Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta… 1151/1996 - Säädökset alkuperäisinä

1151/1996

Dokumentin versiot

Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (705/92) 11, 18, 20 ja 21 §,

sellaisina kuin niistä ovat 18 § osittain muutettuna 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetulla lailla (718/93) ja 21 § 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1448/95),

muutetaan 1 ja 2 §, 3 §:n johdantokappale sekä 1 ja 4 kohta, 2 luvun otsikko, 6, 7, 7 a, 8―10, 12 ja 13 §, 14 §:n 1 momentti, 14 a §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 19 §:n johdantokappale, 3 luvun otsikko, 23―25 §, 28 §:n 1 momentti, 39 §, 40 §:n 1―4 momentti, 40 a, 41 ja 43 §, 44 §:n 1 momentti sekä 45 §,

sellaisina kuin niistä ovat 6 § osittain muutettuna 22 päivänä joulukuuta 1993 ja 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetuilla laeilla (1454/93 ja 261/95), 7 § osittain muutettuna mainituilla 26 päivänä heinäkuuta 1993 ja 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetuilla laeilla, 7 a §, 14 §:n 1 momentti ja 40 §:n 2 momentti mainitussa 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa, 8 § muutettuna mainituilla 22 päivänä joulukuuta 1993, 3 päivänä maaliskuuta 1995 ja 18 päivänä joulukuuta 1995 annetuilla laeilla, 9 § muutettuna mainituilla 26 päivänä heinäkuuta 1993, 3 päivänä maaliskuuta 1995 ja 18 päivänä joulukuuta 1995 annetuilla laeilla, 12 § 17 päivänä heinäkuuta 1995 annetussa laissa (958/95), 14 a §:n 1 momentti ja 19 §:n johdantokappale mainitussa 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa, 24 ja 40 a § mainitussa 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa, 28 §:n 1 momentti sekä 40 §:n 1, 3 ja 4 momentti mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa, 39 § osittain muutettuna mainituilla 26 päivänä heinäkuuta 1993, 3 päivänä maaliskuuta 1995 ja 18 päivänä joulukuuta 1995 annetuilla laeilla sekä 29 päivänä joulukuuta 1994 annetulla lailla (1456/94) sekä 45 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla,

lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetulla lailla, uusi 2 momentti, lakiin uusi 9 a―9 f §, lakiin uusi 2 a luku, johon samalla siirretään 10, 12―14, 14 a, 15, 16, 16 a, 17 ja 19 §, 14 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa, uusi 4 momentti, 14 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa, uusi 3 ja 4 momentti, 15 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetulla lailla, uusi 3 momentti, 16 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, uusi 3 momentti, 19 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetulla lailla, uusi 1 a kohta sekä lakiin uusi 24 a § seuraavasti:

1 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan valtionosuuteen ja -avustukseen sekä muuhun rahoitukseen, joka myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle taikka yksityiselle yhteisölle tai säätiölle 3 §:ssä mainituissa laeissa tarkoitetun toiminnan järjestämisestä aiheutuviin opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin ja perustamishankkeisiin. Tässä laissa säädetään myös kunnan laskennallisesta osuudesta opetus- ja kulttuuritoimen kustannuksiin (kunnan rahoitusosuus).

2 §

Suhde kuntien valtionosuuslakiin

Tässä laissa tarkoitettuun valtionosuuteen ja -avustukseen sovelletaan kuntien valtionosuuslakia (1147/1996) siltä osin kuin tässä laissa niin säädetään.

3 §

Rahoitettavan toiminnan määrittelevät lait

Tämä laki koskee valtionosuutta ja -avustusta sekä kunnan rahoitusosuutta opetus- ja kulttuuritoimen kustannuksiin, jos toiminnasta säädetään:

1) peruskoululaissa (476/83), lukiolaissa (477/83) ja aikuislukiolaissa (439/94);

4) musiikkioppilaitoksista annetussa laissa (516/95);

Edellä 1 momentin 2 ja 4 kohdassa mainitun lain nojalla järjestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta on, sen lisäksi mitä 9 b §:ssä säädetään, voimassa mitä siitä erikseen säädetään.

2 luku

Käyttökustannusten rahoitus

6 §

Yleissäännös

Valtionosuus opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin määräytyy laskennallisten perusteiden mukaisesti. Valtionosuus määräytyy:

1) peruskoulussa, peruskoulua korvaavassa koulussa, lukiossa, aikuislukiossa, ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä ammattikorkeakoulussa oppilasta tai opiskelijaa kohden;

2) ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa opetustuntia tai opintoviikkoa kohden;

3) kansalaisopistossa ja musiikkioppilaitoksessa opetustuntia kohden;

4) taiteen perusopetuksessa kunnan asukasta kohden;

5) kunnan yleisessä kirjastossa, kulttuuritoiminnassa, liikuntatoiminnassa ja nuorisotyössä kunnan asukasta kohden; sekä

6) museossa, teatterissa ja orkesterissa laskennallista henkilötyövuotta kohden.

7 §

Kunnan valtionosuus

Kunnalle myönnetään valtionosuutta 8 §:ssä tarkoitettujen toimintojen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin markkamäärä, joka saadaan, kun 8 §:ssä säädetyllä tavalla lasketusta valtionosuuden perusteesta vähennetään 9 ja 9 a §:n mukaan lasketut kunnan rahoitusosuudet.

7 a §

Kuntayhtymän ja yksityisen ylläpitämän oppilaitoksen rahoitus

Kuntayhtymälle ja yksityisen oppilaitoksen ylläpitäjälle myönnetään 8 §:n 1―6 kohdassa tarkoitettuja toimintoja varten rahoitusta mainituissa kohdissa säädetyllä tavalla ylläpitäjän oppilas-, opiskelija- tai opetustuntimäärien sekä yksikköhintojen mukaisesti laskettu valtionosuuden perustetta vastaava markkamäärä. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske peruskoulua korvaavia kouluja.

Peruskoululain 83 §:ssä tarkoitetun peruskoulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen koulun rahoituksesta on voimassa, mitä 1 momentissa säädetään.

8 §

Kunnan valtionosuuden peruste

Kunnan valtionosuuden peruste saadaan, kun lasketaan yhteen:

1) kunnan peruskoulua ja kunnan kanssa peruskoululain 77 §:n 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen tehnyttä peruskoulua korvaavaa koulua käyvien oppilaiden määrän ja kunnalle peruskoulun oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan tulo;

2) kunnan lukioiden oppilasmäärän ja kunnalle lukion oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan tulo;

3) kunnan aikuislukioiden ja lukion aikuislinjojen oppilasmäärän ja kunnalle aikuislukion ja lukion aikuislinjan oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan tulo;

4) kunnan ylläpitämissä ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien oppilaiden määrien ja ammatilliselle peruskoulutukselle oppilaitoksittain oppilasta kohden määrättyjen yksikköhintojen tulot;

5) kunnan ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden määrien ja ammattikorkeakouluille opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen tulot;

6) kunnalle musiikin ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetun opetustuntimäärän ja mainittua koulutusta varten opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan tulo;

7) kunnan asukasmäärän ja taiteen perusopetusta varten asukasta kohden määrätyn yksikköhinnan tulo;

8) kunnan asukasmäärän ja kunnan kirjastolle asukasta kohden määrätyn yksikköhinnan tulo; sekä

9) kunnan asukasmäärän ja kulttuuritoimintaa varten asukasta kohden määrätyn yksikköhinnan tulo.

9 §

Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuksiin

Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuksiin on 43 prosenttia markkamäärästä, joka lasketaan siten, että 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla laskettu markkamäärä jaetaan maan asukasmäärällä ja näin saatu markkamäärä kerrotaan kunnan asukasmäärällä.

Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa kaikki 8 §:n 1―6 ja 8 kohdassa tarkoitetut kuntien valtionosuuden perusteet lasketaan yhteen ja näin saatuun markkamäärään lisätään:

1) yksityisten peruskouluopetusta vastaavaa opetusta antavien oppilaitosten ylläpitäjille myönnettävän rahoituksen perusteena olevat markkamäärät siten kuin niistä erikseen säädetään;

2) yksityisten ja kuntayhtymien ylläpitämien lukioiden, aikuislukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammatillisten erityisoppilaitosten, musiikkioppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille lukiokoulutusta, ammatillista peruskoulutusta, ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta sekä ammattikorkeakoulussa järjestettäviä ammatillisia erikoistumisopintoja varten myönnettävän rahoituksen perusteena olevat markkamäärät;

3) valtion ylläpitämiä ammatillisia oppilaitoksia, ammatillisia erityisoppilaitoksia ja ammattikorkeakouluja varten lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat markkamäärät;

4) harjoittelukoululaissa (143/85), Suomalais-venäläisestä koulusta annetussa laissa (412/76) ja Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta annetussa laissa (33/77) tarkoitettuja kouluja varten 10 §:ssä tarkoitettujen peruskoulun ja lukion yksikköhintojen keskimääräisten markkamäärien perusteella lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat markkamäärät;

5) kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista annetussa laissa (481/83) tarkoitettuja kouluja varten 10 §:ssä tarkoitetun peruskoulun yksikköhintojen keskimääräisen markkamäärän ja peruskoululain 32 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta saavien oppilaiden osalta säädettyjen yksikköhintojen korotusperusteiden perusteella lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat markkamäärät;

6) valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain (1218/93) mukaisesti ammatillista peruskoulutusta sekä peruskouluopetusta ja lukiokoulutusta varten lasketut valtionosuuden perusteet;

7) valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain (801/92) mukaisesti ammatillista peruskoulutusta varten lasketut valtionosuuden perusteet;

8) ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetussa laissa (760/90) tarkoitetuissa aikuiskoulutuskeskuksissa ja saamelaisalueen koulutuskeskuksessa järjestettävää ammatillista peruskoulutusta varten 10 §:ssä tarkoitetun ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisten erityisoppilaitosten yksikköhintojen keskimääräisen markkamäärän perusteella lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat markkamäärät; sekä

9) perustamishankkeista aiheutuvien kustannusten vuoksi kymmenen prosenttia ammatillisia oppilaitoksia, ammatillisia erityisoppilaitoksia, ammattikorkeakouluja, musiikkioppilaitosten, kansanopistojen ja valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten ammatillista peruskoulutusta sekä kansanopistojen peruskouluopetusta ja lukiokoulutusta varten oppilaitosten ylläpitäjille oppilasmäärien ja 10 §:n nojalla vahvistettujen yksikköhintojen keskimääräisten markkamäärien perusteella lasketuista markkamääristä, jollei oppilaitoksen ylläpitäjän yksikköhintaa ole 14 §:n 2 momentin, 14 a §:n 2 momentin tai 16 §:n 2 momentin nojalla korotettu vuokrista aiheutuvien kustannusten perusteella.

Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa ei oteta huomioon peruskoululain 4 §:n 4 momentissa tarkoitettua peruskouluopetukseen valmistavaa opetusta saavia oppilaita eikä peruskoulua lukuun ottamatta oppilaita ja opiskelijoita, joilla ei ole kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa tai joilla on kotikunta Ahvenanmaalla.

Kunnan rahoitusosuuteen lisätään vuosittain:

1) markkamäärä, joka saadaan, kun vuodelta 1996 kuntien maksettavaksi tulleet oppilaiden kotikuntien maksuosuudet lukion, ammatillisten oppilaitosten, ammatillisten erityisoppilaitosten ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten oppilaiden kuljettamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin jaetaan maan asukasmäärällä;

2) markkamäärä, joka saadaan, kun vuodelta 1996 kuntien maksettavaksi tulleet yhteenlasketut kotikuntien maksuosuudet jatkolinjoina järjestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen kustannuksiin jaetaan maan asukasmäärällä; sekä

3) julkisen talouden tasapainottamiseksi toteutettujen valtionosuuksien vähennysten perusteella vuonna 1997 531 ja vuodesta 1998 alkaen 637 markkaa kunnan asukasta kohden.

9 a §

Kunnan rahoitusosuus kulttuuritoiminnan jataiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin

Kunnan rahoitusosuus kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin on 63 prosenttia markkamäärästä, joka lasketaan siten, että kaikkien kuntien yhteenlasketut 8 §:n 7 ja 9 kohdassa tarkoitetut valtionosuuden perusteet jaetaan maan asukasmäärällä ja näin saatu markkamäärä kerrotaan kunnan asukasmäärällä.

9 b §

Valtionosuus ammatillisen erikoisoppilaitoksen käyttökustannuksiin

Ammatillisen erikoisoppilaitoksen ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta markkamäärä, joka saadaan, kun asianomaisen ministeriön ammatilliselle erikoisoppilaitokselle valtionosuuden laskemisen perusteeksi vahvistama opetustunti- tai opintoviikkomäärä kerrotaan opetustuntia tai opintoviikkoa kohden määrätyllä yksikköhinnalla.

9 c §

Valtionosuus kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksen käyttökustannuksiin

Kansalaisopiston ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta kansalaisopiston käyttökustannuksiin 57 prosenttia markkamäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle kansalaisopistoa varten vahvistettu laskennallinen opetustuntimäärä kerrotaan opetustuntia kohden määrätyllä yksikköhinnalla.

Musiikkioppilaitoksen ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta musiikkioppilaitoksen muun kuin ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin 57 prosenttia markkamäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle mainittua opetusta varten vahvistettu laskennallinen opetustuntimäärä kerrotaan opetustuntia kohden määrätyllä yksikköhinnalla.

9 d §

Valtionosuus liikuntatoiminnan ja nuorisotyön käyttökustannuksiin

Kunnalle myönnetään valtionosuutta liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin 37 prosenttia markkamäärästä, joka saadaan, kun kunnan asukasmäärä kerrotaan liikuntatoimintaa varten asukasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla.

Kunnalle myönnetään valtionosuutta nuorisotyön käyttökustannuksiin 37 prosenttia markkamäärästä, joka saadaan, kun kunnan alle 29-vuotiaiden asukkaiden määrä kerrotaan nuorisotyötä varten asukasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla.

9 e §

Valtionosuus museon, teatterin ja orkesterin käyttökustannuksiin

Museon, teatterin ja orkesterin ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta mainituista toiminnoista aiheutuviin käyttökustannuksiin 37 prosenttia markkamäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle museota, teatteria ja orkesteria varten vahvistettu laskennallinen henkilötyövuosien määrä kerrotaan henkilötyövuotta kohden asianomaista toimintaa varten määrätyllä yksikköhinnalla.

9 f §

Oppilas- ja opiskelijamäärien laskeminen

Varainhoitovuoden valtionosuus lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden keskimääräisen oppilas- ja opiskelijamäärän mukaan. Lisäksi voidaan ottaa huomioon sellaiset arvioidut oppilas- ja opiskelijamäärien muutokset, jotka aiheutuvat laista, asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai päätöksestä taikka valtion talousarviosta. Toiminnan käynnistyessä valtionosuus lasketaan arvioidun oppilas- ja opiskelijamäärän mukaan.

Valtionosuuden määräämisessä käytettävien oppilas- ja opiskelijamäärien laskemisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

2 a luku

Opetustoimen yksikköhinnat

10 §

Yksikköhintojen keskimääräiset markkamäärät

Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain valtionosuuden perusteina käytettävien yksikköhintojen keskimääräiset markkamäärät siten kuin kuntien valtionosuuslain 3 §:n 1―3 kohdassa sekä 4, 5 ja 15 §:ssä säädetään. Yksikköhintojen keskimääräisten markkamäärien vahvistamisesta kuntien valtionosuuslain 6 §:ssä tarkoitettuna vuonna on lisäksi voimassa, mitä kuntien valtionosuuslain 6 §:n 3 momentissa säädetään.

Yksikköhinnat määrää asianomainen ministeriö.

12 §

Peruskoulun yksikköhinnan laskeminen

Kuntien peruskoulujen yksikköhinnat oppilasta kohden lasketaan joka toinen vuosi peruskouluista ja peruskoulua korvaavista kouluista yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella. Kuntakohtaisia yksikköhintoja porrastetaan, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, kunnan kouluverkon rakenteen, peruskoululain 36 a §:ssä tarkoitettua erityisopetusta saavien oppilaiden määrän ja kunnan asukastiheyden perusteella. Ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa yksikköhintoja korotetaan kymmenellä prosentilla ruotsinkieliseen opetukseen ja saamelaisten kotiseutualueen kunnissa vastaavalla prosenttimäärällä saamenkieliseen opetukseen osallistuvien oppilaiden osalta. Saaristokunnissa, joissa yli puolella asukkaista ei ole kiinteää kulkuyhteyttä mantereeseen, yksikköhintaa korotetaan kahdellakymmenellä prosentilla. Muissa saaristokunnissa yksikköhintaa korotetaan kymmenellä prosentilla. Asianomainen ministeriö voi lisäksi erityisestä syystä hakemuksesta korottaa tässä momentissa säädetyllä tavalla laskettua yksikköhintaa.

Yksikköhinnat lasketaan siten, että ne markkamäärät, jotka saadaan kertomalla kuntakohtaiset yksikköhinnat kuntien peruskoulujen ja kuntien kanssa peruskoululain 77 §:n 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen tehneitä peruskoulua korvaavia kouluja käyvien oppilaiden määrillä, yhteenlaskettuina vastaavat 1 momentissa tarkoitettuja valtakunnallisia kokonaiskustannuksia.

Muina kuin 1 momentissa mainittuina vuosina yksikköhinnat lasketaan siten kuin tässä pykälässä säädetään, kuitenkin 1 momentissa tarkoitetun vuoden yksikköhintoja laskettaessa selvitettyjen kokonaiskustannusten perusteella.

Yksikköhintojen laskemisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

13 §

Lukion ja aikuislukion yksikköhinnan laskeminen

Lukion yksikköhinnat oppilasta kohden lasketaan joka toinen vuosi kaikille lukioiden ylläpitäjille lukioista yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella. Ylläpitäjittäin laskettavia yksikköhintoja porrastetaan ylläpitäjän lukioiden oppilasmäärän perusteella sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Yksikköhintoja laskettaessa lukion aikuislinjan oppilasmäärästä otetaan huomioon 60 prosenttia. Asianomainen ministeriö voi lukiolain 57 §:n nojalla lukiolle määrätyn erityisen tehtävän takia tai muusta erityisestä syystä korottaa yksikköhintaa.

Yksikköhinnat lasketaan siten, että ne markkamäärät, jotka saadaan kertomalla ylläpitäjittäin lasketut yksikköhinnat ylläpitäjien lukioiden oppilaiden määrillä, yhteenlaskettuina vastaavat 1 momentissa tarkoitettuja valtakunnallisia kokonaiskustannuksia.

Aikuislukion yksikköhinta on 60 prosenttia sijaintikunnan lukion ja lukion aikuislinjan yksikköhinta 60 prosenttia lukion yksikköhinnasta.

Yksikköhintojen laskemisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

14 §

Ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen yksikköhinnan laskeminen

Ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen yksikköhinta oppilasta kohden lasketaan joka toinen vuosi oppilaitosmuodoittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna kunnallisista, yksityisistä ja valtion oppilaitoksista aiheutuneet valtakunnalliset kokonaiskustannukset oppilaitosten oppilaiden yhteismäärällä mainittuna vuonna. Näin laskettua markkamäärää korotetaan asetuksella säädetyssä koulutuksessa tämän koulutuksen keskimääräistä korkeampien kustannusten perusteella. Yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saaneiden oppilaiden osalta markkamäärällä, joka saadaan, kun muille kuin ammatillisten erityisoppilaitosten ylläpitäjille majoituksesta tässä momentissa tarkoitettuna vuonna aiheutuneet kustannukset jaetaan majoitusedun saaneiden oppilaiden määrällä. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saaneiden oppilaiden osalta vastaavasti ammatillisten erityisoppilaitosten ylläpitäjille majoituksesta aiheutuneiden kustannusten perusteella. Asianomainen ministeriö voi lisäksi erityisestä syystä korottaa yksikköhintaa. Yksikköhinnat lasketaan siten, että yksikköhinnat kerrottuina oppilasmäärillä yhteenlaskettuina vastaavat mainittuja kokonaiskustannuksia. Yksikköhintoja laskettaessa ammatilliset erityisoppilaitokset luetaan yhdeksi oppilaitosmuodoksi.

14 a §

Ammattikorkeakoulun yksikköhinnan laskeminen

Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan joka toinen vuosi ammattikorkeakoulututkinnoittain siten, että kuhunkin tutkintoon johtavasta koulutuksesta kunnallisissa, yksityisissä ja valtion ammattikorkeakouluissa yksikköhintojen määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneet valtakunnalliset kokonaiskustannukset jaetaan tutkintoa suorittavien opiskelijoiden yhteismäärällä mainittuna vuonna. Yksikköhintoja voidaan porrastaa, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, ottamalla huomioon tutkintoon johtavien koulutusohjelmien ja muiden opetusjärjestelyjen kustannuksissa olevat olennaiset erot. Jos tutkintoon johtavasta koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia ei ole mahdollista selvittää, lasketaan yksikköhinta asianomaisen koulutusalan tutkinnoista aiheutuneiden kokonaiskustannusten perusteella. Ammatillisten erikoistumisopintojen yksikköhintana opiskelijaa kohden käytetään ammattikorkeakouluja varten 10 §:n nojalla vahvistettua yksikköhintojen keskimääräistä markkamäärää. Yksikköhinnat lasketaan siten, että yksikköhinnat kerrottuina opiskelijamäärillä yhteenlaskettuina vastaavat mainittuja kokonaiskustannuksia.

Kun ammattikorkeakoulussa järjestetään kahteen tai useampaan 1 momentissa tarkoitettuun tutkintoon johtavaa koulutusta tai mainitun koulutuksen lisäksi ammatillisia erikoistumisopintoja, ammattikorkeakoulun yksikköhinnaksi määrätään eri tutkintoja ja opintoja suorittavien opiskelijoiden määrien ja 1 momentissa tarkoitettujen yksikköhintojen perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

15 §

Kansalaisopiston yksikköhinnan laskeminen

Kansalaisopistojen yksikköhinnat lasketaan asutusrakenteeltaan erilaisia kuntia varten joka toinen vuosi jakamalla asutusrakenteeltaan samankaltaisille kunnille ja näissä kunnissa sijaitsevien opistojen muille ylläpitäjille yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna opistojen ylläpitämisestä aiheutuneet kustannukset sinä vuonna pidettyjen opetustuntien määrällä.

16 §

Musiikkioppilaitoksen yksikköhinnan laskeminen

Musiikkioppilaitoksen yksikköhinnat lasketaan joka toinen vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna musiikkioppilaitosten ylläpitämisestä aiheutuneet valtakunnalliset kokonaiskustannukset sinä vuonna pidettyjen opetustuntien yhteismäärällä. Yksikköhinta lasketaan erikseen ammatillista peruskoulutusta ja musiikkioppilaitoksessa järjestettävää muuta kuin ammatillista koulutusta varten.

19 §

Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset

Peruskoulun, lukion, aikuislukion, ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen, ammattikorkeakoulun, musiikkioppilaitoksen ja kansalaisopiston käyttökustannuksina ei pidetä:

1 a) peruskoulua lukuun ottamatta oppilaiden ja opiskelijoiden kuljetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia;

3 luku

Kulttuuritoimen yksikköhinnat

23 §

Kirjaston yksikköhinta

Kirjaston yksikköhinnan määräämisestä on voimassa, mitä 10 §:ssä säädetään.

Kirjaston yksikköhinnat lasketaan asutusrakenteeltaan erilaisia kuntia varten joka toinen vuosi jakamalla asutusrakenteeltaan samankaltaisille kunnille kirjaston ylläpidosta yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneet kustannukset näiden kuntien asukasmäärällä. Yksikköhintoja laskettaessa jätetään huomiotta 19 §:ssä tarkoitetut kustannukset.

24 §

Kulttuuritoiminnan yksikköhinta

Asianomainen ministeriö vahvistaa kulttuuritoiminnan yksikköhinnan kunnan asukasta kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa.

24 a §

Liikuntatoiminnan ja nuorisotyön yksikköhinnat

Asianomainen ministeriö vahvistaa liikuntatoiminnan yksikköhinnan kunnan asukasta kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa.

Asianomainen ministeriö vahvistaa nuorisotyön yksikköhinnan kunnan alle 29-vuotiasta asukasta kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa.

25 §

Museoiden, orkestereiden ja teattereiden yksikköhinnat

Asianomainen ministeriö vahvistaa museoiden ja orkestereiden yksikköhinnoiksi museoiden ja orkestereiden laskennallista henkilötyövuotta kohden edelliselle vuodelle vahvistetut yksikköhinnat tarkistettuna arvioitujen kustannustason ja valtion toimenpiteistä aiheutuvien toiminnan muutosten mukaisesti.

Asianomainen ministeriö vahvistaa teattereiden yksikköhinnan laskennallista henkilötyövuotta kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa.

28 §

Perustamishankkeen valtionosuusasteikko

Perustamishankkeeseen myönnetään valtionosuutta 25―50 prosenttia 27 §:ssä tarkoitetusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta. Valtionosuus määräytyy kuntien valtionosuuslain 7 §:n mukaisesti kunnan asukasta kohden lasketun tasatun laskennallisen verotulon (tasattu verotulo) perusteella. Kunta saa valtionosuutta 50 prosenttia, jos sen tasattu verotulo on tasausrajalla. Jos tasattu verotulo ylittää tasausrajan, valtionosuus määräytyy siten, että kukin tasausrajasta laskettu vähintään yhden prosentin suuruinen tasatun verotulon kasvu vähentää valtionosuutta yhdellä prosenttiyksiköllä siihen saakka, kunnes valtionosuus on 25 prosenttia. Perustamishankkeen valtionosuusprosentti määräytyy valtionosuuden myöntämisvuodelle määritellyn tasatun verotulon perusteella.

39 §

Valtionosuuden myöntäminen ja tarkistaminen

Valtionapuviranomainen myöntää 7 ja 9 b―9 e §:ssä tarkoitetun valtionosuuden ja 7 a §:ssä tarkoitetun rahoituksen käyttökustannuksiin hakemuksetta kunnalle tai muulle laitoksen ylläpitäjälle siten kuin kuntien valtionosuuslain 16 §:n 2 momentissa säädetään.

Valtionapuviranomainen tarkistaa 1 momentin mukaan myönnetyn rahoituksen varainhoitovuoden keskimääräisen oppilas- ja opiskelijamäärien mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä.

Valtionapuviranomainen myöntää valtionosuuden perustamishankkeeseen, jollei erikseen toisin säädetä, hakemuksesta laitoksen ylläpitäjälle.

40 §

Valtionosuuden maksaminen

Valtionapuviranomainen maksaa 39 §:n 1 momentissa tarkoitetun rahoituksen käyttökustannuksiin kunnalle tai muulle laitoksen ylläpitäjälle siten kuin kuntien valtionosuuslain 17 §:n 1 momentissa säädetään. Edellä 39 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tarkistusten mukaiset markkamäärät maksetaan ylläpitäjille tai peritään valtiolle varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Ammatillisten oppilaitosten, ammatillisten erityisoppilaitosten ja ammatillista koulutusta järjestävän musiikkioppilaitoksen ylläpitäjälle maksettavaan rahoitukseen lisätään perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella markkamäärä, joka on 4,3 prosenttia ylläpitäjän oppilasmäärän sekä ammatillisille oppilaitoksille ja ammatillisille erityisoppilaitoksille 10 §:n nojalla vahvistetun yksikköhintojen keskimääräisen markkamäärän tulosta. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle maksettavaan rahoitukseen lisättävä markkamäärä lasketaan vastaavasti opiskelijamäärän ja ammattikorkeakouluille 10 §:n nojalla vahvistetun yksikköhintojen keskimääräisen markkamäärän perusteella.

Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon kuntien valtionosuuslain 17 §:n 2 momentissa ja 31 §:n 4 momentissa säädetyt kunnalle maksettavat tai kunnan maksettavaksi tulevat markkamäärät.

Jos kunnan 8 §:ssä säädetty valtionosuuden peruste, johon on lisätty 1 momentissa tarkoitettu perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella laskettu markkamäärä, kunnalle 9 c―9 e §:n nojalla myönnettävä valtionosuus ja kunnalle 2 momentin nojalla maksettavat markkamäärät, on pienempi kuin 9 ja 9 a §:n mukaan lasketut kunnan rahoitusosuudet, kunnan tulee maksaa erotus valtiolle kahdessa erässä, ensimmäinen erä varainhoitovuoden heinäkuun ja toinen erä varainhoitovuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Jos kunnalle käyttökustannuksiin tämän lain mukaan myönnetty valtionosuus, johon on lisätty 1 momentissa tarkoitettu perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella laskettu markkamäärä, on pienempi kuin siitä kuntien valtionosuuslain 17 §:n 2 momentin ja 31 §:n 4 momentin mukaisesti vähennettävät markkamäärät, kunnan tulee maksaa erotus valtiolle 3 momentissa säädettyinä ajankohtina.

40 a §

Sairaalaopetusta saavan peruskoulun oppilaan kotikunnan maksuosuus

Kunta, joka on peruskoululain 11 §:ssä tarkoitettua sairaalaopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan sijaintikunnalle maksuosuuden, joka lasketaan kertomalla hoitopäivien määrä sairaalan sijaintikunnalle opetuksesta hoitopäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla. Mainituista kustannuksista vähennetään sairaalaopetusta saavista oppilaista sairaalan sijaintikunnalle laskettujen valtionosuuden perusteiden mukainen markkamäärä. Oppilaan kotikunta ja sairaalan sijaintikunta voivat sopia maksuosuudesta myös toisin kuin edellä tässä pykälässä säädetään.

41 §

Valtionapuviranomainen

Valtionapuviranomaisena tässä laissa tarkoitettuja käyttökustannuksia ja perustamishankkeita koskevissa asioissa on asianomainen ministeriö.

Asetuksella voidaan säätää, että valtionapuviranomaisena valtionavustuksia koskevissa asioissa on myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu viranomainen.

43 §

Neuvottelumenettely

Ennen kuin asianomainen ministeriö tekee ehdotuksen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon käyttökustannusten valtionosuutta varten otettavasta määrärahasta, sen on neuvoteltava yksikköhinnoista siten kuin kuntien valtionosuuslain 14 §:n 1 momentissa säädetään.

Asianomaisen ministeriön on niin ikään neuvoteltava kuntien keskusjärjestön kanssa siitä, mitä tietoja on pidettävä tarpeellisina yksikköhintojen määräämistä ja vahvistamista sekä valtionosuuden määräämistä varten sekä siitä, miten nämä tiedot toimitetaan valtionapuviranomaiselle.

44 §

Perustamishankkeeseen suoritetun valtionosuuden palautus

Perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta voidaan kokonaan tai osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan toiselle taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä muuhun valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos valtionosuuden myöntämisestä on kulunut yli 30 vuotta.

45 §

Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten soveltaminen

Tässä laissa tarkoitettuun valtionosuuteen ja -avustukseen sovelletaan lisäksi seuraavia kuntien valtionosuuslain säännöksiä:

1) 18 §:n säännöksiä saamatta jääneen etuuden suorittamisesta;

2) 19 §:n säännöksiä perusteettoman edun palauttamisesta;

3) 20 §:n säännöksiä suoritusvelvollisuuden raukeamisesta; sekä

4) 24 §:n säännöksiä uhkasakosta.

Päätökseen, joka on annettu tämän lain nojalla tai kuntien valtionosuuslain sellaisen säännöksen nojalla, johon tässä laissa viitataan, saa vaatia oikaisua ja hakea muutosta siten kuin kuntien valtionosuuslain 21 ja 22 §:ssä säädetään oikaisumenettelystä ja muutoksenhausta. Päätökseen ei kuitenkaan saa vaatia oikaisua ja hakea muutosta siltä osin kuin se koskee 9 f §:n 1 momentissa tarkoitettuja oppilas- ja opiskelijamääriä.

Mitä 1 ja 2 momentissa mainituissa lainkohdissa säädetään kunnasta ja kuntayhtymästä, koskee soveltuvin osin tässä laissa säädettyä rahoitusta saavan yksityisen oppilaitoksen tai muun laitoksen ylläpitäjää.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tämän lain 10 §:ssä tarkoitetut yksikköhintojen keskimääräiset markkamäärät sekä 12―14, 14 a, 15, 16 ja 23 §:ssä tarkoitetut yksikköhinnat vuodelle 1997 lasketaan vuonna 1995 toteutuneiden kokonaiskustannusten perusteella siten, että vuodelle 1997 määrättävien yksikköhintojen perusteella vuoden 1995 oppilas-, opiskelija-, opetustunti- ja asukasmäärillä laskettavat valtionosuuden perusteet yhteenlaskettuina vastaavat vuodelle 1996 mainituissa pykälissä tarkoitettuja toimintoja varten laskettuja ja kustannustason muutoksella tarkistettuja yhteenlaskettuja valtionosuuden laskennallisia perusteita. Viimeksi mainittuja vuoden 1996 valtionosuuden perusteita laskettaessa otetaan lisäksi huomioon opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) tällä lailla kumotun 18 §:n mukaisten peruskoulun kuljetuksen ja majoituksen sekä ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisten erityisoppilaitosten majoituksen yksikköhintojen sekä mainitut edut saaneiden oppilaiden määrien perusteella lasketut valtionosuuden perusteet.

Vuoden 1997 valtionosuuksia määrättäessä tämän lain 8 §:ssä tarkoitettua valtionosuuden perustetta ja 7 a §:ssä tarkoitettua valtionosuuden perustetta vastaavaa markkamäärää korotetaan kesäkuun loppuun saakka markkamäärällä, joka saadaan, kun lukion, ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisten erityisoppilaitosten kuljetettujen oppilaiden määrä syksyllä 1996 kerrotaan mainittuja oppilaitosmuotoja varten vuodelle 1996 määrätyillä ja kustannustason muutoksella korjatuilla kuljetuksen yksikköhinnoilla. Näin korotettua valtionosuutta maksetaan tammikuusta kesäkuuhun.

Sen estämättä, mitä 9 §:n 4 momentin 1 kohdassa säädetään, lisätään kunnan osuuteen vuonna 1997 puolet mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla lasketusta markkamäärästä.

Asianomainen ministeriö korottaa tämän lain voimaan tullessa hakemuksetta sellaisen opetussuunnitelmaan perustuvan erityisen tehtävän saaneen lukion ylläpitäjän yksikköhintaa, jolle on tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen lukiolain 57 §:n nojalla myönnetty korotus lukion laskennalliseen tuntimäärään.

Musiikkioppilaitoksen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitukseen sovelletaan vuonna 1997 tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos osa ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen sellaisista tiloista, joiden perusteella oppilaitoksen yksikköhintaa on tämän lain voimaan tullessa korotettu vuokra-arvojen pääomakorvausten perusteella, siirtyy toiselle oppilaitoksen ylläpitäjälle, osoitetaan mainitun korotuksen perusteena olevasta markkamäärästä kummallekin oppilaitoksen ylläpitäjälle niiden yksikköhintoja korotettaessa ylläpitäjien keskenään sopima osuus.

Ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja vuodelle 1997 määrättäessä käytetään tämän lain 14 a §:n 1 momentissa säädetystä poiketen yksikköhinnan laskentapohjana nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulu-jen kokeiluista annetussa laissa (391/91) tarkoitetuissa väliaikaisissa ammattikorkeakou-luissa suoritettaviin ammattikorkeakoulututkintoihin sekä vastaaviin opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkintoihin johtavan koulutuksen kustannuksia ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetussa laissa (498/83) tarkoitetuista eduista aiheutuvilla kustannuksilla vähennettynä.

Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuosien käyttökustannusten rahoitukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 149/1996
HaVM 24/1996
EV 226/1996

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Jouni Backman

Hae aineistosta