45/1996

Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1996

Valtioneuvoston päätös energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista

Valtioneuvosto on kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä päättänyt:

1 §
Tavoitteet

Valtionavustuksena voidaan myöntää tukea energiatalouden kehittämiseen ympäristömyönteisemmäksi, uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi sekä energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden lisäämiseksi.

Tukea voidaan myöntää valtion talousarvioon sisältyvän valtuutuksen rajoissa.

2 §
Tuettavat hankkeet

Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin, jotka

1) edistävät energiansäästöä ja energian käytön tehostamista;

2) edistävät uusiutuvan energian käyttöä;

3) vähentävät energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittoja; tai

4) muutoin edistävät energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta.

Investointihankkeella tarkoitetaan investointia käyttöomaisuuteen, siihen liittyvää valmistelua, seurantaa ja tiedotusta.

Kehittämishankkeella tarkoitetaan investointeihin liittyviä selvityksiä sekä selvityksiä uuden menetelmän, palvelun tai tuotteen kehittämiseksi.

Avustusta voidaan myöntää myös Suomen kannalta tärkeään ympäristömyönteisen energiatalouden kehitystä edistävään hankkeeseen, joka toteutetaan Suomen lähialueilla.

Tämän päätöksen nojalla ei avustusta myönnetä valtionosuutta saaviin perustamishankkeisiin.

3 §
Tuensaaja

Energiatukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille.

4 §
Tuen määrä

Myönnettävän tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista, hankekohtaisen harkinnan perusteella, voi olla enintään:

1) kehittämishankkeissa 50 %;

2) energian tehokkaaseen käyttöön ja tuotantoon liittyvissä, uusiutuvan energian käyttöä edistävissä sekä energiantuotannon ja käytön ympäristön haittoja vähentävissä investointihankkeissa 30 %;

3) muissa uutta ympäristömyönteistä teknologiaa edistävissä investointihankkeissa 25 %;

4) tuulivoimatuotantoa edistävissä investointihankkeissa 40 %;

5) Euroopan unionin (EU) rakennerahasto-ohjelmien alueille sijoittuvissa muissa energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta edistävässä investointihankkeissa 25 %.

Valtioneuvosto antaa erikseen päätöksen muun kuin 1 momentissa tarkoitetun ohjelman tai hankkeen tukemisesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun päätöksen osalta on noudatettava Euroopan yhteisöjen (EY) valtion tukien ilmoittamisesta annettuja säädöksiä.

5 §
Tuen enimmäismäärä

Jos investointi- tai kehittämishankkeeseen on myönnetty valtion tai EY:n komission varoista muita lainoja tai avustuksia taikka sellaisia luottolaitosten lainoja, joista valtio maksaa korkotukea tai muuta näihin verrattavaa tukea, ei näiden ja tämän päätöksen perusteella myönnetyn avustuksen tukivaikutus saa ylittää 4 §:ssä mainittuja määriä, ellei EY:n säädöksistä muuta johdu.

6 §
Tuen myöntäjä

Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää valtion talousarvion rajoissa tuen myöntämisestä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi 4 § 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa päättää tuen myöntämisestä kuitenkin vasta sen jälkeen kun valtioneuvosto on päätöksellään vahvistanut tuen käyttötarkoituksen ja enimmäismäärän.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi siirtää oikeuden päättää tuen myöntämisestä ministeriön yrityspalvelun piiritoimistoille.

7 §
Hyväksyttävät kustannukset

Myönnettävän energiatuen osuus investointihankkeessa määräytyy tuen tarkoituksen kannalta tarpeelliseksi katsottujen käyttöomaisuuden hankintamenojen, kuten rakennus-, kone- tai laitemenojen, niiden muutos- ja korjaustöistä aiheutuvien menojen, välittömästi investointiin liittyvien maa-alueiden hankinnasta ja sähköjohtojen rakentamisesta aiheutuvien kustannusten sekä investointiin liittyvien valmistelu- ja seurantakustannusten perusteella. Tukea voidaan myöntää myös vuokratulle käyttöomaisuudelle.

Kehittämishankkeessa myönnettävän energiatuen osuus määräytyy tuen tarkoituksen kannalta tarpeelliseksi katsottujen menojen perusteella, kuten hankkeesta aiheutuvien vieraiden töiden ja palvelujen käytöstä aiheutuvien menojen ja hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien muiden välttämättömien menojen perusteella.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, mitkä kustannuserät luetaan hyväksyttäviksi menoiksi tukea myönnettäessä.

8 §
Takaisinperintä

Tämän päätöksen nojalla myönnetty tuki on maksettava takaisin kokonaan tai osaksi ja peruutettava vielä maksamatta olevalta osalta, jos:

1) tuen saaja on tukea tai sen maksamista hakiessaan antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai salannut tietoja ja menettelyllä on ollut vaikutusta tuen myöntämisen tai tukiehtojen asettamiseen;

2) tuen saaja on kieltäytynyt antamasta tuen maksamista tai sen valvontaa vartentarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa;

3) tuki on suoritettu muutoin virheellisin edellytyksin tai perusteettomasti; tai

4) tukea on käytetty vastoin sille määrättyä käyttötarkoitusta.

Milloin tuen ehtoja on muilta osin laiminlyöty, tuki tai osa siitä voidaan määrätä palautettavaksi ja vielä maksamatta olevalta osalta peruutettavaksi tai maksatus keskeytettäväksi.

Palautettavalle tukierälle on maksettava sen maksupäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (1593/94) perusteella laittomasti myönnetty tuki voidaan komission päätöksen mukaisesti periä kokonaan tai osittain takaisin tuen saajalta.

Päätöksen tuen takaisinperinnästä tekee tuen myöntäjä.

9 §
Olosuhteiden muutokset

Milloin tuen maksamista seuraavien viiden vuoden aikana investointituen kohteena olleen omaisuuden käyttö lopetetaan tai sitäolennaisesti vähennetään, tuen myöntämisen perusteena ollutta omaisuuden käyttötarkoitusta olennaisesti muutetaan tai omaisuus luovutetaan tai siirtyy muutoin toisen hallintaan taikka vakuutetulle omaisuudelle tapahtuu vahinko, on tukea vastaava suhteellinen osa omaisuuden arvosta taikka vakuutus- tai muusta korvauksesta palautettava valtiolle kuuden kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta tai vahinkotapahtumasta, jollei kauppa- ja teollisuusministeriö erityisistä syistä toisin määrää.

Tuen saajan on ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle 1 momentissa tarkoitetusta olosuhteiden muutoksesta tai tuen kohteena olleelle omaisuudelle sattuneesta vahingosta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa.

10 §
Viivästyskorko

Milloin tuen saaja ei ole maksanut 8 §:ssä tarkoitettua palautusta tai korkoa valtiolle määrättyyn eräpäivään mennessä tai 9 §:n mukaisesti tehnyt siinä tarkoitettua ilmoitusta, tuen saajan on maksettava valtiolle vuotuista viivästyskorkoa palautettavalle määrälle korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan eräpäivästä taikka olosuhteiden muuttumisesta tai vahinkotapahtumasta lukien.

11 §
Tarkemmat määräykset

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta, kuten tuen hakemisesta, maksatuksesta ja takaisinperinnästä, tarkempia määräyksiä ja ohjeita.

Tässä päätöksessä tarkoitettujen tukien myöntämisessä, käyttämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa on muutoin soveltuvin osin noudatettava valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi annettua valtioneuvoston päätöstä (490/65).

12 §
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1996.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä päätöksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1996

Kauppa- ja teollisuusministeri
Antti Kalliomäki

Teollisuusneuvos
Pirjo-Liisa Koskimäki

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.