1084/1995

Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1995

Asetus harjoittelukouluasetuksen muuttamisesta

Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä

kumotaan 19 päivänä huhtikuuta 1985 annetun harjoittelukouluasetuksen (336/85) 1 §:n 3 momentti, 9 §:n 3 ja 4 momentti, 15, 21 ja 22 §, 30 §:n 1 momentti, 5 luku, 55 a, 58, 60 ja 66 § sekä 12 luku,

sellaisina kuin niistä ovat 30 §:n 1 momentti ja 58 § 22 päivänä tammikuuta 1988 annetussa asetuksessa (56/88), 5 luku osittain muutettuna 16 päivänä huhtikuuta 1993 annetulla asetuksella (371/93), 55 a ja 66 § 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa asetuksessa (667/89) ja 60 § osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä tammikuuta 1988 annetulla asetuksella,

muutetaan 2 luvun otsikko, 2―4, 20, 26 ja 29 §, 31 §:n 3 momentti, 32, 56, 57, 65 ja 68 §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 56 § osittain muutettuina mainituilla 22 päivänä tammikuuta 1988 ja 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetuilla asetuksilla, 3 ja 4 § osittain muutettuina viimeksi mainitulla asetuksella ja 20 § osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä tammikuuta 1988 annetulla asetuksella, sekä

lisätään 17 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

2 luku

Johtokunta

2  §

Harjoittelukoulun johtokunta hoitaa soveltuvin osin ne asiat, jotka kuuluvat peruskoulun ja kunnan lukion johtokuntien hoidettaviksi, ja lisäksi ne asiat, jotka sen hoidettaviksi erikseen säädetään.

Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö määrää tarkemmin johtokunnan tehtävistä.

3  §

Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö valitsee harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut jäsenet ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunnan sihteerinä toimii harjoittelukoulun rehtori.

Puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei voida valita kyseisen harjoittelukoulun palveluksessa olevaa henkilöä.

4  §

Ennen kuin harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut jäsenet ja varajäsenet valitaan, korkeakoulun opettajankoulutusyksikön tulee kuulla oppilaiden huoltajia. Ennen kuin harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu jäsen ja varajäsen valitaan, opettajankoulutusyksikön tulee pyytää koulun sijaintikunnalta jäsentä ja varajäsentä koskeva ehdotus.

Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö määrää, mitkä virkamiehet ja työsopimussuhteiset työntekijät kuuluvat harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun koulun muuhun henkilökuntaan.

17  §

Kaksi tai kolme kouluastetta käsittävän harjoittelukoulun rehtorista käytetään nimitystä johtava rehtori.

20  §

Harjoittelukoulun rehtorin ja kouluasteen rehtorin tehtäviin kuuluu peruskoulun johtajan ja kunnan lukion rehtorin tehtävien lisäksi:

1) kehittää, suunnitella ja valvoa opetusharjoittelua;

2) huolehtia kokeilun ja tutkimuksen edellyttämistä järjestelyistä sekä täydennyskoulutuksesta;

3) pitää yhteyttä valtion ja koulun sijaintikunnan kouluviranomaisiin; sekä

4) hoitaa rehtorille harjoittelukoululaissa ja tässä asetuksessa säädetyt ja erikseen määrätyt tehtävät.

Korkeakoulu määrää tehtävien jakamisesta rehtorin ja kouluasteen rehtoreiden välillä. Korkeakoulu voi määrätä rehtorin ja kouluasteen rehtorin toimivallasta yksityiskohtaisemmin kuin 1 momentissa säädetään.

26  §

Harjoittelukoulun opetussuunnitelman tulee olla peruskoululaissa ja lukiolaissa tarkoitettujen opetussuunnitelman perusteiden mukainen, jollei opetusministeriö toisin määrää.

Harjoittelukoulun opetussuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset hyväksyy johtokunta ja vahvistaa opettajankoulutusyksikkö.

29  §

Luokattomana toimivan kouluasteen tuntimäärä, joka saadaan käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiaineiden opettamiseen, lasketaan samoin kuin kouluasteen tuntimäärä lasketaan sen toimiessa luokallisena.

Harjoittelukoululain 10 §:ssä tarkoitetuista tunneista johtokunta voi siirtää kultakin kouluasteelta enintään kaksi tuntia ala-asteen tai yläasteen perusopetusryhmää kohti ja enintään 18 tuntia lukiota kohti toisen kouluasteen käytettäväksi.


Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö voi harjoittelukoululain 11 §:n 2 momentissa mainituilla perusteilla korottaa harjoittelukoulun perusasteen opetukseen käytettävää tuntimäärää enintään kolme tuntia viikossa jokaista perusopetusryhmää kohti ja lukion tuntimäärää enintään 30 tuntia viikossa.

32  §

Peruskouluasetuksen 40 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen järjestämiseksi harjoittelukoulun perusasteen oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa enintään neljä tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti.

56  §

Harjoittelukoulun lehtorin virkaan vaaditaan:

1) ylempi korkeakoulututkinto;

2) kelpoisuus peruskoulun tai kunnan lukion vastaavaan opettajan virkaan;

3) vähintään 35 opintoviikon laajuiset kasvatustieteen opinnot tai muut vastaavat opinnot;

4) vähintään kahden vuoden kokemus päätoimisena opettajana peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai sellaisessa oppilaitoksessa, johon kuuluu peruskoulua, peruskoulun osaa tai lukiota vastaava kouluaste, sekä

5) hyvä opetustaito.

Aineenopettajana toimivalta lehtorilta vaaditaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kelpoisuuden sijasta kelpoisuus kunnan lukion vanhemman lehtorin virkaan.

Viran hakijan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa opetusnäyte. Hakija voidaan vapauttaa näytteen antamisesta, jos hakemusasiakirjojen tai aikaisemman näytteen perusteella todetaan, että hänellä on virkaan vaadittava opetustaito.

57  §

Harjoittelukoulun rehtorin virkaan vaaditaan harjoittelukoulun lehtorin kelpoisuus sekä perehtyneisyys opetushallintoon. Opetusnäytteestä on voimassa, mitä lehtorin viran hakijan osalta säädetään.

65  §

Oppilasta koskevaan päätökseen voidaan vaatia oikaisua kirjallisesti opettajankoulutusyksikkönä toimivan tiedekunnan tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jona oikaisua vaativa on saanut tiedon päätöksestä, kun päätöksellä on ratkaistu:

1) harjoittelukoulun oppilaaksi ottaminen;

2) oppilaan muu kuin satunnainen vapauttaminen jonkin aineen opiskelusta;

3) lukion suoritusajan pidentäminen;

4) oppilaan katsominen eronneeksi lukiosta; tai

5) lukion oppilaan pidättäminen koulunkäynnistä.

Muutoksen hakemisesta oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun tiedekuntaneuvoston päätökseen on voimassa, mitä säädetään muutoksen hakemisesta kyseisen korkeakoulun hallintoelimen päätökseen.

Päätökseen, jolla peruskoululaissa tai lukiolaissa tarkoitettua oppilashuoltoa koskeva asia on ratkaistu oppilaan tai hänen huoltajansa hakemuksesta, haetaan muutosta valittamalla lääninoikeudelle kuten muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

68  §

Oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta voidaan muu kuin oppilaan kurinpitoa koskeva päätös panna täytäntöön, jollei muutoksenhaku täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Virkaan, joka julistetaan haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, vaaditaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukainen kelpoisuus.

Johtosäännöt ja muut vastaavat harjoittelukouluja koskevat määräykset, jotka ovat voimassa tämän asetuksen tullessa voimaan, pysyvät edelleen voimassa, kunnes uudet johtosäännöt tai vastaavat määräykset annetaan. Johtosääntöjä ja muita määräyksiä ei sovelleta niiltä osin, kuin ne ovat ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.

Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1995

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Opetusministeri
Olli-Pekka Heinonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.