Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1329/1996

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki työllisyyslain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 181/1996 (Julkaistu 31.12.1996)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain ( 275/87 ) 21 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1696/92), sekä

lisätään lakiin siitä mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1992 annetulla lailla kumotun 18 ja 18 a §:n tilalle uusi 18 ja 18 a § sekä 21 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa uusi 3 momentti, jolloin muutettu 3 momentti ja nykyinen 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:

18 §Kuntoutus-, koulutus- ja työntekomahdollisuuden järjestäminen

Vuonna 1942 tai sen jälkeen syntyneelle 55 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhakijalle, jolle on maksettu työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalaissa säädetty enimmäisaika, mutta jolla ennen 1 päivää tammikuuta 1997 voimassa olleiden työttömyysturvalain säännösten mukaan on ollut oikeus saada työttömyyspäivärahaa päivärahakauden keston enimmäisajasta huolimatta 60 ikävuoteen saakka, turvataan mahdollisuus työllistymistä edistävään kuntoutukseen tai koulutukseen. Tällä perusteella järjestetyssä koulutuksessa työttömällä on koulutusaikana oikeus työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (763/90) tarkoitettuihin opintososiaalisiin etuuksiin sanotussa laissa säädetyin edellytyksin.

Jos 1 momentissa tarkoitettua työtöntä ei voida työllistää avoimille työmarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa koulutusta tai kuntoutusta, on sen kunnan, joka kotikuntalain (201/94) 2 §:n mukaan on henkilön kotikunta, työvoimaviranomaisten osoituksesta järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus 10 kuukauden ajaksi (työllistämisvelvollisuus) . Kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että työllistettävä voi aloittaa työn työttömyysturvalaissa säädetyn päivärahakauden enimmäisajan täyttyessä. Järjestettävän työn tulee olla alan säännöllisen työajan mukaista kokoaikatyötä.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos henkilö on jättämällä hakematta päivärahaa tai muutoin saanut aikaan sen, ettei päivärahakauden enimmäisaika ole täyttynyt ennen kuin hän on täyttänyt 55 vuotta.

Työttömyysturvalaissa säädetyn tarkastelujakson kuluessa tehty työ tai koulutus, joka luetaan työssäoloehtoon, vähentää 10 kuukauden työllistämisvelvollisuutta.

Työntekomahdollisuuden järjestämisen toimeenpanosta säädetään tarkemmin asetuksella.

18 a §Työllistämisvelvollisuuden lakkaaminen

Kunnan velvollisuus järjestää 18 §:n nojalla työntekomahdollisuus siihen oikeutetulle lakkaa, jos

1)

työnhakija ilman työttömyysturvalain 7 a §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytyy hänelle osoitetusta työkykyyn nähden sopivasta työllistämisvelvollisuuden nojalla järjestetystä työstä;

2)

työ, johon työnhakija on osoitettu, keskeytyy työnhakijasta johtuvasta syystä; tai

3)

työnhakijalle ei voida työttömänä työnhakijana olemisen päättymisen vuoksi järjestää työtä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työllistämisvelvollisuus on tullut voimaan.

21 §Työllistämistuki kunnalle


Jos työvoimatoimisto osoittaa kunnan työllistettäväksi 18 §:n nojalla työttömän henkilön, kunnalla on oikeus saada normaali työllistämistuki 80 prosentilla korotettuna.

Kunnalle maksetaan lisätukea sen perusteella, kuinka suuren osuuden alueensa työvoimasta kunta on keskimäärin kuukauden aikana työllistänyt työllisyysmäärärahoilla. Lisätukea maksetaan vain niistä työllistetyistä, joiden määrä ylittää työllistettyjen osuuden kunnan työvoimasta. Lisätuen suuruus määräytyy seuraavasti:

Työllistettyjen osuus kunnan työvoimasta

Lisätuen osuus

vähintään  1   %

10 %

''    1,5 %

20 %

''    2   %

30 %



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 210/1996

TyVM 17/1996

EV 225/1996

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARITyöministeriLiisa Jaakonsaari

Sivun alkuun