295/1997
Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
Valtioneuvoston päätös
rakennusjätteistä
Valtioneuvosto on ympäristöministeriön esittelystä päättänyt 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun jätelain (1072/1993) 5 ja 18 §:n nojalla:
1 §
Tarkoitus ja tavoite
Tämän päätöksen tarkoituksena on vähentää rakennusjätteen määrää ja haitallisuutta sekä lisätä sen hyödyntämistä. Suuntaa-antavana tavoitteena on, että kaikesta rakennusjätteestä, maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätettä lukuun ottamatta, hyödynnetään vuonna 2000 keskimäärin vähintään 50 prosenttia.
2 §
Soveltamisala
Tätä päätöstä sovelletaan rakentamisen suunnitteluun sekä rakentamiseen ja siitä syntyvään jätteeseen.
Tätä päätöstä ei sovelleta rakennuskohteisiin, joissa syntyvän muun rakennusjätteen kuin maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteen määrä on enintään 5 tonnia taikka maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteen määrä on enintään 800 tonnia. Päätöstä ei sovelleta myöskään pakkausjätteeseen eikä saastuneeseen maa-ainesjätteeseen.
3 §
Määritelmät
Tässä päätöksessä tarkoitetaan:
1) rakentamisella maan alla tai päällä taikka vedessä tapahtuvaa rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamista ja kunnossapitoa sekä näihin liittyvää asennustyötä, purkamista sekä maa- ja vesirakentamista;
2) rakennusjätteellä rakennuskohteessa syntyvää jätelain (1072/1993) 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua jätettä, joka ei ole tavanomaista asumisesta syntyvää jätettä;
3) rakennusjätteen haltijalla rakennusjätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa taikka rakentamisen järjestäjää tai sen päätoteuttajaa tai muuta rakennustyömaalla toimivaa yrittäjää, jonka hallinnassa rakennusjäte on; sekä
4) päätoteuttajalla pääurakoitsijaa taikka sellaisen puuttuessa rakennuttajaa tai muuta,joka ohjaa tai valvoo rakentamishanketta.
4 §
Määrän ja haitallisuuden vähentäminen
Päätoteuttajan on yhteistyössä suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja rakentamisen muiden osapuolten kanssa suunniteltava ja toteutettava rakentaminen jätelain 4 §:n mukaisesti erityisesti siten, että:
1) rakennusjätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että käyttökelpoiset esineet ja aineet otetaan talteen ja käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen;
2) rakennusaineita käytetään säästeliäästi ja niiden käyttöä korvataan mahdollisuuksien mukaan rakentamiseen soveltuvalla jätteellä; sekä
3) syntyvistä rakennusjätteistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle.
5 §
Talteenoton ja hyödyntämisen järjestäminen
Rakentaminen on suunniteltava ja toteutettava sekä rakennusjätteet kerättävä ja kuljetettava siten, että hyödynnettävät ja seuraavat jätelajit pidetään erillään tai lajitellaan erilleen toisistaan ja muista rakennusjätteistä ja -aineista:
1) betoni-, tiili-, kivennäislaatta-, keramiikka- ja kipsijätteet;
2) kyllästämättömät puujätteet;
3) metallijätteet; sekä
4) maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteet.
Rakennusjätteen haltijan on huolehdittava siitä, että rakennusjäte hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon.
Rakennusjätteen muun haltijan kuin päätoteuttajan on tehtävä 1 ja 2 momentissa mainitut toimet yhteistyössä päätoteuttajan kanssa.
6 §
Viittaussäännös
Tämän päätöksen rikkomisen pakkokeinoista ja seuraamuksista säädetään jätelain 10 luvussa.
7 §
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1997.
Rakennuskohteessa, jossa rakennustyöt on aloitettu ennen tämän päätöksen voimaantulopäivää, tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1998.
Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
Ympäristöministeri
Pekka Haavisto
Ympäristönsuojeluneuvos
Matti Vehkalahti