982/1996

Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996

Laki perhe-eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/69) 15 c ja 15 e § sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (105/82),

muutetaan 14 §, 15 a §, 15 b §:n 1 momentti, 3 momentin 11 ja 12 kohta ja 5 ja 6 momentti, 15 d §:n 1, 3 ja 4 momentti, 15 g §:n 2 momentin johdantokappale, 16, 17 ja 18 §, 21 §:n 4 momentti, 29 §, 30 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti, 32 §:n 2 momentti, 32 a § ja 37 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 14, 16 ja 18 §, 30 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti sekä 32 §:n 2 momentti 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (104/90), 15 a § muutettuna mainitulla 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla sekä 8 päivänä maaliskuuta 1991 ja 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetuilla laeilla (472/91 ja 548/93), 15 b §:n 1 momentti mainitussa 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa, 15 b §:n 3 momentin 11 kohta ja 15 g §:n 2 momentin johdantokappale mainitussa 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa, 15 b §:n 3 momentin 12 kohta ja 21 §:n 4 momentti 21 päivänä marraskuuta 1994 annetussa laissa (982/94), 15 b §:n 5 momentti 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1493/95), 15 b §:n 6 momentti, 15 d §:n 3 ja 4 momentti ja 32  a § mainitussa 8 päivänä maaliskuuta 1991 annetussa laissa, 15 d §:n 1 momentti 22 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1055/83), 17 § muutettuna mainituilla 8 päivänä maaliskuuta 1991 ja 9 päivänä helmikuuta 1990 annetuilla laeilla, 29 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetulla lailla sekä 37 §:n 1 momentti 8 päivänä marraskuuta 1996 annetussa laissa (828/1996), ja

lisätään lakiin uusi 34 a ja 38 a § seuraavasti:

14 §

Leskelle, jonka oikeus eläkkeeseen 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan lakkaa, maksetaan, jos hän on saanut leskeneläkettä yli vuoden ajalta, kertasuorituksena ne eläke-erät, jotka hänellä olisi ollut oikeus saada seuraavalta vuoden pituiselta ajalta. Kertasuorituksen perusteena käytetään sitä kuukausieläkettä, joka leskellä oli viimeksi oikeus saada. Kertasuoritukseen ei sisällytetä asumistukea.

15 a §

Lesken alkueläkkeen ja 9 b §:n 1 kohdan mukaisen jatkoeläkkeen muodostavat perusmäärä, täydennysmäärä ja asumistuki. Muutoin leskeneläkkeen muodostavat täydennysmäärä ja asumistuki.

Perusmäärä on 2 676 markkaa vuodessa.

Täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 12 504 markkaa ja toisessa 11 856 markkaa vuodessa.

Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 10 632 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 10 080 markkaa vuodessa.

Täydennysmäärä myönnetään sen kuntaryhmän mukaisena, johon se kunta kuuluu, jossa leski asuu täydennysmäärän alkamisajankohtana. Ulkomailla asuvalle täydennysmäärä maksetaan toisen kuntaryhmän mukaisena.

Valtioneuvosto jakaa kunnat elinkustannusten kalleuden mukaan kahteen ryhmään enintään kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Asumistuki määräytyy eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) mukaisesti.

Leskeneläkkeen perusmäärää ja täydennysmäärää ei myönnetä, jos niiden yhteismäärä olisi pienempi kuin 30 markkaa kuukaudessa.

15 b §

Leskeneläkkeen täysimääräisestä täydennysmäärästä vähennetään 50 prosenttia siitä vuositulon osasta, joka ylittää 1 460 markkaa.


Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:


11) kansaneläkelain mukaista eläkkeensaajien hoitotukea, vammaistukilain (124/88) mukaista vammaistukea tai rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää; eikä

12) ulkomailta maksettavaa eläkettä ja korvausta, mikäli Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista niin johtuu.


Jos leski on välittömästi ennen leskeneläkkeen täydennysmäärän myöntämistä saanut rintamasotilaseläkettä tai sellaista kansaneläkettä, jonka suuruutta määrättäessä on vuositulona joko kokonaan tai osittain otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä luetaan tuloksi entisen määräisenä, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu kansaneläkkeiden ja perhe-eläkkeiden indeksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtunut muutosta. Etuuden määräytymisperusteen ei katsota muuttuneen sen vuoksi, että työttömyyseläke on muuttunut työkyvyttömyyseläkkeeksi tai jompikumpi näistä eläkkeistä on muuttunut vanhuuseläkkeeksi, elleivät eläkkeen määrään vaikuttavat perusteet tämän vuoksi ole muuttuneet.

Sen estämättä, mitä tässä pykälässä säädetään, alkueläkkeenä maksettava täydennysmäärä on aina ensimmäisessä kuntaryhmässä vähintään 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä vähintään 40 prosenttia 15 a §:n 3 tai 4 momentissa mainitusta täysimääräisestä täydennysmäärästä.

15 d §

Poiketen siitä, mitä 15 b §:ssä säädetään, ennen 1 päivää heinäkuuta 1975 sattuneeseen eläketapahtumaan perustuva

1) työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien eläkelain (468/69) vähimmäisehtojen mukainen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke,

2) lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) tai merimieseläkelain mukainen vanhuus-, työkyvyttömyystai työttömyyseläke,

3) maatalousyrittäjien eläkelain mukainen sukupolvenvaihdoseläke sekä

4) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 3―9 kohdassa tarkoitettu vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke siltä osin kuin se ei ylitä kunkin eläkkeen osalta sen perusteena olevasta palkasta 1/9 prosenttia jokaiselta eläkettä määrättäessä huomioon otetulta kuukaudelta, ei kuitenkaan useammalta kuin 360 kuukaudelta,

luetaan leskeneläkkeen täydennysmäärää määrättäessä tuloksi siten, että lesken saamien edellä tarkoitettujen eläkkeiden tai eläkkeen osien yhteismäärästä otetaan huomioon enintään 15 130 markkaa vuodessa. Muilta osin 4 kohdassa tarkoitettu eläke luetaan kokonaisuudessaan täydennysmäärätuloksi.


Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista markkamääristä vähennetään lesken saamien muiden täydennysmäärään vaikuttavien tulojen määrä, ja näin saatuun markkamäärään lisätään se osa, jolla tulot ylittävät 5 700 markkaa.

Mitä 1―3 momentissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun täydennysmäärää määrättäessä luetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta 1983 alkaneet sotilasvammalain mukainen elinkorko ja huoltoeläke sekä luopumiseläkelain (16/74) mukainen luopumiseläke.

15 g §

Jos edunjättäjä ei ollut asunut Suomessa 1 momentissa säädettyä aikaa, leskeneläkkeen määrä suhteutetaan aikaan, jonka edunjättäjä oli asunut Suomessa, kertomalla perusmäärän ja erikseen täysimääräisen täydennysmäärän määrä suhteutuskertoimella. Suhteutuskerroin saadaan jakamalla aika, jonka edunjättäjä oli asunut Suomessa:


16 §

Kun leskeneläkkeensaaja on kuuden kuukauden ajan yhdenjaksoisesti asunut kunnassa, joka kuuluu eri kuntaryhmään kuin se kunta, jonka kalleusryhmän mukainen hänen eläkkeensä täydennysmäärä on, täydennysmäärä muutetaan seuraavan kuukauden alusta sen kuntaryhmän mukaiseksi, johon kuuluvassa kunnassa hän silloin asuu.

17 §

Jos leskeneläkkeen täydennysmäärään vaikuttavat tulot ovat nousseet vähintään 2 000 markkaa verrattuna siihen vuosituloon, jonka perusteella täydennysmäärä on määrätty, täydennysmäärä on vastaavasti oikaistava tai se on lakkautettava. Täydennysmäärän määrä oikaistaan myös eläkkeensaajan hakemuksesta, jos täydennysmäärään vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut siihen korottavasti vaikuttava muutos. Jos täydennysmäärän korottamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää hakemuksettakin.

Jos leskeneläkkeen täydennysmäärää määrättäessä on otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä luetaan, jos etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtunut muutosta, täydennysmäärää uudelleen määrättäessä tuloksi entisen suuruisena, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu perhe-eläkkeiden indeksisidonnaisuudesta.

Jos eläkkeensaaja solmii avioliiton tai avioliitto purkautuu, leskeneläkkeen täydennysmäärän määrää on oikaistava tai täydennysmäärä lakkautettava. Lisäksi sovelletaan, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, jos täydennysmäärään vaikuttavat tulot ovat muuttuneet.

18 §

Leskeneläkkeen täydennysmäärä voidaan määräajaksi tai pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää, jos eläkkeensaaja on:

1) lahjoittanut omaisuuttaan tai muulla tavalla heikentänyt taloudellista asemaansa siinä määrin, että se on vaikuttanut hänen oikeuteensa saada eläkkeen täydennysmäärä tai olennaisesti vaikuttanut täydennysmäärän määrään, ja jos hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä toimenpide voi vaikuttaa täydennysmäärään; taikka

2) täydennysmäärän määräämistä varten tehdyssä hakemuksessa tai ilmoituksessa tahallisesti antanut vääriä tietoja täydennysmäärään vaikuttavista tuloista tai omaisuudesta ja tämän vuoksi saanut täydennysmäärää aiheetta tai määrältään liian suurena.

Jos lainvoimainen päätös, jolla eläkkeen täydennysmäärä 1 momentin perusteella on evätty tai sitä vähennetty, myöhemmin havaitaan eläkkeensaajalle kohtuuttomaksi, eläkelaitos voi oikaista päätöksen.

21 §

Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen, jos hän saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä tai rintamasotilaseläkelain (119/77) mukaista rintamasotilaseläkettä taikka ulkomailta maksettavaa vastaavaa eläkettä. Mainittua eläkettä saavalle leskelle maksetaan kuitenkin alkueläkettä se määrä, jolla alkueläke olisi suurempi kuin mainittu eläke, asumistuki ja ylimääräinen rintamalisä. Eläkkeeseen kuuluvana ei tällöin pidetä kansaneläkelain 30 a §:n mukaista eläkkeensaajien hoitotukea eikä rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää.

29 §

Lesken alkueläkkeeseen kuuluu perusmäärä, täydennysmäärä ja asumistuki. Sama koskee lesken jatkoeläkettä, kun:

1) leskellä on alle 18-vuotias yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa; tai

2) lesken kanssa samassa taloudessa asuu alle 18-vuotias lesken tai edunjättäjän lapsi, joka on asunut samassa taloudessa jo edunjättäjän kuollessa.

Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lesken jatkoeläkkeeseen kuuluu täydennysmäärä ja asumistuki.

Leskeneläkkeen perusmäärästä, täydennysmäärästä ja asumistuesta on voimassa, mitä 15 a §:n 2―8 momentissa ja 15 g §:ssä säädetään.

30 §

Leskeneläkkeen täydennysmäärä määräytyy 15 b, 15 d ja 15 f §:n mukaan. Eläkkeensaajan työtulosta otetaan kuitenkin vuosituloa määrättäessä huomioon vain 60 prosenttia. Työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä se osa liike- ja ammattitulosta tai maatilataloudesta taikka muusta ansiotoiminnasta saadusta tulosta, jota on pidettävä kohtuullisena korvauksena edellä tarkoitetussa ansiotoiminnassa suoritetusta työstä. Työtuloksi katsotaan myös


Täydennysmäärän tarkistamisesta on voimassa, mitä 16―18 §:ssä säädetään.

32 §

Jos samalta ajalta, jolta edunsaajalle myöhemmin myönnetään kansaneläke, on maksettu perhe-eläkettä, pidetään viimeksi mainittua kansaneläkkeen, eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän osasuorituksena. Tätä säännöstä sovellettaessa kansaneläkkeenä ei pidetä kansaneläkelain 30 a §:n mukaista hoitotukea eikä rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää.

32 a §

Jollei naimisissa olevalla leskeneläkkeensaajalla ole yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, hänen täydennysmääräänsä määrättäessä sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään sellaisen eläkkeensaajan täydennysmäärästä, joka ei ole naimisissa.

Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, heidän täydennysmääriään määrättäessä voidaan soveltaa, mitä tässä laissa säädetään puolisoista.

34 a §

Jos leskeneläkkeensaaja on kansaneläkelain 42 a §:ssä tarkoitetussa hoidossa, täydennysmäärästä ei siltä ajalta, kun hoito kestää yli kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä 40 prosenttia 15 a §:n 3 momentissa mainitusta täysimääräisestä täydennysmäärästä ja saman pykälän 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa siinä mainitusta täysimääräisestä täydennysmäärästä. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos leskeneläkkeensaajalle maksetaan eläkkeensaajien asumistukilain mukaista asumistukea.

37 §

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 35, 37―39, 39 b, 40―42, 43, 44―46, 67, 69, 73, 73 a, 73 b, 74, 74 b, 74 c, 75, 79―83, 84―86, 88 ja 88 a §:ssä säädetään. Jos lapseneläkkeen saaja ei ole ennen eläkkeen alkamista asunut Suomessa kansaneläkelain 41 §:ssä edellytettyä 10 vuoden aikaa, eläke voidaan ulkomailla asumisen estämättä maksaa, jos lapsen huoltaja täyttää asumisvaatimuksen.


38 a §

Mitä tässä laissa tai muualla laissa säädetään leskeneläkkeen perusmäärästä ja täydennysmäärästä on soveltuvin osin voimassa leskeneläkkeen pohjaosasta ja lisäosasta. Mitä muualla laissa säädetään leskeneläkkeen pohjaosasta ja lisäosasta, sovelletaan vastaavasti soveltuvin osin leskeneläkkeen perusmäärään ja täydennysmäärään.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tämän lain 17 §:ää sovelletaan, kun leskeneläkkeen täydennysmäärään vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut tämän lain voimassa ollessa muutos verrattuna siihen tuloon, jonka perusteella eläke on määrätty. Muutoksen määrää laskettaessa otetaan huomioon myös ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneet tulonmuutokset.

Jos leski saa leskeneläkettä tämän lain voimaan tullessa, ulkomailta maksettava etuus otetaan huomioon tämän lain 15 b §:n 3 momentin 12 kohdan mukaisesti, kun leskeneläkettä ensimmäisen kerran tarkistetaan 17 §:n perusteella tämän lain voimassa ollessa. Jos leskeneläke myönnetään tai tarkistetaan tämän lain voimaantuloa edeltävältä ajalta, otetaan ulkomailta maksettava etuus huomioon tämän lain voimaantulosta lukien 17 §:n 1 momenttia soveltamatta.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 189/1996
StVM 29/1996
EV 174/1996

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.