811/1998

Annettu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998

Asetus ammatillisesta koulutuksesta

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

1 luku

Opetus

1 §
Koulutusalat

Ammatillista koulutusta järjestetään ja rahoitetaan seuraavilla koulutusaloilla:

1) luonnonvara-ala;

2) tekniikan ja liikenteen ala;

3) kaupan ja hallinnon ala;

4) matkailu-, ravitsemis- ja talousala;

5) sosiaali- ja terveysala;

6) kulttuuriala; sekä

7) vapaa-aika- ja liikunta-ala.

2 §
Ammatilliseen perustutkintoon kuuluvat opinnot ja niiden laajuus

Ammatilliseen perustutkintoon kuuluu:

1) ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssäoppimista;

2) ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja;

3) opinto-ohjausta; sekä

4) vapaasti valittavia opintoja.

Ammatillisen perustutkinnon laajuus määritellään opintoviikkoina. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi opintovuosi sisältää 40 opintoviikkoa.

Ammatilliseen perustutkintoon johtavat opinnot on järjestettävä siten, että opinnot voidaan päätoimisesti opiskellen suorittaa niiden laajuutta vastaavassa ajassa.

3 §
Opinnoista tiedottaminen

Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijoille tieto suoritettavista tutkinnoista ja niiden muodostumisen keskeisistä periaatteista ja sisällöistä, koulutuksen järjestämismuodosta ja -paikoista, työajoista, koulutuksen järjestäjän koulutustarjonnasta ja yhteistyöstä muiden koulutuksen järjestäjien sekä muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa. Opiskelijaksi pyrkiville tulee antaa vastaavat tiedot soveltuvin osin.

4 §
Opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksena opiskelijalle annetaan henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta.

Opinto-ohjauksesta määrätään opetussuunnitelmassa.

5 §
Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 16 §:n mukaisesti tehtävässä koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista. Lisäksi sovitaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden määräykset huomioon ottaen, tarvittaessa kunkin opiskelijan osalta erikseen. Mitä edellä säädetään, sovelletaan myös, kun opiskelija erikseen niin sovittaessa on työsopimussuhteessa työnantajaan.

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on käytettävissä opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi

Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 §:n mukaisesta työturvallisuusvastuusta.

6 §
Oppisopimus

Koulutuksen järjestäjä päättää järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Oppisopimuksesta tulee käydä ilmi sopimuksen voimassaoloaika, koeajan pituus, tutkinto, joka oppisopimuskoulutuksena suoritetaan tai johon oppisopimuskoulutus valmistaa sekä opiskelijan palkkauksen perusteet.

Oppisopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma, josta ilmenevät:

1) suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettava opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon peruste sekä tutkinnon laajuus;

2) keskeiset työtehtävät;

3) koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus;

4) tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle;

5) vastuulliset kouluttajat; sekä

6) muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat.

Opiskeluohjelmassa on otettava huomioon ja luettava hyväksi opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus. Opiskeluohjelman laativat yhdessä opiskelija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä siten, että se on liitettävissä oppisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä.

Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksetaan työpaikalla tapahtuvan koulutuk-sen järjestämistä varten korvausta sen mukaan mitä koulutuksesta arvioidaan työnantajalle aiheutuvan kustannuksia. Kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon koulutusala, suoritettava tutkinto sekä opiskelijan kokemus ja opintojen vaihe. Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat korvauksesta kunkin oppisopimuksen osalta ennen sopimuksen hyväksymistä ottaen huomioon, mitä asianomainen ministeriö ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 46 §:n nojalla määrää.

7 §
Oppisopimuskoulutuksen johto ja valvonta

Jos koulutuksen järjestäjä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n mukaisesti järjestää oppisopimuskoulutusta, koulutuksen järjestäjä vastaa oppisopimuskoulutuksen johdosta ja oppisopimusten valvonnasta.

Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa opetushallitukselle tiedot oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä vastuussa olevista yhteystietorekisterin ylläpitämistä varten.

8 §
Erityisopetus

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitettua erityisopetusta saavan opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta kirjallisesta suunnitelmasta tulee ilmetä:

1) suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelman tai näyttötutkinnan perusteet ja tutkinnon laajuus sekä opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma;

2) millä edellä mainitun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetulla perusteella opiskelijan opetus annetaan erityisopetuksena;

3) mitä edellä mainitun lain 20 §:n 1 momentissa ja 38 §:n 1 momentissa tarkoitettuja opiskelun edellyttämiä erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluja opetuksessa ja sen yhteydessä annetaan; sekä

4) mitä muita henkilökohtaisia palveluja tukitoimia opiskelija saa.

Jos opiskelijalle annetaan erityisopetuksen yhteydessä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta, noudatetaan mitä 1 momentissa säädetään.

Erityisopetuksessa opetus on mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa.

Erityisopetuksena ei pidetä tukiopetusta, joka annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumishäiriöitä.

9 §
Muu opetukseen liittyvä toiminta

Oppilaitoksessa tapahtuvaan opetukseen tulee liittyä yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen.

2 luku

Opiskelijan arviointi

10 §
Arvioinnin yleiset perusteet

Opiskelijan tiedot ja taidot sekä niiden kehittyminen on arvioitava riittävän usein koulutuksen aikana ja koulutuksen päättyessä.

Opiskelijan hyväksytyt suoritukset arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (5), hyvä (4―3) ja tyydyttävä (2―1). Vapaasti valittavat opinnot voidaan opiskelijan suostumuksella hyväksyä suoritetuksi ilman arvosanaa.

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan suoritukset arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen 2 momentissa säädettyä asteikkoa ja arvosanoja.

Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteiden yhteydessä tarkemmat määräykset arvioinnin yleisistä perusteista.

11 §
Arvioinnin suorittaja ja tieto arviointiperusteista

Opiskelijan arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Tutkintoon sisältyvästä työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutusjakson arvioinnista päättävät opetuksesta vastaava opettaja ja työnantajan nimeämä henkilö yhdessä.

Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arviointien yhdistelmästä.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen.

12 §
Opinnoissa eteneminen ja arvosanan korottaminen

Opetussuunnitelmassa määrätään opinnoista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä tarkoitettuja opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen.

Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvia opintoja taikka joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, tulee järjestää mahdollisuus uusintaan tai arvosanan korottamiseen.

Opetushallitus voi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä säädetyistä asioista.

13 §
Tutkintotodistus, erotodistus ja todistus suoritetuista opinnoista

Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot, hänelle annetaan tutkintotodistus suoritetusta tutkinnosta. Tutkintotodistus voidaan antaa myös opiskelijalle, jonka opinnoissa on noudatettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 21 §:ssä tarkoitettuja erityisiä opetusjärjestelyjä. Opiskelijan muualla suorittamien hyväksi luettujen opintojen arvosanat merkitään opiskelijalle annettavaan todistukseen.

Kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään suoritetut opinnot arvosanoineen.

Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Todistuksesta tulee käydä ilmi noudatetut opetussuunnitelman perusteet, tutkinnon laajuus sekä oppisopimuskoulutuksessa oppisopimuksen kestoaika. Oppisopimuskoulutuksessa työnantajan ja tietopuolisen opetuksen järjestäjän suorittamat arvioinnit liitetään todistukseen.

Opiskelijalle, joka on suorittanut tutkinnon tai opintoja, annetaan pyynnöstä tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa annetaan riittävät tiedot oppilaitoksesta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

14 §
Opiskelijan arviointi oppisopimuskoulutuksessa eräissä tapauksissa

Kun näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus sekä muu ammatillinen lisäkoulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena, noudatetaan, mitä opiskelijan arvioinnista 10 ja 11 §:ssä säädetään.

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävästä muusta kuin näyttötutkintoon valmistavasta ammatillisessa lisäkoulutuksesta opiskelijalle annetaan todistus opintojen suorittamisesta noudattaen soveltuvin osin, mitä 13 §:n 4 momentissa säädetään.

Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan oppisopimuskoulutukseen osallistumisesta annetaan todistus noudattaen soveltuvin osin, mitä 13 §:n 4 momentissa säädetään.

Näyttötutkintoon valmistavassa oppisopimuskoulutuksessa tutkinnon suorittamisesta ja tutkintotodistuksesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) säädetään.

3 luku

Opiskelijan oikeusturva

15 §
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvoinnista tiedon saatuaan pyytää opintojen etenemistä tai tutkinnon suorittamista koskevan arvioinnin uusimista. Kirjallinen pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Oppisopimuskoulutuksessa pyyntö tehdään työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta työnantajalle. Tietopuolisessa opetuksessa noudatetaan, mitä 1 momentissa säädetään.

Jos opiskelija on tyytymätön 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Oppisopimuskoulutuksessa uuteen arviointiin pyydetään oikaisua koulutuksen järjestäjältä. Lääninhallitus ja koulutuksen järjestäjä voivat, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin.

16 §
Opiskeluoikeuden menettäminen

Mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 32 §:ssä säädetään opiskeluoikeuden menettämisestä, sovelletaan musiikin ammatilliseen koulutukseen.

17 §
Menettely kurinpitoasiassa ja opiskeluoikeuden menettämistä koskevassa asiassa

Ennen opiskelijan määräaikaista erottamista oppilaitoksesta, opiskelija-asuntolasta erottamista ja kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalle on rangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, kuultava opiskelijaa sekä hankittava tarpeellinen selvitys. Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta tai opiskelija-asuntolasta on kuultava myös opiskelijan huoltajaa.

Ennen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 32 §:ssä tarkoitetun opiskeluoikeuden menettämistä koskevan päätöksen tekemistä on kuultava opiskelijaa ja hänen huoltajaansa sekä hankittava tarpeellinen selvitys.

Rangaistuksista ja opiskeluoikeuden menettämisestä tulee antaa kirjallinen päätös.

18 §
Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun

Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn nojalla, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti.

Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi tai erottaa opiskelija-asuntolasta, jos se opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua.

4 luku

Erinäiset säännökset

19 §
Jatko-opintokelpoisuus

Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavien tutkintojen tuottamasta jatko-opintokelpoisuudesta on voimassa mitä siitä yliopistoasetuksessa (115/1998) sekä ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/1995) ja sen nojalla säädetään.

20 §
Kotitalousopetus

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua kotitalousopetusta voidaan järjestää muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksen ohella, jollei asianomainen ministeriö lain 9 §:n nojalla päätä toisin koulutuksen järjestäjälle annettavasta koulutustehtävästä.

Koulutuksen laajuus on 20 opintoviikkoa.

21 §
Maahanmuuttajien valmistava koulutus

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten.

Koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa.

Koulutuksessa tulee noudattaa opetushallituksen vahvistamia opetussuunnitelman perusteita.

22 §
Opintososiaaliset edut

Sen lisäksi, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 §:n 2 momentissa säädetään, päätoimisesti luonnonvara-alan metsätalouden koulutuksessa sekä maatilatalouden ja puutarhatalouden ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevalla on oikeus jokaisena työpäivänä maksuttomaan ruokailuun, johon kuuluu päivittäisen kouluaterian lisäksi aamiainen ja päivällinen.

Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää päätoimisia opintoja harjoittavalle opiskelijalle 1 momentissa tarkoitettu ruokailu myös silloin, kun hän 1 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa tai matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa joutuu opetussuunnitelman mukaisesti olemaan oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa myös viikonlopun aikana.

23 §
Päätoimiset opinnot

Opintojen päätoimisuudesta on voimassa mitä opintotukilaissa (65/1994) ja sen nojalla säädetään.

24 §
Velvollisuus ilmoittaa suoritetuista tutkinnoista

Koulutuksen järjestäjän tulee välittömästi ilmoittaa terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) ja terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen (1121/1992 ) edellyttämät tiedot suoritetuista tutkinnoista.

25 §
Koulutuksen järjestämistä koskevan luvan hakeminen

Lupaa toimia ammatillisen koulutuksen järjestäjänä tulee hakea viimeistään vuotta ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Asianomainen ministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös tätä myöhemmin tehdyn hakemuksen.

Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys koulutuksen tarpeellisuudesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä.

5 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

26 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

27 §
Opiskelijoiden arviointia koskeva siirtymäsäännös

Edellä 10, 12 ja 13 §:n säännöksiä opiskelijoiden arvioinnista sovelletaan 1 päivästä elokuuta 1999. Siihen saakka arviointiin sovelletaan tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita arviointia koskevia säännöksiä sekä niiden nojalla annettuja määräyksiä.

Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Opetusministeri
Olli-Pekka Heinonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.