897/1995

Talletuspankin on ilmoitettava vakuusrahastolleen ja rahoitustarkastukselle, millä tavalla sen ulkomailla olevan sivukonttorin tallettajien saamiset on turvattu.

Lisäksi säännöissä on mainittava ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa olevan sivukonttorin osalta vakuusrahaston jäseneksi ottamisesta, erottamisesta ja eroamisesta, vakuusrahaston liittymismaksun perusteista ja vakuusrahaston korvausvelvollisuuden perusteista.

Vakuusrahastoa hoitaa siihen kuuluvien talletuspankkien ja jäseninä olevien ulkomaisten luottolaitosten valitsema valtuuskunta ja valtuuskunnan valitsema hallitus. Hallituksen jäsenistä ainakin yhden tulee edustaa vakuusrahaston jäseninä olevia ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreita.

Jos vakuusrahastolle on myönnetty tukilainaa tai muuta valtion vakuusrahastosta annetussa laissa (379/92) tarkoitettua tukea tai vastaavaa tukea valtion talousarviossa olevien valtuuksien nojalla, valtion vakuusrahaston johtokunnalla on oikeus nimetä valtuuskuntaan ja hallitukseen valtiota ja valtion vakuusrahastoa edustava jäsen.

Mikäli talletuspankki ei ole suorittanut talletussopimuksen ja tämän lain mukaisesti talletuspankissa 50 §:ssä tarkoitetulla tilillä olevia tallettajan erääntyneitä ja riidattomia saamisia, tallettaja voi ilmoittaa asiasta rahoitustarkastukselle.

Rahoitustarkastuksen on 21 päivän kuluessa 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta tai asiasta muutoin tiedon saatuaan tehtävä päätös siitä, onko talletuspankin vakuusrahaston suoritettava pankin tallettajien 61 §:n 1 momentissa tarkoitetut saamiset. Suoritusvelvollisuuden määräämisen edellytyksenä on, että 1 momentissa tarkoitetun saamisen suorittamatta jääminen on johtunut pankin maksu- tai muista taloudellisista vaikeuksista eivätkä vaikeudet ole rahoitustarkastuksen arvion mukaan tilapäisiä ja että niistä on saatu riittävä selvitys.

Rahoitustarkastuksen on annettava tieto 2 momentin mukaisesta päätöksestään vakuusrahastolle, talletuspankille ja valtiovarainministeriölle sekä, jos pankilla on ulkomailla sivukonttori, sivukonttorin sijaintivaltion valvovalle viranomaiselle ja suojajärjestelmälle.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun rahoitustarkastuksen päätöksen toteuttamiseksi on talletuspankin toimitettava vakuusrahastolle tiedot tallettajista ja heidän 61 §:n 1 momentissa tarkoitetuista saamisistaan. Näitä tietoja vakuusrahasto ei saa antaa muille kuin viranomaisille, joilla on oikeus saada 94 §:n mukaan salassa pidettäviä tietoja.

Vakuusrahaston varoista suoritetaan 50 §:ssä tarkoitetulla tilillä olevat ja tilille vielä kirjautumattomat maksujen välityksessä olevat tallettajan saamiset.

Vakuusrahasto ei kuitenkaan korvaa 1 momentissa tarkoitettuja toisen luotto- tai rahoituslaitoksen saamisia eikä talletuspankin 73 ja 74 §:ssä tarkoitettuihin omiin varoihin luettavia eriä tai saamisia, jotka perustuvat rikoslain 32 luvussa tarkoitetulla rikoksella saatuihin varoihin. Jos edellä mainittua rikosta koskeva esitutkinta tai oikeudenkäynti on vireillä, voi vakuusrahasto lykätä korvauksen maksamista tuomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen asti.

Vakuusrahastolle syntyy saaminen talletuspankilta korvaamiensa 1 momentissa tarkoitettujen saamisten osalta.

Tallettajan samassa talletuspankissa olevat 61 §:n 1 momentissa tarkoitetut saamiset suoritetaan Suomen markoissa vakuusrahaston varoista. Pankin Euroopan talousalueella olevan sivukonttorin tallettajan saamiset korvataan suomalaisen vakuusrahaston varoista siihen määrään, mihin ne korvattaisiin sivukonttorin sijaintivaltion suojajärjestelmän mukaisesti, kuitenkin enintään määrään, johon vakuusrahaston suoja oikeuttaa.

Vakuusrahaston on maksettava tallettajille 1 momentissa tarkoitetut saamiset kolmen kuukauden kuluessa 60 a §:ssä tarkoitetusta rahoitustarkastuksen päätöksestä. Jos talletuspankki on ennen 60 a §:ssä tarkoitettua päätöstä asetettu selvitystilaan, lasketaan tässä momentissa säädetty määräaika selvitystilaan asettamispäätöksestä.

Rahoitustarkastus voi myöntää vakuusrahastolle lisäaikaa tallettajien saamisten suorittamiseen yhteensä kolme kertaa ja kerrallaan enintään kolme kuukautta. Myöntämisen edellytyksenä on, että vakuusrahaston lisäajan tarve perustuu poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja erityiseen syyhyn.

Jos vakuusrahasto ei ole korvannut tallettajalle 61 §:n 1 momentissa tarkoitettua saamista tässä pykälässä säädetyssä ajassa, on tallettajalle syntynyt saaminen, jota tallettajalla on oikeus hakea vakuusrahastolta tuomioistuimessa.

Vakuusrahaston on annettava tieto 60 a §:ssä tarkoitetusta päätöksestä asianomaisen talletuspankin tallettajille. Vakuusrahaston on myös julkisella kuulutuksella ilmoitettava siitä, mihin toimenpiteisiin tallettajien on ryhdyttävä saamistensa turvaamiseksi. Kuulutus on julkaistava myös talletuspankin toimialueella ilmestyvissä suurimmissa päivälehdissä maan virallisilla kielillä.

Talletuspankin on annettava tallettajilleen tiedot tallettajien saamisten vakuusrahastosuojasta tai vastaavasta suojajärjestelmästä sekä aiemmin annettujen tietojen muutoksista.

Talletuspankin on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot myös sen ulkomaisen sivukonttorin sijaintimaan virallisilla kielillä.

Talletuspankki ei saa markkinoinnissaan käyttää omaa vakuusrahasto- tai muuta vastaavaa suojaa koskevia tietoja rahoitusmarkkinoiden vakautta tai tallettajien luottamusta vaarantavalla tavalla.

Talletuspankki saa käyttää markkinoinnissaan ainoastaan omaa vakuusrahasto- tai muuta vastaavaa suojaa koskevia tietoja.

Päättäessään 12 §:n nojalla talletuspankin toimiluvan peruuttamisesta voi valtiovarainministeriö samalla määrätä tallettajien saamiset suoritettaviksi sen vakuusrahaston varoista, johon talletuspankki kuuluu.