861/1997

Annettu Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1997

Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista

Valtioneuvosto on ympäristöministeriön esittelystä päättänyt 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun jätelain (1072/1993) 18 ja 26 §:n ja 78 §:n 3 momentin nojalla:

1 §
Tavoite

Tämän päätöksen tavoitteena on ohjata kaatopaikkojen suunnittelua, perustamista, rakentamista, käyttöä, hoitoa, käytöstä poistamista ja jälkihoitoa sekä jätteiden sijoittamista niille siten, ettei niistä pitkänkään ajan kuluessa aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

2 §
Soveltamisala ja määritelmät

Kaatopaikoista ja jätteiden sijoittamisesta niille on sen lisäksi, mitä jätelaissa (1072/1993) ja -asetuksessa (1390/1993) säädetään, voimassa mitä tässä päätöksessä säädetään.

Tätä päätöstä ei sovelleta sellaiseen paikkaan, jonne sijoitetaan vain vaaratonta pysyvää maa-, kiviaines- tai ruoppausjätettä.

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1) kaatopaikalla jätteiden käsittelypaikkaa, jossa jätettä sijoitetaan maan päälle tai maahan; kaatopaikkana ei kuitenkaan pidetä:

a) siirtokuormauspaikkaa, jossa jätettä kuormataan uudelleen siirrettäväksi muualle esikäsiteltäväksi, käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi; eikä

b) paikkaa, jonne sijoitetaan jätettä väliaikaisesti viittä vuotta lyhyemmäksi ajaksi ennen sen esikäsittelyä, käsittelyä tai hyödyntämistä;

2) tavanomaisella jätteellä jätettä, joka ei ole ongelmajätettä;

3) pysyvällä jätteellä jätettä, joka ei liukene, pala tai hajoa biologisesti eikä reagoi muiden aineiden kanssa aiheuttaen vaaraa terveydelle tai ympäristölle ja jossa ei pitkänkään ajan kuluessa tapahdu olennaisia muita fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia muutoksia sekä jonka sisältämien haitallisten aineiden kokonaishuuhtoutuminen ja -pitoisuus samoin kuin jätteestä muodostuvan kaatopaikkaveden myrkyllisyys ympäristölle on merkityksetön;

4) biohajoavalla jätteellä jätettä, joka voi hajota aerobisesti tai anaerobisesti;

5) kaatopaikkavedellä kaatopaikalle sijoitetun jätteen läpi suotautuvaa tai muuta kaatopaikalla muodostuvaa likaantunutta nestettä;

6) kaatopaikkakaasulla kaatopaikalle sijoitetusta jätteestä syntyvää kaasua;

7) esikäsittelyllä lajittelu mukaan lukien fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia menetelmiä, joiden avulla muutetaan jätteen ominaisuuksia sen määrän tai haitallisuuden vähentämiseksi sekä sen käsittelyn tai hyödyntämisen helpottamiseksi;

8) kaatopaikan pitäjällä kulloinkin kaatopaikasta vastuussa olevaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä; sekä

9) kaatopaikan jälkihoidolla käytöstä poistettavan tai käytöstä poistetun kaatopaikan ympäristövaikutusten seuraamiseksi tai torjumiseksi toteutettavia toimia.

3 §
Kaatopaikkaluokat ja eri kaatopaikoille sijoitettavat jätteet

Kaatopaikka luokitellaan ongelmajätteen, tavanomaisen jätteen tai pysyvän jätteen kaatopaikaksi.

Kaatopaikalle saa sijoittaa vain sen luokituksen mukaisia jätteitä.

4 §
Jätteiden sijoittamista kaatopaikalle koskevat yleiset rajoitukset

Kaatopaikalle ei saa sijoittaa:

1) jätettä, jota ei ole esikäsitelty siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista;

2) sellaista asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty talteen erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten;

3) jätettä, joka on kaatopaikkaolosuhteissa räjähtävää, hapettavaa taikka helposti syttyvää tai syttyvää siten kuin nämä ominaisuudet määritellään jäteasetuksen liitteessä 4;

4) sairaalassa ja eläinlääkäriasemalla sekä siihen rinnastettavassa toiminnassa syntynyttä jätettä, joka on tartuntavaarallista siten kuin tämä ominaisuus määritellään jäteasetuksen liitteessä 4 eikä myöskään saman asetuksen liitteessä 2 A luokassa 14 tarkoitettua jätettä;

5) käytöstä poistettuja auton tai työkoneen renkaita tai niiden silppua; eikä

6) sellaista jätettä, joka ei täytä tämän päätöksen liitteessä 2 tarkoitettuja kaatopaikkajätteelle asetettavia kelpoisuusvaatimuksia.

Jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa muuhun jätteeseen tai aineeseen ainoastaan kaatopaikkajätteelle asetettavien kelpoisuusvaatimusten täyttämiseksi.

5 §
Kaatopaikan jätelupa

Kaatopaikan jätelupaa koskevasta hakemuksesta ja lupa-asian käsittelystä säädetään ympäristölupamenettelylaissa (735/1991) ja -asetuksessa (772/1992). Jäteluvan myöntämisestä ja sen edellytyksistä säädetään jätelaissa.

Lupaviranomaisen on tarkastettava, että kaatopaikka vastaa lupahakemusta ja lupamääräyksiä ennen kuin se otetaan käyttöön tai poistetaan käytöstä.

6 §
Jätteestä annettavat tiedot

Tuotaessa jätettä sijoitettavaksi kaatopaikalle on jätteen haltijan tai muun tuojan annettava kaatopaikan pitäjälle:

1) tiedot jätteen alkuperästä;

2) tiedot jätteen luokittelusta yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön päätöksen (867/1996) mukaiseen jäteluokkaan;

3) tuotaessa ongelmajätettä, ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) tarkoitettu jätteen siirtoasiakirja; sekä

4) jäljennös tämän päätöksen liitteessä 2 tarkoitetusta kaatopaikkakelpoisuustestiä koskevasta asiakirjasta tai mahdollisesta asiantuntija-arviosta paitsi silloin, kun on kysymys asumisessa syntyneestä jätteestä tai ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavasta jätteestä.

Jos kaatopaikalle tuodaan toistuvasti saman jätteen tuottajan samanlaatuista jätettä, riittää, että 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut asiakirjat annetaan ennen kuin ensimmäinen jäte-erä toimitetaan kaatopaikalle.

Jos jätteestä on tehtävä kaatopaikkakelpoisuustesti, on jätteen haltijan seurattava jätteen laatua tämän päätöksen liitteessä 2 tarkoitetuin laadunvalvontatestein ja esitettävä tiedot kaatopaikan pitäjälle vähintään kerran vuodessa, jos jätettä tuodaan edelleen kaatopaikalle.

Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee soveltuvin osin jätteen haltijaa silloin, kun tämä on samalla kaatopaikan pitäjä ja kun kaatopaikalle sijoitetaan vain tämän omassa toiminnassa syntynyttä jätettä.

7 §
Jätteen vastaanotto kaatopaikalla

Kaatopaikan pitäjän on huolehdittava, että jätettä kaatopaikalle vastaanotettaessa:

1) tarkastetaan jätettä koskevat 6 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat;

2) tarkastetaan jäte jätekuormaa vastaanotettaessa ja tarvittaessa sitä tyhjennettäessä sekä otetaan jätteestä tarvittaessa tarpeelliset näytteet mahdollisia tarkastustestejä varten;

3) annetaan jätteen tuojalle kirjallinen todistus kaatopaikalle vastaanotetusta jätteestä;

4)ilmoitetaan viipymättä lupaviranomaiselle jätteestä, jota ei ole otettu vastaan;

5) pidetään kirjaa vastaanotetun jätteen lajista, määrästä, alkuperästä, toimituspäivämäärästä, tuottajasta tai tuojasta; sekä

6) merkitään muistiin kaatopaikan osa, jonne sijoitetaan ongelmajätettä.

Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee soveltuvin osin kaatopaikan pitäjää silloin, kun tämä on samalla jätteen haltija ja kun kaatopaikalle sijoitetaan vain tämän omassa toiminnassa syntynyttä jätettä.

8 §
Valvonta ja tarkkailu

Kaatopaikan pitäjän on valvottava ja tarkkailtava kaatopaikkaa ja sen ympäristöä tämän päätöksen liitteen 3 mukaisesti.

Kunkin vuoden valvonta- ja tarkkailutiedoista on toimitettava seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä tämän päätöksen liitteen 3 kohdassa 6 tarkoitettu raportti lupaviranomaiselle. Havaituista merkityksellisistä terveys- ja ympäristöhaitoista on kuitenkin ilmoitettava viipymättä lupaviranomaiselle.

Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee soveltuvin osin myös tämän päätöksen voimaantulon jälkeen käytöstä poistettua kaatopaikkaa.

9 §
Käytössä oleva kaatopaikka

Tätä päätöstä sovelletaan myös tämän päätöksen voimaan tullessa käytössä olevaan kaatopaikkaan. Sen käytössä olevaan osaan ei kuitenkaan sovelleta liitteen 1 kohtia 1 ja 3.1.

10 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997. Päätöksen 4 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005, jollei lupaviranomainen ole määrännyt aikaisempaa voimaantulopäivää.

Tämän päätöksen voimaan tullessa käytössä olevaan kaatopaikkaan sovelletaan, jollei lupaviranomainen ole määrännyt aikaisempaa voimaantulopäivää:

1) 3 §:ää, 4 §:n 1 momentin 3―6 kohtaa, 4 §:n 2 momenttia muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden osalta, 6―8 §:ää, liitteen 1 kohtaa 7 sekä liitteitä 2 ja 3 tammikuun 1 päivästä 1999; sekä

2) liitteen 1 kohtia 2, 3.2, 4 ja 6 tammikuun 1 päivästä 2002.

Jos kaatopaikan jätelupaa koskeva hakemus on jätetty lupaviranomaiselle ennen tämän päätöksen voimaantuloa, noudatetaan hakemuksen käsittelyssä tätä päätöstä.

Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1997

Ympäristöministeri
Pekka Haavisto

Neuvotteleva virkamies
Klaus Pfister

Liite 1

Kaatopaikalle asetettavat yleiset vaatimukset

Liite 2

Jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arviointi

Liite 3

Kaatopaikan ja sen jälkihoitovaiheen valvonta ja tarkkailu

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.