215/1995

Annettu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1995

Asetus teknillistieteellisistä tutkinnoista

Opetusministerin esittelystä säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1  §
Koulutusvastuu

Teknillistieteellisiä tutkintoja voidaan suorittaa Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa, Oulun yliopistossa, Tampereen teknillisessä korkeakoulussa, Teknillisessä korkeakoulussa ja Åbo Akademissa, joita tässä asetuksessa kutsutaan yliopistoiksi.

2  §
Tutkinnot

Teknillistieteellisiä ylempiä korkeakoulututkintoja ovat diplomi-insinöörin tutkinto, arkkitehdin tutkinto ja maisema-arkkitehdin tutkinto.

Teknillistieteellisiä jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin tutkinto ja tekniikan tohtorin tutkinto.

2 luku

Ylempi korkeakoulututkinto

3  §
Tutkinnon tavoitteet

Tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa tavoitteena on antaa opiskelijalle asianomaisen koulutusohjelman perustana olevalla tehtäväalueella yleinen valmius teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Opiskelijan tulee saada myös valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun.

Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoihin johtavassa koulutuksessa annetaan lisäksi kokonaiskuva taiteen asemasta ja vaikutuksesta sekä kehitetään valmiuksia ympäristön käyttöön ja rakentamiseen liittyviin tehtäviin.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen.

4  §
Tutkinnon laajuus ja opintojen mitoitusperuste

Tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 180 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon viidessä lukuvuodessa.

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi.

5  §
Koulutusohjelma

Tutkintoon johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään koulutusohjelmina.

Koulutusohjelma on yliopiston eri yksiköiden yhteistyössä suunnittelema ja järjestämä tavoitteellinen monitieteinen opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen.

Opetusministeriö vahvistaa yliopiston päätöksen siitä, mitä koulutusohjelmia yliopistossa on ja mitkä ovat niiden tavoitteet.

6  §
Koulutusohjelman rakenne

Koulutusohjelman opinnot koostuvat perusopinnoista, joihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja, aineopinnoista, syventävistä opinnoista ja harjoittelusta, jotka ajoitetaan siten, että ne ovat tarpeellisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Diplomityö sisältyy syventäviin opintoihin.

Koulutusohjelmaan voidaan suunnitella ja järjestää opintosuuntia, joissa osa opinnoista suuntautuu koulutusohjelman perustana olevan ammatillisen tehtäväalueen johonkin osa-alueeseen.

Koulutusohjelman opinnot ja niihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.

7  §
Kielitaito

Opiskelijan tulee tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) yhden tai kahden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

8  §
Tutkinnon suorittaminen

Tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on:

1) osallistuttava koulutusohjelmaan kuuluvaan opetukseen ja harjoitteluun;

2) osoitettava saavuttaneensa koulutusohjelman tavoitteet;

3) laadittava diplomityö; sekä

4) suoritettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä diplomityön alaan.

Yliopisto määrää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

3 luku

Tieteellinen jatkokoulutus

9  §
Jatkokoulutuksen tavoitteet

Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on teknillistieteellinen ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen tutkinto. Jatkokoulutukseen voidaan ottaa edellyttäen, että yliopisto toteaa suoritetun muun vastaavantasoisen tutkinnon antavan riittävät valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Opinnoissaan tekniikan lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee osoittaa oman tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun.

Opinnoissaan tekniikan tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kyetä itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.

10  §
Tohtorin tutkinto

Tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

1) suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot; sekä

2) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko yksittäinen tutkimus tai useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijällä on niissä itsenäinen osuus.

11  §
Lisensiaatin tutkinto

Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa tekniikan lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu lisensiaatintutkimus.

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijällä on niissä itsenäinen osuus.

4 luku

Erinäiset säännökset

12  §
Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.

13  §
Todistukset

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

14  §
Koulutuksen kehittäminen

Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.

15  §
Tarkemmat määräykset

Yliopisto antaa tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.

5 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

16  §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan teknillistieteellisistä tutkinnoista 29 päivänä kesäkuuta 1978 annettu asetus (528/78) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

17  §
Opiskelijoiden asema

Tämän asetuksen tullessa voimaan teknillistieteellistä tutkintoa varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan tai jatkaa opintojaan kumotun teknillistieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun asetuksen mukaista teknillistieteellistä perustutkintoa taikka lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa 31 päivään heinäkuuta 1999 mennessä. Yliopisto määrää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Opiskelija voi lukea hyväkseen kumotun teknillistieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.

Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan kumotun teknillistieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaista tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin kumotun asetuksen säännöksiä.

Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1995

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Opetusministeri
Olli-Pekka Heinonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.