1261/1995

Annettu Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1995

Valtioneuvoston päätös puutarhatalouden korkotukilainojen yleisistä ehdoista

Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista 23 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (1015/77) 5 §:n nojalla päättänyt:

1  §
Tuettavat lainat

Luottolaitosten varoista myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain (jäljempänä korkotukilainalaki) 2 §:n 14 kohdassa tarkoitetuksi korkotukilainaksi voidaan hyväksyä laina,

1) joka on otettu puutarha- ja kasvihuonetuotannossa tarvittavaa investointia varten mukaan lukien sellaisen koko yrityksen osto, jolla rakennusinvestoinnin sijasta on pääasiassa hankittu puutarha tai kasvihuone, ei kuitenkaan siltä osin, kuin samaan kauppaan on sisältynyt maan ja asunnon hankkimista;

2) joka on otettu käyttöpääomaksi tai otetaan käyttöpääomaksi suhdanteiden tasaamiseksi;

3) jolla yhdistetään kaksi tai useampi 1 ja 2 kohdan mukaiseen tarkoitukseen otettu laina yhdeksi uudeksi lainaksi; tai

4) jolla vakautetaan 1―3 kohdassa tarkoitettu velkakirja-, vekseli- tai muu näihin rinnastettava lyhytaikainen luotto pitkäaikaiseksi luotoksi

Pitkäaikaisena pidetään tätä päätöstä sovellettaessa luottoa, jonka laina-aika on yli kaksi vuotta.

2  §
Tukikelpoinen yritys

Korkotukilainan saajan tulee olla kasvihuonetuotantoa harjoittava yritys tai yritys, joka viljelee avomaalla vihanneksia, hedelmiä, marjoja, koristekasveja tai taimistotuotteita.

Korkotukilainan saajana voi myös olla yritys, jonka toiminnasta 1 momentissa tarkoitettu tuotanto muodostaa merkittävän osan. Korkotukea ei kuitenkaan myönnetä yritykselle, jonka myyntitulo puutarhatuotannosta korkotukea koskevan hakemuksen vireille tuloa edeltäneellä viimeksi päättyneellä tilikaudella on ollut alle 50 000 markkaa. Sellaisen yrityksen, jonka ensimmäinen tilikausi ei ole vielä päättynyt tämän päätöksen voimaantullessa tai jonka toimintaa on olennaisesti laajennettu viimeisimmän tilikauden päättymisen jälkeen, tilikauden tulot arvioidaan kuluvan tilikauden välitilinpäätöksen perusteella.

Lisäksi korkotukilainan saajana voi olla kiinteistöyhtiö jäljempänä 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetyin edellytyksin.

Korkotukilainan kohteena voi olla vain Suomessa harjoitettu 1 momentissa tarkoitettu toiminta.

3  §
Tuen saaja

Korkotukilainan saajana voi olla

1) luonnollinen henkilö;

2) usea luonnollinen henkilö yhteisesti;

3) sellainen avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka pääasiallisena tarkoituksena on 2 §:n 1 momentin mukaisen toiminnan harjoittaminen; tai

4) sellainen kommandiitti- tai osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on sen kiinteistön omistaminen, jossa tai jolla 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu yritys toimii ja jonka omistaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai 3 kohdassa tarkoitettu yhteisö edellyttäen, että jokainen omistaja muuten täyttää korkotuen myöntämisen edellytykset.

Tuen myöntämisen edellytyksenä avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle tai osuuskunnalle on, että avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai enemmistö osuuskunnan jäsenistä itse harjoittaa tuettavaa elinkeinotoimintaa ja että kommandiittiyhtiön osakkaat tai osuuskunnan jäsenet ovat luonnollisia henkilöitä.

Osakeyhtiön osalta edellytyksenä on, että enemmistö osakeyhtiön äänivallasta joko suoraan tai heidän hallitsemiensa yhtiöiden kautta on sellaisilla luonnollisilla henkilöillä, jotka itse harjoittavat tuettavaa elinkeinotoimintaa ja että muukin osa osakeyhtiön äänivallasta on luonnollisilla henkilöillä.

4  §
Tuen myöntämisen edellytykset

Korkotuen myöntämisen edellytyksenä on, että yrityksellä voidaan katsoa korkotuen myöntämisen jälkeen olevan edellytykset kannattavaan toimintaan ja että tuen myöntäminen muutoinkin on tarkoituksenmukaista.

Korkotukea ei myönnetä yritykselle, jonka 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimintaa varten ottamien luottojen määrä 30 päivänähuhtikuuta 1994 on ollut alle 100 000 markkaa.

Käyttöpääomalainoista voidaan hyväksyä korkotukilainoiksi enintään 30 prosenttia yrityksen viimeisen tilikauden liikevaihdosta tai, jos yritystoimintaa on merkittävästi laajennettu viimeisen tilikauden jälkeen, kuluvan tilikauden välitilinpäätöksen perusteella arvioidusta koko tilikauden liikevaihdosta.

Korkotukea ei myönnetä sellaisille yhdistettäville lainoille, joiden lainaehtoja yhdistämisessä lainakokonaisuutena heikennetään.

Ellei kysymys ole kokonaan uuden luoton myöntämisestä tai olemassa olevan lainan takaisinmaksuajan olennaisesta pidentämisestä, lainansaajalta ei saa vaatia korkotukilainaksi hyväksymisen yhteydessä lisävakuuksia.

5  §
Tuettavien luottojen rajoitukset

Korkotukea ei myönnetä valtionlainalle eikä lainoille, joille valtio jo ennestään maksaa korkotukea. Korkotukea ei myöskään myönnetä lainalle, jonka korkoa on jo yrityssaneerauksessa tai maaseutuelinkeinolain mukaisessa vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä alennettu, siltä osin kuin korkotuki johtaisi lainansaajan maksaman koron alenemiseen alle 2,5 prosentin.

Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä myös ulkomaan valuutan määräinen laina.

Maa- ja metsätalousministeriö ei voi hyväksyä lainaa korkotukilainaksi, jos lainan kokonaiskorko poikkeaa korkotukilainalain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetusta korosta. Luottolaitos on velvollinen antamaan maa- ja metsauml;talousministeriön pyytämän selvityksen koron määräytymisestä.

6  §
Laina-aika ja korkotuki

Korkotukilainaksi hyväksyttävän uuden lainan laina-aika voi olla enintään 12 vuotta.

Korkotukea maksetaan uudelle lainalle viiden ensimmäisen lainavuoden ajan ja vanhalle lainalle viiden vuoden ajan lainan korkotukilainaksi muuttamisesta lukien.

Valtion maksaman korkotuen suuruus on 4 prosenttiyksikköä luottolaitoksen perimästä korosta. Luottolaitos voi kuitenkin vähentää lainansaajan korkotuesta korkotukilainojen myöntämisestä ja hoitamisesta aiheutuvina ylimääräisinä kustannuksina enintään 0,1 prosenttia lainan kulloinkin jäljellä olevasta määrästä.

Korkotukea ei makseta ulkomaan valuutan määräisestä luotosta valuuttakurssien muutoksen aiheuttamien lisäkustannusten osalta. Korkotukea ei myöskään makseta erääntyneen pääoman osalta erääntymisen jälkeiseltä ajalta.

7  §
Korkotukilainojen määrä

Korkotukilainoiksi voidaan vuonna 1995 hyväksyä enintään 1 000 000 000 markan määrästä lainoja. Mikäli luottoja ei vuonna 1995 jätettyjen hakemusten perusteella ehditä myöntää kyseisenä vuonna, voidaan laina myöntää vuonna 1996 valtion talousarvioon otetun myöntövaltuuden rajoissa.

Kasvihuonetuotantoa ja avomaaviljelyä varten otettuja lainoja hyväksytään korkotukilainoiksi näiden liikevaihdon suhteessa siten kuin maa- ja metsätalousministeriö erikseen tarkemmin määrää.

Mikäli korkotukikelpoisia lainoja vuonna 1995 on enemmän kuin 1 momentissa mainittu määrä, vähennetään korkotuettua lainaosuutta samassa suhteessa kaikilta korkotukilainoiksi hyväksytyiltä lainoilta.

8  §
Korkotuen hakeminen

Lainan hyväksymistä korkotukilainaksi onhaettava maa- ja metsätalousministeriön määräämin tavoin viimeistään 30 päivänämarraskuuta 1995 siltä maaseutuelinkeinopiiriltä, jonka alueella yritys pääasiassa toimii tai jonka alueelta käsin sen toimintaa johdetaan.

Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymällä lomakkeella ja siihen on liitettävä maa- ja metsätalousministeriön määräämät selvitykset.

Ennen hakemuksen toimittamista maaseutuelinkeinopiirille siitä on hankittava niiden luottolaitosten lausunto, joiden kautta myönnettyjä tai myönnettäviä luottoja hakemus koskee. Erityisestä syystä hakemus voidaan toimittaa maaseutuelinkeinopiirille jo ennen lausunnon hankkimista.

Ellei maaseutuelinkeinopiiri ole itse toimivaltainen ratkaisemaan korkotukihakemusta, sen on toimitettava hakemus oman lausuntonsa kera maa- ja metsätalousministeriölle.

9  §
Korkotukilainan erääntyminen

Edellä 1 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut korkotukilainaksi muutettavat olemassa olevat luotot voidaan sopia kerran, kahdesti tai neljä kertaa vuodessa erääntyviksi. Mainitun momentin 3 sekä 4 kohdassa tarkoitetut uudet luotot on sovittava edellä mainituin tavoin erääntyviksi.

Maa- ja metsätalousministeriö voi hyväksyä valuuttamääräisen lainan korkotukilainaksi silloin, kun lainan pääoma erääntyy yhdessä tai muutoin edellä mainittua harvemmissa erissä takaisin maksettavaksi.

Laina maksetaan takaisin yhtä suurin lyhennyserin sen mukaisesti kuin eräpäivistä on 1 momentin mukaisesti sovittu, kuitenkin niin että lainan ensimmäinen lyhennys on maksettava viimeistään vuoden kuluessa siitä eräpäivästä, joka ensiksi seuraa lainan tai sen ensimmäisen erän nostamista taikka lainan korkotukilainaksi muuttamista, ellei lainalle ole hyväksymispäätöksessä myönnetty lyhennyksen lykkäystä. Laina voidaan maksaa takaisin myös siten, että lyhennys ja korko yhdessä muodostavat koko laina-ajan yhtä suuret maksut.

Riippumatta eräpäivien välillä suoritettavien erien suuruudesta lainasta on aina suoritettava kultakin korkojaksolta korko.

10 §
Lyhennyksen lykkäys

Korkotukilainaksi hyväksytty laina voi olla lyhennyksistä vapaa enintään kahden vuoden ajan. Lyhennyksistä vapaa aika voi alkaa heti lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi tai lyhennysvapaus voidaan hyväksyä myöhemmin laina-aikana. Mikäli lyhennysvapautta haetaan sinä aikana, jona valtio maksaa korkotukea, hakemus on tarkastettava siten, kuin maaseutuelinkeinolain 31 §:n 2 momentissa säädetään.

Lykkäys voidaan myöntää joko laina-aikaa pidentäen tai laina-aikaa muuttamatta maksettavia lyhennyksiä tarkistaen.

11  §
Lainaehdot

Ellei edellä toisin säädetä, lainansaaja ja luottolaitos voivat sopia korkotukilainaksi hyväksyttävän lainan ehdoista.

12  §
Korkotukipäätös

Lainan korkotukilainaksi hyväksymistä koskeva päätös on liitettävä luottoasiakirjoihin velkakirjaehdoksi.

13  §
Lainan nostaminen tai muuttaminen

Uusi korkotukilaina on nostettava kerralla kuuden kuukauden kuluessa korkotukipäätöksen antamisesta. Samaa määräaikaa noudattaen on vanha laina muutettava korkotukilainaksi. Lainan saajan on annettava luottolaitokselle lainan nostamista varten maa- ja metsätalousministeriön määräämät selvitykset.

Lainasta, jonka laina-aika ei merkittävästi pitene, ei saa periä luotonvarausprovisiota tai muutakaan sitä vastaavaa maksua.

14  §
Korkotukilainan nostaminen tai muuttaminen

Luottolaitoksen on lainaa korkotukilainaksi muutettaessa tai uutta lainaa nostettaessa valvottava, että laina nostetaan tai muutetaan sellaiseen tarkoitukseen, johon korkotuki on myönnetty.

Laina hyväksytään korkotukilainaksi vain edellytyksellä, että maa- ja metsätalousministeriöllä, maaseutuelinkeinopiirillä taikka niiden valtuuttamilla henkilöillä on oikeus lainansaajan luona valvoa, että lainansaaja ja käyttötarkoitus täyttävät ne ehdot, joilla laina on myönnetty.

Korkotuki myönnetään vain ehdolla, että maa- ja metsätalousministeriön valtuuttamilla henkilöillä on oikeus tarkastaa luottolaitoksessa, että korkotuki on kohdennettu, uusi luotto nostettu ja laina hoidettu asianmukaisesti.

15  §
Korkohyvityksen hakeminen

Luottolaitoksen on haettava korkohyvitystä erikseen kultakin korkokaudelta maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta. Korkohyvityksen maksamista koskevaan hakemukseen on sisällytettävä niiden laskemista varten tarpeelliset maa- ja metsätalousministeriön määräämät tiedot.

16  §
Korkotuen lakkauttaminen tai takaisinperiminen

Sen lisäksi, mitä korkotukilainalain 8 §:ssä säädetään, maaseutuelinkeinopiiri voi lakkauttaa korkotuen tai periä jo maksetun korkotuen kokonaan tai osaksi takaisin lainansaajalta:

1) jos tuen saaja on korkotukiaikanailman pakottavaa syytä lopettanut tuen myöntämisen perusteena olevan toimintansa tai olennaisesti supistanut sitä tai ilman maaseutuelinkeinopiirin suostumusta luovuttanut tuen kohteena olevaa käyttöomaisuutta taikka lainoitettua yritystä tai sen olennaista osaa koskeva vuokrasopimus purkautuu korkotukiaikana;

2) jos luonnollisten henkilöiden harjoittaman lainoitetun yrityksen tai sen osanomistusoikeus siirtyy toiselle muun kuinperintöoikeudellisen saannon kautta taikkayritystoimintaa harjoittavan lainoitetunavoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön, osuuskunnan tai osakeyhtiön omistussuhteet muuttuvat siten, ettei yritystä voida pitää enää 3 §:n 2 momentin säännösten mukaantukemiskelpoisena;

3) jos lainoitetun yrityksen tuotantorakennukset tai viljelykset ovat joutuneet lainansaajan toimenpiteiden tai laiminlyönnin johdosta rappiolle, eikä rappiolle joutumisenvoida katsoa johtuneen vanhuudesta, sairaudesta tai muusta sen kaltaisesta syystä; tai

4) jos lainan saaja kieltäytyy antamasta lainan käytön valvontaa varten tarvittavia tietoja luottolaitokselle tai maa- ja metsätalousministeriölle, maaseutuelinkeinopiirille taikka niiden määräämälle taikka estää suorittamasta tässä päätöksessä edellytettyä valvontaa.

Jos korkotuen maksaminen lakkautetaanlainoitetun omaisuuden omistusoikeuden siirtymisen, vuokraoikeuden raukeamisen, omaisuuden luovutuksen taikka toiminnan lakkaamisen tai olennaisen supistamisen perusteella, maksetaan korkotuki omistusoikeuden siirtymispäivään taikka vuokrasopimuksen raukeamisen, omaisuuden luovutuksentaikka toiminnan lakkaamisen tai olennaisen supistumisen ajankohtaan saakka. Mainitun ajankohdan jälkeiseltä ajalta maksetut korkohyvitykset peritään takaisin lainansaajalta. Muissa tapauksissa korkotuki maksetaan lakkauttamista koskevan päätöksen antamispäivään saakka.

Jos korkotuen takaisinperiminen perustuu omaisuuden tai sen osan luovutukseen, yritystä koskevan vuokrasopimuksen raukeamiseen, yritysomaisuuden luovutukseen taikka tuen kohteena olleen toiminnan lakkaamiseen tai olennaiseen supistamiseen, peritään korkotukilainalain 8 §:ssä tarkoitettu sakkokorko irtisanomisen perusteen syntyhetkellä jäljellä olleelle lainamäärälle omistusoikeuden siirtymisestä, vuokrasopimuksen raukeamisesta taikka toiminnan lakkaamisesta tai olennaisesta supistumisesta lukien. Muissa tapauksissa sakko korkoperitään takaisinperimistä koskevan päätöksen antamispäivästä lukien.

17  §
Korkotukilainan irtisanominen

Luottolaitos voi irtisanoa korkotukilainan osaksi tai kokonaan heti takaisin maksettavaksi, jos korkotuen maksaminen lakkautetaan osaksi tai kokonaan.

Luottolaitoksen on maksettava liikaa perimänsä korkohyvitykset takaisin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselle sekä suoritettava takaisin maksettavalle määrälle 16 prosentin mukaista vuotuista viivästyskorkoa korkotuen nostamisesta lukien.

18  §
Korkotukilainan siirtäminen

Mikäli yritys, jota varten korkotukiluottoon myönnetty, siirtyy toiselle, voidaan korkotukilaina siirtää uuden omistajan vastattavaksi, mikäli korkohyvityksen maksamisen jatkaminen voidaan katsoa tarkoituksenmukaiseksi ja luovutuksensaaja täyttää tässä päätöksessä tarkoitetut korkotuen myöntämisen edellytykset. Korkotukilainan siirtämisen hyväksyy maaseutuelinkeinopiiri.

Mitä lainan siirtämisestä luottolaitoksesta toiseen maaseutuelinkeinolain 31 §:n 4 momentissa säädetään, koskee myös tässä päätöksessä tarkoitettua korkotukilainaa.

19  §
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 1995.

Ennen päätöksen voimaantuloa maaseutuelinkeinopiirille jätetyt korkotukihakemukset otetaan huomioon.

Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1995

Maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä

Nuorempi hallitussihteeri
Katriina Pessa

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.