1347/1995

Annettu Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1995

Laki vesilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 21 luvun 14 §, sellaisena kuin se on 8 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (87/93),

muutetaan 1 luvun 20 a §:n 1 momentti, 22 a §:n 2 momentti ja 23 a §:n 2 ja 3 momentti, 6 luvun 35 §:n 2 momentti, 7 luvun 11 §:n 1 momentti ja 13 §:n 3 momentti, 9 luvun 3 a §, 7 §:n 1 momentti ja 9 §, 10 luvun 24 c §:n 2 momentti, 21 luvun 8 §:n 1, 3 ja 5 momentti sekä 8 a §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat, 1 luvun 20 a §:n 1 momentti, 22 a §:n 2 momentti ja 23 a §:n 2 ja 3 momentti, 9 luvun 3 a § ja 10 luvun 24 c §:n 2 momentti mainitussa 8 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa, 6 luvun 35 §:n 2 momentti ja 7 luvun 11 §:n 1 momentti 12 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa (653/93), 21 luvun 8 §:n 1 momentti 2 päivänä huhtikuuta 1990 annetussa laissa (308/90), 8 §:n 5 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (467/87) ja 8 a §:n 1 momentti 20 päivänä toukokuuta 1988 annetussa laissa (453/88), sekä

lisätään 5 luvun 99 §:ään, sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (649/76), uusi 2 momentti, 5 lukuun uusi 99 a § sekä 9 luvun 22 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 12 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa, uusi 2 momentti seuraavasti:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

20 a §

Sen lisäksi, mitä 19 ja 20 §:ssä säädetään, on vesioikeuden lupa tarpeen sellaisille päästöille mainituissa pykälissä tarkoitettuihin vesiin, joista valtioneuvoston päätöksellä näin erikseen määrätään. Tämän pykälän nojalla annettava määräys voi koskea vain sellaisia päästöjä, joita tarkoitetaan asianomaisissa ympäristöä koskevissa Euroopan yhteisön (EY) direktiiveissä.


22 a §

Tämän pykälän nojalla annettava määräys voi koskea vain sellaisia toimenpiteitä, joita tarkoitetaan asianomaisissa ympäristöä koskevissa EY:n direktiiveissä.

23 a §

Edellä 1 momentissa tarkoitettu määräys voi koskea vain aineita, joita tarkoitetaan tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta annetun neuvoston direktiivin (76/464/ETY) liitteen luettelossa 1.

Mitä tässä pykälässä säädetään vaarallisten aineiden johtamisesta vesistöön, koskee myös sellaista puhdistamolietteen päästämistä vesiin, jota tarkoitetaan yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetussa neuvoston direktiivissä (91/ 271/ETY).

5 luku

Puutavaran uitto

99 §

Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia käsitellään 21 luvun 3 §:n mukaisena virka-apuasiana.

99 a §

Kun uitto on lakannut eikä toimivaa uittoyhdistystä ole, alueellinen ympäristökeskus voi 30 §:n 3 momentin ja 97―99 §:n säännösten estämättä ja, jos toimenpiteestä ei aiheudu 1 luvun 12―15 tai 19 §:ssä tarkoitettua muutosta tai seuraamusta, ilman asian käsittelyä vesioikeudessa poistaa vesistöstä vaaraa tai haittaa aiheuttavat uppopuut ja muut uittojätteet, jotka tällöin jäävät valtion omaisuudeksi ilman erillistä ilmoitusvelvollisuutta.

6 luku

Ojitus

35 §

Ojana pidetään myös sellaista yleisen viemärilaitoksen viemäriä, jonka tarkoituksena on sade- tai kuivatusveden johtaminen, jollei 10 luvun 2 §:n 3 momentista johdu muuta. Jos tällaisessa viemärissä johdetaan kuivatustarkoituksessa vettä yleisen viemärin toiminta-alueelta sen ulkopuolelle, on aluetta tai sen osaa käsiteltävä kuivatusalueen erillisenä osittelualueena. Hyödyn saajaksi katsotaan tällöin asianomainen viemärilaitos.

7 luku

Vesistön järjestely

11 §

Vesistön järjestelyssä on vastaavasti noudatettava, mitä ojituksesta 6 luvun 17 §:ssä, 27 §:n 3 momentissa ja 28―31 §:ssä säädetään. Yhtiön kokouksen päätöstä on kuitenkin moitittava ja päätöksen tehottomaksi toteamista vaadittava kanteella vesioikeudessa. Päätöstä, jossa osakkaiden osuus yhtiössä tai kustannusten jako on vahvistettu, on moitittava kolmen kuukauden kuluessa ja muuta päätöstä 60 päivän kuluessa kokouksesta. Vaatimus, joka 6 luvun 30 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa tehdään järjestelyn aiheuttamasta kuivatuksesta hyötyä saavan velvoittamisesta osallistumaan järjestelyn kustannuksiin, on tehtävä hakemuksella vesioikeudessa.


13 §

Jos valtio on ollut järjestelyn toimeenpanijana, mutta järjestelystä saatu hyöty on suurelta osalta tullut muiden hyväksi, voi vesioikeus valtion hakemuksesta määrätä kaikki hyödynsaajat yhteisesti huolehtimaan edellä tässä pykälässä tarkoitetuista toimenpiteistä, asettamaan sitä varten tarvittavat toimitsijat ja osallistumaan toimenpiteen kustannuksiin heidän saamaansa hyötyä vastaavassa suhteessa. Tätä varten voidaan perustaa järjestely-yhtiö.


9 luku

Veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja pohjaveden ottaminen

3 a §

Johdettaessa vettä vesistöstä yhdyskunnan tarpeisiin on noudatettava, mitä valtioneuvoston päätöksellä määrätään asianomaisten ympäristöä koskevien EY:n direktiivien täytäntöönpanemiseksi tarvittavista raakaveden laatuvaatimuksista sekä juomavettä valmistavan laitoksen omistajan tarkkailu- ja ilmoitusvelvollisuudesta.

7 §

Toimenpiteeseen, jota 1 luvun 18 §:ssä tarkoitetaan ja joka aiheuttaa siinä tarkoitettuja seurauksia, sekä sellaisen muun kuin tilapäisen pohjaveden ottamon tekemiseen, joka on suunniteltu vähintään 250 kuutiometriä vuorokaudessa käsittävän vesimäärän ottamista varten, on haettava lupa vesioikeudelta. Sama koskee myös aikaisemmin rakennetun pohjaveden ottamon tai sen käytön laajentamista sellaiseksi taikka sellaisia seurauksia aiheuttamalla, kuin edellä on sanottu, sekä muuta toimenpidettä kuin pohjaveden ottamista, jos toimenpiteen johdosta pohjavettä poistuu pohjavesiesiintymästä muutoin kuin tilapäisesti vähintään 250 kuutiometriä vuorokaudessa.


9 §

Milloin useat hakevat lupaa tietyn pohjavesiesiintymän hyväksikäyttöä tarkoittavaan toimenpiteeseen eikä vettä hakemuksissa tarkoitetussa määrässä riitä kaikille, lupaa myönnettäessä on etusija annettava talousveden yleisen tarpeen tyydyttämistä asianomaisessa kunnassa tarkoittavalle hankkeelle. Seuraavana etusijajärjestyksessä on muu yhdyskunnan vedenhankinnan turvaamista tarkoittava hanke ja sen jälkeen sellaisen hakijan hanke, jolle pohjaveden saanti on erityisen tarpeellista ja jonka toiminta on katsottava yleiseltä kannalta tärkeäksi. Jos useat hakevat lupaa samanarvoisiksi katsottaviin hankkeisiin, on vastaavasti noudatettava, mitä tämän luvun 3 §:n 2 momentissa säädetään.

22 §

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä on ilmoitettava alueelliselle ympäristökeskukselle.

10 luku

Jätevedet ja muut vesistöä pilaavat aineet

24 c §

Tämän pykälän nojalla voidaan määrätä vain rajoituksia ja toimenpiteitä, joita edellytetään asianomaisissa ympäristöä koskevissa EY:n direktiiveissä.

21 luku

Erityisiä määräyksiä

8 §

Vesioikeuden on ilmoitettava asianomaiselle maanmittaustoimistolle lainvoiman saaneesta päätöksestä, jolla on myönnetty oikeus tehdä toisen maalle uoma tai muu rakennelma, saattaa toiselle kuuluvaa aluetta pysyvästi veden alle, käyttää toisen omistamaan tilaan kuuluvaa vesivoimaa taikka muutoin jatkuvasti käyttää hyväkseen toisen kiinteää omaisuutta. Sama koskee päätöstä, jolla jokin alue on määrätty suoja-alueeksi tai sen käyttöä muutoin rajoitettu. Maanmittaustoimiston on tehtävä päätöksestä merkintä kiinteistörekisteriin. Maanmittaustoimiston tulee tarvittaessa määrätä toimitusinsinööri erityisessä kiinteistötoimituksessa selvittämään ne seikat, joita merkinnän tekeminen edellyttää.


Jos 1 momentissa tarkoitettu oikeus kuitenkin kohdistuu tonttiin tai yleiseen alueeseen, on vesioikeuden, päätöksen saatua lainvoiman, ilmoitettava siitä asianomaisen kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle rekisterimerkinnän tekemistä varten.


Jos 1 momentissa tarkoitettu kiinteistötoimitus on tarpeen yleiseltä kannalta tärkeän selvityksen vuoksi, suoritetaan toimitus valtion kustannuksella. Muussa tapauksessa toimituksen kustannukset suorittaa se, jolle kiinteistörekisteriin merkittävä oikeus on myönnetty tai jonka hakemuksesta kiinteistön käyttöä on rajoitettu.

8 a  §

Milloin vesioikeuden päätös koskee vesistöön rakentamista tai muuta tämän lain mukaista hanketta, jonka toteuttaminen aiheuttaa tilusten pirstoutumista tai supistumista tahi kulkuyhteyksien vaikeutumista, vesioikeuden on päätöksen tultua lainvoimaiseksi lähetettävä jäljennökset asiaa koskevista päätösasiakirjoista asianomaiselle maanmittaustoimistolle. Mitä edellä on säädetty, ei sovelleta vesioikeuden tämän lain 6 luvun säännösten perusteella tekemään päätökseen.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

HE 17/95
YmVM 6/95
EV 61/95
Neuvoston direktiivit 75/440/ETY; EYVL N:o L 194, 25.7.1975, s. 26, 76/464/ETY; EYVL N:o L 129, 18.5.1976, s. 23, 78/176/ETY; EYVL N:o L 54, 25.2.1978, s. 19, 79/869/ETY; EYVL N:o L 271, 29.10.1979, s. 44, 80/68/ETY; EYVL N:o L 20, 26.1.1980, s. 43, 82/176/ETY; EYVL N:o L 81, 27.3.1982, s. 29, 82/883/ETY; EYVL N:o L 378, 31.12.1982, s. 1, 83/29/ETY; EYVL N:o L 32, 3.2.1983, s. 28, 83/513/ETY; EYVL N:o L 291, 24.10.1983, s. 1, 84/156/ETY; EYVL N:o L 74, 17.3.1984, s. 49, 84/491/ETY; EYVL N:o L 274, 17.10.1984, s. 11, 86/280/ETY; EYVL N:o L 181, 4.7.1986, s. 16, 88/347/ETY; EYVL N:o L 158, 25.6.1988, s. 35, 90/415/ETY; EYVL N:o L 219, 14.8.1990, s. 49, 91/271/ETY; EYVL N:o L 135, 30.5.1991, s. 40, 92/112/ETY; EYVL N:o L 409, 31.12.1992, s. 11

Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1995

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Oikeusministeri
Sauli Niinistö

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.