792/1996

Annettu Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996

Laki ulosottolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain 3 luvun 1 §:n 1 momentin 5 kohta, 6 ja 10 §, 12 §:n 1 momentti, 17 ja 18 §, 5 luvun 20 §, 6 luvun 19 § sekä 8 luvun 1, 2 ja 5 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 luvun 1 §:n 1 momentin 5 kohta ja 12 §:n 1 momentti 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa (389/73) ja 18 § 20 päivänä joulukuuta 1991 annetussa laissa (1634/91), 6 luvun 19 § 14 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (867/84) ja 8 luvun 5 § osittain muutettuna 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetulla lailla (1066/91),

muutetaan 1 luvun 5 §, 3 luvun 2―5 §, 7 §:n 1 momentti, 19 §, 20 §:n 1 ja 2 momentti, 21 §:n 2 ja 3 momentti, 21 b §, 22 §:n 1 momentti, 23 §:n 3 momentti sekä 34 d §, 4 luvun 7 §:n 3 momentti, 22 §:n 3 momentti, 25 §:n 2 momentti ja 28 §:n 4 momentti, 5 luvun 1 §:n 2 momentti ja 24 §:n 1 momentti, 6 luvun 3 §:n 1 momentti, 12 § sekä 24 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 7 luvun 5 §:n 2 momentti sekä 8 luvun 4, 6 ja 7 §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 5 § 22 päivänä maaliskuuta 1996 annetussa laissa (197/96), 3 luvun 2 § osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetulla lailla ja 24 päivänä marraskuuta 1995 annetulla lailla (236/96), 4 ja 5 § 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa (576/48), 7 §:n 1 momentti 28 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (1075/79), 19 § 20 päivänä helmikuuta 1960 annetussa laissa (113/60), 20 §:n 1 ja 2 momentti sekä 21 §:n 3 momentti mainitussa 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa, 21 §:n 2 momentti mainitussa 20 päivänä joulukuuta 1991 annetussa laissa ja 21 b § 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1016/85), 3 luvun 23 §:n 3 momentti sekä 4 luvun 22 §:n 3 momentti ja 28 §:n 4 momentti 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa (1055/91), 3 luvun 34 d § 13 päivänä kesäkuuta 1986 annetussa laissa (470/86), 4 luvun 7 §:n 3 momentti 11 päivänä marraskuuta 1988 annetussa laissa (939/88), 5 luvun 1 §:n 2 momentti 27 päivänä marraskuuta 1987 annetussa laissa (897/87) ja 24 §:n 1 momentti 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetussa laissa, 6 luvun 3 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1586/92), 12 § 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetussa laissa (551/95) ja 24 §:n 1, 2 ja 4 momentti 1 päivänä helmikuuta 1929 annetussa laissa (53/29) sekä 7 luvun 5 §:n 2 momentti mainitussa 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa, sekä

lisätään 3 lukuun uusi 39―41 §, 4 luvun 14 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa, uusi 3 momentti, 5 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 22 päivänä maaliskuuta 1996 annetulla lailla, uusi 4 momentti sekä 21 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetussa laissa, uusi 3 momentti ja 6 luvun 25 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 20 päivänä joulukuuta 1991 annetussa laissa, uusi 2 momentti seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

5 §
Ulosottomiehen yksinomainen toimivalta

Ulosottomiehen tulee itse:

1) päättää 3 luvun 3―5 §:ssä sekä 23 §:n 3 momentissa tarkoitetusta täytäntöönpanosta, 3 luvun 22 §:n 1 momentissa tarkoitetusta täytäntöönpanosta alkuperäisen saamistodisteen puuttuessa, täytäntöönpanon peruuttamisesta 3 luvun 14 §:n nojalla sekä 3 luvun 20 §:ssä tarkoitetun vakuuden hyväksymisestä;

2) siirtää asia toisen paikkakunnan ulosottomiehelle ja pyytää tältä virka-apua sekä neuvoa asianosainen kantelemaan tai pyytämään virheen korjaamista 3 luvun 19 §:n mukaisesti;

3) määrätä pakoileva velallinen tai hänen 3 luvun 34 b §:ssä tarkoitettu edustajansa noudettavaksi ulosottoselvitykseen sekä määrätä velallinen luovuttamaan kirjanpitokirjat ja -aineisto tarkastettaviksi;

4) päättää uhkasakon asettamisesta ja tehdä hakemus uhkasakon tuomitsemiseksi;

5) myydä ulosmitattu kiinteä omaisuus, alusrekisteriin merkitty alus tai osuus siihen taikka sen lastina oleva tavara, rekisteröity ilma-alus, autokiinnityslain (810/72) 1 §:ssä tarkoitettu omaisuus, huoneiston hallintaan oikeuttava asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osake sekä muu ulosmitattu omaisuus, jonka tiedetään olevan kiinnityksen taikka panttitai pidätysoikeuden nojalla velan vakuutena;

6) jakaa 5 kohdassa mainitun omaisuuden kauppahinta tai muun omaisuuden kauppahinta, milloin eri jakomenettely 6 luvun 3―5 §:n mukaan on tarpeen;

7) asettaa maksuvelvollisuus, joka perustuu 3 luvun 20 a §:n 2 momenttiin, 4 luvun 9 b §:ään, 5 luvun 9 §:n 3 momenttiin, 11 §:n 4 momenttiin tai 45 §:n 3 momenttiin taikka 8 luvun 4 tai 7 §:ään;

8) päättää toimitsijan asettamisesta 4 luvun 24 tai 25 §:n nojalla sekä 7 luvun 11 a §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen myöntämisestä;

9) päättää ulosottotoimen oikaisemisesta 9 luvun 1 §:n 1―3 momentin ja 10 luvun 10 §:n nojalla, 9 luvun 6―8 §:ssä säädetyn osoituksen antamisesta ja täytäntöönpanon keskeyttämisestä;

10) toimittaa tilitys osamaksukaupan myyjän ja ostajan välillä; sekä

11) päättää lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta.

3 luku

Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja päätösten täytäntöönpanosta

2 §

Ulosottomies panee täytäntöön tuomion, jossa:

1) velvoitetaan raha- tai tavarasuoritukseen;

2) velvoitetaan luovuttamaan toiselle määrätty irtain omaisuus tai esine;

3) velvoitetaan luovuttamaan toiselle tai toisen hallintaan kiinteää omaisuutta, rakennus, huoneisto tai sen osa;

4) velvoitetaan jotakin tekemään tai täyttämään;

5) kielletään tietyn toimen tekeminen tai velvoitetaan sallimaan, että toinen suorittaa toimen;

6) määrätään takavarikko tai muu turvaamistoimi; tai

7) määrätään muu velvoite, jonka täytäntöönpano kuuluu ulosottomiehelle.

Tuomio pannaan täytäntöön niin kuin tässä laissa säädetään, jollei täytäntöönpanosta ole tuomiossa eri määräystä tai jollei muualla laissa toisin säädetä. Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainittu tuomio pannaan täytäntöön niin kuin 4―6 luvussa säädetään. Turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanosta säädetään 7 luvussa.

3 §

Ulosottomies saa panna tuomion täytäntöön ennen kuin se on lainvoimainen, jollei muutoksenhaku tule täytäntöönpanon vuoksi hyödyttömäksi ja jos hakija asettaa vakuuden siltä varalta, että hänet velvoitetaan korvaamaan tuomion muuttumisesta aiheutunut vahinko. Jos kuitenkin tässä tai muussa laissa säädetään taikka tuomiossa määrätään, että tuomion täytäntöönpano ennen kuin se on lainvoimainen, on kielletty, tai jos tuomion täytäntöönpanosta ennen kuin se on lainvoimainen säädetään tai määrätään erikseen, on sitä noudatettava.

4 §

Tuomio, jossa vastaaja velvoitetaan jotakin tekemään tai täyttämään uhalla, että ulosoton hakija voi sen vastaajan kustannuksella tehdä tai teettää (teettämisuhka), pannaan täytäntöön siten, että ulosottomies antaa hakijalle luvan työn tekemiseen tai teettämiseen, jos velvoite on laiminlyöty. Jos se täytäntöönpanoa haittaamatta käy päinsä, ulosottomiehen on ennen luvan myöntämistä varattava vastaajalle tilaisuus tulla sopivalla tavalla kuulluksi sekä asetettava velvoitteen täyttämiselle määräaika. Vastaajalle on annettava tiedoksi luvan myöntämistä koskeva päätös. Ulosottomiehen on tarvittaessa annettava hakijalle virka-apua.

Jos tuomiossa ei ole teettämisuhkaa, ulosottomiehen on se ensin asetettava. Vastaajan kuulemisesta ja uhan tiedoksiannosta on tällöin voimassa, mitä 41 §:n 1 momentissa säädetään. Muutoin tuomio pannaan täytäntöön 1 momentissa säädetyllä tavalla. Vastaajaa ei kuitenkaan ennen luvan myöntämistä tarvitse uudelleen kuulla, ellei se ole tarpeellista.

Jos ainoastaan vastaaja voi täyttää velvoitteen, ulosottomiehen on asetettava laiminlyönnin varalle uhkasakko, jollei sitä ole jo tuomiossa asetettu. Perustellusta syystä voidaan myös 1 ja 2 momentissa tarkoitetun tuomion täytäntöönpanossa asettaa vastaajalle sakon uhka. Uhkasakko asetetaan ja tuomitaan maksettavaksi 39―41 §:n mukaisesti.

Tuomiolla, jossa velvoitetaan allekirjoittamaan kauppakirja tai muu asiakirja taikka antamaan suostumus, hyväksyminen tai muu vastaava lausuma, on tuomion saatua lainvoiman sama vaikutus kuin velvoitteen täyttämisellä.

5 §

Tuomio, jossa sakon uhalla kielletään tekemästä tietty toimi tai velvoitetaan sallimaan, että toinen suorittaa toimen, pannaan täytäntöön siten, että ulosottomies hakee uhkasakon tuomitsemista käräjäoikeudelta, jos kieltoa on rikottu, ja asettaa samalla tarvittaessa uuden uhkasakon. Uhkasakko asetetaan ja tuomitaan maksettavaksi 39―41 §:n mukaisesti.

Jollei tuomiossa ole sakon uhkaa, ulosottomiehen on se ensin asetettava. Muutoin tuomio pannaan täytäntöön 1 momentissa säädetyllä tavalla. Vastaajaa ei kuitenkaan ennen uhkasakon tuomittavaksi hakemista tarvitse uudelleen kuulla, ellei se ole tarpeellista.

Jos ulosottomies voi sopivalla tavalla estää kiellon rikkomisen, on sellaiseen toimeen ryhdyttävä, jos kieltoa on rikottu. Ulosottomiehen on varattava sitä ennen vastaajalle tilaisuus tulla sopivalla tavalla kuulluksi, jos se täytäntöönpanoa haittaamatta käy päinsä, sekä ilmoitettava hänelle toimen suorittamisesta. Hakija on velvollinen etukäteen maksamaan toimesta aiheutuvat tarpeelliset kulut.

7 §

Milloin alioikeuden tai hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena antamaan päätökseen tai tuomioon, jossa joku on velvoitettu toiselle jotain maksamaan, haetaan muutosta, saa ulosottomies toimittaa ulosmittauksen velalliselta, jollei tämä aseta panttia tai takausta maksettavaksi tuomitusta määrästä. Ulosmitattua omaisuutta ei kuitenkaan ilman velallisen suostumusta saa myydä ennen kuin tuomio on saanut lainvoiman. Siltä osin kuin omaisuus on pilaantuvaa, pian häviävää, arvossaan nopeasti alenevaa tai kovin kallishoitoista, ulosottomiehen tulee, jos velkoja pyytää ja asettaa vakuuden kuluista ja vahingosta, toimittaa omaisuuden myyminen.


19 §

Jos ulosottomies, jolta on haettu tuomion täytäntöönpanoa, havaitsee tuomion niin sekavaksi tai epätäydelliseksi, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu, hänen on neuvottava asianosaisia kantelemaan tuomiosta tuomiovirheen perusteella.

Jos ulosottomies havaitsee, että tuomio sisältää kirjoitus- tai laskuvirheen, hänen on osoitettava asianosainen pyytämään virheen korjaamista oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:n mukaisesti.

20 §

Ulosottomiehen on arvioitava pantti tai takaus (vakuus), joka jonkun on tämän lain mukaan asetettava ja jota vastapuoli ei ole hyväksynyt. Takauksen on oltava omavelkainen ja, jos takaajia on kaksi tai useampia, yhteisvastuullinen.

Pantti on luovutettava ulosottomiehelle tai talletettava hänen määräyksestään luottolaitokseen taikka luotettavan henkilön säilytettäväksi ja hoidettavaksi. Talletuksesta annettu todistus ja takauskirja on luovutettava ulosottomiehen säilytettäväksi.


21 §

Ulosottomieheltä haetaan täytäntöönpanoa suullisesti tai kirjallisesti taikka automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Jos hakemus koskee 1 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanoa, hakemuksessa on ilmoitettava, mihin säännökseen hakijan oikeus saada täytäntöönpano tämän lain mukaisessa järjestyksessä perustuu. Hakemukseen on liitettävä asiakirja, johon täytäntöönpano perustuu. Hakemuksen ja asiakirjat saa ulosottoasiassa lähettää ulosottomiehelle postitse niin kuin asiakirjan lähettämisestä valtion hallintoviranomaiselle asiakirjain lähettämisestä annetussa laissa (74/54) säädetään.

Hakijalla, jolla ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa, pitää olla täällä asuva asiamies, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan täytäntöönpanoa koskevat tiedoksiannot ja ilmoitukset sekä haasteet. Jollei sellaista asiamiestä ole, ulosottoasiaa koskeva tiedoksianto ja ilmoitus lähetetään hakijalle 27 §:n 3 momentin mukaisesti, jos hänen osoitteensa tiedetään. Haaste ja haastehakemus sekä siihen liitetyt asiakirjat annetaan hakijalle tiedoksi siten kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa säädetään.


21 b §

Jos velallisella on omaisuutta eri paikkakunnilla tai jos täytäntöönpantava tuomio koskee eri paikkakunnilla olevia velallisia, on sen ulosottomiehen, jolla tuomio on täytäntöönpantavana, tarvittaessa pyydettävä muiden paikkakuntien ulosottomiehiltä virka-apua samanaikaisen täytäntöönpanon aikaansaamiseksi. Virka-avun pyytäjän on liitettävä pyyntöönsä oikeaksi todistamansa jäljennös siitä tuomion osasta, joka on tarpeellinen täytäntöönpanossa, ja täytäntöönpano voi tapahtua tämän jäljennöksen nojalla. Virka-avun pyytäjän on annettava ohjeet, jotka ovat tarpeen täytäntöönpanon rajoittamiseksi tuomittuun määrään.

22 §

Jos täytäntöönpantavaksi pyydetään tuomiota tai päätöstä, jolla on määrätty maksuvelvollisuus, ja saamisesta on velkakirja tai muu kirjallinen saamistodiste, on alkuperäinen todiste annettava ulosottomiehelle. Jos alkuperäisen saamistodisteen antaminen sen katoamisen tai muun syyn takia ei ole mahdollista, ulosottomies voi panna tuomion tai päätöksen täytäntöön alkuperäisen saamistodisteen puuttumisesta huolimatta, jollei saamistodiste ole juokseva velkakirja, vekseli tai shekki. Ulosottomiehen on kuultava velallista sopivalla tavalla, jollei se ole tarpeetonta. Kun maksuvelvollisuus on täytetty, ulosottomiehen on luovutettava hallussaan oleva saamistodiste velalliselle.


23 §

Jos tuomion täytäntöönpanoa muussa kuin 1 ja 2 momentissa mainitussa tapauksessa pyydetään jäljennöksen nojalla, ulosottomies voi vastaajaa tarvittaessa sopivalla tavalla kuultuaan päättää täytäntöönpanosta jäljennöksen nojalla.


34 d §

Jos velallinen tai hänen 34 b §:ssä tarkoitettu edustajansa ei kehotuksen saatuaan täytä 33 tai 34 a §:n mukaista velvollisuuttaan, ulosottomies saa määrätä hänet täyttämään sen määräajassa sakon uhalla. Uhkasakko asetetaan ja tuomitaan maksettavaksi 39―41 §:n mukaisesti. Käräjäoikeuden päätös, jolla uhkasakko on tuomittu, pannaan kuitenkin 40 §:n 3 momentin estämättä täytäntöön, jollei muutoksenhakutuomioistuin, noudattaen soveltuvin osin mitä 9 luvun 14―18 §:ssä säädetään, toisin määrää.

39 §

Uhkasakko, jonka ulosottomies tämän lain nojalla asettaa, asetetaan markkamäärältään kiinteänä tai siten, että uhkasakon suuruus määräytyy ajan kulumisen mukaan (juokseva uhkasakko). Juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaista sellaista päätöksessä ilmoitettavaa ajanjaksoa (uhkasakkojakso) varten, jonka kuluessa tuomiota tai ulosottomiehen päätöstä ei ole noudatettu. Jos juokseva uhkasakko asetetaan kiellon rikkomisen varalta, voidaan lisäerä määrätä ajan kulumisen sijasta jokaisesta rikkomiskerrasta. Jollei ulosottolaista tai täytäntöönpantavana olevasta tuomiosta muuta ilmene, uhkasakkoa asetettaessa noudatetaan lisäksi soveltuvin osin, mitä uhkasakkolain (1113/90) 6 §:n 3 momentissa sekä 7 ja 8 §:ssä säädetään.

Ulosottomies saa asettaa uuden uhkasakon, vaikka asianomaista ei ole tuomittu maksamaan aikaisemmin asetettua uhkasakkoa. Aikaisemmin asetettu uhkasakko kuitenkin raukeaa, jollei ulosottomies uutta uhkasakkoa koskevassa tiedoksiannossa samalla ilmoita asianomaiselle päätöksestään hakea käräjäoikeudelta aikaisemman uhkasakon tuomitsemista.

Ulosottomiehen päätökseen, joka koskee uhkasakon asettamista, ei saa hakea muutosta valittamalla. Ulosottomies voi oikaista uhkasakon asettamista koskevaa päätöstään noudattaen, mitä 9 luvun 1―3 §:ssä säädetään.

40 §

Ulosottolain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettu käräjäoikeus tuomitsee ulosottomiehen hakemuksesta maksettavaksi ulosottomiehen asettaman uhkasakon. Jos uhkasakko on asetettu täytäntöönpantavana olevassa tuomiossa, voi ulosottomies hakea tuomitsemista myös uhkasakon asettaneelta tuomioistuimelta.

Uhkasakko tuomitaan maksettavaksi, jos velvoitetta ei ole täytetty tai sitä on rikottu ilman pätevää syytä. Käräjäoikeus voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, vaikka uhkasakon asettamista koskeva tuomio ei ole lainvoimainen. Uhkasakon tuomitsemisessa noudatetaan lisäksi soveltuvin osin, mitä uhkasakkolain 10 §:n 2 momentissa ja 11 §:ssä säädetään. Jos juokseva uhkasakko on asetettu määräämällä lisäerä jokaisesta rikkomiskerrasta, lisäerät raukeavat kolme kertaa uhkasakon peruserän ylittäviltä osilta niiltä rikkomiskerroilta, jotka on tehty ennen kuin päätös uhkasakon tuomitsemisesta tehdään.

Käräjäoikeuden päätös, jolla uhkasakko on tuomittu maksettavaksi, voidaan panna heti täytäntöön, vaikkei päätös ole saanut lainvoimaa, jollei muutoksenhakutuomioistuin noudattaen soveltuvin osin 9 luvun 14―18 §:n säännöksiä toisin määrää. Uhkasakon perimiseksi ulosmitattua omaisuutta ei kuitenkaan saa myydä ennen kuin päätös, jolla uhkasakko on tuomittu maksettavaksi, on lainvoimainen.

Uhkasakon tuomitsemista koskevan asian käsittelyssä tuomioistuimessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 10 luvun 13 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 17 §:ssä säädetään. Myös käräjäoikeus voi määrätä täytäntöönpanon keskeytettäväksi noudattaen soveltuvin osin, mitä 9 luvun 14―18 §:ssä säädetään.

41 §

Ennen uhkasakon asettamista ulosottomiehen on varattava vastaajalle tilaisuus tulla sopivalla tavalla kuulluksi, jollei se tuntuvasti vaikeuta täytäntöönpanoa. Ulosottomiehen päätös uhkasakon asettamisesta on annettava vastaajalle tiedoksi postitse saantitodistusta vastaan tai haastetiedoksiantona, jollei tiedoksiantoa voida suorittaa 27 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla.

Ennen 40 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen tekemistä ulosottomiehen on varattava vastaajalle tilaisuus tulla sopivalla tavalla kuulluksi, jos se on tarpeellista. Ulosottomiehen on ilmoitettava vaatimuksen tekemistä koskevasta päätöksestään vastaajalle.

4 luku

Ulosmittauksesta

7 §

Eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen suoritettavaa avustusta tai kustannusten korvausta ei saa ulosmitata. Ulosmittaamatta on jätettävä myös korvaus, joka suoritetaan kivusta ja särystä sekä henkisestä kärsimyksestä, viasta tai muusta pysyvästä haitasta taikka sairaanhoitokustannuksista, hautaamiskustannuksista tai muista henkilövahingosta aiheutuneista kuluista.

14 §

Mitä tässä laissa säädetään alusrekisteriin merkitystä aluksesta, sovelletaan myös alusrakennusrekisteriin merkittyyn alukseen.

22 §

Velkojan tulee tehdä myymistä koskeva hakemus sille ulosottomiehelle, joka 3 luvun 21 §:n perusteella on toimivaltainen. Jollei velkoja ole pyytänyt omaisuuden myyntiä ulosottomieheltä, ulosottomiehen on peruutettava ulosmittaus velallisen tai omistajan pyynnöstä, jos tämä näyttää, että 1 momentissa tarkoitetun tuomion lainvoimaiseksi tulemisesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta.

25 §

Kun on olemassa vaara, että omistaja huonolla hoidolla tai muulla tavoin hävittää omaisuutta, ulosottomies voi velkojan vaatimuksesta määrätä toimitsijan ottamaan omaisuuden haltuunsa ja hoitamaan sitä. Ennen toimitsijan määräämistä ulosottomiehen on varattava omistajalle tilaisuus tulla sopivalla tavalla kuulluksi, jos se täytäntöönpanoa haittaamatta käy päinsä. Velkoja on velvollinen etukäteen maksamaan omaisuuden hoitamisesta aiheutuvat tarpeelliset kulut.

28 §

Jos ulosmittaus kumotaan tai peruutetaan, on siitäkin ilmoitettava edellä mainitulle viranomaiselle sekä 22 §:n 3 momentissa tarkoitetulle velkojalle.

5 luku

Ulosmitatun omaisuuden rahaksi muuttamisesta

1 §

Ulosottomies saa antaa ulosmitatun irtaimen omaisuuden myymisen sellaisen luotettavan huutokaupantoimittajan tehtäväksi, joka harjoittaa huutokauppojen toimittamista erityisessä huoneistossa. Myymisessä on noudatettava, mitä tässä luvussa säädetään. Myymisestä kertyneiden varojen tilityksestä säädetään asetuksella.


6 §

Huutokaupasta on 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ilmoitettava myös sille, joka yhdessä velallisen kanssa omistaa myytävän omaisuuden, vaikka yhteisomistajan osuutta ei olisikaan ulosmitattu.

21 §

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on mainittava, että mahdolliset muistutukset sellaisia saatavia vastaan, jotka on ilmoitettu 24 §:n mukaisesti tai jotka käyvät ilmi asiakirjoista, on tehtävä asianosaiskeskustelussa.

24 §

Kun kiinteistö myydään, huutokaupantoimittajan on tarpeellisin osin luettava julki ulosmittauspöytäkirja tai 4 luvun 22 §:ssä tarkoitettu tuomio samoin kuin rasitustodistukset ja muut 16, 17 ja 21 §:ssä mainitut asiakirjat sekä kehotettava niitä, joilla on saaminen tai muu oikeus, ilmoittamaan mikä siitä on kiinteistöstä suoritettava tai muuten myymisessä huomioon otettava. Huutokaupantoimittajan tulee antaa myös läsnä oleville velkojille sekä velalliselle, jos tämä on saapuvilla, tilaisuus lausua mielipiteensä niistä saamisvaatimuksista, jotka on ilmoitettu tai jotka edellä mainituista asiakirjoista käyvät ilmi, samoin kuin myyntiehdoista.


6 luku

Ulosmittauksesta kertyneitten varain tilityksestä ja jakamisesta

3 §

Milloin velkoja on pyytänyt ulosmitatusta omaisuudesta maksua 4 luvun 12 §:n mukaan eivätkä varat riitä kaikkien saatavien suorittamiseen tai velkojat sovi niiden jakamisesta, ulosottomiehen tulee laatia jaosta eri luettelo. Hänen tulee myös ilmoittaa velkojille, että luettelo on hänen ilmoittamastaan määräpäivästä alkaen 10 luvun 5 §:n mukaisen valitusajan ulosottomiehen luona nähtävänä. Jakaminen on tästä huolimatta toimitettava luettelon mukaan panttia tai takausta vastaan, milloin vakuus tämän luvun mukaan on asetettava.


12 §

Jos riitaiselle tai ehdolliselle taikka 5 luvun 31 §:ssä tarkoitetulle saamiselle on laskettu jako-osa irtaimesta tai kiinteästä omaisuudesta, ulosottomiehen on pantava sen määrä erilleen ja talletettava 17 §:n mukaisesti. Ehdolliselle saamiselle laskettu jako-osa pidetään erillään, kunnes ehto on täytetty tai lakannut olemasta. Jako-osa saamisesta, jota ei ole valvottu, on pidettävä erillään niin kuin 18 §:ssä säädetään. Jako-osa, joka on laskettu 5 luvun 31 §:n 2 momentissa tarkoitetulle saamiselle, pidetään erillään, kunnes kysymys velkojan oikeudesta on lopullisesti ratkaistu.

Riitautetun saatavan olemassaoloa tai sen etuoikeutta koskeva asia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi niin kuin 9 luvun 6―13 §:ssä säädetään. Jako-osa on pidettävä erillään niin kauan kuin täytäntöönpano on keskeytyneenä. Jos kannetta ei nosteta, jako-osa tilitetään luettelon mukaisesti taikka, jos jako-osan saajalle on annettu osoitus, jako-osa jaetaan 13 §:ssä tarkoitetuille velkojille.

Jos on riitautettu saatava, josta saamistodistetta ei ole näytetty, osoitus täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen voidaan antaa, jos velkoja ilmoittaa saatavansa 18 §:ssä säädetyssä määräajassa. Ulosottomiehen on tarvittaessa kuultava velallista sekä 13 §:ssä tarkoitettua velkojaa ennen jako-osan suorittamista.

Kiinnityksen kuolettaminen ei vaikuta velkojan oikeuteen saada jako-osa erilleen pannuista varoista.

24 §

Jollei toisin säädetä, ulosottomiehen on pidettävä virkavaraintilillä varat, joita muun kuin 17 §:ssä mainitun syyn vuoksi ei voida tilittää velkojalle. Jos kuitenkin virkavaraintilille on velkojan varalle kertynyt asetuksessa määrättyä suurempi rahamäärä, se on talletettava erikseen korkoa kasvamaan neljän viikon kuluttua mainitun rahamäärän kertymisestä. Erikseen talletetuille varoille maksettavan koron saa se, jolle varat tilitetään. Ulosottomiehen on säilytettävä velkojalle palautettava saamistodiste luotettavalla tavalla. Esteen poistuttua ulosottomies tilittää varat niihin oikeutetuille. Tarkemmat säännökset tässä luvussa tarkoitetusta talletusmenettelystä annetaan asetuksella.

Mitä 1 ja 4 momentissa säädetään, koskee myös ulosottomiehelle saapuneita varoja, joita lähettäjää tai asiaa koskevien merkintöjen virheellisyyden vuoksi ei ole voitu kohdistaa mihinkään ulosottoasiaan eikä myöskään palauttaa lähettäjälle.


Ulosmittauksesta kertyneet varat, joita ei nosteta kymmenen vuoden kuluessa niiden kertymisestä, menevät valtiolle korkoineen, jos varoille on korkoa tämän luvun mukaan maksettava. Jos saman ajan kuluessa kuitenkin osoitetaan, että tuomio tai päätös, johon täytäntöönpano on perustunut, on muuttunut tai kumottu taikka ei ole saanut lainvoimaa, tai ettei ole lopullisesti ratkaistu, kenellä on parempi oikeus varoihin, lasketaan siitä lukien uusi kymmenen vuoden määräaika.

25 §

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös varoja, joita 24 §:n 2 momentin mukaan ei voida tilittää velkojalle tai muulle varojen nostamiseen oikeutetulle.

7 luku

Turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpano

5 §

Kun rahaa on pantu takavarikkoon, ulosottomies voi hakijan tai vastaajan pyynnöstä tallettaa sen erikseen luottolaitokseen. Talletukselle maksettavan koron saa se, jolle rahat maksetaan.

8 luku

Ulosottoasiain kuluista

4 §

Vastaaja on velvollinen maksamaan myös muun kuin 3 §:ssä tarkoitetun tuomion täytäntöönpanosta aiheutuneet kulut. Ulosottomiehen on perittävä tuomiota täytäntöön pannessaan kulut vastaajalta, jota on ensin tarvittaessa kuultava. Turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuvien kulujen maksamisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 §:ssä.

Tässä pykälässä tarkoitettujen kulujen korvaamista koskeva asia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi niin kuin 9 luvun 6―13 §:ssä säädetään.

6 §

Ulosottomiehellä on oikeus vaatia hakijalta tarpeellisia täytäntöönpanokuluja varten ennakkoa. Pantaessa täytäntöön lainvoimaista tuomiota, jolla maksuvelvollisuus on määrätty, voidaan ennakkoa vaatia vain 3 luvun 28 §:ssä, 4 luvun 17 ja 25 §:ssä, 5 luvun 17 §:ssä sekä 7 luvun 10 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

7 §

Jos hakija on oikeutettu tekemään tai teettämään jotakin vastaajan kustannuksella, ulosottomies voi hakijan pyynnöstä määrätä, että kohtuulliset kulut peritään vastaajalta ennakolta joko yhdellä kertaa tai sitä mukaa kuin täytäntöönpano edistyy. Hakijan on esitettävä ulosottomiehelle kuluista luotettava kustannusarvio. Ulosottomiehen on varattava vastaajalle tilaisuus tulla sopivalla tavalla kuulluksi kustannusarviosta, jollei se tuntuvasti vaikeuta täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanon päätyttyä hakija on velvollinen esittämään selvityksen aiheutuneiden kulujen määrästä. Ulosottomies voi periä ennakkona liikaa suoritetun määrän takaisin hakijalta. Jos hakija laiminlyö selvityksen antamisen, ulosottomies voi periä takaisin kaikki suoritetut kulut.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Lain 5 luvun 21 §:n 3 momentti ja 6 luvun 12 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Siirtymäsäännökset annetaan erikseen lailla.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Oikeusministeri
Kari Häkämies

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.