:n 2 momentissa tarkoitettua vetävään akseliin tai akseleihin kohdistuvaa massaosuuden vaatimusta;

d) asetuksen 32 a §:ssä tarkoitettua auton ja hinattavan ajoneuvon välistä massasuhdetta koskevaa vaatimusta;

e) asetuksen 33 §:n b kohdassa tarkoitettua peilejä koskevaa vaatimusta kuljetettaessa yli 3,50 metriä leveää kuormaa.

16 §
Erikoiskuljetukseen hyväksytyn ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän käyttö tieliikenteessä

1. Erikoiskuljetusajoneuvoa tai -yhdistelmää ei saa hyväksyä käytettäväksi muihin kuin jakamattomien esineiden kuljetuksiin, ellei kyseinen ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä täytä ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen ja ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen säännöksiä.

2. Rakenteensa vuoksi yksinomaan erikoiskuljetukseen hyväksytyn perävaunun kytkentä vetoautoon tulee olla kytkentäkatsastuksessa hyväksytty. Tämä vaatimus koskee myös vastaavaa ulkomaan rekisterissä olevaa Suomessa erikoiskuljetukseen käytettävää yhdistelmää 28 a §:ssä tarkoitetun rajauksen mukaisesti.

3. Ennen kuin 8 §:n nojalla rekisteriin merkittyä, tiellä yleisesti sallitut mitat ja massat ylittävää ajoneuvoa käytetään tieliikenteessä, tulee käyttöön olla 31 §:ssä tarkoitettu kuljetuslupa, jollei 29 §:stä muuta johdu.

16 a §
Yleinen kuormausperiaate erikoiskuljetuksissa

1. Kuljetettava esine on ensisijaisesti kuormattava sellaiseen ajoneuvoon tai ajoneuvoyhdistelmään, jolla kuljetettaessa ei tarpeettomasti ylitetä yleisesti tiellä sallittuja mittoja eikä massoja.

2. Jos jakamattoman esineen kuormaus voidaan toteuttaa vaihtoehtoisilla tavoilla, joista kukin aiheuttaa eri raja-arvon ylittymisen, on ensisijaisesti pyrittävä välttämään sallitun leveyden ja toissijaisesti korkeuden ylittämistä.

3. Pitkät esineet, joita ei voi kuljettaa tielle yleisesti sallittujen pituusrajojen mukaisesti, on kuljetettava ensisijaisesti puoliperävaunussa, korkeat esineet matalarakenteisessa ajoneuvossa tai syväkuormausperävaunussa ja leveät esineet tarvittaessa vinotukien päälle kuormattuina ylileveyden välttämiseksi. Matalarakenteisena pidetään enintään 1,10 metrin kuormauskorkeutta, jollei kuljetettavan kuorman ylimassaisuudesta muuta johdu.

4. Rakenteensa vuoksi yksinomaan erikoiskuljetukseen hyväksytyllä perävaunulla saa meno- tai paluukuljettaa suoritettavaan tai jo suoritettuun erikoiskuljetukseen liittyvää varoitusautoa tai muita vastaavia kyseisten kuljetusten suorittamiseen liittyviä laitteita tai varusteita, joita muutoin olisi mahdollista kuljettaa tieliikenteessä yleisesti sallittujen mitta- ja massa-arvojen rajoissa.

18 §
Usean esineen kuljettaminen samassa kuljetuksessa

1. Useampaa jakamatonta esinettä saa kuljettaa samassa kuljetuksessa vain, jos kuljetettavat jakamattomat esineet aiheuttaisivat kukin yksinään ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen mukaan kuljetukselle tiellä yleisesti sallitun pituuden, leveyden tai korkeuden ylittämisen. Muuta tiellä yleisesti sallittua raja-arvoa ei saa ylittää kuljetettavien esineiden sijoittamisella päällekkäin, rinnakkain tai peräkkäin.

2. Kuorma-autoon tai kuorma-auton ja siihen kytketyn perävaunun yhdistelmään, joka rakenteeltaan täyttää ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen massa- ja mitta-arvot kääntyvyysvaatimus mukaan lukien, saa kuormata kappaletavaran lisäksi 1 momentin ehdoin yhden tai useamman jakamattoman esineen.

3. Jakamattomaan esineeseen liittyvät lisälaitteet tai vastaavat esineet, joiden yhteinen massa on enintään 20 prosenttia jakamattoman esineen massasta, saa kuljettaa samassa kuljetuksessa.

4. Käytettäessä kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmää erikoiskuljetukseen, jossa ylitetään vähintään yhtä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa tielle yleisesti sallittua massa-arvoa, saa vetoautossa käyttää painokuormana perävaunussa kuljetettavaan jakamattomaan esineeseen liittyviä lisälaitteita tai vastaavia esineitä. Jos painokuorman tarve on suurempi kuin 20 prosenttia perävaunussa kuljetettavasta jakamattoman esineen massasta, tämä ylittävän kuorman osan pitää olla yksinomaan painokuormaa.

19 §
Leveän kuljetuksen tunnusvalaisimet ja -heijastimet edessä

1. Kuljetettaessa tiellä yleisesti sallittua leveämpää ajoneuvoa, ajoneuvoyhdistelmää tai kuormaa on ajoneuvon, kuljetusta suorittavan auton tai vetoauton etuosaan tai välittömästi ohjaamon taakse kuljetuksen leveydelle asetettava esteeseen osuessa helposti taipuvat tai siirtyvät merkkitangot. Tankoihin on kiinnitettävä eteenpäin suunnatut, kuljetuksen suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat, eteen ruskeankeltaista valoa näyttävät, valoaukon pinta-alaltaan vähintään 50 cm2:n valaisimet, joiden lampun tehon on oltava vähintään 15 W ja enintään 21 W ja jotka toimivat samanaikaisesti takavalaisimien kanssa. Jos erikoiskuljetuksen leveys on suurempi kuin 3,00 metriä, uloimpia valaisimia on oltava kaksi päällekkäin. Lisäksi tankoihin on kuljetuksen leveydelle kiinnitettävä leveydeltään noin 100 mm ja korkeudeltaan noin 200 mm suuruiset eteenpäin suunnatut valkoiset heijastimet. Tankoihin saa myös kiinnittää vastaavankokoiset taaksepäin suunnatut ruskeankeltaiset heijastimet.

2. Jos ajoneuvon omien etuvalaisimien ja edellä tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien etäisyys on suurempi kuin yksi metri, ajoneuvoon tai kuormaan on asetettava enintään yhden metrin välein tarpeelliset lisävalaisimet. Jos kuorman leveys on suurempi kuin 3,50 metriä, valaisimet ja heijastimet saa kiinnittää kuormaan, jolloin merkkitankoja ei tarvitse asettaa. Valaisimien ja heijastimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,50 metrin korkeudella.

3. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin 4,00 metriä, suurinta leveyttä vastaamaan on asetettava eteenpäin suunnatut ajoneuvojen rakenteista ja varusteista annetun asetuksen 92 §:n mukaiset tunnuskilvet, joiden yhteenlasketun pinta-alan tulee olla vähintään 0,30 m2. Tunnuskilvet on sijoitettava kuorman etualakulmaan siten, että ainakin osa kilvistä on kuorman kulman muotoa seuraten sijoitettu vaaka- ja pystysuuntaan.

4. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin 7,00 metriä, vastaantulevan liikenteen varoittamiseksi kuorman vasemmanpuoleinen enintään 1,90 metrin korkeudella oleva uloin etualakulma on merkittävä kuormaan tai 3 momentissa tarkoitettuun tunnuskilpeen kiinnitettävällä, vähintään yhdellä eteenpäin suunnatulla 1 momentissa tarkoitetun kaltaisella ruskeankeltaista valoa näyttävällä merkkivalaisimella, jonka valo saa olla myös vilkkuva.

5. Kuljetettaessa traktoriin kytketyllä perävaunulla ylileveää kuljetusta eteenpäin suunnatut heijastimet ja valaisimet saa kiinnittää kuormaan.

20 §
Leveän kuljetuksen tunnusvalaisimet ja -heijastimet takana

1. Kuljetettaessa tiellä yleisesti sallittua leveämpää ajoneuvoa, ajoneuvoyhdistelmää tai kuormaa on ajoneuvon, kuljetusta suorittavan auton tai yhdistelmässä perävaunun takana oltava kuljetuksen suurinta leveyttä osoittamaan asetettavat, taaksepäin suunnatut punaista valoa näyttävät, valoaukon pinta-alaltaan vähintään 50 cm2:n valaisimet, joiden lampun tehon on oltava vähintään 15 W ja enintään 21 W ja jotka toimivat samanaikaisesti takavalaisimien kanssa, ja vastaavasti sijoitetut punaiset heijastimet. Perävaunussa tai hinattavassa laitteessa heijastimien on oltava kolmion muotoiset. Muussa ajoneuvossa ei saa käyttää kolmionmuotoisia heijastimia.

2. Jos erikoiskuljetuksen leveys on suurempi kuin 3,00 metriä, uloimpia valaisimia on oltava takana kummallakin puolella kaksi päällekkäin. Jos ajoneuvon omien takavalaisimien ja takaheijastimien sekä edellä tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien väli on suurempi kuin yksi metri, ajoneuvoon tai kuormaan on asetettava enintään yhden metrin välein tarpeelliset lisävalaisimet. Valaisimien ja heijastimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,50 metrin korkeudella.

3. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin 4,00 metriä, on ilman perävaunua olevaan ajoneuvoon asetettava sen suurinta leveyttä vastaamaan taaksepäin suunnatut ajoneuvojen rakenteista ja varusteista annetun asetuksen 92 §:n mukaiset, perävaunussa vastaavasti 234 §:n mukaiset, E-säännön n:o 70 vaatimuksia vastaavat tunnuskilvet, joiden yhteenlasketun pinta-alan tulee olla vähintään 0,30 m2. Tunnuskilvet on sijoitettava kuorman taka-alakulmaan siten, että ainakin osa kilvistä on kuorman kulman muotoa seuraten sijoitettu vaaka- ja pystysuuntaan.

4. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin 7,00 metriä, takaa tulevan liikenteen varoittamiseksi kuorman vasemmanpuoleinen enintään 1,90 metrin korkeudella oleva uloin taka-alakulma on merkittävä kuormaan tai 3 momentissa tarkoitettuun tunnuskilpeen kiinnitettävällä, vähintään yhdellä taaksepäin suunnatulla 1 momentissa tarkoitetun kaltaisella ruskeankeltaista valoa näyttävällä merkkivalaisimella, jonka valo saa olla myös vilkkuva.

5. Kuljetettaessa traktoriin kytketyllä perävaunulla ylileveää kuljetusta taaksepäin suunnatut heijastimet ja valaisimet saa kiinnittää kuormaan.

21 a §
Varoitusauto ja sen henkilöstö

1. Varoitusautona tulee käyttää henkilö-, paketti- tai suurimmalta kokonaismassaltaan enintään 4,0 tonnin kuorma-autoa.

2. Ainakin yhdessä saman kuljetuksen varoitusautossa tulee olla suomen- tai ruotsinkielentaitoinen henkilö.

3. Varoitusautojen henkilöstöllä on oltava radio- tai puhelinyhteys keskenään ja erikoiskuljetusajoneuvon kuljettajaan tai kuljettajiin, sekä yhteinen kieli kommunikointia varten.

4. Kuljetuksen korkeuden ollessa yli 5,00 metriä edellä kulkevassa varoitusautossa on käytettävä vapaan korkeuden mittauslaitetta.

5. Varoitusautossa on oltava tarpeelliset työkalut ja tarvikkeet liikenteen ohjauslaitteiden tilapäistä siirtoa varten.

21 b §
Varoitusvalaisimista ja niiden käytöstä

1. Erikoiskuljetuksen varoitusauto ja erikoiskuljetuksessa käytettävä vetoauto tai erikoiskuljetusajoneuvo tulee varustaa vähintään kahdella ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen 83 §:ssä tarkoitetulla vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävällä varoitusvalaisimella.

2. Varoitusvalaisimia on käytettävä, jos

a) kuljetus liikkuu tiellä liikennesäännöistä poikkeavasti;

b) ilmeisen vaaran välttämiseksi muun liikenteen varoittaminen on tarpeen; tai

c) jäljempänä säädetyn mukaisesti kuljetuksessa tulee käyttää varoitusvaloa lukuun ottamatta yksinomaan ylikorkeita kuljetuksia.

3. Kuljetuksen liikkuessa liikennesääntöjen mukaisesti varoitusvalaisimia ei tule käyttää yksinomaan ylikorkeassa kuljetuksessa tai pitkän kuljetuksen edellä kulkevassa varoitusautossa.

22 §
Varoitusauton käyttö

1. Erikoiskuljetuksen takana moottoritiellä tai tiellä, jossa kaksisuuntainen liikenne on liikennemerkein kielletty, ja kuljetuksen edessä muulla tiellä tulee käyttää varoitusautoa, kun kuljetuksen mitat ovat:

a) leveys yli 3,50 metriä;

b) leveys yli 3,00 metriä, kun kuljetuksen pituus on yli 25,25 metriä;

c) pituus yli 30,00 metriä; tai

d) korkeus yli 5,00 metriä.

2. Erikoiskuljetuksessa varoitusautojen on oltava sekä kuljetuksen edessä että takana, kun kuljetuksen mitat ovat:

a) leveys yli 4,00 metriä;

b) leveys yli 3,00 metriä, kun pituus on yli 30,00 metriä; tai

c) pituus yli 40,00 metriä.

3. Erikoiskuljetuksessa varoitusautoja on oltava kaksi edessä ja yksi takana, kun kuljetuksen mitat ovat:

a) leveys yli 5,00 metriä;

b) leveys yli 4,00 metriä, kun pituus on yli 35,00 metriä;

c) leveys yli 3,50 metriä, kun pituus on yli 40,00 metriä; tai

d) leveys yli 3,00 metriä, kun pituus on yli 45,00 metriä.

4. Erikoiskuljetuksessa, jonka leveys on yli 7,00 metriä, on käytettävä vähintään neljää varoitusautoa. Niistä yksi tai useampi voi olla hälytysvarusteinen poliisiauto.

5. Varoitusautoja saa liikenteen varoittamiseksi käyttää 1―4 momentissa mainittua vähimmäismäärää enemmänkin.

23 §
Erikoiskuljetuksen varoitustaulu

1. Erikoiskuljetuksessa, jonka leveys on yli 3,50 metriä, kuljetuksen edellä olevassa varoitusautossa tulee käyttää eteenpäin suunnattua vähintään 1,0 x 0,5 metrin mittaista varoitustaulua, johon on kahdelle riville jaettuna merkitty teksti "LEVEÄ KULJETUS". Vastaavaa taaksepäin suunnattua varoitustaulua saa käyttää kuljetuksen takana ajoneuvoon tai kuormaan kiinnitettynä.

2. Puolustusvoimat voi käyttää 1 momentissa tarkoitetun varoitustaulun sijasta tekstillä "PANSSARIVAUNU" tai "PANSSARIVAUNUJA" olevia varoitustauluja, kun kyseessä on yli 2,80 metriä leveän ajoneuvon tai ajoneuvoryhmän käyttö tiellä.

3. Erikoiskuljetuksen takana ja varoitusautossa on käytettävä 1 momentissa määrättyjen mittojen mukaista taulua, jossa on oltava kahdelle riville jaettuna teksti "PITKÄ KULJETUS", jos:

a) erikoiskuljetuksen leveys on suurempi kuin 3,00 metriä, mutta enintään 3,50 metriä, ja pituus yli 25,25 metriä; tai

b) erikoiskuljetuksen leveys on enintään 3,00 metriä ja pituus yli 30,00 metriä.

4. Jos erikoiskuljetuksessa käytetään varoitusautoa vain korkeuden vuoksi, varoitusautossa on käytettävä varoitustaulua, jossa on kahdelle riville jaettuna teksti "KORKEA KULJETUS".

5. Luvanvaraisessa erikoiskuljetuksessa saa 1, 3 ja 4 momentin tekstillisestä varoitustaulusta poiketen käyttää tielaitoksen hyväksymää pelkästään vastaavalla kaaviokuvalla varustettua varoitustaulua.

6. Varoitusautossa käytettävän varoitustaulun tulee olla tielaitoksen hyväksymää mallia ja pimeän tai hämärän aikana sisäpuolelta valaistu. Erikoiskuljetusajoneuvoon tai kuormaan kiinnitettävä varoitustaulu saa olla heijastava tai ulkopuolelta valaistu. Puolustusvoimien käyttämien 2 momentissa tarkoitettujen varoitustaulujen ei kuitenkaan tarvitse olla tielaitoksen hyväksymiä.

23 a §
Erikoiskuljetuksen varoitustaulujen käyttäminen

1. Kuormaan kiinnitettyä taaksepäin suunnattua varoitustaulua ei tarvitse käyttää, jos kuljetuksen takana käytetään varoitusautoa. Eteenpäin suunnatun varoitustaulun teksti saa näkyä myös taaksepäin ja taaksepäin suunnatun varoitustaulun teksti eteenpäin.

2. Erikoiskuljetuksen varoitustauluja saa käyttää vain silloin, kun kuljetuksen mitat sitä edellyttävät. Muulloin varoitustaulut tulee poistaa tai peittää. Pitkissä yhdistelmissä, kun takana ei käytetä varoitusautoa, varoitustaulua saa käyttää vain kuljetuksen takana taaksepäin suunnattuna.

3. Erikoiskuljetuksen varoitusautossa saa käyttää 23 §:ssä tarkoitetun varoitustaulun lisäksi kuljetuksesta tiedottavaa tekstimerkinnällä varustettua muuta varoitustaulua.

26 §
Liikenteen ohjaus erikoiskuljetuksissa

1. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin 4,00 metriä tai pituus yli 30,00 metriä tai korkeus yli 5,00 metriä, kaikkien varoitusautojen mukana on oltava liikenteen ohjaaja tai poliisi.

2. Liikenteen ohjaajaa on käytettävä muun liikenteen pysäyttämiseen ja ohjaamiseen, jos kuljetus tiellä liikkuu liikennesäännöistä poikkeavasti. Liikenteen ohjaaja saa olla varoitusautossa kuljettajana.

3. Liikenteen ohjaajalla on oltava selvästi erottuva heijastimin varustettu asu. Liikenteen pysäyttämiseen on käytettävä pienoiskoossa olevaa tieliikenneasetuksen (182/1982) 16 §:n mukaista liikennemerkkiä n:o 311.

4. Jos kuljetuksessa käytetään useita liikenteen ohjaajia, ennen kuljetuksen aloittamista on näistä yksi nimettävä johtavaksi liikenteenohjaajaksi. Poliisi tai johtava liikenteen ohjaaja määrää varoitusautojen etäisyyden ja sijainnin kuljetuksessa.

5. Liikenteen ohjaajilla on oltava keskenään ja erikoiskuljetusajoneuvon kuljettajaan radio- tai puhelinyhteys.

6. Erikoiskuljetusten liikenteen ohjaaja saa erikoiskuljetuksen yhteydessä pysäyttää ja ohjata muita tiellä liikkuvia sekä antaa heille muita määräyksiä.

27 §
Peräkkäisten erikoiskuljetusten ryhmä

1. Erikoiskuljetuksia saa kuljettaa usean peräkkäisen ajoneuvon ryhmänä, jossa kukin kuljetus merkitään valaisimilla ja heijastimilla samoin kuin yksittäinen erikoiskuljetus.

2. Peräkkäisessä kuljetuksessa varoitusautoja tulee olla vähintään yksi jonon edessä ja yksi takana. Varoitusautojen vähimmäismäärä määräytyy ryhmään kuuluvan suurimman kuljetusyksikön leveyden tai pituuden mukaan. Kuitenkin yksinomaan ylikorkeissa kuljetuksissa riittää yksi varoitusauto kolmen kuljetusyksikön edessä ilman takana olevaa varoitusautoa.

3. Ryhmässä varoitusautot on sijoitettava siten, että yli 6,00 metriä leveän kuljetuksen edessä ja takana on oltava varoitusauto. Jos peräkkäisten kuljetusten ryhmässä on neljä tai useampia kuljetusyksiköitä, vähintään jonon edessä ja lisäksi jokaisen kahden kuljetusyksikön jäljessä ja jonon viimeisenä on oltava varoitusauto.

4. Liikenteen ohjaajia on oltava vähintään yksi jokaista varoitusautoa kohden.

5. Kuljetusten suorittaminen ryhmänä ei saa kohtuuttomasti haitata muuta liikennettä.

29 §
Erikoiskuljetuksessa sallitut mitat

1. Erikoiskuljetuksen suurin korkeus maasta mitattuna muulla kuin henkilö- tai pakettiautolla tahi niiden perävaunulla kuljetettaessa saa olla enintään 4,40 metriä.

2. Erikoiskuljetuksessa kuljetuksen suurin leveys muulla kuin henkilö- tai pakettiautolla tahi niiden perävaunulla kuljetettaessa saa olla enintään 4,00 metriä. Tästä poiketen 4 §:n 1 momentin a kohdassa tarkoitetussa työkoneen kuljetuksessa kuorman suurin leveys saa olla enintään 3,50 metriä ja saman momentin d kohdassa tarkoitetun perävaunulla kuljetettavan veneen tai purjelentokoneen leveys enintään 2,60 metriä ja purjekoneen tai veneen kuljetukseen käytettävän perävaunun leveys ilman kuormaa enintään ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 25 §:n 3 momentissa säädetyn suuruinen. Traktoriin kytketyllä perävaunulla vain venettä, maatalouteen tai tienpitoon käytettävää konetta taikka laitetta kuljetettaessa tai 4 §:n 1 momentin f kohdassa tarkoitetussa turvetuotantoon liittyvässä kuljetuksessa leveys saa olla enintään 4,00 metriä ja pylväitä kuljetettaessa kuitenkin enintään 2,60 metriä.

3. Erikoiskuljetuksen pituus saa olla:

a) kuljetettaessa 4 §:n 1 momentin a kohdassa tarkoitettua työkonetta enintään 16,00 metriä;

b) kuljetettaessa 4 §:n 1 momentin b kohdassa tarkoitettua ajoneuvoa, henkilö- tai pakettiauton perävaunulla purjelentokonetta tai venettä mastoineen tai traktorin perävaunulla pylväitä, venettä tai maatalouteen taikka tienpitoon käytettävää konetta tai laitetta enintään 20,00 metriä kuitenkin 4 §:n 1 momentin f kohdassa tarkoitetussa turvetuotantoon liittyvässä kuljetuksessa enintään 27,00 metriä;

c) kuorma-auton ja erikoiskuljetukseen hyväksytyn varsinaisen perävaunun, jonka leveys ylittää 2,60 metriä tai pituus ylittää ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 24 § 2 momentin a kohdassa sallitun arvon tahi akseliväli ylittää asetuksen 26 § 3 momentissa sallitun arvon ja kuormaa kuljetettaessa vetoauto on kuormitettu tämän päätöksen 18 §:n 3 tai 4 momentissa säädetyllä tavalla, muodostamassa yhdistelmässä enintään 27,00 m;

d) kuorma-auton ja puoliperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen muodostamassa yhdistelmässä enintään 30,00 m.

4. Erikoiskuljetuksissa kuorma saa ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 45 §:n 2 momentin säännöksestä poiketen ulottua ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle seuraavasti:

a) ajoneuvon edessä enintään 2,00 metriä;

b) ajoneuvon takana enintään 3,00 metriä;

c) 3 momentin b kohdassa tarkoitetussa ajoneuvoyhdistelmässä ja 3 momentissa c kohdassa tarkoitetuissa kuljetuksissa perävaunun takana enintään 4,00 metriä, kuitenkin 3 momentin d kohdassa tarkoitetussa yhdistelmässä enintään 6,00 metriä.

31 §
Kuljetuksille myönnettävät poikkeukset mitta- ja massarajoituksista

1. Tielaitos voi myöntää erikoiskuljetusluvan ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän käyttämiseen tai kuorman kuljettamiseen yleisellä tiellä, kun ajoneuvon akseli-, teli-, kokonais- tai yhdistelmämassat ylittävät tielle yleisesti sallitut arvot, ei kuitenkaan traktorilla tai sen perävaunulla suoritettaviin kuljetuksiin. Erikoiskuljetuslupa voidaan kuitenkin myöntää vain ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän rekisteriin merkittyjen massojen rajoissa.

2. Tielaitos voi myöntää erikoiskuljetusluvan sellaisen ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän käyttämiseen tai kuorman kuljettamiseen yleisellä tiellä, joka poikkeaa 29 §:n mitoista. Lupaa ei kuitenkaan myönnetä:

a) henkilö- tai pakettiautolla taikka traktorilla tahi niiden perävaunulla tapahtuviin kuljetuksiin lukuun ottamatta 4 §:n 1 momentin f kohdassa tarkoitettuja turvetuotannossa käytettäviä tyhjänä siirrettäviä perävaunuja; eikä

b) 4 §:n 1 momentin a kohdassa tarkoitetussa työkoneen kuljetuksessa leveyden ylittämiseen.

3. Sellaiselle ajoneuvolle tai ajoneuvojen yhdistelmälle, jota ei ole rekisteröity tai ilmoitettu rekisteröitäväksi, tässä pykälässä tarkoitetun luvan saa myöntää vain tilapäiseen siirtoon ilman kuormaa.

4. Tielaitos voi myöntää asianomaisen tienpitäjän suostumuksella tämän pykälän 1―3 momentissa tarkoitetun luvan myös muulla kuin yleisellä tiellä tapahtuvaa kuljetusta varten.

5. Tielaitoksen luvassa ilmoitettuja, rekisteriin merkittyjä tai rekisteröimättömän ajoneuvon valmistajan sallimia akseli-, teli- tai yhdistelmän kokonaismassojen arvoja ei saa ylittää ajoneuvoa tiellä kuljetettaessa.

31 a §
Asiakirjojen mukana pitäminen ja liikenteen valvonta

Tielaitoksen erikoiskuljetukselle myöntämä kuljetuslupa liitteineen ja katsastustoimipaikan antama todistus hinattavan laitteen kytkemiseen myönnetystä 13 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta hyväksymisestä tulee olla mukana kyseisissä kuljetuksissa. Asiakirjat tai niiden jäljennökset on vaadittaessa esitettävä liikenteen valvojalle.


1. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

2. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa käyttöön otettua, erikoiskuljetukseen hyväksyttyä ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää saa edelleen käyttää erikoiskuljetukseen edellyttäen, että ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä täyttää tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleet säännökset.

3. Tämän päätöksen 9 §:ssä tarkoitettu vaatimus tulee voimaan 1 päivästä tammikuuta 2000.

4. Tämän päätöksen 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu vaatimus tulee voimaan 1 päivästä syyskuuta 1999 uusille kytkennöille.

5. Tämän päätöksen 16 a §:ssä tarkoitettuna matalarakenteisena ajoneuvona pidetään enintään 1,30 metrin kuormauskorkeutta 31 päivään joulukuuta 1999 ja sen jälkeen enintään 1,25 metriä 31 päivään joulukuuta 2001.

6. Tämän päätöksen 19 ja 20 §:n mukaisia eteen ja taakse suunnattuja tunnuskilpiä ja niihin kiinnitettäviä merkkivaloja ylileveyden merkintätapana tulee käyttää viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2000.

7. Tämän päätöksen 22 §:n 1 momentin d kohdassa tarkoitettu vaatimus tulee voimaan 1 päivästä tammikuuta 2000.

8. Yli 2,60 metriä korkeita kontteja saadaan kuljettaa enintään 4,40 metriä korkeina kuljetuksina 31 päivään joulukuuta 1999 ja sen jälkeen enintään 4,30 metriä korkeina kuljetuksina 31 päivään joulukuuta 2000.

Neuvoston direktiivi 96/53/EY; EYVL N:o L 235, 17.9.1996, s. 59

Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1998

Liikenneministeri
Matti Aura

Yli-insinööri
Esko Kärki

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.