981/1996

Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996

Laki eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 3 ja 4 momentti, 3 §:n 3 ja 4 momentti, 4 §:n 3 momentti, 5 §, 6 §:n 1 momentti, 2 momentin 2, 3 a ja 12 kohta ja 3 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentin 2 kohta, 8 a §, 10 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti, 5 §, 6 §:n 1 momentti ja 2 momentin 3 a kohta ja 8 §:n 1 momentin 2 kohta 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (106/90), 2 §:n 3 ja 4 momentti ja 8 a § 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (112/82), 3 §:n 3 momentti 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1492/95), 3 §:n 4 momentti 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (671/85), 4 §:n 3 momentti ja 6 §:n 3 momentti 8 päivänä maaliskuuta 1991 annetussa laissa (473/91), 6 §:n 2 momentin 2 kohta 5 päivänä helmikuuta 1988 annetussa laissa (127/88), 6 §:n 2 momentin 12 kohta 21 päivänä marraskuuta 1994 annetussa laissa (985/94), 7 §:n 1 momentti 31 päivänä tammikuuta 1995 annetussa laissa (119/95), 10 §:n 1 momentti 14 päivänä lokakuuta 1994 annetussa laissa (887/94) ja 14 §:n 1 momentti 8 päivänä marraskuuta 1996 annetussa laissa (830/1996) sekä

lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainituilla 26 päivänä heinäkuuta 1985 ja 9 päivänä helmikuuta 1990 annetuilla laeilla, uusi 4 ja 5 momentti, lakiin uusi 1 a § ja 8 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 18 päivänä kesäkuuta 1980 ja 20 päivänä joulukuuta 1982 annetuilla laeilla (455/80 ja 1086/82), uusi 6 momentti seuraavasti:

1 §

Asumiskustannusten alentamiseksi maksetaan tämän lain mukaan asumistukea Suomessa asuvalle henkilölle, joka on täyttänyt 65 vuotta. Samoin asumistukea maksetaan 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka saa:

1) kansaneläkettä, rintamasotilaseläkettä tai perhe-eläkelain (38/69) mukaista leskeneläkettä;

2) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen lakien mukaista tai muuta vastaavaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä;

3) kansanedustajain eläkelain (329/67) taikka valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä annetun lain (870/77) mukaista työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä;

4) täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutusta koskevien eri lakien tai sotilasvammalain mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä, elinkorkoa, työkyvyttömyyseläkettä tai sellaista ansionmenetyksen korvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi; taikka

5) edellä mainittuja etuuksia vastaavaa ulkomailta maksettavaa etuutta.


Jos 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu eläke muuttuu alle 65 vuoden iässä maksettavaksi vanhuuseläkkeeksi ja henkilö saa asumistukea välittömästi ennen vanhuuseläkkeen alkamista, jatketaan asumistuen maksamista niin kauan, kun asumistuen saamisen edellytykset muutoin täyttyvät.

Leskeneläkkeenä voidaan maksaa myös pelkästään asumistukea.

1 a §

Jos tätä lakia sovellettaessa tulee erikseen ratkaistavaksi kysymys siitä, onko henkilöä pidettävä Suomessa asuvana, asian ratkaisee kansaneläkelaitos sen mukaan kuin asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetussa laissa (1573/93) säädetään. Kansaneläkelaitoksen päätökseen saa hakea muutosta niin kuin mainitun lain 13 §:ssä säädetään.

2 §

Asumistukea määrättäessä otetaan huomioon asumiskustannukset vain yhdestä, vakinaiseksi katsottavasta, Suomessa sijaitsevasta asunnosta.

Jos vuokranantaja on asumistuen hakijan tai hänen puolisonsa lähisukulainen tai lähiomainen tai jos vuokra ilmeisesti ylittää paikkakunnalta vastaavanlaisesta asunnosta yleensä maksettavan vuokran tai jos asunnon koko huomattavasti ylittää asumistuen hakijan ja hänen perheensä tarpeen taikka jos asumiskustannuksista voidaan katsoa hänen ja hänen perheensä lisäksi muunkin henkilön vastaavan, voidaan asumistukea määrättäessä asumiskustannuksiksi lukea vain se osa, jota olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää kohtuullisena.

3 §

Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain ne asumiskustannusten enimmäismäärät, jotka otetaan huomioon asumistukea määrättäessä. Enimmäismäärät vahvistetaan asunnon sijaintipaikkakunnan perusteella. Edellä mainittuja enimmäismääriä korotetaan 20 prosentilla, jos asumistuen hakijan luona asuu vähintään yksi lapsi ja 40 prosentilla, jos hänen luonaan asuu vähintään kolme lasta. Lapsella tarkoitetaan 16 vuotta nuorempaa asumistuen hakijan tai hänen puolisonsa lasta tai sellaista kasvattilasta, jonka toimeentulosta hän tai hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa huolehtii.

Jos molemmilla puolisoilla on oikeus 1 §:n perusteella asumistukeen, määrätään heille yhteinen asumistuki, joka maksetaan puoliksi kummallekin ottaen kuitenkin huomioon, mitä 5 §:ssä säädetään. Asumistuen puolikkaasta on tällöin voimassa, mitä asumistuesta on säädetty. Jos puolisoista toiselle maksetaan kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä ja toisella on oikeus asumistukeen 1 §:n perusteella, maksetaan asumistuki kokonaan viimeksi mainitulle puolisolle sen kuukauden loppuun saakka, jona varhennettua vanhuuseläkettä saava täyttää 65 vuotta.

4 §

Lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä vuositulon osasta, joka ylittää 19 046 markkaa. Naimisissa olevalla henkilöllä, jonka puolisolla ei ole oikeutta asumistukeen, lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä puolisoiden vuositulon osasta, joka ylittää 27 916 markkaa. Jos molemmilla puolisoilla on oikeus asumistukeen tai toisella puolisolla on oikeus asumistukeen ja toinen saa alle 65-vuotiaalle maksettavaa kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä, lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä puolisoiden vuositulon osasta, joka ylittää 30 592 markkaa. Jos henkilö tai toinen puolisoista saa perhe-eläkelain mukaista leskeneläkettä, lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä vuositulon osasta, joka ylittää 16 370 markkaa tai puolisoiden siitä vuositulon osasta, joka ylittää 25 240 markkaa.

5 §

Jos toinen asumistukeen oikeutetuista puolisoista saa perhe-eläkelain mukaista leskeneläkettä, kummallekin puolisolle maksettava asumistuen puolikas määrätään erikseen ottaen huomioon, mitä 4 §:n 3 momentissa säädetään.

6 §

Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista tuloa, jota henkilön tai, jos hän on naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan, lisättynä kahdeksalla prosentilla siitä määrästä, jolla henkilön omaisuuden arvo ylittää 36 000 markkaa tai, jos hän on naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden arvo ylittää 57 600 markkaa. Vuosituloon lisätään kansaneläkkeen ja leskeneläkkeen täydennysmäärän sekä rintamasotilaseläkkeen vuotuiset määrät sen ajankohdan mukaisina, josta lukien asumistuki myönnetään tai tarkistetaan. Rintamasotilaseläkkeensaajan tai jos hän on naimisissa, hänen ja hänen puolisonsa vuositulosta vähennetään 6 190 markkaa.

Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:


2) kansaneläkelain mukaista eläkkeensaajien hoitotukea.


3 a) perhe-eläkelain mukaista perusmäärää;


12) 2, 3, 4, 4 a eikä 5―11 kohdassa tarkoitettua etuutta vastaavaa ulkomailta maksettavaa etuutta.

Vuosituloa arvioitaessa omaisuudeksi ei lueta henkilön omassa käytössä olevaa asuntoa eikä vuositulon vähennykseksi tällaisen asunnon hankkimiseksi tai kunnostamiseksi otettujen velkojen korkoja.

7 §

Asumistukea ei makseta jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa tai sitä vastaavassa hoidossa (laitoshoito) olevalle asumistuen saajalle siltä ajalta, jonka hoito kestää yli yhdeksän kuukautta.


8 §

Asumistuen määrä tarkistetaan:


2) kun asumistuen saajan puoliso täyttää 1 §:n mukaiset edellytykset tai ne lakkaavat tai kun perhesuhteet muuttuvat; tai


Asumistuki lakkautetaan, jos asumistuensaajan 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu etuus lakkaa, ei kuitenkaan työkyvyttömyyseläkkeen tai työttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi.

8 a §

Asumistuki voidaan joko määräajaksi tai pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää siltä, joka on lahjoittanut omaisuuttaan tai muulla tavalla heikentänyt taloudellista asemaansa siinä määrin, että se on vaikuttanut hänen oikeuteensa saada asumistuki tai olennaisesti asumistuen määrään. Näin menetellään vain siinä tapauksessa, että hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä toimenpide voi vaikuttaa asumistukeen. Sama koskee henkilöä, joka asumistuen määräämistä varten tehdyssä hakemuksessa tai ilmoituksessa on tahallisesti antanut vääriä tietoja asumistukeen vaikuttavista omista tai puolisonsa tuloista tai omaisuudesta taikka asumiskustannuksista, ja joka tämän vuoksi on saanut asumistukea aiheetta tai määrältään liian suurena.

Jos lainvoimainen päätös, jolla asumistuki 1 momentin perusteella on evätty tai sitä vähennetty, myöhemmin havaitaan henkilölle kohtuuttomaksi, eläkelaitos voi oikaista päätöksen.

10 §

Kansaneläkelaitoksen eläkkeensaajien asumistukea koskevaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta tarkastuslautakunnalta kirjallisella valituksella. Tarkastuslautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla muutoin kuin takaisinperinnän osalta.


14 §

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 28 §:ssä, 31 §:n 2 momentissa, 35, 37―39, 39 a, 39 b, 40, 42, 43, 43 a, 44―46, 67, 69, 74 b, 74 c ja 75 §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 momentissa, 80―83 ja 84―86 §:ssä, 88 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 88 a §:ssä säädetään.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Asumistuki, jota maksetaan tämän lain voimaan tullessa, muutetaan tämän lain mukaiseksi, kun asumistukea seuraavan kerran tarkistetaan 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tarkistusta ei kuitenkaan tehdä tämän lain 6 §:n 1 momentista johtuvan vuositulojen muutoksen tai 4 §:ssä tarkoitettujen tulorajojen muutosten vuoksi.

Asumistukea määrättäessä vuosituloksi ei lueta kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (1491/95) voimaantulosäännöksen 5 ja 6 momentin mukaisesti maksettavaa puolisolisää eikä lapsikorotusta eikä perhe-eläkelain muuttamisesta annetun lain (947/92) voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaisesti maksettavaa koulutustukea.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 189/1996
StVM 29/1996
EV 174/1996

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.