21/1995

Annettu Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1995

Laki valtion rataverkosta, radanpidosta ja rataverkon käytöstä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1  §
Lain tarkoitus ja soveltamisala

Tämän lain tarkoituksena on edistää rataverkon käyttöä kansantalouden ja kuljetustalouden kustannusten alentamiseksi tarjoamalla kilpailukykyinen liikenneväylä rautatieyritysten käyttöön.

Laissa säädetään valtion omistaman rataverkon hallinnasta, rautatieyritysten ja radanpitäjän välisistä vastuusuhteista, rataverkon käyttöoikeudesta, rautatieliikenteen turvallisuusvastuusta ja radanpidosta vastaavista viranomaisista.

2  §
Radanpito ja sen rahoitus

Radanpito käsittää radan ja siihen kuuluvien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden, mukaan lukien turvallisuus-, liikenteen ohjaus- ja sähköistysjärjestelmät sekä radanpidon tarvitseman kiinteän omaisuuden ylläpitämisen ja rakentamisen.

Valtion ratoja ylläpidetään ja rakennetaan valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen ja muun rahoituksen sallimassa laajuudessa.

Ratamaksu käytetään radanpidon rahoitukseen ja se otetaan huomioon valtion talousarviossa.

3  §
Rataverkon käyttöoikeus

Kotimaisessa ja kansainvälisessä rautatieliikenteessä on Valtionrautateiden toimintaa jatkamaan perustetulla osakeyhtiöllä rataverkon käyttöoikeus ilman erillistä toimilupaa.

Rataverkon käyttöön oikeuttavan toimiluvan voi saada kansainväliseen rautatieliikenteeseen rautatieyritysten kansainvälinen ryhmittymä tai kansainvälisiä yhdistettyjä kuljetuksia hoitava rautatieyritys.

4  §
Ratamaksu

Rautatieyrityksiltä peritään vuotuista ratamaksua rataverkon käyttämisestä. Ratamaksun perusteita ovat rataverkon käyttö, rataverkon taso ja markkinatilanne sekä radanpidon kustannukset ja rautatieliikenteen ympäristö- ja yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Liikenneministeriö päättää tarkemmin ratamaksun perusteista ja määrää ratamaksun suuruuden.

Ratamaksun tulee olla kohtuullinen ja tasapuolinen kaikkia rautatieyrityksiä kohtaan.

Ratahallintokeskus perii ratamaksun neuvoteltuaan rautatieyrityksen kanssa maksun suorittamisen yksityiskohdista.

5  §
Rautatieyrityksen yleiset velvollisuudet

Rautatieyrityksen tulee huolehtia palvelujensa tarkoituksenmukaisesta tarjonnasta ainakin kotimaisilla kielillä ja palvelujensa kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti ottaen huomioon asiakkaiden, maan eri osien ja koko yhteiskunnan tarpeet.

Rautatieyrityksen on noudatettava, mitä muualla laissa rautatieliikenteen harjoittamisesta säädetään.

6  §
Rautatieliikenteen turvallisuuden varmistaminen

Rautatieliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi Ratahallintokeskuksen on liikenteenhoitoa varten annettava junaturvallisuussääntö sekä muut liikenteenhoitoa varten tarvittavat määräykset. Lisäksi tulee määritellä liikenteenhoitotehtävissä toimivien henkilöiden terveydentilavaatimukset ja tehtäväkohtaiset kelpoisuusvaatimukset.

7  §
Toimiluvan saamisen edellytykset ja toimiluvan peruuttaminen

Liikenneministeriö myöntää 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun toimiluvan, kun:

1) toimiluvan kohteena on Euroopan unionin alueella tai Euroopan talousalueella hoidettava kansainvälinen henkilö- tai tavaraliikenne tai yhdistettyjen kuljetusten hoitaminen;

2) hakijayrityksellä on turvallisuustodistus, joka osoittaa yrityksen johdon ja henkilökunnan päteviksi hoitamaan rautatieliikennettä ja että yrityksen liikenteessä käyttämä kalusto ja sen kunnossapitojärjestelmä vastaavat asetettavia vaatimuksia;

3) hakijayritys on toimittanut liiketoimintaansa koskevat liikenneministeriön määräämät riittävät tiedot;

4) hakijayritys on luotettava ja sen liikkeenjohtotehtäviin määrätyt henkilöt ovat hyvämaineisia; sekä

5) hakijayritys on riittävän vakavarainen, niin että se pystyy normaaleissa olosuhteissa täyttämään vuoden ajalta todelliset ja mahdolliset velvoitteensa ja sitoumuksensa.

Toimilupaan voidaan sisällyttää tarpeellisia ehtoja, joita liikenteen harjoittamisessa on noudatettava.

Toimilupa voidaan peruuttaa, jos luvan haltija ei enää täytä luvan saamisen edellytyksiä tai on rikkonut toimiluvan ehtoja tai muita rautatieliikennettä koskevia säännöksiä tai määräyksiä.

8  §
Liikenteen aloittaminen

Rautatieyrityksen on sovittava ennen liikenteen aloittamista Ratahallintokeskuksen kanssa tarvittavista hallinnollisista, taloudellisista ja teknisistä järjestelyistä.

9  §
Vakuutukset

Rautatieyrityksellä on oltava vastuuvakuutus tai muu sitä vastaava järjestely rautatieliikenteen harjoittamisesta toiselle aiheutuneen sellaisen vahingon varalta, josta rautatieyritys on lain tai sopimuksen perusteella vastuussa. Asetuksella voidaan määrätä se korvausvastuun määrä, mikä vähintään on katettava vahinkotapahtumaa kohden.

10  §
Ratahallintokeskus ja sen tehtävät

Ratahallintokeskus on liikenneministeriön alainen virasto, joka toimii radanpitäjänä ja radanpidon omaisuuden haltijana sekä huolehtii liikenneturvallisuudesta ja radanpitoon liittyvistä viranomaistehtävistä.

Ratahallintokeskuksella on johtokunta, jonka jäsenet määrää valtioneuvosto.

Ratahallintokeskuksen tehtävänä on:

1) valmistella rautatieliikennettä koskevia liikennepoliittisia esityksiä;

2) huolehtia rataverkon ylläpitämisestä, rakentamisesta ja kehittämisestä eduskunnan myöntämien määrärahojen ja muun rahoituksen sallimissa rajoissa;

3) toimia radanpidon ylläpito- ja rakentamistehtävien sekä liikenteenohjauspalvelujen tilaajavirastona ja tehdä tässä tarkoituksessa tarvittavat sopimukset;

4) valmistella ratamaksun perusteet ja huolehtia ratamaksun perimisestä;

5) huolehtia liikenneturvallisuudesta rataverkolla ja valvoa liikenneturvallisuuden noudattamista;

6) antaa junaturvallisuussääntö ja muut liikenteenhoitoa varten tarvittavat määräykset ja ohjeet sekä määräykset liikenneturvallisuustehtävissä toimivien henkilöiden terveydentilavaatimuksista ja tehtäväkohtaisista kelpoisuusvaatimuksista;

7) huolehtia liikenneturvallisuuteen liittyvästä teknisestä tarkastuksesta ja antaa rautatieyritysten turvallisuustodistukset;

8) valmistella laajat valtion rautatierakentamista koskevat suunnitelmat ja huolehtia niiden valmisteluun liittyvästä yhteistyöstä eri viranomaisten ja sidosryhmien kesken;

9) huolehtia hallinnassaan olevasta kiinteästä omaisuudesta;

10) huolehtia rautatieliikenteen poikkeusoloihin varautumisesta; sekä

11) hoitaa muut liikenneministeriön sille määräämät tehtävät, jotka koskevat rautatieliikennettä.

Ratahallintokeskuksesta säädetään tarkemmin asetuksella.

11  §
Ratahallintokeskuksen tiedonsaantioikeus

Rautatieyrityksen on annettava Ratahallintokeskukselle rautatieliikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarvittavat tiedot Ratahallintokeskuksen antamien määräysten mukaisesti.

Ratahallintokeskuksella on oikeus saada rautatieyritykseltä valvontaa varten tarpeelliset toimintaa ja taloutta koskevat tiedot.

12  §
Yksityisten liittymät valtion rataverkkoon

Rautatieyritykset ja muut yritykset voivat rakentaa liittymiä valtion rataverkkoon Ratahallintokeskuksen hyväksyttyä liittymäsuunnitelman ja annettua luvan liittymän käyttöönottoon. Liittymän ylläpidosta tulee tehdä yrityksen ja Ratahallintokeskuksen kesken sopimus.

Niiden yritysten, joilla on lain voimaan tullessa liittymiä rataverkkoon, ei tarvitse erikseen hakea lupaa niiden käyttöön.

13  §
Rautatieliikenteen pelastuspalvelu

Ratahallintokeskus antaa määräykset siitä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun rautatieliikenteessä on sattunut onnettomuus tai rautatieliikennettä uhkaa vaara.

Ratahallintokeskus voi velvoittaa rautatieyrityksen ja sen, joka suorittaa tehtävää rautatieliikenteessä, osallistumaan pelastuspalveluharjoituksiin ja rautatieliikenteen pelastuspalveluun.

14  §
Varautuminen poikkeusoloihin

Rautatieyrityksen on varauduttava poikkeusoloihin osallistumalla valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa.

15  §
Rautatieonnettomuuksien tutkinta

Rautatieliikenteen suuronnettomuuden tutkinnasta säädetään suuronnettomuuksien tutkinnasta annetussa laissa (373/85).

Ratahallintokeskus tutkii muut kuin 1 momentissa tarkoitetut rautatieonnettomuudet sekä vaaratilanteet, jos se on tarpeen rautatieliikenteen turvallisuuden edistämiseksi. Ratahallintokeskus asettaa tutkittavaksi tulevan rautatieonnettomuuden tai vaaratilanteen tutkintaa varten tutkintalautakunnan, jossa voi olla yksi tai useampi asiantuntija. Tutkintalautakunnan toimivallasta ja tutkinnan suorittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä suuronnettomuuksien tutkinnasta annetussa laissa säädetään.

Tutkinnasta laaditaan liikenneministeriölle tutkintaselostus. Tutkintaselostukseen on otettava suositukset sellaisiksi toimenpiteiksi, jotka tutkintalautakunnan käsityksen mukaan ovat tarpeen turvallisuuden lisäämiseksi, onnettomuuksien ehkäisemiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja vähentämiseksi sekä pelastuspalvelun tehostamiseksi.

Liikenneministeriö päättää, mihin toimenpiteisiin tutkintaselostuksen ja siihen sisältyvien suositusten vuoksi on ryhdyttävä.

Liikenneministeriö antaa tarkemmat määräykset 2 momentissa tarkoitetun tutkinnan suorittamisesta.

16  §
Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka

Ratahallintokeskus voi asettaa tämän lain nojalla annetun käskyn tai kiellon tehosteeksi uhkasakon, teettämisuhan tai keskeyttämisuhan siten kuin uhkasakkolaissa (1113/90) säädetään.

17  §
Muutoksenhaku

Ratahallintokeskuksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta muutoksenhausta hallintoasioista annetun lain (154/50) mukaisesti. Päätöstä on kuitenkin noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

18  §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

19  §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1995.

Valtioneuvosto voi perustaa Ratahallintokeskuksen ja käynnistää sen toiminnan niin, että Ratahallintokeskus voi ryhtyä valmistelemaan toimialaansa kuuluvia normeja ja sopimuksia ennen lain voimaantuloa. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä myös muihin lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 225/94
LiVM 17/94
Neuvoston direktiivi 91/440/ETY; EYVL N:o L 237, 24.8.1991, s. 25.

Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1995

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Liikenneministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.