888/1997

Annettu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997

Asetus maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta

Puolustusministerin esittelystä

muutetaan maanpuolustuskorkeakoulusta 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun asetuksen (668/1992) 2 §, 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 2 momentti, 7 §:n 2 momentti, 10 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 momentin johdantokappale, 13 §:n 1 momentti, 4 luvun otsikko, 14 ja 15 §, 5 luvun otsikko, 18 ja 19 §, 20 § 1 momentti , 24 §:n 1 momentti, 25 §:n 3 momentti ja 26 §,

sellaisena kuin niistä on 10 §:n 1 momentti osaksi asetuksessa 772/1995, sekä

lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, asetuksen uusi 14 a ja 17 a §, 29 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 772/1995, uusi 2 momentti sekä asetukseen uusi 32 § seuraavasti:

1 §

Maanpuolustuskorkeakoulussa harjoitetaan sotatieteellistä tutkimustoimintaa.


2 §

Maanpuolustuskorkeakoulu on pääesikunnan alainen. Maanpuolustuskorkeakouluun kuuluu esikunta, perustutkinto-osasto (kadettikoulu), jatkotutkinto-osasto, ainelaitoksia, maanpuolustuskurssit, Sota-arkisto, Sotamuseo sekä kirjasto, joka toimii puolustusvoimien keskuskirjastona.

3 §

Maanpuolustuskorkeakoulun hallintoa hoitavat rehtori, tutkimusjohtaja, hallintojohtaja, jatkotutkinto-osaston johtaja, perustutkintoosaston johtaja, ainelaitosten johtajat, maanpuolustuskurssien johtaja, Sota-arkiston hoitaja, Sotamuseon johtaja ja kirjaston johtaja.


5 §

Rehtorin tukena korkeakoulun kehittämistä koskevissa asioissa on neuvottelukunta. Neuvottelukunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään johtosäännössä.

7 §

Osaston johtajan tukena tutkintojen suorittamista, opiskelijan arvostelua sekä opiskelijan erottamista ja opintojen keskeyttämistä koskevissa asioissa on opettajaneuvosto. Opetuksen kehittämistä varten maanpuolustuskorkeakoulussa on opetusneuvosto. Opettaja- ja opetusneuvostojen kokoonpanosta ja muista tehtävistä määrätään johtosäännössä.

10 §

Opiskelijaksi osastoon voidaan hyväksyä hakija, joka on:

1) suorittanut ylioppilastutkinnon tai saanut vastaavan koulutuksen ulkomailla niin kuin siitä erikseen säädetään tai suorittanut opistoasteen tutkinnon;

2) suorittanut hyväksytysti reserviupseerikurssin tai saanut vastaavan pääesikunnan hyväksymän sotilaskoulutuksen;

3) henkisen ja fyysisen kuntonsa ja terveytensä sekä elämäntapojensa puolesta upseerin ammattiin sopiva;

4) enintään 24 vuotias, lentäjäksi koulutettava kuitenkin enintään 23 vuotias; sekä

5) suorittanut hyväksytysti johtosäännössä määrätyt soveltuvuustestit ja kokeet.


12 §

Upseerin tutkintoa varten kadetin tulee johtosäännön mukaisesti:


13 §

Upseeriksi merivoimiin koulutettavalta vaaditaan lisäksi aluksen miehityksestä ja laivahenkilökunnan pätevyydestä annetun asetuksen (250/1984) 43 §:n mukaiset erityistiedot ja -taidot.


4 luku

Jatkotutkinto-osastossa suoritettavat tutkinnot

14 §

Jatkotutkinto-osastossa suoritetaan yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto.

14 a §

Yleisesikuntaupseerin tutkinto suunnitellaan ja järjestetään siten, että opiskelijat saavuttavat ylimpiin upseerin tehtäviin vaadittavat tiedot ja taidot sekä yleisen korkeakoulujärjestelmän mukaisen ensimmäisen jatkotutkinnon tasoiset tutkijavalmiudet.

Jatkotutkinto-osastolla annetaan myös eräisiin upseerin virkoihin puolustusvoimista annetun asetuksen (667/1992) nojalla vaadittava jatkokoulutus (esiupseerikurssi).

15 §

Yleisesikuntaupseerin tutkinto muodostuu esiupseerikurssista ja yleisesikuntaupseerikurssista.

Yleisesikuntaupseerin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka on suorittanut upseerin tutkinnon ja joka on sopiva koulutettavaksi ylimpiin upseerin tehtäviin. Opiskelijat valitaan johtosäännössä määrätyn valintamenettelyn perusteella.

17 a §

Sotatieteiden tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon.

Sotatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

1) suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot;

2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä

3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

5 luku

Opettajat ja muu henkilökunta

18 §

Maanpuolustuskorkeakoulussa voi olla:

1) professoreja;

2) vakinaisia opettajia ja tuntiopettajia;

3) dosentteja;

4) erikoistutkijoita ja tutkijoita;

5) lehtoreita; sekä

6) muuta henkilökuntaa.

19 §

Maanpuolustuskorkeakoulun henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä säädetään puolustusvoimista annetussa asetuksessa.

Dosenttien kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä määrätään johtosäännössä.

20 §

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoja suorittamaan ja täydennyskursseille hyväksyttävien opiskelijoiden kurssikohtaisen lukumäärän päättää pääesikunta. Opiskelijat hyväksyy maanpuolustuskorkeakoulun rehtori.


24 §

Kadetille annetaan opiskelun ajaksi korvauksetta opetus, majoitus, muonitus, vaatetus sekä opinto- ja harjoitusvälineet. Puolustusministeriö määrää terveydenhuollosta, päivärahasta, matkakustannusten korvauksesta sekä erinäisten palvelustehtävien aiheuttamasta vastuusta ja vaarasta maksettavista palkkioista.


25 §

Yleiset ohjeet oppilaskuntien toiminnasta antaa maanpuolustuskorkeakoulun rehtori.

26 §

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoihin johtavaan koulutukseen pyrkivän on annettava kirjallinen sitoumus siitä, että hän, jos hänet hyväksytään oppilaaksi, palvelee puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa koulutuksen alkamispäivästä tai tutkinnon suorittamispäivästä lukien pääesikunnan määräämän vähimmäisajan. Sotatieteiden tohtorin tutkinnon osalta sitoumus koskee vain täysin palkkaeduin tapahtuvaa opiskelua.

Jos asianomainen palvelussitoumusaikanaan irtisanoutuu tai irtisanotaan puolustusvoimien palveluksesta taikka hänen opiskelunsa maanpuolustuskorkeakoulussa keskeytetään tai hänet erotetaan muun syyn kuin sairauden vuoksi, hänen on korvattava opiskelustaan valtiolle aiheutuneet kustannukset niin kuin pääesikunta tarkemmin määrää.

29 a §

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan johtosäännössä määrätyllä tavalla lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.

32 §

Maanpuolustuskorkeakoulu voi johtosäännössä määrätyin edellytyksin ottaa ennen vuotta 1995 upseerin tutkinnon ja siihen vahvistetun jatkokoulutuksen suorittaneen henkilön opiskelijaksi täydentämään tutkintonsa tämän asetuksen mukaiseksi ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Opiskelija voi lukea hyväkseen ennen vuotta 1995 suoritettuun upseerin tutkintoon ja suorittamaansa jatkokoulutukseen sisältyvät opintosuorituksensa johtosäännössä määrätyllä tavalla.


Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 1997. Sen 19 §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 1998. Siihen asti dosenttien kelpoisuusvaatimuksiin ja nimittämismenettelyyn sovelletaan 19 §:ää sellaisena kuin se on tämän asetuksen voimaan tullessa.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään sotatieteen laitoksesta, koskee tämän asetuksen voimaantulon jälkeen asian laadun mukaan Sota-arkistoa tai Sotamuseoa.

Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Puolustusministeri
Anneli Taina

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.