333/1996

Työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan sopimuksella ( kilpailukieltosopimus ) rajoittaa työntekijän oikeutta:

Edellä 1 momentissa mainittua erityisen painavaa syytä arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon:

Kilpailukieltosopimus saa rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Kilpailun rajoitusaika voi olla enintään vuosi, jos työntekijän voidaan katsoa saaneen kohtuullisen korvauksen hänelle sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta. Kilpailukieltosopimukseen liittyvä sopimussakko ei saa ylittää työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana saamaa palkkaa. Jollei sopimussakosta ole sovittu, työntekijän velvollisuudesta korvata tällaisen sopimuksen rikkomisesta aiheutuva vahinko on voimassa, mitä 64 §:n 3 momentissa on säädetty. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Mitä 3 momentissa on säädetty kilpailukieltosopimuksen kestosta ja tähän sopimukseen liittyvästä sopimussakosta, ei koske toimitusjohtajan välittömänä alaisena yrityksen, liikkeen tai laitoksen johtamiseen osallistuvaa, johtavassa asemassa olevaa henkilöä.

Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin 1―3 momentin säännöksiä. Muutoin on tällaisen sopimuksen pätevyydestä ja sovittelusta voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/89) on säädetty.

Milloin työntekijä alusta tai 1 §:ssä tarkoitettua muuta työpaikkaa kohdanneen merionnettomuuden, tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun senkaltaisen hänestä ja työnantajasta riippumattoman esteen takia ei ole voinut suorittaa työtään, työntekijällä on oikeus saada esteen kestämisaikana palkkansa enintään kahdelta viikolta. Työntekijän oikeudesta korvaukseen työnteon estyessä aluksen tuhoutumisen tai kuntoonpanokelvottomaksi julistamisen vuoksi säädetään 58 §:ssä.

Tarttuvassa vaiheessa olevasta sukupuolitaudista aiheutuneiden sairaala-, lääkärinhoito- ja lääkekustannusten korvaamisessa noudatetaan tartuntatautilain (583/86) säännöksiä.

Jos työnantaja on yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/93) tarkoitetun menettelyn kohteena, työntekijän työsopimus voidaan irtisanoa noudattaen kahden kuukauden irtisanomisaikaa, vaikka irtisanomis- tai työsopimusaika muuten olisi pidempi, mikäli:

Irtisanomisoikeutta 1 momentin nojalla ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla on tarjota työntekijälle muu tehtävä, johon hänet ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden voidaan kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa.

Suomessa asuvalla työntekijällä ja työntekijällä, joka on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen, on työsuhteen päättyessä muualla kuin hänen kotimaassaan oikeus vapaaseen matkaan ylläpitoineen kotipaikkakunnalleen, jos hänen työsuhteensa on keskeytymättä jatkunut kuusi kuukautta. Oikeutta vapaaseen kotimatkaan ei kuitenkaan ole työntekijällä, jolla on ollut mahdollisuus viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana irtisanoa työsopimuksensa päättymään jossakin kotimaansa satamassa.

Jos työntekijä asuu Suomessa tai on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen, suoritetaan tässä pykälässä tarkoitetusta vapaasta matkasta ja tilalle Suomesta alukselle lähetettävän tällaisen työntekijän matkasta aiheutuvat kustannukset puoleksi valtion ja puoleksi työnantajan varoista. Muun kuin edellä tarkoitetun työntekijän matkasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan työnantajan varoista.

Jos palkanmaksu on keskeytetty aluksen tuhoutumisen tai kuntoonpanokelvottomaksi julistamisen vuoksi 23 §:n 2 momentin perusteella tai lomautuksen takia, työntekijällä on oikeus 1 momentissa tarkoitettuun korvaukseen. Työnteon estymisajalta 23 §:n 2 momentin perusteella sekä lomautusilmoitusajalta maksettu palkka sisältyvät korvaukseen. Jos työsopimus edellä tarkoitetussa tapauksessa puolin tai toisin irtisanotaan, vähennetään 45 §:n mukaisesti maksettavasta irtisanomisajan palkan menetyksestä maksettavasta korvauksesta 1 momentissa tarkoitettu korvaus.

Aluksen tuhoutumisen, merirosvouksen, tulipalon tai muun alusta kohdanneen vahingon aiheuttamasta henkilökohtaisen omaisuuden menetyksestä työntekijällä on oikeus saada työnantajalta korvaus niiden perusteiden mukaan, jotka työministeriö vahvistaa merimiesasiain neuvottelukuntaa kuultuaan.

Jos suomalainen alus tai sen osa on luovutettu ulkomaalaisen käyttöön, työministeriö voi aluksen omistajan hakemuksesta, varattuaan merimiesasiain neuvottelukunnalle tilaisuuden lausunnon antamiseen, vapauttaa ulkomaalaisen työnantajan noudattamasta tämän lain säännöksiä joko osittain tai kokonaan.

Poikkeuslupa voidaan myöntää vain, kun siihen on painavia syitä. Ennen luvan myöntämistä on pyrittävä varmistamaan, ettei poikkeusluvan myöntäminen aiheuta olennaisia muutoksia työntekijöiden tässä laissa säädettyyn asemaan. Poikkeuslupa voidaan myöntää vain määräajaksi, ja siihen voidaan liittää tarpeellisiksi katsottuja ehtoja. Poikkeusluvan saaneen työnantajan tai aluksen päällikön on viivytyksettä ilmoitettava työ-ministeriölle luvan perusteena olevien olosuhteiden muutoksista. Sanotuissa olosuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi poikkeuslupaan liitettyjä ehtoja voidaan muuttaa. Jos muutosten katsotaan vaarantavan työntekijöiden edellä tarkoitettua asemaa, poikkeuslupa voidaan peruuttaa. Lupa voidaan peruuttaa myös, jos siihen liitettyjä ehtoja ei noudateta.

Tämän  lain mukaan ratkaistavissa jutuissa ensimmäinen tuomioistuin määräytyy merilain (674/94) 21 luvun 1 ja 7 §:n mukaan. Muutoin oikeudenkäynnissä noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään.

Varattuaan merimiesasiain neuvottelukunnalle tilaisuuden lausunnon antamiseen työministeriö voi antaa tarkemmat määräykset tapauksista, joissa tässä laissa mainittu kustannus kokonaan tai osaksi on suoritettava valtion varoista.