158/1996

Annettu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1996

Asetus poliisin hallinnosta

Sisäasiainministerin esittelystä säädetään poliisin hallinnosta 14 päivänä helmikuuta 1992annetun lain (110/92) 3, 15 ja 16 §:n nojalla:

Poliisin ylijohto
1 §

Poliisin ylijohdon tehtävistä säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa (110/92), poliisiasetuksessa (1112/95), poliisin henkilörekistereistä annetussa laissa (509/95) ja asetuksessa (1116/95) sekä poliisikoulutuksesta annetussa asetuksessa (430/92).

Poliisin lääninjohto
2 §

Poliisin lääninjohdon tehtävänä on poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi erityisesti:

1) paikallispoliisin voimavarojen suuntaaminen;

2) toiminnan ohjaus ja valvonta; sekä

3) paikallispoliisin toiminnan johtovastuun järjestäminen.

Poliisin lääninjohtona toimivan poliisiosaston tai poliisitoimiston päällikkönä on lääninpoliisineuvos.

Ohjaus
3 §

Poliisin ylijohto hyväksyy neuvoteltuaan asianomaisten yksiköiden kanssa alaistensa yksiköiden ja Helsingin poliisilaitoksen tulostavoitteet ja toimintalinjat sekä päättää niille osoitettavista määrärahoista.

Poliisin lääninjohto hyväksyy, 1 momentissa säädettyä poikkeusta lukuun ottamatta, neuvoteltuaan asianomaisten yksiköiden kanssa alaistensa yksiköiden tulostavoitteet poliisin ylijohdon lääninjohdolle asettamien tavoitteiden ja toimintalinjojen perusteella sekä päättää yksiköille osoitettavista määrärahoista poliisin ylijohdon lääninjohdolle osoittaman määrärahan rajoissa.

Paikallispoliisi
4 §

Paikallispoliisin tehtäviä kihlakunnassa hoitaa poliisilaitos. Poliisilaitos toimii joko kihlakunnanviraston osastona taikka erillisenä virastona.

Poliisilaitoksen päällikkönä on poliisipäällikkö, jollei poliisin hallinnosta annetun lain 6 a §:stä muuta johdu.

5 §

Helsingin poliisilaitos hoitaa suoraan sisäasiainministeriön alaisena tehtävät, jotka koskevat:

1) poliisilaitoksen tulossuunnitelmaa ja talousarviota;

2) valtakunnallisia erityistehtäviä; sekä

3) poliisilaitoksen henkilöstöä ja poliisisoittokuntaa.

6 §

Lääninhallitus päättää erillisenä virastona toimivan poliisilaitoksen sijaintipaikasta silloin, kun sen toimialue käsittää vähintään kaksi kuntaa.

Valtakunnalliset yksiköt
7 §

Keskusrikospoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi erityisesti:

1) seurata rikollisuutta;

2) suorittaa tai hankkia esitutkinta-, syyttäjä- tai oikeusviranomaisen pyytämät rikostekniset tutkimukset sekä sellaiset muut rikostekniset tukimukset, joita poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat poliisitutkinnan, laissa säädetyn valvontatehtävän tai onnettomuustutkinnan suorittamiseksi;

3) vastata sille säädetyistä tai määrätyistä poliisin tietojärjestelmää ja rekistereitä koskevista tehtävistä;

4) hoitaa kansainvälisessä rikospoliisitoiminnassa kansalliselle keskukselle kuuluvat tehtävät ja muut virastolle määrätyt kansainväliset tehtävät;

5) hankkia ja ylläpitää rikosteknisten tutkimusten suorittamiseksi tarvittavia vertailunäytekokoelmia; sekä

6) ylläpitää rikosmuseota.

Sisäasiainministeriö vahvistaa keskusrikospoliisin alueyksikköjen toimialueet.

8 §

Suojelupoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi antaa sisäasiainministeriön vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti viranomaisille ja yhteisöille sellaisia ohjeita, neuvoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai siihen kohdistuvien loukkausten estämiseksi.

Sisäasiainministeriö vahvistaa suojelupoliisin alueyksikköjen toimialueet.

9 §

Sisäasiainministeriön poliisiosaston liikenneyksikön päällikkö toimii liikkuvan poliisin päällikkönä. Sisäasiainministeriön määräämä liikenneyksikön poliisiylitarkastaja toimii liikkuvan poliisin apulaispäällikkönä.

Sisäasiainministeriö vahvistaa liikkuvan poliisin alueyksikköjen toimialueet.

Neuvottelukunnat
10 §

Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii poliisiasiain neuvottelukunta ja poliisilaitoksen yhteydessä poliisin neuvottelukunta. Lääninhallitus tai sisäasiainministeriö voi poliisin hallinnosta annetun lain 3 §:n 1 momentin nojalla päättää, että yhteistoiminta-alueella toimii yhteistoiminta-alueen neuvottelukunta.

11 §

Poliisiasiain neuvottelukunnan, poliisin neuvottelukunnan ja yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnan tehtävänä on:

1) seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa;

2) tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi;

3) antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista; sekä

4) käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan.

12 §

Poliisiasiain neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään 11 ja enintään 19 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimetään eri kansalaispiirejä ja poliisitoimintaan liittyviä tärkeimpiä tahojaedustavista henkilöistä.

13 §

Poliisin neuvottelukunnassa on vähintään 5 ja enintään 15 jäsentä. Lääninhallitus vahvistaa jäsenten määrän. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukunnan jäsenet toimikaudekseen. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu poliisilaitoksen päällikkö. Jos kihlakuntaan kuuluu vähintään kaksi kuntaa, lääninhallitus määrää, kuinka monta jäsentä ja varajäsentä kukin kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukuntaan.

Yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnasta on voimassa, mitä 1 momentissa säädetään poliisin neuvottelukunnasta. Poliisin edustajaksi poliisin lääninjohto määrää yhden poliisilaitoksen päällikön. Yhteistoiminta-alueen muiden poliisilaitosten päälliköillä on läsnäolo- ja puheoikeus neuvottelukunnan kokouksessa.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Poliisin henkilöstöön kuuluva ei kuitenkaan voi toimia puheenjohtajana eikä varapuheenjohtajana.

14 §

Päätöksenteosta ja vaalien toimittamisesta poliisin neuvottelukunnassa ja yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnassa on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalain (365/95) 59 ―62 §:ssä säädetään.

Neuvottelukunnista on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä komiteoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (218/88) ja sen nojalla määrätään.

Kelpoisuusvaatimukset
15 §

Kelpoisuusvaatimuksista poliisin ylijohdon virkoihin säädetään sisäasiainministeriöstä annetussa asetuksessa (1706/95) lukuun ottamatta ylikomisarion virkaa, jonka kelpoisuusvaatimuksista säädetään tässä asetuksessa. Kelpoisuusvaatimuksista poliisin lääninjohdon virkoihin säädetään lääninhallitusasetuksessa (638/92).

Kelpoisuusvaatimuksista nimismiehen ja poliisipäällikön virkaan säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa.

16 §

Kelpoisuusvaatimuksena poliisin virkoihin on:

1) keskusrikospoliisin päälliköllä ja apulaispäälliköllä, Helsingin, Tampereen ja Turun kihlakunnan poliisilaitoksen hallinto-osaston johtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;

2) suojelupoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallintotehtäviin;

3) oikeustieteellisten aineiden opettajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto;

4) rikosylitarkastajalla ja rikostarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;

5) apulaispoliisipäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;

6) poliisiopiston ja poliisikoulun johtajalla ja apulaisjohtajalla, keskusrikospoliisin osastopäälliköllä, suojelupoliisin osastopäälliköllä sekä keskusrikospoliisin laboratorion johtajalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;

7) poliisin tekniikkakeskuksen päälliköllä diplomi-insinöörin tutkinto tai insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;

8) keskusrikospoliisin rikoskemistillä, rikosinsinöörillä ja tutkijalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;

9) muilla päällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;

10) alipäällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisialipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;

11) nuoremmalla konstaapelilla poliisin perustutkinnon perusjakso 1:n suorittaminen tai kokelaskurssi; ja

12) muulla miehistöön kuuluvalla poliisimiehellä poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön virkatutkinto.

Virkojen täyttäminen ja virkavapauden myöntäminen sekä sivutoimet
17 §

Keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.

Sisäasiainministeriö nimittää poliisiopiston ja poliisikoulun johtajan sekä poliisin tekniikkakeskuksen päällikön samoin kuin lääninhallituksen esityksestä Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikön ja apulaispoliisipäällikön.

18 §

Muun kuin 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun poliisipäällikön ja apulaispoliisipäällikön nimittää lääninhallitus.

19 §

Poliisilaitos, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, liikkuva poliisi, poliisiopisto, poliisikoulu ja poliisin tekniikkakeskus nimittää muut kuin 17 ja 18 §:ssä mainitut yksikkönsä virkamiehet sekä ottaa työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan.

20 §

Vanhemman konstaapelin, vanhemman rikoskonstaapelin ja nuoremman konstaapelin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

21 §

Virkavapauden myöntää nimittävä viranomainen 2 ja 3 momentissa säädetyin poikkeuksin.

Valtioneuvosto myöntää virkavapauden 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle. Sisäasiainministeriö myöntää kuitenkin 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle virkavapauden, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.

Poliisilaitos myöntää virkavapauden myös sisäasiainministeriön tai lääninhallituksen nimittämälle alaiselleen virkamiehelle silloin, kun kyse on virkavapaudesta, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.

22 §

Virkamieheksi nimittämisestä valtion virkamieslain (750/94) 9 §:n 1 momentin nojalla päättää nimittävä viranomainen 2 momentissa säädetyin poikkeuksin.

Poliisilaitos päättää nimittämisestä apulaispoliisipäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi.

Edellä 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi sisäasiainministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvosto.

23 §

Sivutoimiluvan myöntää nimittävä viranomainen. Edellä 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle sivutoimiluvan myöntää kuitenkin sisäasiainministeriö.

Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle.

Eroamisikä
24 §

Alipäällystöön ja miehistöön kuuluva poliisimies on velvollinen eroamaan virastaan täyttäessään 60 vuotta.

Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin, liikkuvan poliisin, poliisiopiston ja poliisikoulun päällystöön kuuluva poliisimies sekä paikallispoliisin päällystöön kuuluva poliisimies, nimismiestä, poliisipäällikköä ja apulaispoliisipäällikköä lukuun ottamatta, on velvollinen eroamaan virastaan täyttäessään 63 vuotta.

Erinäiset säännökset
25 §

Nimismiehen ja poliisipäällikön vuosiloman vahvistaa poliisin lääninjohto. Poliisin muun henkilöstön vuosiloman vahvistamisesta on voimassa, mitä yksikön ohjesäännössä määrätään.

26 §

Virkamiehen irtisanoo valtion virkamieslain 25 tai 26 §:n nojalla nimittävä viranomainen. Nimittävä viranomainen myös purkaa virkasuhteen.

Valtion virkamieslain 27 §:n nojalla virkamiehen irtisanoo asianomainen virasto. Edellä 17 §:n 1 momentissa mainitun virkamiehen irtisanoo kuitenkin sisäasiainministeriö. Nimismiehen ja poliisipäällikön sekä 17 §:n 2 momentissa mainitun viraston päällikön irtisanoo nimittävä viranomainen.

27 §

Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää nimittävä viranomainen. Edellä 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen osalta päätöksen tekee kuitenkin sisäasiainministeriö.

28 §

Keskusrikospoliisilla, suojelupoliisilla, liikkuvalla poliisilla, poliisiopistolla, poliisikoululla, poliisin tekniikkakeskuksella ja poliisilaitoksella tulee olla ohjesääntö, jonka yksikkö vahvistaa.

Yhteistoiminta-alueen ohjesäännön vahvistaa poliisin lääninjohto. Poliisin hallinnosta annetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ohjesäännön vahvistaa sisäasiainministeriö.

Ohjesäännössä voidaan antaa asetuksella yksikön päällikön ratkaistaviksi säädettyjä asioita yksikön muun virkamiehen ratkaistaviksi.

29 §

Liikkuvan poliisin alipäällystön ja miehistön lääkärintarkastus suoritetaan kerran vuodessa valtion kustannuksella.

30 §

Helsingin poliisilaitoksen poliisipäälliköllä on poliisikomentajan arvonimi. Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päälliköllä sekäpoliisiopiston johtajalla on poliisineuvoksen arvonimi.

31 §

Suojelupoliisin päällikköä, keskusrikospoliisin päällikköä ja nimismiestä sekä poliisipäällikköä syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa.

32 §

Poliisille kuuluvien erityistä ammattitaitoa vaativien tehtävien suorittamista varten voi poliisin ylijohto ja poliisin lääninjohto poliisin ylijohdon antamien ohjeiden mukaan muodostaa poliisin henkilöstöstä erityisryhmiä.

Voimaantulo
33 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä jou- lukuuta 1996. Asetuksen 16―18 §:ää sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä huhtikuuta 1996.

Tällä asetuksella kumotaan poliisin hallinnosta 24 päivänä huhtikuuta 1992 annettu asetus (359/92) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Siirtymäsäännökset
34 §

Virkamiehellä, joka on marraskuun 30 päivänä 1996 poliisimestarin tai apulaispoliisimestarin virassa, eroamisikä on edellä 24 §:ssä säädetystä poiketen 63 vuotta.

Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1996

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sisäasiainministeri
Jan-Erik Enestam

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.