317/1997

Annettu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997

Oikeusministeriön päätös yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen vahvistamisesta annetun oikeusministeriönpäätöksen muuttamisesta

Oikeusministeriö on yleisenä asianajajayhdistyksenä olevaa Suomen asianajajaliittoa kuultuaan

muuttanut yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen vahvistamisesta 24 päivänä huhtikuuta 1959 annetun oikeusministeriön päätöksen (191/59) 4 §:n 1 momentin, 5 §:n 1 momentin johdantokappaleen, 16 ja 17 §:n, 18 §:n 1 ja 2 momentin, 20 §:n 1 momentin ja 2 momentin 3 kohdan, 21 §:n 1 momentin, 23 §:n 2 momentin, 29 §:n 1 momentin sekä 43 ja 54 §:n,

sellaisina kuin niistä ovat 16 § päätöksissä 312/1985 ja 203/1992, 17 §, 18 §:n 2 momentti, 20 §:n 1 momentti ja 2 momentin 3 kohta, 21 § 1 momentti, 23 §:n 2 momentti, 29 §:n 1 momentti sekä 46 ja 54 § viimeksi mainitussa päätöksessä, sekä

lisännyt 20 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa päätöksessä 203/1992, uuden 2 momentin, jolloin osaksi muutettu 2 momentti ja nykyinen 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:

4 §

Liiton jäseniä ovat ne, jotka siinä järjestyksessä kuin asianajajista annettu laki ja näissä säännöksissä määrätään, on hyväksytty liiton jäseniksi.


5 §

Jäseneksi voidaan ottaa asianajotehtäviä ammattimaisesti hoitava tai hoitamaan ryhtyvä Suomen tai jonkin muun Euroopan talousalueen valtion kansalainen, joka:


16 §

Kukin liiton osasto valitsee valtuuskuntaan yhden jäsenen ja varajäsenen kutakin osaston alkavaa neljääkymmentä jäsentä kohden. Valtuuskunnan jäsenten tulee olla asianajajia. Heidän toimikautensa alkaa 1 päivänä maaliskuuta sinä vuonna, jona heidät valitaan, ja jatkuu kolme vuotta. Joka on ollut valtuuskunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti kuusi vuotta, voidaan valita uudelleen samaan tehtävään vasta toimikaudeksi, joka alkaa kolmen vuoden kuluttua hänen edellisen toimikautensa päättymisestä.

Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Heidän toimikautensa kestää saman ajan kuin kul-loinenkin jäsenyys valtuuskunnassa.

17 §

Valtuuskunnalla on kaksi varsinaista kokousta, toinen keväällä ja toinen talvella.

Kevätkokouksessa:

1) valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa;

2) valitaan valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja niiden tilalle, joiden toimikausi päättyy;

3) käsitellään hallituksen kertomus liiton toiminnasta ja sen varainhoidosta edellisenä vuonna, tilintarkastuskertomus ja kysymys vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle;

4) valitaan hallituksen jäsenet niiden tilalle, joiden toimikausi päättyy;

5) valitaan kurinpitolautakunnan jäsenet niiden tilalle, joiden toimikausi päättyy;

6) liiton tilejä ja varainhoitoa tarkastamaan valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä, joista toisen tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee olla keskuskauppakamarin hyväksymä;

7) vahvistetaan jäsenten asianajotoiminnassa noudatettavat ohjeet;

8) käsitellään hallituksen tai 20 §:n 2 momentin 3 kohdassa mainitussa tapauksessa menettelytapavaliokunnan kokoukselle esittämät asiat;

9) käsitellään jäsenten tekemät esitykset, jotka on kirjallisina annettu hallitukselle viimeistään 15 päivänä huhtikuuta kokousvuonna.

Talvikokouksessa:

1) valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa;

2) esitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio, jolloin otetaan huomioon 12 §:n 1 momentin määräykset;

3) vahvistetaan ne maksut, jotka jäsenten on suoritettava liiton menoja varten, sekä passiivisten jäsenten vuosimaksut;

4) vahvistetaan ne perusteet, joiden mukaan hallituksen, kurinpitolautakunnan ja valtuuskunnan kokouksen osanottajille on maksettava matkakorvausta;

5) vahvistetaan jäsenten asianajotoiminnassa noudatettavat ohjeet;

6) käsitellään hallituksen kokoukselle esittämät asiat;

7) käsitellään jäsenten tekemät esitykset, jotka on kirjallisina annettu hallitukselle viimeistään kokousta edeltävän marraskuun 15 päivänä.

18 §

Valtuuskunta kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta valtuuskunnan tai kokoonkutsujan määräämässä paikassa. Jos valtuuskunnan puheenjohtajaa ei vielä ole valittu eikä varapuheenjohtajaa ole, liiton puheenjohtaja kutsuu valtuuskunnan koolle.

Valtuuskunnan varsinaiset kokoukset pidetään vuosittain viimeistään tammikuussa (talvikokous) ja kesäkuussa (kevätkokous). Valtuuskunnan ylimääräinen kokous pidetään, kun liiton hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun vähintään kolmannes valtuuskunnan jäsenistä vaatii sitä koollekutsumiseen oikeutetulta.


20 §

Valtuuskunnalla on menettelytapavaliokunta, johon kuuluu valtuuskunnan puheenjohtaja ja kustakin liiton osastosta yksi jäsen. Osasto nimeää valtuuskuntaan valituista edustajistaan valiokunnan jäsenen ja varajäsenen vuosittain. Valiokunnan puheenjohtajana on Helsingin osastosta valittu jäsen ja varapuheenjohtajana hänen varamiehensä.

Menettelytapavaliokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Koollekutsumisessa ja päätösvaltaisuudessa noudatetaan soveltuvin osin valtuuskunnasta annettuja määräyksiä. Osastoille ei kuitenkaan lähetetä ilmoitusta kokouksessa käsiteltävistä asioista. Valtuuskunnan kokouksen yhteydessä valiokunta voi tarvittaessa kokoontua välittömästi ilman erityistä kokouskutsua.

Menettelytapavaliokunnan tehtävänä on


3) tehdä valtuuskunnalle ehdotus valtuuskunnan puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi;


21 §

Valtuuskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalissa ovat ehdokkaina ne, jotka menettelytapavaliokunta on ehdottanut. Kokouksessa valtuuskunnan jäsenillä on oikeus ehdottaa vastaehdokkaita. Valituksi tulee se, joka on saanut eniten ääniä.


23 §

Pääsihteeriksi voidaan valita vain asianajaja tai lakimies, joka täyttää jäsenelle 5 §:n 1 momentissa asetetut kelpoisuusvaatimukset tai, jos hallitus katsoo niin, koulutukseltaan, kokemukseltaan, taidoltaan ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan muuten tehtävään sopiva henkilö.


29 §

Osaston on 16 §:n määräyksiä noudattaen vuosittain tammikuun kuluessa valittava edellisen vuoden joulukuun 31 päivän jäsenlukunsa perusteella valtuuskuntaan edustajansa niiden tilalle, joiden toimikausi päättyy.


43 §

Jos jäsen tai passiivinen jäsen jättää suorittamatta liitolle tai sen osastolle tulevan maksunsa eikä suorita maksua neljän viikon kuluessa kehotuksen saatuaan, hallituksella on oikeus todeta hänen eronneen liitosta.

54 §

Tiedonannot jäsenille toimitetaan postitse asianajajaluetteloon merkityllä osoitteella. Tiedonannot voidaan toimittaa myös telekopiona tai muun sähköisen tiedonsiirron välityksin, jos jäsen on ilmoittanut hänellä olevan tiedonantojen vastaanottamiselle tarpeelliset laitteet. Tiedonannot 43 ja 44 §:ssä ja 47 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa on kuitenkin toimitettava kirjatuilla kirjeillä tai haastemiehen välityksellä.


Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1997.

Sääntöjen 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua kuuden vuoden jaksoa laskettaessa otetaan huomioon se aika, jonka asianomainen on ollut vuonna 1992 voimaan tullessa sääntöjen muutoksessa tarkoitetun valtuuskunnan jäsen. Sääntöjen voimaantulon jälkeen valittavan valtuuskunnan keskuudessa suoritetaan arvonta, jolla määrätään kunkin jäsenen toimikauden pituus siten, että se on kolmanneksella jäsenistä yksi vuosi, kolmanneksella kaksi ja kolmanneksella kolme vuotta. Helsingin Asianajajayhdistyksen sekä Turun ja Hämeen osastojen edustajien keskeinen arvonta tapahtuu osastoittain.

Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997

Oikeusministeri
Kari Häkämies

Vanhempi hallitussihteeri
Heikki Liljeroos

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.