137/1995

Annettu Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995

Laki yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain (243/54) 52 §:n 7 momentti sekä 76, 77 ja 104 §,

sellaisina kuin niistä ovat 52 §:n 7 momentti 30 päivänä kesäkuuta 1967 annetussa laissa (310/67) ja 76 § osittain muutettuna 15 päivänä huhtikuuta 1988 annetulla lailla (334/88), sekä

muutetaan 30 §:n 1 ja 2 momentti, 34 §, 35 §:n 1 momentti, 38 §:n 1 momentti, 41 §:n 1 ja 4 momentti, 42 §:n 2 momentti, 44 §, 49 §:n 1 momentti, 50 ja 51 §, 54 §:n 1 ja 2 momentti, 66, 73, 75, 78 ja 100 §, 101 §:n 2 momentti, 105 §, 106 §:n 1 momentti sekä 107 §:n 1, 2 ja 4 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 30 §:n 2 momentti, 66 ja 100 § sekä 107 §:n 1, 2 ja 4 momentti mainitussa 30 päivänä kesäkuuta 1967 annetussa laissa, 35 §:n 1 momentti 22 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (44/71), 41 §:n 1 momentti ja 75 § mainitussa 15 päivänä huhtikuuta 1988 annetussa laissa, 42 §:n 2 momentti ja 101 §:n 2 momentti 18 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1430/92), 50 § muutettuna mainitulla 30 päivänä kesäkuuta 1967 annetulla lailla ja 23 päivänä tammikuuta 1981 annetulla lailla (51/81), 51 § muutettuna mainitulla 30 päivänä kesäkuuta 1967 annetulla lailla ja 21 päivänä toukokuuta 1982 annetulla lailla (382/82), 78 § osittain muutettuna mainitulla 15 päivänä huhtikuuta 1988 annetulla lailla ja 106 §:n 1 momentti mainitussa 23 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa, seuraavasti:

30  §

Milloin tienpitäjälle muutoin kuin 29 §:n mukaisesti on tarpeen saada tieoikeus liitännäisalueeksi tarvittavaan alueeseen, alueellinen ympäristökeskus voi tienpitoviranomaisen hakemuksesta määrätä, jollei siitä aiheudu huomattavaa vahinkoa tai haittaa kiinteistölle, että tienpitäjällä on sellainen oikeus.

Jos tienpitäjälle on tarpeen saada tienpitoa tai 50 §:n 1 momentissa mainitun liittymäsuunnitelman toteuttamista varten oikeus tietyltä alueelta ottaa tienpitoainetta rajoitettuun määrään tai oikeus yksityiseen tiehen, voidaan sellainen oikeus perustaa samassa järjestyksessä kuin oikeus tien liitännäisalueeseen.


34  §

Tienpitäjä saa vuoden kuluessa tieoikeuden lakkaamisesta kuljettaa entiseltä tiealueelta pois, mitä sille on tienpitoa varten rakennettu tai laitettu. Alue on kuitenkin, jos sitä tarvitaan kaduksi, rakennuskaavatieksi tai yksityistä tietä varten, jätettävä sellaiseksi, ettei sen käyttäminen sanottuun tarkoitukseen käy vaikeaksi. Jollei sitä, mikä saadaan kuljettaa pois, ole edellä sanotussa ajassa viety alueelta, se jää alueen omistajalle.

35  §

Milloin tie tehdään tai maata otetaan tien liitännäisalueeksi siten, että tilusten pirstoutumisen vuoksi tai muusta sellaisesta syystä taikka 41 §:ssä säädetyn kiellon johdosta aiheutuu huomattavaa haittaa kiinteistön tai sen osan käyttämiselle taikka, jos sellaista haittaa aiheutuu 50 §:n 1 momentissa tarkoitetun liittymäsuunnitelman toteuttamisen vuoksi, voidaan, jos haitan poistaminen tai sen olennainen vähentäminen on siten sopivasti aikaansaatavissa tuottamatta muille asianosaisille huomattavaa vahinkoa tai haittaa ja vaikeuttamatta asema-, rakennus- tai rantakaavan taikka sellaisessa kaavassa annettujen määräysten toteuttamista, kiinteistöjen kesken toimittaa tilusten vaihtoa ja, jos erityistä syytä siihen on, rahana suoritettavaa täyttä vastiketta vastaan siirtää edellä tarkoitettuun kiinteistöön vastikemaaksi tiluksia muusta kiinteistöstä. Jos vaihdettavien alueiden jyvitysarvot eivät vastaa toisiaan, korvataan niiden ero rahalla.


38  §

Määräyksen tietoimituksen pitämiseen antaa tienpitoviranomaisen tai muun asianosaisen esityksestä se maanmittaustoimisto, jonka alueella tie tai suurin osa siitä on. Toimituksen suorittaa tienpitäjän kustannuksella maanmittausinsinööri kahden uskotun miehen avulla, jotka toimitusinsinööri kutsuu jakotoimituksia varten valituista uskotuista miehistä. Erityisistä syistä voidaan kuitenkin muukin asianosainen kuin tienpitäjä määrätä kokonaan tai osaksi korvaamaan toimituskustannukset.


41  §

Rakennusta ei saa pitää tien vierialueella. Tämän alueen ulkopuolellakin on rakennusten pitäminen kielletty alueella, joka ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien tai 12 metrin etäisyydelle paikallistien ajoradan tai, jos ajoratoja on kaksi tai useampia, lähimpänä olevan ajoradan keskiviivasta (suoja-alue). Erityisistä syistä voidaan tiesuunnitelmassa tai alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä pidentää sanottua etäisyyttä määrätyllä tiellä tai sen osalla enintään 50 metriksi. Yleisen tarpeen vaatiessa etäisyyttä voidaan pidentää enintään 300 metriksi tiehen kuuluvan varalaskupaikan kohdalla sekä pituussuunnassa sen kummastakin päästä 750 metrin etäisyydelle ulottuvalla jatkeella.


Eräistä lievennyksistä tämän pykälän säännöksiin säädetään 42 §:ssä. Näiden lievennysten lisäksi voidaan, milloin harkitaan syytä siihen olevan, antaa lupa poikkeusten tekemiseen 1 ja 2 momentissa mainitusta kiellosta alueellisen ympäristökeskuksen ja 3 momentissa olevasta kiellosta tiepiirin päätöksellä.


42  §

Milloin 1 momentissa tarkoitettu puu, pensas, pensasaita, varasto tai laite aiheuttaa 40 tai 41 §:ssä tarkoitettua vaaraa tai haittaa tai, jos samassa momentissa tarkoitetusta rakennuksesta aiheutuu vaaraa liikenteelle, voi alueellinen ympäristökeskus taikka, jos ei ole kysymys rakennuksesta, myös poliisi määrätä sen poistettavaksi tai siirrettäväksi taikka siihen tehtäväksi tarvittavan muutoksen. Jollei omistaja suorita toimenpidettä sitä varten määrätyssä ajassa, tienpitoviranomaisella on oikeus suorittaa se tienpitäjän kustannuksella.


44  §

Jos on tehty aloite tien tekemisestä, alueellinen ympäristökeskus voi kieltää rakentamasta rakennuksia ilman sen lupaa määrätylle alueelle, jonka voidaan olettaa tulevan käytettäväksi tietä varten tai olemaan sen välittömässä läheisyydessä. Tällainen kielto, joka on kuulutuksella annettava yleisesti tiedoksi, saadaan antaa enintään kahden vuoden ajaksi. Alueellinen ympäristökeskus voi, milloin siihen on pakottavaa syytä, määrätä kieltoa pidennettäväksi enintään neljällä vuodella.

49  §

Tiealueen ulkopuolelle saadaan pystyttää tilapäinen tai kiinteä lumiaita, milloin se lumen tielle kerääntymisen estämiseksi on tarpeen. Kiinteä lumiaita saadaan asutulla alueella kuitenkin pystyttää vain kiinteistön haltijan suostumuksella tai, jollei hänen kanssaan saada aikaan sopimusta, alueellisen ympäristökeskuksen luvalla.


50  §

Tien liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn edistämiseksi voidaan laatia suunnitelma (liittymäsuunnitelma), jolla annetaan määräyksiä tai kieltoja yksityisten teiden liittämisestä asemakaava- tai rakennuskaava-alueen ulkopuolella olevaan tai tehtävään maantiehen tai sen osaan sekä sille johtavien yksityisten teiden liittymien käyttämisestä. Liittymäsuunnitelma voidaan erityisestä syystä laatia myös paikallistielle tai sen osalle. Jos ennestään olevaa yksityisen tien liittymää kielletään käyttämästä tai sen käyttämisestä annetaan muita määräyksiä, tulee suunnitelmassa määrätä kulkuyhteyksien järjestämiseksi tarpeellisten yksityisten teiden tai liittymien tekemisestä taikka oikeuden perustamisesta ennestään olevaan yksityiseen tiehen tai 33 §:n mukaisesti yleisenä tienä lakkautettuun tai lakkaavaan tiehen tai tieosaan. Suunnitelman hyväksyy tielaitoksen keskushallinto.

Ennen liittymäsuunnitelman hyväksymistä on kysymykseen tuleville kiinteistön omistajille ja muille asianosaisille varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluiksi ja on siitä tiedotettava joko henkilökohtaisesti tai kuuluttamalla kunnan ilmoitustaululla siten, kuin laissa julkisista kuulutuksista (34/25) säädetään. Kuulutuksen julkaisemisesta on tielaitoksen toimesta riittävän ajoissa ilmoitettava yhdessä tai kahdessa paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja lähetettävä kirjallinen ilmoitus sellaiselle toisesta kunnasta olevalle asianosaiselle, jonka asuinpaikka on asiakirjoissa mainittu tai muutoin tunnettu. Ennen liittymäsuunnitelman hyväksymistä asiasta on hankittava alueellisen ympäristökeskuksen ja kunnan lausunto.

Liittymäsuunnitelman hyväksymistä koskevasta päätöksestä on tielaitoksen annettava tieto noudattaen 2 momentin säännöksiä. Suunnitelmaa koskevat asiakirjat ja päätös on pidettävä asianomaisessa kunnassa nähtävillä päätöstä koskevan kuulutuksen julkipanoajan.

Liittymäsuunnitelman toteuttamisen jälkeen tai tien tekemisen yhteydessä väliaikaisena järjestelynä sitä ennenkin, jos tienpitoviranomainen katsoo sen välttämättömäksi ja jos hyväksyttävä kulkuyhteys on tilapäisesti järjestetty, voidaan kielletty liittymä poistaa tai sen käyttö estää tienpitoviranomaisen toimesta.

51  §

Kun liittymäsuunnitelma on hyväksytty päätöksellä, joka on saanut lainvoiman tai joka saadaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta, tienpitäjällä on oikeus ottaa liittymäsuunnitelman mukainen yksityisen tien tai liittymän tekemistä varten tarvittava alue haltuunsa siksi ajaksi, kunnes sanottu tie tai liittymä on tehty.

Liittymäsuunnitelman johdosta on tarvittaessa pidettävä tietoimitus, jossa sen lisäksi, mitä 5 luvussa säädetään, voidaan tarpeen mukaan käsitellä ja ratkaista yksityisistä teistä annetussa laissa (358/62) tietoimituksessa käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi säädetyt asiat.

54 §

Veräjän tai puomin pitäminen yleisellä tiellä on kielletty.

Edellä 1 momentissa olevaa säännöstä ei ole sovellettava veräjään tai puomiin, joka on tarpeen liikenteen turvallisuuden tai poroaidan vuoksi taikka tulli- tai rajavartioinnin takia.


66  §

Milloin 35 §:ssä tarkoitetun järjestelyn johdosta tai 50 §:n 1 momentin mukaisesti joudutaan rakentamaan uusi yksityinen tie tai liittymä taikka muuttamaan entistä, eikä tienpitoviranomainen suorita työtä, on kiinteistön omistajalla tai muulla asianosaisella, jos tälle sen vuoksi aiheutuu kustannuksia, oikeus saada niistä tienpitäjältä kohtuullinen korvaus. Jos 50 §:n 1 momentissa mainitun kiellon johdosta aiheutuu huomattavaa haittaa sellaisen kiinteistön käyttämiselle, jolla aikaisemmin on ollut liittymä yleiselle tielle, on kiinteistön omistajalla oikeus saada siitäkin korvaus tienpitäjältä.

73  §

Mikäli 72 §:ssä tarkoitetun saamisen haltija on kokonaan tai osaksi menettänyt saamisensa siitä syystä, että tallettamista ei ole toimitettu, taikka sen johdosta, että korvaukseen oikeutettu on luopunut korvauksesta tai että korvaus, jota koskeva kysymys ei ole ollut tietoimituksessa tutkittavana, on laskettu ilmeisesti liian pieneksi, hänellä on oikeus saamistodistukseen merkittävää lyhennystä vastaan saada tienpitäjältä korvaus vahingostaan.

75  §

Milloin on kysymys korvauksesta, jota tarkoitetaan 62 §:n 1 momentin 1―4 kohdassa, 63 §:n 1 ja 2 momentissa, 64 §:n 1 momentissa, 65 tai 66 §:ssä, on, mikäli korvauksesta ei ole sovittu, 37 §:ssä tarkoitetussa tietoimituksessa tutkittava ja ratkaistava, onko korvausta suoritettava ja mihin määrään, vaikkei vaatimusta siitä ole tehty.

Edellä 62 §:n 1 momentin 5 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettu korvauskysymys otetaan 1 momentissa tarkoitetussa tietoimituksessa tutkittavaksi ja ratkaistavaksi vain asianosaisen vaatimuksesta.

Jos tästä laista johtuva korvauskysymys tulee esille muutoin kuin 1 momentissa mainitun tietoimituksen yhteydessä tai jos korvaus voidaan määrätä vasta tietoimituksen päätyttyä eikä korvauksista sovita, se on ratkaistava tienpitäjän tai korvausta vaativan hakemuksesta pidettävässä tietoimituksessa.

78  §

Edellä 75 §:n 2 momentissa tarkoitettu korvausvaatimus on tehtävä tietoimituksessa uhalla, että korvausta vaativa, jollei hän voi näyttää laillista estettä tai muuta pätevää syytä vaatimuksen myöhästymiseen, on menettänyt oikeuden korvaukseen.

100  §

Jos joku

1) rikkoo 50 §:n 1 momentin nojalla annetun kiellon liittymän tekemisestä tai liittymäsuunnitelman toteuttamisen jälkeen liittymän käyttämisestä taikka 52 tai 53 §:ssä, 54 §:n 1 momentissa, 58 §:n 2 momentissa tai 59 §:ssä olevan taikka niiden nojalla annetun kiellon, määräyksen tai luvan;

2) vastoin parempaa tietoa tai törkeästä huolimattomuudesta menettelee 41, 43 tai 44 §:ssä olevan tai niiden nojalla annetun kiellon vastaisesti;

3) luvatta vie sillalle tai lautalle raskaamman ajoneuvon tai kuorman, kuin on ilmoitettu sallituksi; taikka

4) luvatta kuljettaa tiellä työkonetta tai muuta sellaista laitetta, joka painonsa tai rakenteensa vuoksi on omiaan vaurioittamaan tietä,

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, yleisistä teistä annetun lain säännösten rikkomisesta sakkoon.

101  §

Jos 1 momentissa tarkoitettu tienpitoviranomaisen vaatima oikaisu on asianmukainen ja ilmeisesti tarpeellinen, voi poliisi oikeuttaa tienpitoviranomaisen suorittamaan tarvittavan toimenpiteen, ei kuitenkaan rakennuksen poistamista, siirtämistä tai toisenlaiseksi muuttamista.


105  §

Muutoksenhausta tämän lain tai sen nojalla annetun säännöksen mukaan tehdystä päätöksestä on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Tiepiirin tekemästä päätöksestä valitetaan kuitenkin lääninoikeuteen. Valitus 41 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tehdään sen kiinteistön sijaintipaikan lääninoikeuteen, jota piirin päätös koskee, ja 52 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa siihen lääninoikeuteen, jonka tuomiopiirissä liittymä sijaitsee.

Maanmittaustoimiston päätöksestä, jolla tietoimitus on määrätty pidettäväksi, ei saa valittaa.

106  §

Tiesuunnitelman vahvistamista ja tien lakkauttamista koskeva päätös sekä liikenneministeriön päätös, joka on annettu 52 §:n 2 momentin nojalla, on tienpitoviranomaisen annettava yleisesti tiedoksi. Tässä tarkoituksessa tienpitoviranomaisen tulee toimittaa päätös ja sen perusteena olevat asiakirjat asianomaiseen kuntaan, jonka on kustannuksellaan ilmoitettava niiden nähtäväksi asettamisesta samassa järjestyksessä kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa saatetaan tiedoksi. Päätös ja asiakirjat on pidettävä kunnassa nähtävillä niitä koskevan kuulutuksen julkipanoajan. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona kuulutus on pantu kunnan ilmoitustaululle.


107  §

Valitus päätöksestä, jonka liikenneministeriö on antanut tässä laissa tarkoitetussa asiassa, ei estä päätöksen täytäntöönpanoa, jollei valitusta käsittelevä viranomainen toisin määrää.

Sama koskee muun viranomaisen päätöstä, joka perustuu 23 tai 30 §:ään, 41 §:n 1 momentin säännökseen siinä mainitun etäisyyden pidentämisestä, 44 §:ään, 49 §:n 1 momenttiin tai 59 §:ään taikka joka koskee tiesuunnitelman vahvistamista tai tien tekemistä.


Päätöksestä, joka annetaan 42 §:n 2 ja 3 momentin taikka 101 §:n 1 momentin nojalla, sekä painavista syistä päätöksestä, jolla hyväksytään 50 §:n 1 momentissa mainittu liittymäsuunnitelma, voidaan määrätä, että päätös saadaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.

Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät ne lääninhallituksessa vireillä olevat asiat, jotka tämän lain mukaan kuuluvat alueellisten ympäristökeskusten, maanmittaustoimistojen ja tielaitoksen keskushallinnon tehtäviin, asianomaisten viranomaisten käsiteltäviksi.

HE 262/94
LiVM 19/94

Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Liikenneministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.