1314/1994

Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994

Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta

Valtioneuvosto on työministeriön esittelystä päättänyt 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/58) 47 §:n nojalla, sellaisena kuin se on 29 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (144/93):

1  §

Tällä päätöksellä pannaan täytäntöön koneita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettu neuvoston direktiivi (89/392/ETY).

2  §
Kone ja turvakomponentti

Koneella tarkoitetaan tässä päätöksessä toisiinsa liitettyjen osien tai komponenttien yhdistelmää, jossa ainakin yksi osa tai komponentti on liikkuva ja jossa on tarvittavat hallintalaitteet sekä ohjaus- ja energiansyöttöpiirit. Kone on kokoonpantu tiettyjä toimintoja, kuten materiaalin työstöä, käsittelyä, siirtämistä tai pakkaamista varten.

Koneella tarkoitetaan myös:

1) koneyhdistelmiä, jotka on tiettyjä toimintoja varten järjestetty ja ohjattu toimimaan yhtenä kokonaisuutena; ja

2) sellaista toisen koneen toimintaa muuttavaa vaihdettavissa olevaa laitetta, joka saatetaan markkinoille laitteena, jonka käyttäjä voi itse liittää tai kytkeä koneeseen tai erilaisiin koneryhmiin tai traktoriin, sikäli kuin tämä laite ei ole varaosa tai työkalu.

Turvakomponentilla tarkoitetaan tässä päätöksessä komponenttia, jonka tarkoituksena on, että sitä käyttämällä toteutetaan turvatoiminto ja jonka vikaantuminen tai toimintahäiriö saattaa aiheuttaa vaaraa alttiina oleville henkilöille. Turvakomponentilla ei kuitenkaan tarkoiteta 2 momentin 2 kohdassa määriteltyä vaihdettavissa olevaa laitetta.

3  §
Yhdenmukaistetut standardit ja ilmoitetut laitokset

Yhdenmukaistetulla standardilla tarkoitetaan tässä päätöksessä sellaista standardia, jota koskeva viittaus on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja joka on julkaistu kansallisena standardina Euroopan talousalueella olevassa valtiossa.

Ilmoitetulla laitoksella tarkoitetaan organisaatioita, jotka on todettu päteviksi ja ilmoitettu tehtäväänsä, niin kuin siitä erikseen säädetään.

4  §
Soveltamisala

Tätä päätöstä sovelletaan jäljempänä esitetyin poikkeuksin sellaiseen koneiseen ja erikseen markkinoille saatettavaan turvakomponenttiin, joka saatetaan markkinoille tai otetaan ensimmäisen kerran käyttöön tämän päätöksen voimaantulon jälkeen.

Tätä päätöstä ei kuitenkaan sovelleta:

1) yksistään käsivoimalla toimiviin koneisiin, ellei niitä käytetä kuormien nostoon tai laskuun;

2) lääketieteelliseen käyttöön tarkoitettuihin koneisiin, jotka ovat suorassa kosketuksessa potilaaseen;

3) huvipuistoissa käytettäviin erikoiskoneisiin;

4) höyrykattiloihin, muihin paineastioihin ja säiliöihin;

5) ydintekniseen käyttöön erityisesti suunniteltuihin tai käytettyihin koneisiin, joiden vikaantuessa saattaa syntyä radioaktiivinen päästö;

6) koneen osana oleviin radioaktiivisiin lähteisiin;

7) ampuma-aseisiin;

8) bensiinin, dieselöljyn ja muiden palavien nesteiden ja vaarallisten aineiden varastosäiliöihin ja putkistoihin;

9) kuljetusvälineisiin eli kulkuneuvoihin ja niiden perävaunuihin, jotka on tarkoitettu ainoastaan henkilökuljetukseen teillä, rautateillä, ilmateitse tai vesitse, kuten myös kuljetusvälineisiin, sikäli kuin ne on suunniteltu tavaroiden kuljetukseen yleisillä teillä, rautateillä, ilmateitse tai vesitse; kuitenkin siten, että ajoneuvot, joita käytetään kaivannaisteollisuudessa, kuuluvat tämän päätöksen piiriin;

10) valtamerialuksiin ja liikkuviin avomeriyksiköihin sekä näissä aluksissa ja yksiköissä olevaan laitteistoon;

11) köysiratoihin, mukaan lukien raiteilla kulkevat köysiradat, jotka on tarkoitettu yleiseen tai yksityiseen henkilökuljetukseen;

12) traktoreihin, jotka määritellään pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin (74/150/ETY) 1 artiklan 1 kohdassa;

13) erityisesti sotilas- ja poliisikäyttöön suunniteltuihin ja rakennettuihin koneisiin;

14) sellaisiin rakennuksissa ja rakennelmissa oleviin hisseihin, joilla on kiinteät pysähdystasot ja kori, joka liikkuu yli 15 asteen kulmassa vaakatasoon nähden olevia kiinteitä johteita pitkin, jotka kuljettavat

― henkilöitä,

― henkilöitä ja tavaroita,

― yksinomaan tavaroita, jos koriin voi päästä; toisin sanoen henkilö voi mennä korin sisälle vaikeuksitta; ja korin sisäpuolella on hallintaelimet tai korissa oleva henkilö ulottuu hallintaelimiin;

15) henkilöiden kuljettamiseen tarkoitettuihin hammastankovälitteisiin raideajoneuvoihin;

16) kaivoskuiluissa käytettäviin nostolaitteisiin;

17) näyttämönostimiin;

18) henkilöiden tai henkilöiden ja tavaroiden nostamiseen tarkoitettuihin rakennushisseihin.

Tätä päätöstä ei sovelleta koneeseen, johon liittyvä vaara on pääasiassa sähköstä johtuva.

Milloin koneeseen liittyvät vaarat, joihin tässä päätöksessä viitataan, kuuluvat kokonaan tai osaksi muun erityisdirektiivin soveltamisalaan, tätä päätöstä ei sovelleta tai tämän päätöksen soveltaminen lakkaa sellaisten koneiden ja vaarojen osalta erityisdirektiivejä vastaavien kansallisten säädösten astuessa voimaan.

5  §
Velvoitteiden kohdentuminen

Valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on toteutettava tässä päätöksessä asetetut velvoitteet.

Jollei valmistaja tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautunut edustaja täytä edellä mainittuja velvoitteita, näiden velvoitteiden täyttäminen jää jokaisen sellaisen henkilön tehtäväksi, joka saattaa koneen tai turvakomponentin Euroopan talousalueen markkinoille.

Edellä 1 ja 2 momentissa olevia velvoitteita sovelletaan myös jokaiseen, joka omaan käyttöönsä kokoaa taikka rakentaa koneen tai sen osan tai turvakomponentin eri alkuperää olevista kappaleista.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyt velvoitteet eivät kuitenkaan koske niitä henkilöitä, jotka liittävät tai kytkevät koneeseen tai traktoriin 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun vaihdettavissa olevan laitteen edellyttäen, että osat ovat turvallisuuden kannalta yhteensopivia.

6  §
Terveys- ja turvallisuusvaatimukset

Koneen ja turvakomponentin on täytettävä tämän päätöksen liitteessä 1 määrätyt terveys- ja turvallisuusvaatimukset.

Koneen tai turvakomponentin katsotaan täyttävän tämän päätöksen liitteessä 1 määrätyt vaatimukset, kun se on suunniteltu, rakennettu sekä varustettu sitä koskevien 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen standardien mukaisesti.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset voidaan täyttää myös muilla kuin yhdenmukaistettujen standardien mukaisilla ratkaisuilla. Valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on tällöin 15 §:ssä tarkoitetun valvontaviranomaisen vaatiessa osoitettava, että vaadittu turvallisuustaso täyttyy.

7  §
Ohjeiden kieli

Koneen tai turvakomponentin ohjeiden tulee olla tämän päätöksen liitteessä  1 olevan 1.7.4 kohdan mukaisella kielellä. Suomessa käyttöön otettavan koneen tai turvakomponentin ohjeiden tulee kuitenkin olla suomen ja ruotsin kielellä, paitsi jos kone tai turvakomponentti otetaan käyttöön vain yksikielisellä alueella, jolloin ohjeet voivat olla alueen kuntien virallisen kielen mukaisesti yksikieliset.

8  §
Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja CE-merkintä

Osoittaakseen, että kone vastaa tämän päätöksen määräyksiä, valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava kustakin valmistetusta koneesta tämän päätöksen liitteessä 2 olevan A-mallin mukainen vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitettävä koneeseen tämän päätöksen liitteen 3 mukainen CE-merkintä.

Koneesta, joka ei voi toimia itsenäisesti ja joka on tarkoitettu toisen koneen rakenteelliseksi osaksi tai liitettäväksi toiseen koneeseen niin, että ne yhdessä muodostavat tässä päätöksessä tarkoitetun koneen, valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava tämän päätöksen liitteessä 2 olevan B-mallin mukainen vakuutus.

Osoittaakseen, että turvakomponentti vastaa tämän päätöksen määräyksiä valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava kustakin valmistetusta turvakomponentista tämän päätöksen liitteessä 2 olevan C-mallin mukainen vaatimustenmukaisuusvakuutus.

9  §
CE-merkinnän käyttö

CE-merkintä on kiinnitettävä koneeseen tämän päätöksen liitteessä 1 olevan 1.7.3 kohdan mukaisesti.

Muita merkintöjä saa kiinnittää koneeseen, jos ne eivät vähennä CE-merkinnän näkyvyyttä ja luettavuutta. Koneeseen ei saa kiinnittää harhaanjohtavia merkintöjä.

Jos kone kuuluu muita asioita käsittelevien ja CE-merkinnän kiinnittämistä edellyttävien säädösten tai määräysten soveltamisalaan, CEmerkinnällä osoitetaan, että kone on myös näiden säädösten tai määräysten mukainen.

Jos yksi tai useampi 3 momentissa tarkoitettu säädös tai määräys antaa valmistajalle tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneelle edustajalle oikeuden valita siirtymäkauden aikana sovellettavan järjestelmän, CEmerkintä osoittaa ainoastaan sovellettujen säännösten mukaisuutta. Tällöin koneen mukana seuraaviin asiakirjoihin, ilmoituksiin tai ohjeisiin on merkittävä sovellettujen direktiivien viitetiedot sellaisina, kuin ne on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, tai sovellettujen kansallisten säädösten ja määräysten viitetiedot.

10  §
Muut kuin liitteen 4 koneet

Jos konetta tai turvakomponenttia ei mainita tämän päätöksen liitteessä 4, valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava liitteessä 5 edellytetty tiedosto, ennen kuin kone tai turvakomponentti saatetaan markkinoille. Tällöin 8 §:ssä tarkoitettu vakuutus osoittaa koneen tai turvakomponentin vastaavan tämän päätöksen liitteessä 1 asetettuja terveys- ja turvallisuusvaatimuksia.

11  §
Liitteen 4 koneet ja tyyppitarkastus

Jos kone tai turvakomponentti mainitaan tämän päätöksen liitteessä 4, eikä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja standardeja noudateta tai noudatetaan vain osaksi tai jos tällaisia standardeja ei ole, valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on jätettävä koneen tai turvakomponentin näytekappale liitteessä 6 tarkoitettuun tyyppitarkastukseen, ennen kuin kone tai turvakomponentti saatetaan markkinoille. Tällöin 8 §:ssä tarkoitettu vakuutus osoittaa koneen tai turvakomponentin olevan yhdenmukainen sen näytekappaleen kanssa, joka oli tyyppitarkastuksessa.

12  §
Liitteen 4 koneet ja standardien mukaisuus

Jos kone tai turvakomponentti mainitaan tämän päätöksen liitteessä 4 ja se on valmistettu 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen standardien mukaisesti, valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on, ennen kuin kone tai turvakomponentti saatetaan markkinoille:

1) laadittava liitteessä 6 tarkoitettu tiedosto ja toimitettava se ilmoitetulle laitokselle, joka antaa todistuksen tiedoston vastaanottamisesta ja tallettaa tiedoston; tai

2) toimitettava liitteessä 6 tarkoitettu tiedosto ilmoitetulle laitokselle, joka tarkastaa, että 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja standardeja on sovellettu oikein ja joka antaa todistuksen tiedoston asianmukaisuudesta; tai

3) tyyppitarkastutettava koneen tai turvakomponentin näytekappale liitteessä 6 tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

Sovellettaessa 1 momentin 1 ja 2 kohtaa 8 §:ssä tarkoitettu vakuutus osoittaa koneen tai turvakomponentin vastaavan tämän päätöksen liitteessä 1 asetettuja terveys- ja turvallisuusvaatimuksia. Sovellettaessa 3 kohtaa 8 §:ssä tarkoitettu vakuutus osoittaa koneen tai turvakomponentin olevan yhdenmukainen sen näytekappaleen kanssa, joka oli tyyppitarkastuksessa.

13  §
Markkinoille saattaminen ja käyttöönotto

Kone voidaan saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön, kun siihen on 9 §:n mukaisesti kiinnitetty CE-merkintä ja sen mukana on vaatimustenmukaisuusvakuutus. Kuitenkin 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu kone voidaan saattaa markkinoille, kun sen mukana on kyseisessä momentissa tarkoitettu vakuutus. Turvakomponentti voidaan saattaa markkinoille, kun sen mukana on vaatimustenmukaisuusvakuutus.

14  §
Näytteille asettaminen

Kone tai turvakomponentti, joka ei täytä tämän päätöksen vaatimuksia, saadaan asettaa näytteille messuilla, näyttelyissä, esittelyissä ja muissa sellaisissa tilaisuuksissa jos näkyvässä merkissä selvästi ilmoitetaan, että kone tai turvakomponentti ei ole vaatimusten mukainen eikä se ole saatavana, ennen kuin kone tai turvakomponentti on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Esittelyn aikana on toteutettava riittävät toimenpiteet henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi.

15  §
Valvontaviranomaiset

Tämän päätöksen noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset jäljempänä tässä pykälässä esitetyin poikkeuksin.

Palo- ja pelastuskalustona käytettävien koneiden osalta tämän päätöksen noudattamista valvovat osaltaan palo- ja pelastustoimesta annetussa laissa (559/75) tarkoitetut viranomaiset.

Kaivoksissa käytettävien koneiden osalta tämän päätöksen noudattamista valvovat osaltaan kaivoslaissa (503/65) tarkoitetut viranomaiset.

Milloin koneeseen sovelletaan sähkölakia (319/79) tai sen nojalla annettuja määräyksiä, niiden noudattamista valvovat osaltaan sähkölaissa tarkoitetut viranomaiset.

Kulutustavaroina käytettävien koneiden osalta tämän päätöksen noudattamista valvovat osaltaan tuoteturvallisuuslaissa (914/86) tarkoitetut viranomaiset.

Kotieläinten turvallisuuden osalta tämän päätöksen noudattamista valvovat eläinsuojelulaissa (91/71) tarkoitetut viranomaiset.

16  §
Tarkemmat määräykset

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa työministeriö. Sisäasiainministeriö antaa kuitenkin tarkemmat määräykset 15 §:n 2 momentissa, kauppa- ja teollisuusministeriö 15 §:n 3―5 momentissa sekä maa- ja metsätalousministeriö 15 §:n 6 momentissa tarkoitetuista asioista.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
17  §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tällä päätöksellä kumotaan koneiden turvallisuudesta 22 päivänä joulukuuta 1993 annettu valtioneuvoston päätös (1410/93).

18  §

Tiettyihin rakennuskoneisiin kaatumisen varalta asennettuja suojarakenteita (ROPS) koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä (86/295/ETY) ja tiettyihin rakennuskoneisiin putoavien esineiden varalta asennettuja suojarakenteita (FOPS) koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä (86/296/ETY) tarkoitetut turvaohjaamot voidaan saattaa markkinoille ja ottaa käyttöön:

1) mainittujen direktiivien määräysten mukaisesti tai Suomessa 31 päivänä joulukuuta 1993 voimassa olleiden säädösten ja määräysten mukaisesti 31 päivään joulukuuta 1996 asti; tai

2) tämän päätöksen määräysten mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 1995.

Itseliikkuvia teollisuustrukkeja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä (86/663/ETY) tarkoitetut trukit voidaan saattaa markkinoille ja ottaa käyttöön:

1) mainittujen direktiivien määräysten mukaisesti tai Suomessa 31 päivään joulukuuta 1993 voimassa olleiden säädösten ja määräysten mukaisesti 31 päivään joulukuuta 1995; tai

2) tämän päätöksen mukaisesti 1 päivästä heinäkuuta 1995.

19  §

Sen estämättä, mitä tässä päätöksessä määrätään, voidaan 31 päivään joulukuuta 1996 saattaa markkinoille ja ottaa käyttöön turvakomponentti, henkilöiden nostamiseen ja siirtämiseen tarkoitettu kone tai ilotulitusvälineiden valmistukseen tarkoitettu kone Suomessa 31 päivänä joulukuuta 1994 voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti.

Sen estämättä, mitä tässä päätöksessä määrätään CE-merkinnästä, voidaan 1 päivään tammikuuta 1997 saattaa markkinoille ja ottaa käyttöön tämän päätöksen vaatimusten mukainen kone, joka on varustettu ennen 1 päivää tammikuuta 1995 voimassa olevien määräysten mukaisella EY-merkillä.

Neuvoston direktiivi 89/392/ETY; EYVL N:o L 183, 29.6.1989, s. 9, muut. 91/386/ETY, 93/44/ETY ja 93/68/ETY

Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994

Työministeri
Ilkka Kanerva

Nuorempi hallitussihteeri Pertti Siiki

Liite 1

KONEIDEN JA TURVAKOMPONENTTIEN SUUNNITTELUA JA RAKENNETTA

KOSKEVAT OLENNAISET TERVEYS- JA TURVALLISUUSVAATIMUKSET

Tässä liitteessä ''koneella'' tarkoitetaan joko ''konetta'' sellaisena kuin se määritellään 2 §:n 1 ja 2 momentissa tai ''turvallisuuskomponettia'' sellaisena kuin se määritellään 2 §:n 3 momentissa.

Johdantohuomautuksia

1. Olennaisissa terveys- ja turvallisuusvaatimuksissa vahvistettuja velvoitteita sovelletaan vain silloin, kun vastaava vaara on asianomaisessa koneessa käytettäessä konetta valmistajan ennakoimalla tavalla. Päätöksen liitteen 1.1.2, 1.7.3 ja 1.7.4 kohdan vaatimuksia sovelletaan kaikkiin tässä päätöksessä tarkoitettuihin koneisiin.

2. Tässä päätöksessä asetetut olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset ovat velvoittavia. On kuitenkin mahdollista, että näitä päämääriä ei voida saavuttaa tekniikan nykytasolla. Tällaisessa tapauksessa kone tulee niin pitkälle kuin mahdollista suunnitella ja rakentaa näiden päämäärien saavuttamiseksi.

3. Olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset on ryhmitelty niiden kattamien vaarojen mukaan.

Koneissa on monia vaaratekijöitä, joita saatetaan käsitellä useammassa kuin yhdessä tämän liitteen kohdassa.

Valmistaja on velvollinen arvioimaan vaarat tunnistaakseen kaikki ne, jotka koskevat hänen konettaan. Valmistajan on sen jälkeen suunniteltava ja rakennettava kone ottaen huomioon tämä arviointi.

1 Olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset

1.1 Yleiset huomautukset

1.1.1 Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a) ''vaaravyöhykkeellä'' koneessa tai sen lähellä olevaa vyöhykettä, jossa alttiina olevan henkilön terveys tai turvallisuus on vaarassa;

b) ''alttiina olevalla henkilöllä'' jokaista henkilöä, joka kokonaan tai osaksi on vaaravyöhykkeessä;

c) ''käyttäjällä'' henkilöä tai henkilöitä, joille on annettu tehtäväksi asentaa, käyttää, säätää, pitää kunnossa, puhdistaa, korjata tai kuljettaa konetta.

1.1.2 Turvallistamisen periaatteet

a) Kone on rakennettava niin, että se soveltuu käyttötarkoitukseensa ja että sitä voidaan käyttää, säätää ja huoltaa henkilöitä vaarantamatta, silloin kun edellä tarkoitetut toimet suoritetaan valmistajan tarkoittamalla tavalla.

Suoritettujen toimenpiteiden tarkoituksena tulee olla poistaa jokainen tapaturmavaara koneen koko ennakoitavana käyttöaikana, joka sisältää koneen kokoonpano- ja purkamisvaiheet, myös niissä tapauksissa, joissa vaaratekijät liittyvät ennakoitaviin normaalista poikkeaviin tilanteisiin.

b) Valitessaan tarkoituksenmukaisimpia tapoja valmistajan on noudatettava seuraavia periaatteita annetussa järjestyksessä:

― vaarat poistetaan tai niitä vähennetään kaikilla mahdollisilla keinoilla (suunnittelemalla ja rakentamalla kone turvallisuusperiaatteiden mukaisesti);

― ryhdytään tarvittaviin suojatoimenpiteisiin sellaisten vaarojen osalta, joita ei ole voitu poistaa;

― ilmoitetaan koneen vastaanottajalle niistä vaaroista, jotka jäävät jäljelle käytetyistä suojatoimenpiteistä huolimatta, sekä ilmoitetaan, onko jokin erikoiskoulutus tarpeen, samoin kuin määritellään henkilönsuojainten tarve.

c) Konetta suunnitellessaan ja rakentaessaan sekä sen käyttöohjeita laatiessaan valmistajan on otettava huomioon koneen tavanmukaisen käytön lisäksi myös muu käyttö, jota perustellusti voidaan odottaa.

Kone on suunniteltava siten, että sitä ei voida käyttää normaalista poikkeavalla tavalla, josta voi aiheutua vaaraa. Muissa tapauksissa käyttöohjeissa on kiinnitettävä koneen vastaanottajan huomiota sellaisiin vaaraa aiheuttaviin käyttötapoihin, joita käytännössä on todettu olevan ja joilla konetta ei tulisi käyttää.

d) Koneen tarkoitetuissa käyttöolosuhteissa on käyttäjän toimintaa hankaloittavien, rasittavien ja psyykkisesti kuormittavien tekijöiden vaikutus vähennettävä mahdollisimman pieneksi ottamalla huomioon ergonomiset periaatteet.

e) Koneen suunnittelussa ja rakentamisessa valmistajan on otettava huomioon ne käyttäjään kohdistuvat rasitustekijät, jotka johtuvat henkilönsuojainten, kuten turvajalkineiden tai -käsineiden, välttämättömästä tai ennakoitavissa olevasta käytöstä.

f) Koneen mukana on toimitettava kaikki olennaiset erikoislaitteet ja -varusteet, jotta sitä voidaan säätää, huoltaa ja käyttää vaaratta.

1.1.3 Materiaalit ja tuotteet

Koneen rakennemateriaalit taikka käytettävät ja sen käytössä syntyvät tuotteet eivät saa vaarantaa alttiina olevien henkilöiden turvallisuutta tai terveyttä.

Erityisesti kone, jossa käytetään nesteitä tai kaasuja, on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei nesteen tai kaasun täyttämisestä, käytöstä, talteenotosta tai tyhjentämisestä aiheudu vaaraa.

1.1.4 Valaistus

Valmistajan on varustettava kone sillä tehtäviin toimintoihin sopivalla koneeseen kuuluvalla valaistuslaitteella, jos valaistuksen puute voi aiheuttaa vaaraa, vaikka voimakkuudeltaan normaali yleisvalaistus on käytössä.

Valmistajan on varmistuttava siitä, ettei koneessa esiinny haitallista varjonmuodostusta eikä häiritsevää häikäisyä eikä stroboskooppi-

ilmiöstä aiheuttavaa haittaa, siltä osin kuin ne johtuvat valmistajan järjestämästä valaistuksesta.

Koneen sisäisillä säännöllistä tarkastusta vaativilla osilla sekä säätö- ja huoltoalueilla on oltava tarkoitusta vastaava valaistus.

1.1.5 Koneen suunnittelu sen käsittelyn helpottamiseksi

Koneen tai sen jokaisen osan on:

― oltava turvallisesti käsiteltävissä;

― oltava pakattu tai suunniteltu niin, että sen voi varastoida turvallisesti ja vahinkoa aiheuttamatta (esimerkiksi riittävä vakavuus, erikoistuet).

Jos koneen tai sen eri osien paino, koko tai muoto estää niiden liikuttamisen käsin, on kone tai sen jokainen osa:

― varustettava lisälaitteella nostolaitteeseen kiinnittämistä varten;

― suunniteltava niin, että siihen voi kiinnittää edellä tarkoitetun lisälaitteen (esimerkiksi kierrereiät); tai

― muotoiltava sellaiseksi, että tavanmukainen nostolaite voidaan helposti kiinnittää siihen.

Jos konetta tai jotakin sen osaa on tarkoitus liikuttaa käsin, sen on oltava:

― joko helposti liikuteltavissa; tai

― oltava varustettu esimerkiksi kädensijoilla täysin turvallista tarttumista ja liikuttamista varten.

Erityisjärjestelyihin on ryhdyttävä sellaisten kevyidenkin työkalujen tai koneenosien käsittelyn osalta, jotka voivat aiheuttaa vaaraa (muoto, materiaali tai muu syy).

1.2 Hallintajärjestelmä

1.2.1 Hallintajärjestelmän turvallisuus ja luotettavuus

Hallintajärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että se on turvallinen ja luotettava niin, että se estää vaaratilanteen. Ennen kaikkea se on suunniteltava ja rakennettava siten, että:

― se kestää tavanomaisen käytön ja ulkoisten tekijöiden vaikutukset;

― logiikkavirheet eivät johda vaaratilanteisiin.

1.2.2 Hallintalaitteet

Hallintalaitteiden on oltava:

― selvästi nähtävissä ja tunnistettavissa sekä tarvittaessa tarkoituksenmukaisesti merkityt;

― siten sijoitetut, että niitä voi käyttää turvallisesti, nopeasti ja yksikäsitteisesti;

― siten suunnitellut, että hallintalaitteen liike vastaa sen vaikutusta;

― vaaravyöhykkeiden ulkopuolella lukuun ottamatta tarpeen vaatimia tiettyjä hallintalaitteita kuten hätäpysäytintä, robotin opetuksessa käytettävää ohjauspaneelia tai muuta vastaavaa laitetta;

― sijoitettuina sellaisiin paikkoihin, joissa niiden käyttö ei aiheuta lisää vaaraa;

― siten suunnitellut tai suojatut, ettei tarkoitettua vaikutusta, jos siihen liittyy vaara, pääse syntymään, ilman tarkoituksellista hallintatoimenpidettä;

― valmistetut kestämään ennakoidut kuormitukset; erityistä huomiota on kiinnitettävä hätäpysäyttimiin, jotka voivat joutua huomattavaan kuormitukseen.

Jos hallintalaite on suunniteltu ja rakennettu suorittamaan useita eri toimintoja, toisin sanoen kun puuttuu hallintatoiminnon ja sen vaikutuksen yksiselitteinen vastaavuus (esimerkiksi näppäimistöt), suoritettavan toiminnan on oltava selvästi ilmaistu ja tarvittaessa varmistettu.

Hallintalaitteiden on oltava siten järjestetyt, että niiden sijoittelu, liikkeet ja käyttövastus sopivat yhteen suoritettavan toiminnan kanssa ottaen huomioon ergonomiset periaatteet. Välttämättömästä tai ennakoitavissa olevasta henkilönsuojainten (jalkineet, käsineet tai muut sellaiset) käytöstä johtuvat rajoitukset on otettava huomioon.

Koneessa on oltava sellaiset ilmaisimet (mittarit, merkinantolaitteet tai muut sellaiset), joita turvallinen käyttö vaatii. Käyttäjän on kyettävä käyttöpaikalta lukemaan ne.

Käyttäjän on pääkäyttöpaikalta pystyttävä varmistumaan, että vaaravyöhykkeellä ei ole alttiina olevia henkilöitä.

Jos tämä ei ole mahdollista, hallintajärjestelmän on oltava siten suunniteltu ja rakennettu, että ääni- tai valomerkki tai molemmat annetaan aina kun kone on käynnistymässä. Alttiina olevalla henkilöllä on oltava aikaa ja mahdollisuus nopeasti estää koneen käynnistyminen.

1.2.3 Käynnistäminen

Koneen käynnistyminen saa olla mahdollista vain siten, että vaikutetaan tarkoituksellisesti asianomaiseen hallintalaitteeseen.

Sama vaatimus koskee

― uudelleen käynnistämistä pysähdyksen jälkeen, oli sen syy mikä tahansa,

― toimintatilan (esimerkiksi nopeuden, paineen tai muun) huomattavaa muuttamista, jollei uudelleen käynnistäminen tai nopeuden muuttaminen tapahdu vaarantamatta alttiina olevia henkilöitä.

Tämä olennainen vaatimus ei koske sellaista koneen uudelleen käynnistämistä tai toimintatilan muutosta, joka johtuu automaattisen työkierron vaiheiden normaalista järjestyksestä.

Jos koneessa on useita hallintalaitteita käynnistämistä varten ja käyttäjät voivat sen vuoksi saattaa toisensa vaaraan, on järjestettävä lisälaitteet sellaisten vaarojen poistamiseksi (esimerkiksi esto- tai valitsinlaitteet, jotka sallivat käynnistämisen vain yhdestä laitteesta kerrallaan).

Automaattisella toimintatavalla toimiva automaattinen laitteisto on voitava käynnistää uudelleen helposti sen jälkeen, kun turvallisuusedellytykset on täytetty.

1.2.4 Pysäytyslaitteet

Normaali pysäytys

Jokaisessa koneessa on oltava pysäytyslaite, jolla se voidaan turvallisesti pysäyttää kokonaan.

Jokaisella työasemalla on oltava tarvittavat hallintalaitteet, joilla vaaran laadun mukaan yksi tai kaikki koneen liikkuvat osat pysäytetään. Koneen pysäyttimen toiminnan on oltava ensisijainen käynnistimen toimintaan nähden.

Kun kone tai sen vaaralliset osat ovat pysähtyneet, käyttöenergian syötön asianomaisiin toimilaitteisiin on katkettava.

Hätäpysäytys

Jokaisessa koneessa on oltava yksi tai useampia hätäpysäyttimiä, joiden avulla vaara tai vaaran uhka voidaan torjua. Tästä voidaan poiketa:

― koneissa, joissa hätäpysäytin ei vähentäisi vaaran uhkaa joko siitä syystä, että se ei lyhentäisi pysäytysaikaa, tai se ei tekisi mahdolliseksi niitä erityistoimenpiteitä, joita riskin hallitsemiseksi tarvitaan;

― käsinkannateltavissa ja -ohjattavissa koneissa.

Hätäpysäyttimen on:

― oltava varustettu selvästi tunnistettavalla ja hyvin näkyvällä hallintalaitteella, joka on nopeasti tavoitettavissa;

― pysäytettävä vaarallinen prosessi mahdollisimman nopeasti ja aiheuttamatta uusia vaaratekijöitä;

― tarvittaessa aiheutettava tai sallittava aiheuttaa tiettyjä turvatoimintoja.

Kun hätäpysäyttimeen on vaikutettu ja siitä on seurannut pysähtymiskäsky, on tämän pysähtymiskäskyn jäätävä voimaan hätäpysäytyslaitteen lukkiutumisen avulla kunnes tämä lukitus vapautetaan erityisellä toimenpiteellä. Hätäpysäytyslaitteen lukkiutuminen ei saa olla mahdollista ilman, että aiheutuu pysähtymiskäsky. Hätäpysäytyslaitteen vapauttaminen pysäytysasennon lukituksesta saa olla mahdollista vain tarkoituksellisella toimenpiteellä. Hätäpysäytyslaitteen vapauttaminen lukituksesta ei saa aiheuttaa koneen käynnistymistä, vaan se saa ainoastaan tehdä uudelleen käynnistämisen mahdolliseksi.

Kone- ja laiteyhdistelmät

Jos koneet tai osa koneista on suunniteltu toimimaan yhdessä, valmistajan on suunniteltava ja rakennettava ne siten, että pysäyttimet, mukaan lukien hätäpysäytin, pysäyttävät varsinaisen koneen lisäksi myös kaikki sitä edeltävät tai sen jälkeen toimivat laitteet, jos niiden toiminnan jatkuminen voi aiheuttaa vaaraa.

1.2.5 Toimintatavan valinta

Valitun toimintatavan on oltava ensisijainen kaikkeen muuhun ohjaukseen paitsi hätäpysäytykseen nähden.

Jos kone on suunniteltu ja rakennettu niin, että on mahdollista käyttää sitä erilaisilla ohjaus- tai käyttötavoilla, joilla on erilainen turvallisuuden taso (esim. säätöä, kunnossapitoa tai tarkastusta varten), siinä on oltava toimintatavan valitsin, joka voidaan lukita jokaiseen asentoon. Valitsimen jokaisen asennon on vastattava yhtä käyttö- tai ohjaustapaa.

Valitsimen voi korvata muulla valintamenetelmällä (esimerkiksi tiettyjen numeerisesti ohjattujen toimintojen salasanoilla tai muilla vastaavilla), joka rajoittaa koneen tiettyjen toimintojen käytön tiettyihin käyttäjäryhmiin.

Jos tiettyjen toimintojen osalta koneen on voitava toimia turvalaitteiden ollessa poissa käytöstä, valitsimen on samanaikaisesti:

― kytkettävä automaatinen ohjaustapa irti toiminnasta;

― tehtävä liikkeet mahdollisiksi vain sellaisilla hallintalaitteilla, joihin on jatkuvasti vaikutettava;

― tehtävä vaarallisten liikkuvien osien toiminta mahdolliseksi ainoastaan olosuhteissa, joissa turvallisuuden tasoa on nostettu (esimerkiksi vähennetyllä nopeudella, alennetulla teholla, portaittain järjestetyllä käytöllä tai muulla asianmukaisella keinolla) ja peräkkäisistä toimintajaksoista johtuvat vaarat on estetty;

― estettävä liikkeet, jotka ovat omiaan aiheuttamaan vaaraa ja jotka aiheutuvat vaikutettessa tahallisesti tai vahingossa koneen omiin antureihin.

Lisäksi käyttäjän on voitava hallita käyttämiensä koneen osien toimintaa säätöpaikalta.

1.2.6 Energiansyötön häiriöt

Koneen energiansyötön keskeytyminen, jälleenkytkeminen keskeytyksen jälkeen tai millainen tahansa vaihteleminen ei saa johtaa vaaratilanteeseen.

Erityisesti:

― kone ei saa lähteä käyntiin odottamattomasti;

― koneen pysähtymiselle ei saa olla estettä, jos pysäytyskäsky on jo annettu;

― mikään koneen liikkuva osa tai koneen varassa oleva kappale ei saa pudota, kaatua tai sinkoutua;

― minkään liikkuvan osan automaattinen tai käsikäyttöinen pysäyttäminen ei saa estyä;

― turvalaitteiden on pysyttävä täysin toimintakykyisinä.

1.2.7 Ohjauspiirin häiriöt

Ohjauspiirin logiikkavirhe, häiriö tai vahingoittuminen ei saa johtaa vaaratilanteisiin.

Erityisesti:

― kone ei saa lähteä käyntiin odottamattomasti;

― koneen pysähtymiselle ei saa olla estettä, jos pysäytyskäsky on jo annettu;

― mikään koneen liikkuva osa tai koneen varassa oleva kappale ei saa pudota, kaatua tai sinkoutua;

― minkään liikkuvan osan automaattinen tai käsikäyttöinen pysäyttäminen ei saa estyä;

― turvalaitteiden on pysyttävä täysin toimintakykyisinä.

1.2.8 Ohjelmisto

Käyttäjän ja koneen välisen komento- tai hallintajärjestelmän vuorovaikutteisen ohjelmiston on oltava käyttäjäystävällinen.

1.3 Mekaanisten vaaratekijöiden torjunta

1.3.1 Vakavuus

Kone sekä sen osat ja varusteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että niillä on ennakoitavissa käyttöoloissa (ottaen tarvittaessa huomioon ilmasto-olosuhteet) riittävä vakavuus mahdollisen kaatumisen, putoamisen tai odottamattoman liikkeen varalta.

Jollei koneen muoto sinänsä tai sen tarkoitettu asennustapa anna sille riittävää vakavuutta, koneessa on oltava tarkoituksenmukaiset rakenteet perustaan kiinnittämiseksi. Tästä on ilmoitettava käyttöohjeissa.

1.3.2 Rikkoutumisvaara käytön aikana

Koneen eri osien ja niiden välisten liitosten on kestettävä ne kuormitukset, jotka niihin kohdistuvat käytettäessä niitä valmistajan ennakoimalla tavalla.

Käytettävien rakennemateriaalien kestävyyden on oltava sopiva valmistajan ennakoimiin käyttöolosuhteisiin nähden, erityisesti ottaen huomioon väsymis-, vanhenemis-, korroosio- ja kulumisilmiöt.

Valmistajan on ilmoitettava ohjeissa turvallisuuden vaatimat tarkastus- ja kunnossapitotoimenpiteet ja niiden väliajat.Tarvittaessa on yksilöitävä kuluvat osat ja määriteltävä niiden vaihtamisperusteet.

Jos murtumis- tai hajoamisvaara jää jäljelle toteutetuista toimenpiteistä huolimatta (kuten hiomalaikoissa), liikkuvat osat on asennettava ja sijoitettava siten, että niiden murtuessa sirpaleiden sinkoutuminen koneesta on estetty.

Nestettä tai kaasua sisältävien, erityisesti korkeapaineisten putkien ja letkujen on kestettävä ennakoidut sisäiset ja ulkoiset kuormitukset ja oltava lujasti kiinnitetyt tai suojatut kaikkien kuormitus- ja rasitusmahdollisuuksien varalta. Varotoimenpiteisiin on ryhdyttävä sen turvaamiseksi, ettei murtumasta aiheudu vaaraa (esimerkiksi äkillistä liikettä, korkeapainesuihkua).

Kun työstettävää materiaalia syötetään automaattisesti, seuraavat edellytykset on täytettävä, jotta kukaan ei joutuisi vaaralle alttiiksi (esimerkiksi työkalun murtuessa):

― kun työkappale joutuu kosketuksiin työkalun kanssa, työkalun on jo oltava normaalissa toimintatilassa;

― työkalun liikkeen käynnistyessä tai pysähtyessä (tarkoituksella tai vahingossa) syöttöliikkeen on toimittava vastaavalla tavalla.

1.3.3 Putoavista ja sinkoutuvista esineistä aiheutuvat vaarat

Putoavista tai sinkoutuvista esineistä (esimerkiksi työkappaleet, työkalut, lastut, sirpaleet, jätteet) aiheutuvan vaaran estämiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin.

1.3.4 Pinnoista, terävistä reunoista tai kulmista aiheutuvat vaarat

Jos koneen käyttötarkoitus sallii, koneen osissa, joita voidaan koskettaa, ei saa olla teräviä kulmia, reunoja eikä karkeita pintoja, jos niistä aiheutuu vaaraa.

1.3.5 Yhdistelmäkoneista aiheutuvat vaarat

Jos kone (yhdistelmäkone) on tarkoitettu suorittamaan useita erilaisia toimintoja, joiden välillä työkappaletta siirretään käsin, se on suunniteltava ja rakennettava siten, että jokaista osakonetta voidaan käyttää muiden osakoneiden aiheuttamatta alttiina oleville henkilöille vaaraa.

Tästä syystä osakoneet on voitava käynnistää ja pysäyttää kukin erikseen, jollei niitä ole suojattu.

1.3.6 Työkalujen pyörimisnopeuden muuttamisesta aiheutuvat vaaratekijät

Jos kone on suunniteltu suorittamaan toimintoja erilaisissa käyttötiloissa (esimerkiksi erilaisilla nopeuksilla tai energian syötöillä), se on suunniteltava ja rakennettava siten, että nämä valinnat ja säädöt voidaan tehdä turvallisesti ja luotettavasti.

1.3.7 Liikkuvista osista aiheutuvien vaarojen torjunta

Koneen liikkuvat osat on suunniteltava, rakennettava, sijoitettava tai, jos vaaroja ei ole saatu poistetuksi, varustettava turvalaitteilla niin, että kaikki kosketuksesta aiheutuvat vaarat estetään.

On toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen estämiseksi, että työsuorituksessa liikkuvat osat lukkiutuvat vahingossa. Jos varotoimenpiteistä huolimatta lukkiutuminen on todennäköistä, valmistajan on erityisten turvalaitteiden tai työkalujen, ohjekirjan ja mahdollisesti koneeseen kiinnitetyn kyltin avulla huolehdittava siitä, että laite saadaan turvallisesti vapautetuksi.

1.3.8. Suojaustavan valinta liikkuvista osista aiheutuvan vaaran torjumiseksi

Koneen liikkuvista osista aiheutuvien vaarojen torjuntaan käytetyt suojukset ja turvalaitteet on valittava vaaratyypin perusteella. Seuraavia ohjeita on käytettävä helpottamaan niiden valintaa.

A. Voimansiirtojärjestelmän liikkuvat osat

Voimansiirtojärjestelmän liikkuvista osista (kuten hihnapyöristä, hihnoista, hammaspyöristä, hammastangoista tai voimansiirtoakseleista) aiheutuvalle vaaralle alttiina olevien henkilöiden suojelemiseksi tarkoitettujen suojusten on oltava:

― joko 1.4.1 ja 1.4.2.1 kohdan vaatimukset täyttäviä kiinteitä suojuksia;

― tai 1.4.1 ja 1.4.2.2.A kohdan vaatimukset täyttäviä avattavia suojuksia.

Jos on ennakoitavissa usein toistuvia näiden osien käsittelytoimenpiteitä, tulisi käyttää avattavia suojuksia.

B. Työprosessin liikkuvat osat

Työprosessien liikkuvista osista (kuten leikkaavista työkaluista, liikkuvista puristimen osista, teloista tai koneistuksessa tarvittavista osista) aiheutuvalle vaaralle alttiina olevien henkilöiden suojelemiseksi tarkoitettujen suojusten tai turvalaitteiden on oltava:

― jos mahdollista 1.4.1 ja 1.4.2.1 kohdan vaatimukset täyttäviä kiinteitä suojuksia;

― muissa tapauksissa 1.4.1 ja 1.4.2.2.B kohdan vaatimukset täyttäviä suojuksia tai turvalaitteita, kuten tuntoelimin varustettuja laitteita (esimerkiksi koskettamatta toimivat esteet, turvamatot), paikkaan sitovia turvalaitteita (esimerkiksi kaksinkäsinkäyttö) tai automaattisesti toimimaan tarkoitettuja turvalaitteita, jotka estävät käyttäjän kehon tai kehonosan pääsyn vaaravyöhykkeelle 1.4.1 ja 1.4.3 kohdan mukaisesti.

Jos työn suorittaminen vaatii käyttäjän toimenpiteitä työprosessiin liittyvien liikkuvien osien lähellä eikä niitä voida kokonaan tai osittain sijoittaa toiminnan aikana kosketuksen ulottumattomiin, ne on, jos se teknisesti on mahdollista, varustettava:

― 1.4.1 ja 1.4.2.1 kohdan vaatimukset täyttävillä kiinteillä suojuksilla, jotka estävät koskettamasta sellaisia osia, joita ei käytetä työssä;

― 1.4.1 ja 1.4.2.3 kohdan vaatimukset täyttävillä säädettävillä suojuksilla, jotka rajoittavat pääsyä niihin liikkuvien osien kohtiin, joita ehdottomasti tarvitaan työskenneltäessä koneella.

1.4 Suojuksilta ja turvalaitteilta vaadittavat ominaisuudet

1.4.1 Yleiset vaatimukset

Suojusten ja turvalaitteiden on:

― oltava kestäviä;

― oltava sellaisia, ettei niistä aiheudu lisävaaraa;

― oltava sellaisia, ettei niitä ole helppo ohittaa tai tehdä toimimattomaksi;

― sijaittava riittävällä etäisyydellä vaaravyöhykkeestä;

― estettävä mahdollisimman vähän tuotantoprosessin tarkkailua;

― sallittava työkalun asettaminen tai vaihtaminen sekä kunnossapito rajoittamalla pääsy vain alueelle, jossa työ on tehtävä ilman, jos mahdollista ilman, että suojusta tai turvalaitetta poistetaan.

1.4.2 Suojuksia koskevat erityisvaatimukset

1.4.2.1 Kiinteät suojukset

Kiinteiden suojusten on pysyttävä varmasti paikallaan.

Niiden kiinnitysjärjestelmän avaaminen saa olla mahdollista vain työkaluilla.

Jos mahdollista suojukset eivät saa pysyä paikallaan ilman kiinnittimiään.

1.4.2.2 Avattavat suojukset

A. A-tyypin avattavien suojusten on:

― jos mahdollista pysyttävä kiinnitettyinä koneeseen ollessaan auki;

― oltava kytkettyinä laitteeseen, joka estää liikkuvien osien käynnistymisen suojuksen ollessa auki ja antaa pysäytyskäskyn, kun suojus avataan.

B. B-tyypin avattavat suojukset on suunniteltava ja kytkettävähallintajärjestelmään siten, että:

― liikkuvat osat eivät voi käynnistyä niin kauan kun ne ovat käyttäjän ulottuvilla;

― alttiina olevat henkilöt eivät voi koskettaa liikkuviin osiin niiden käynnistyttyä;

― niitä voidaan säätää vain tarkoituksellisilla toimenpiteillä, kuten työkalua tai avainta käyttämällä;

― suojuksen yhdenkin osan puuttuminen tai vioittuminen estää käynnistymisen tai pysäyttää liikkuvat osat;

― sinkoutumisen aiheuttama vaara torjutaan asianmukaisella esteellä.

1.4.2.3 Pääsyä rajoittavat säädettävät suojukset

Säädettävien suojusten, jotka rajoittavat pääsyä niihin liikkuvien osien kohtiin, joita ehdottomasti tarvitaan työskenneltäessä koneella, on:

― oltava käsin tai automaattisesti säädettävissä suoritettavan työn tyypin mukaan;

― oltava helposti säädettävissä ilman työkaluja;

― vähennettävä mahdollisimman paljon sinkoutumisvaaraa.

1.4.3 Turvalaitteita koskevat erityisvaatimukset

Turvalaitteet on suunniteltava ja liitettävä hallintajärjestelmään siten, että:

― liikkuvat osat eivät voi käynnistyä niin kauan kun ne ovat käyttäjän ulottuvilla;

― alttiina olevat henkilöt eivät voi koskettaa liikkuviin osiin niiden käynnistyttyä;

― niitä voidaan säätää ainoastaan tarkoituksellisilla toimenpiteillä, kuten työkalua tai avainta käyttämällä;

― turvalaitteen yhdenkin osan puuttuminen tai vioittuminen estää käyntiinlähdön tai pysäyttää liikkuvat osat.

1.5 Muiden vaaratekijöiden torjunta

1.5.1 Sähköstä aiheutuvat vaarat

Sähkökäyttöinen kone on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että kaikki sähköiset vaaratekijät estetään tai voidaan estää.

Sähkölaitteista annettuja erityismääräyksiä on noudatettava niissä olevien jänniterajojen mukaisesti.

1.5.2 Staattisesta sähköstä aiheutuvat vaarat

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että mahdollisesti vaaraa aiheuttavien sähköstaattisten varausten syntyminen on estetty tai rajoitettu taikka että koneessa on laitteet varausten purkamiseksi.

1.5.3 Muusta energiasta kuin sähköstä aiheutuva vaara

Muu kuin sähkökäyttöinen (esimerkiksi hydraulisella, pneumaattisella tai lämpövoimalla toimiva) kone on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että kaikki mahdolliset näihin energialajeihin liittyvät vaarat vältetään.

1.5.4 Asennusvirheistä aiheutuvat vaarat

Jos asennettaessa tai vaihdettaessa tiettyjä osia virheellisestä kiinnityksestä voi aiheutua vaaraa, virheet on tehtävä mahdottomiksi jo osien suunnitteluvaiheessa tai, jos tämä ei ole mahdollista, merkitsemällä tieto vaarasta itse osiin taikka kiinnityskohtiin. Edellä tarkoitettu tieto on merkittävä liikkuviin osiin tai niiden kiinnityskohtiin, jos osien liikesuunta on tiedettävä vaaran välttämiseksi. Tarvittavat lisätiedot on annettava ohjekirjassa.

Jos virheellinen nesteen, kaasun tai sähkön liittäminen voi aiheuttaa vaaraa, on niiden virheellinen kytkentä tehtävä mahdottomaksi jo suunnitteluvaiheessa tai, jos tämä ei ole mahdollista, merkittävä tieto vaarasta esimerkiksi putkiin, kaapeleihin tai liittimiin.

1.5.5 Alhaisista ja korkeista lämpötiloistaaiheutuvat vaarat

On ryhdyttävä toimenpiteisiin kaikkien korkeassa tai erittäin alhaisessa lämpötilassa olevien koneen osien tai ainesten koskettamisesta tai läheisyydestä aiheutuvien vaarojen poistamiseksi.

Kuuman tai erittäin kylmän aineen sinkoutumismahdollisuus tulisi selvittää. Jos sinkoutumisvaara on olemassa, on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin sen poistamiseksi tai, jollei tämä ole teknisesti mahdollista, on estettävä sen vaarallinen vaikutus.

1.5.6 Palovaara

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että vältetään palo- ja ylikuumenemisvaarat, joita itse kone tai siinä tuotetut tai käytetyt kaasut, nesteet, pölyt, höyryt tai muut aineet aiheuttavat.

1.5.7 Räjähdysvaara

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että vältetään kaikki räjähdysvaarat, joita itse kone tai siinä tuotetut tai käytetyt kaasut, nesteet, pölyt, höyryt tai muut aineet aiheuttavat.

Tätä varten valmistajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta

― vältetään aineiden vaaralliset pitoisuudet;

― estetään räjähtävän kaasuseoksen syttyminen;

― rajoitetaan mahdollisen räjähdyksen vaikutus sellaiseksi, että se ei vaaranna ympäristöä.

Samoihin varotoimiin on ryhdyttävä, jos valmistaja pitää mahdollisena, että konetta käytetään räjähdysvaarallisessa ympäristössä.

Koneen osina toimivien sähkövarusteiden on vastattava räjähdysvaarojen välttämisen osalta voimassa olevia erityismääräyksiä.

1.5.8 Melusta aiheutuva vaara

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että melupäästöstä johtuvat vaarat on vähennetty alimmalle mahdolliselle tasolle ottaen huomioon tekniikan kehitys ja käytössä olevat keinot vähentää melua erityisesti melulähteeseen kohdistuvin toimenpitein.

1.5.9 Tärinästä aiheutuva vaara

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että koneen aiheuttamasta tärinästä johtuvat vaarat on vähennetty alimmalle mahdolliselle tasolle ottaen huomioon tekniikan kehitys ja käytössä olevat keinot vähentää tärinää erityisesti tärinänlähteessä.

1.5.10 Säteilystä aiheutuva vaara

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että mikä tahansa säteilyemissio rajoitetaan koneen käytön kannalta välttämättömään määrään ja että sen vaikutukset alttiina oleviin henkilöihin ovat olemattomat taikka säteilyannokset on rajoitettu vaarattomiksi.

1.5.11 Ulkoisesta säteilystä aiheutuva vaara

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että ulkoinen säteily ei häiritse sen toimintaa.

1.5.12 Laserlaitteista aiheutuva vaara

Laserlaitteita käytettäessä tulisi ottaa huomioon seuraavat säännökset:

―koneessa oleva laserlaite on suunniteltava ja rakennettava niin, että vältetään vahingossa tapahtuva säteily;

― koneessa oleva laserlaite on varustettava sellaisilla suojuksilla, ettei tehosäteilystä, heijastus- tai hajasäteilystä eikä sekundäärisäteilystä aiheudu vaaraa terveydelle;

― koneessa olevan laserlaitteen havainnointiin tai säätöön tarkoitetun optisen laitteen on oltava sellainen, etteivät lasersäteet aiheuta vaaraa terveydelle.

1.5.13 Pöly-, kaasu- tai muista päästöistä aiheutuvat vaara

Kone on suunniteltava ja rakennettava sekä varustettava siten, että siinä syntyvien kaasujen, nesteiden, pölyjen, höyryjen ja muiden jäteaineiden aiheuttamat vaarat voidaan välttää.

Jos vaaratekijä on olemassa, koneessa on oltava sellaiset varusteet, joilla edellä tarkoitetut aineet voidaan kerätä tai poistaa.

Jollei kone ole täysin suljettu normaalitoiminnan aikana, on aineiden keruu- tai poistolaitteiden oltava mahdollisimman lähellä niiden päästökohtaa.

1.5.14 Koneeseen loukkuunjäämisen vaara

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että alttiina oleva henkilö ei voi jäädä koneen sisään tai, jos tämä ei ole mahdollista, keinoilla avun kutsumiseen.

1.5.15 Liukastumisen, kompastumisen ja putoamisen vaara

Koneen sellaiset osat, joiden päällä voi liikkua tai seisoa, on suunniteltava ja rakennettava siten, että estetään liukastuminen, kompastuminen tai putoaminen näiden osien päällä tai niiltä alas.

1.6 Kunnossapito

1.6.1 Koneen kunnossapito

Säätö-, voitelu- ja kunnossapitokohtien on sijaittava vaaravyöhykkeiden ulkopuolella. Säätö-, kunnossapito-, korjaus-, puhdistus- ja huoltotoimenpiteet on oltava mahdollista tehdä koneen ollessa pysähtynyt.

Jollei yhtä tai useampaa mainituista ehdoista voida täyttää teknisistä syistä, edellä tarkoitetut toimenpiteet on voitava tehdä vaarattomasti (katso 1.2.5).

Automaattikoneissa ja tarvittaessa muissa koneissa on oltava valmistajan suunnittelema liitäntämahdollisuus vianetsintälaitetta varten.

Automaattikoneiden ne osat, jotka täytyy vaihtaa usein erityisesti tuotannon muutoksen tai kulumisen tai tuotantohäiriön aiheuttaman mahdollisen vaurion vuoksi, on voitava irroittaa ja vaihtaa helposti ja turvallisesti. Osien luoksepäästävyyden on mahdollistettava näiden tehtävien suorittaminen tarpeellisin teknisin välinein (kuten työkaluin, mittalaittein) valmistajan yksilöimän menetelmän mukaisesti.

1.6.2 Pääsy työskentelypaikalle ja huoltokohteisiin

Valmistajan on toimitettava välineet (kuten portaat, tikkaat, kulkutasot), joita käyttäen pääsee turvallisesti kaikkiin tuotannossa, säädössä ja kunnossapidossa tarvittaviin paikkoihin.

1.6.3 Energiansyötön katkaisu

Jokaisessa koneessa on oltava laitteet, joilla kaikki energiansyöttö katkaistaan. Näiden laitteiden on oltava selvästi tunnistettavissa. Ne on voitava lukita, jos energian uudelleen kytkeminen voi aiheuttaa vaaraa alttiina oleville henkilöille. Jos koneen sähkövirta saadaan verkosta pistokkeella, riittää pistokkeen irrottaminen.

Energiansyötön katkaisu on voitava lukita myös silloin, kun käyttäjä ei voi mistä tahansa paikasta, johon hänellä on pääsy, tarkistaa, että energiansyöttö on katkaistuna.

Energiansyötön katkaisun jälkeen on voitava normaalilla tavalla purkaa koneeseen varastoitunut energia ilman, että alttiina olevat henkilöt joutuvat vaaraan.

Sellaiset piirit, joiden tarkoituksena on esimerkiksi osien kiinnipito, tiedon säilyttäminen tai valaiseminen, saavat edellä tarkoitetusta vaatimuksesta poiketen jäädä kytketyiksi energianlähteisiinsä. Tällöin on ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin käyttäjän turvallisuuden varmistamiseksi.

1.6.4 Käyttäjän vaikuttaminen koneen toimintaan

Kone on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että käyttäjän tarvitsee vaikuttaa sen toimintaan mahdollisimman vähän.

Jos ei ole vältettävissä, että käyttäjä vaikuttaa koneen toimintaan, se on oltava mahdollista suorittaa helposti ja turvallisesti.

1.6.5 Sisäosien puhdistus

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että on mahdollista puhdistaa vaarallisia aineita tai valmisteita sisältäneet sisäosat tarvitsematta mennä koneen sisään; tarpeellinen tyhjennys on voitava suorittaa myös ulkopuolelta. Jos on täysin mahdotonta välttää menemistä koneen sisälle, valmistajan on koneen rakenteessa toteutettava toimenpiteet, jotta puhdistaminen voi tapahtua mahdollisimman vaarattomasti.

1.7 Opasteet ja ohjeet

1.7.0 Näyttölaitteet

Koneen hallintaan tarvittavan tiedon on oltava yksikäsitteistä ja helposti ymmärrettävää.

Se ei saa olla siinä määrin liiallista, että käyttäjä ylikuormittuu.

Jos ilman valvontaa olevan koneen toimintahäiriö saattaa vaarantaa alttiina olevien henkilöiden terveyden ja turvallisuuden, kone on varustettava niin, että se antaa sopivan ääni- tai valomerkin varoitukseksi.

1.7.1 Varoituslaitteet

Jos koneessa on varoituslaitteita (kuten ääni- tai valomerkkilaitteita), niiden antamien merkkien on oltava yksikäsitteisiä ja helposti havaittavia.

Koneen käyttäjän on voitava tarkistaa milloin tahansa edellä tarkoitettujen varoituslaitteiden toiminta.

Turvallisuusväreistä ja -merkeistä annettuja erityisvaatimuksia on noudatettava.

1.7.2 Varoittaminen jäljelle jääneistä vaaroista

Jos toteutetuista toimenpiteistä huolimatta jäljelle jää vaaroja tai jos mahdolliset vaarat eivät ole selvästi havaittavissa (esimerkiksi sähkötilat, radioaktiiviset lähteet, hydraulijärjestelmän vuodot, katvealueella olevat vaarat), valmistajan on varoitettava niistä.

Edellä tarkoitettuina varoituksina on ensi sijassa käytettävä helposti ymmärrettäviä kuvia tai ne on laadittava koneen käyttömaan kielellä sekä vaadittaessa vielä käyttäjän ymmärtämällä kielellä.

1.7.3 Merkinnät

Jokaisessa koneessa on oltava helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla tehdyt merkinnät, joista ilmenevät seuraavat vähimmäistiedot:

― valmistajan nimi ja osoite;

― CE-merkintä, (katso liite 3);

― sarja- tai tyyppimerkintä;

― mahdollinen sarjanumero.

― valmistusvuosi

Jos valmistaja on rakentanut koneen käytettäväksi räjähdysvaarallisessa ympäristössä, koneessa on lisäksi oltava tätä koskeva merkintä.

Koneessa on oltava myös kaikki sen tyyppiä ja turvallista käyttöä koskevat olennaiset tiedot (esimerkiksi tiettyjen pyörivien osien enimmäisnopeus, siihen kiinnitettävien työkalujen enimmäishalkaisija, massa).

Jos koneen osaa täytyy käsitellä käytön aikana nostolaitteella, sen massa on merkittävä helposti luettavalla, pysyvällä ja yksiselitteisellä tavalla. Samat tiedot on oltava tämän päätöksen 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa vaihdettavissa laitteissa.

1.7.4 Ohjeet

a) Kunkin koneen mukana on oltava ohjeet, joissa on ainakin seuraavat tiedot:

― samat tiedot, jotka on merkitty koneeseen lukuunottamatta sarjanumeroa (katso 1.7.3 kohta), yhdessä koneen huoltoa helpottavien mahdollisten lisätietojen kanssa (esimerkiksi maahantuojan ja huoltoliikkeiden osoitteet);

― tiedot koneen ennakoidusta käytöstä ottaen huomioon 1.1.2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu käyttö;

― tiedot koneen käyttäjälle tarkoitetuista työskentelypaikoista;

― turvallisuusohjeet, jotka koskevat:

― koneen käyttöön ottamista;

― koneen käyttöä;

― koneen käsittelyä ja joihin sisältyy koneen ja sen eri osienmassat, jos niitä säännöllisesti kuljetetaan erikseen;

― koneen paikalleen asentamista;

― kokoonpanoa, purkamista;

― säätöä;

― kunnossapitoa (huoltoa ja korjauksia);

― tarvittaessa perehdyttämisohjeita;

― tarvittaessa koneeseen kiinnitettävissä olevien työkalujen olennaisia ominaisuuksia.

Tarvittaessa ohjeissa on kiinnitettävä huomiota sellaisiin tapoihin, joilla konetta ei tulisi käyttää.

b) Valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava ohjeet jollakin Euroopan talousalueella olevan valtion virallisella kielellä. Jokaisen koneen mukana sitä käyttöönotettaessa on oltava käännös sen maan kielellä tai kielillä, jossa konetta käytetään, ja alkuperäiskieliset ohjeet. Valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan tai koneen kyseiselle kielialueelle tuovan henkilön on tehtävä tämä käännös. Tästä vaatimuksesta poiketen kunnossapito-ohjeet, jotka on tarkoitettu valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittuneen edustajan palveluksessaan olevien erityisten asiantuntijoiden käyttöön, voidaan laatia vain yhdellä Euroopan talousalueella olevan valtion virallisista kielistä, jota kyseinen henkilökunta ymmärtää.

c) Ohjeissa on oltava sellaiset piirustukset ja piirrokset, joita tarvitaan konetta käyttöön otettaessa, sen kunnossapidossa, tarkastuksessa, toimintakuntoisuuden tarkastuksessa ja tarvittaessa myös korjauksessa, sekä kaikki erityisesti turvallisuutta ajatellen hyödylliset ohjeet.

d) Missään konetta koskevassa kirjallisessa aineistossa ei saa olla turvallisuusasioista sellaista tietoa, joka on ristiriidassa ohjeiden kanssa. Konetta kuvaavissa teknisissä asiakirjoissa on oltava tiedot f alakohdassa tarkoitetusta melupäästöstä, ja käsikoneen tai käsinohjattavan koneen osalta tiedot 2.2 kohdassa tarkoitetusta tärinästä.

e) Tarvittaessa ohjeissa on annettava asennusta ja kokoonpanoa koskevaa tietoa melun tai tärinän vähentämisestä (kuten vaimentimien käytöstä, peruslaatan lajista ja massasta).

f) Ohjeiden on annettava seuraavat tiedot koneen synnyttämästä melupäästöstä, joko todellinen arvo tai samanlaisella koneella tehtyihin mittauksiin perustuva arvo:

― A-painotettu äänenpaineen ekvivalenttitaso työskentelypaikoilla, jos se ylittää 70 dB(A); tason jäädessä tämän arvon alapuolelle siitä on ilmoitettava;

― C-painotettu äänenpaineen huippuarvo työskentelypaikoilla, jos se ylittää 63 Pa (130 dB vertailuarvo suhteessa 20 µ Pa);

― koneen synnyttämä äänitehotaso, jos A-painotettu äänenpaineen ekvivalenttitaso ylittää 85 dB(A) työskentelypaikoilla.

Erittäin suuren koneen osalta äänitehotason asemesta voidaan ilmoittaa koneen ympäriltä yksilöidyistä kohdista mitattu ekvivalentti äänenpainetaso.

Jos ei sovelleta yhdenmukaistettuja standardeja, äänitaso on mitattava käyttäen koneelle sopivinta mittausmenetelmää.

Valmistajan on ilmoitettava, missä koneen toimintaolosuhteissa mittaukset on suoritettu ja mitä mittausmenetelmiä on käytetty.

Jollei työskentelypaikkoja ole määritelty tai niitä ei voida määritellä, äänenpainetasot on mitattava yhden metrin etäisyydeltä koneesta ja 1,60 m korkeudelta lattiasta tai kulkutasosta. Suurimman äänenpaineen paikka ja lukuarvo on ilmoitettava.

g) Jos valmistaja on rakentanut koneen käytettäväksi räjähdysvaarallisessa ilmaympäristössä, ohjeissa on annettava kaikki tarvittavat tiedot sellaisen käytön varalta.

h) Sellaisen koneen osalta, joka on tarkoitettu muidenkin kuin ammattityöntekijöiden käytettäväksi, ohjeet on laadittava ottaen huomioon edellä tarkoitettujen vaatimusten lisäksi se yleinen koulutustaso ja harkintakyky, mitä kohtuudella voidaan sellaisilta käyttäjiltä edellyttää.

2 Tiettyjä koneryhmiä koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset

2.1 Elintarviketeollisuuskoneet

Kone, joka on tarkoitettu elintarvikkeiden valmistukseen ja jatkojalostukseen (esimerkiksi keittämiseen, jäähdyttämiseen, pakastamiseen, sulattamiseen, pesemiseen, käsittelyyn tai pakkaamiseen, varastoimiseen, kuljetukseen tai jakeluun), on suunniteltava ja rakennettava siten, että vältetään kaikki myrkytysten, sairauksien tai tartuntojen vaara, ja noudatettava seuraavia hygienian sääntöjä:

a) Ainesten, jotka ovat tai jotka on tarkoitettu joutumaan kosketukseen elintarvikkeiden kanssa, on täytettävä niitä koskevien erityismääräysten vaatimukset. Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että edellä tarkoitetut ainekset saadaan puhdistettua ennen jokaista käyttökertaa.

b) Kaikkien pintojen liitoksineen on oltava sileitä ja ilman reunoja ja rakoja, joihin voisi kerääntyä orgaanista ainetta.

c) Koneen rakenneosat on suunniteltava siten, että ulkonemia, teräviä reunoja ja syvennyksiä on mahdollisimman vähän. Osat tulisi ensi sijassa valmistaa hitsaamalla tai muulla jatkuvalla liitostavalla. Ruuvien, ruuvinkantojen ja niittien käyttö on kiellettyä teknisesti välttämättömiä tapauksia lukuun ottamatta.

d) Kaikki elintarvikkeita koskettavat pinnat on voitava puhdistaa ja desinfioida helposti, jos mahdollista sen jälkeen kun koneesta on purettu helposti irrotettavat osat. Sisäpintojen käyristyssäteiden on oltava riittävät perusteellisen puhdistuksen suorittamiseksi.

e) Elintarvikkeista sekä puhdistuksesta, desinfioinnista ja huuhtelusta peräisin olevan nesteen on voitava poistua koneesta esteettömästi (käyttämällä mahdollista ''puhdistus''-asentoa).

f) Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että estetään kaikkien nesteiden ja elävien olioiden, erityisesti hyönteisten, pääsy tai minkä tahansa orgaanisen aineen kertyminen paikkoihin, joita ei voida puhdistaa (esimerkiksi asettamalla tiiviste koneen ja sen alustan välille koneessa, jota ei ole asennettu jalustalle tai pyörille, taikka käyttämällä tiivistettyjä rakenneyksiköitä.)

g) Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että mikään apuaine (esimerkiksi voiteluaine) ei pääse kosketukseen elintarvikkeiden kanssa. Tarvittaessa kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että tämän vaatimuksen jatkuva täyttyminen voidaan tarkistaa.

Ohjeet

Edellä 1 luvussa vaadittujen tietojen lisäksi ohjeista on ilmettävä suositeltavat puhdistus-, desinfiointi- ja huuhteluaineet sekä -menetelmät (sekä helposti käsiksi päästävien paikkojen että sellaisten kohteiden osalta, joihin pääsy ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, kuten putkiston osalta, jotka on puhdistettava paikalla).

2.2 Käsikoneet ja käsinohjattavat koneet

Käsikoneen sekä käsinohjattavan koneen on täytettävä seuraavat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset:

― koneella on oltava sen tyyppiä vastaava riittävän kokoinen tukipinta ja riittävän monta kädensijaa ja sopivankokoista tukea, joilla varmistetaan koneen vakavuus valmistajan ennakoimissa käyttöolosuhteissa;

― jos kädensijoista ei voida irrottaa otetta täysin vaaratta, koneessa on oltava käynnistimet ja pysäyttimet, jotka on järjestettävä siten, että niitä voidaan käyttää irrottamatta otetta kädensijoista lukuun ottamatta tapauksia, joissa se on teknisesti mahdotonta tai joissa tarkoitukseen on varattu erillinen hallintalaite;

― koneen suunnittelulla, rakenteella tai varusteilla on poistettava vahingossa tapahtuvan käyntiinlähdön vaara ja vaara, että koneen käynti jatkuu vielä sen jälkeen, kun käyttäjä on irrottanut otteensa kädensijoista. Jos tätä vaatimusta ei ole teknisesti mahdollista täyttää, on ryhdyttävä muihin vastaaviin toimenpiteisiin;

― käsikone on suunniteltava ja rakennettava siten, että tarvittaessa työstökohtaan voidaan nähdä.

Ohjeet

Ohjeissa on annettava seuraavat tiedot käsikoneesta ja käsinohjattavasta koneesta aiheutuvasta tärinästä;

― käsivarsiin kohdistuvan kiihtyvyyden painotettu tehollisarvo asianmukaisella testausmenetelmällä mitattuna sen ylittäessä 2,5 m/s2. Jos kiihtyvyys ei ylitä 2,5 m/s2, siitä on mainittava.

Jos soveltuvaa testausmenetelmää ei ole, valmistajan on ilmoitettava, millä mittausmenetelmällä ja missä oloissa mittaus on tehty.

2.3 Puun ja vastaavien ainesten työstökoneet

Koneen, jolla työstetään puuta tai fysikaalisilta ja teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaavanlaisia aineita, kuten korkkia, luuta, kovaa kumia tai kovaa muovia taikka muita samanlaisia kiinteitä aineksia, on täytettävä seuraavat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset:

a) kone on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että työstettävät kappaleet voidaan asettaa ja ohjata koneeseen turvallisesti; jos työkappaletta pidetään käsin työpöydällä, työpöydän tulee olla riittävän vakaa työn aikana eikä se saa haitata työkappaleen liikettä;

b) kone, jota mahdollisesti käytetään olosuhteissa, joihin liittyy työstettävien kappaleiden sinkoutumisvaara, on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että tämä sinkoutuminen vältetään tai, jos näin ei ole tehty, siten, että sinkoutuminen ei aiheuta tapaturman vaaraa käyttäjälle eikä alttiina oleville henkilöille;

c) koneessa on oltava automaattinen jarru, joka pysäyttää työkalun riittävän nopeasti, jos työkalua voidaan koskettaa sen pysähtymisen aikana;

d) jos työkalu on osana muussa kuin täysautomaattisessa koneessa, kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että poistetaan vakavan onnettomuuden vaara tai vähennetään sitä esimerkiksi käyttämällä pyöreää kutteria tai rajoittamalla leikkuusyvyyttä.

3 Olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset koneen liikkumisesta aiheutuvien erityisten vaarojen poistumiseksi

Kone, johon liittyy liikkumisesta aiheutuvia vaaroja, on suunniteltava ja rakennettava siten, että se täyttää seuraavat vaatimukset.

Liikkumisesta aiheutuvia vaaroja liittyy aina sellaiseen työalueilla toimivaan koneeseen, joka on omalla käyttövoimalla liikkuva tai toisen koneen tai traktorin vetämä, työntämä tai kuljettama ja jonka toiminta vaatii joko liikkumista työskentelyn yhteydessä taikka jatkuvaa tai jaksottaista liikettä, peräkkäisten kiinteiden työpisteiden välillä.

Liikkumisesta aiheutuvia vaaroja voi liittyä myös sellaisiin koneisiin, jotka toimivat paikallaan, mutta joissa on paikasta toiseen liikuttamista helpottavat varusteet (koneet, joihin on asennettu pyöriä, rullia, jalaksia jne. tai jotka on sijoitettu nosturin sillalle, kuljetusvaunulle jne.).

Valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on tehtävä tai teetettävä kullekin konetyypille asianmukaiset testit todentaakseen, etteivät puutarhajyrsimet aiheuta kohtuutonta vaaraa alttiina oleville henkilöille.

3.1 Yleistä

3.1.1 Määritelmät

''Kuljettajalla'' tarkoitetaan koneen liikkumisesta vastuussa olevaa käyttäjää. Kuljettaja voi kulkea koneen mukana tai hän voi saattaen tai kaukosäätimellä ohjata konetta (johdinohjaus, radio-ohjaus jne.).

3.1.2 Valaistus

Jos valmistaja on tarkoittanut koneen käytettäväksi myös valaisemattomissa paikoissa, omalla käyttövoimalla liikkuva kone on varustettava kyseiseen työhön sopivalla valaistuksella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden asiaa koskevien määräysten soveltamista (tieliikennelait, meriliikennelait jne.).

3.1.3 Koneen suunnittelu sen käsittelynhelpottamiseksi

Koneen tai sen osien käsittelyn aikana äkilliset liikkeet tai vakavuuden puutteesta johtuvat vaarat eivät saa olla mahdollisia, jos konetta tai sen osia käsitellään valmistajan ohjeiden mukaan.

3.2 Työskentelypaikat

3.2.1 Ohjaustila

Ohjaustila on suunniteltava ergonomisten periaatteiden mukaisesti. Ohjaustiloja voi olla useampia kuin yksi, ja sellaisissa tapauksissa jokainen ohjaustila on varustettava tarvittavilla hallintalaitteilla. Jos ohjaustiloja on enemmän kuin yksi, kone on suunniteltava siten, että yhden käyttö estää muiden käytön paitsi hätäpysäytyksissä. Ohjaustilasta on oltava sellainen näkyvyys, että kuljettaja voi käyttää liikkuvaa konetta ja sen työkaluja niille tarkoitetuissa käyttöolosuhteissa täysin turvallisesti vaarantamatta itseään tai alttiina olevia henkilöitä. Tarvittaessa on käytettävä tarkoituksenmukaisia välineitä epätyydyttävästä suorasta näkyvyydestä aiheutuvien vaarojen poistamiseksi.

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät kuljettaja ja käyttäjät voi joutua ohjaustilasta tahattomasti kosketukseen pyörien tai telaketjujen kanssa.

Ohjaustila on suunniteltava ja rakennettava siten, että vältetään kaikki pakokaasuista tai hapen puutteesta aiheutuvat terveysvaarat.

Koneen kyydissä olevan kuljettajan ohjaustila on suunniteltava ja rakennettava siten, että se voidaan varustaa ohjaamolla, jos siihen on tilaa. Kun kone on varustettu ohjaamolla, siellä on oltava paikka koneen kuljettajan tai käyttäjän tarvitsemia ohjeita varten. Ohjaustila on varustettava sopivalla ohjaamolla, jos ympäristöolosuhteet aiheuttavat vaaran.

Kun kone on varustettu ohjaamolla, se on suunniteltava, rakennettava tai varustettava niin, että kuljettajalla on hyvät työolosuhteet ja että se suojaa kuljettajaa kaikilta mahdollisilta vaaroilta (esimerkiksi riittämätön lämmitys ja ilmanvaihto, riittämätön näkyvyys, liiallinen melu ja tärinä, putoavat esineet, esineiden tunkeutuminen ohjaamoon sekä kaatuminen). Poistumistien on mahdollistettava nopea ulospääsy. Lisäksi koneessa on oltava hätäpoistumistie eri suuntaan kuin normaali poistumistie.

Ohjaamoon ja sen varusteisiin käytettyjen raaka-aineiden on oltava vaikeasti syttyviä.

3.2.2 Istuin

Koneen kuljettajan istuimen on mahdollistettava kuljettajan vakaa asento, ja sen on oltava asianmukaisesti suunniteltu ergonomisten periaatteiden mukaan.

Istuin on suunniteltava siten, että kuljettajaan siirtyvä tärinä vaimentuu alimmalle kohtuudella saavutettavalle tasolle. Istuinkiinnitysten on kestettävä kaikki kuormitukset, jotka voivat kohdistua niihin, erityisesti siinä tapauksessa, että kone kaatuu. Jos kuljettajan jalkojen alla ei ole lattiaa, kuljettajalle on oltava liukastumista estävät jalkatuet.

Jos kone määräysten mukaan on varustettava kaatumisen varalta asennetulla suojarakenteella (ROPS), istuin on varustettava turvavyöllä tai vastaavalla laitteella, joka pitää kuljettajan istuimellaan rajoittamatta ajamiseen tarvittavia liikkeitä tai jousituksesta aiheutuvia liikkeitä.

3.2.3 Muut paikat

Jos käyttöolosuhteet edellyttävät, että koneen mukana kulkee tilapäisesti tai säännöllisesti muita käyttäjiä kuin kuljettaja, tai jos heitä työskentelee koneella, heille on varattava asianmukaiset paikat, jotta heitä voidaan kuljettaa tai he voivat työskennellä ilman vaaraa, erityisesti putoamisvaaraa.

Jos työskentelyolosuhteiden kannalta on mahdollista, nämä työskentelypaikat on varustettava istuimilla.

Jos ohjaustila on varustettava ohjaamolla, myös muut paikat on suojattava niitä vaaroja vastaan, joiden takia ohjaustila on täytynyt suojata.

3.3 Hallintajärjestelmä

3.3.1 Hallintalaitteet

Kuljettajan on voitava vaikuttaa kaikkiin koneen käyttöön tarvittaviin hallintalaitteisiin ohjaustilasta, lukuun ottamatta toimintoja, joita voidaan toteutta turvallisesti ainoastaan ohjaustilan ulkopuolelle sijoitetuilla hallintalaitteilla. Tämä poikkeus koskee erityisesti muita työskentelypaikkoja kuin ohjaustilaa, joista muut käyttäjät kuin kuljettaja ovat vastuussa; tai jos kuljettajan on lähdettävä ohjaustilasta suorittaakseen toimenpiteitä turvallisesti.

Mahdolliset polkimet on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että kuljettaja voi käyttää niitä turvallisesti ja sekaantumisen vaara on mahdollisimman pieni; niissä on oltava luistamista estävä pinta, ja niiden on oltava helposti puhdistettavia.

Jos koneen hallintalaitteen käyttö voi aiheuttaa vaaraa, etenkin vaarallisia liikkeitä, hallintalaitteen, lukuun ottamatta hallintalaitteita, joilla on useita esiasetettuja asemia, on palauduttava vapaa-asentoon heti, kun käyttäjä on irrottanut otteensa.

Pyörillä varustetun koneen ohjaus on suunniteltava ja rakennettava sellaiseksi, että se vähentää ohjaaviin pyöriin kohdistuvien iskujen aiheuttamien ohjauspyörän tai -vivun äkillisten liikkeiden voimaa.

Tasauspyörästön lukon kytkinlaitteet on suunniteltava ja järjestettävä siten, että tasauspyörästön vapauttaminen koneen liikkuessa on mahdollista.

Liikkuvaan koneeseen ei sovelleta 1.2.2 kohdan viimeistä virkettä.

3.3.2 Käynnistys ja liikkuminen

Päältä ajettavassa omalla käyttövoimalla liikkuvassa koneessa on oltava laite, joka estää asiaankuulumattomia käynnistämästä konetta.

Päältä ajettavan omalla käyttövoimalla liikkuvan koneen ajoliikkeet saavat olla mahdollisia ainoastaan kuljettajan käyttäessä hallintalaitteita.

Jos kone on varustettava työskentelyä varten laitteilla, jotka ylittävät sen tavallisen työskentelyalueen (kuten tuet, nostovarsi), kuljettajan on voitava helposti tarkistaa ennen koneen liikuttamista, että laitteet ovat oikealla paikalla ja liike voidaan tehdä turvallisesti.

Tämä koskee myös kaikkia muita osia, joiden on oltava tietyssä asennossa ja tarvittaessa lukittuna, jotta liike voidaan tehdä turvallisesti.

Jos teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista, koneen liikkeen on oltava riippuvainen siitä, ovatko mainitut osat turvallisessa asennossa.

Kone ei saa lähteä liikkeelle moottoria käynnistettäessä.

3.3.3 Ajoliikkeet

Omalla käyttövoimalla liikkuvan koneen ja sen perävaunujen ontäytettävä hidastus-, pysäytys-, jarrutus- ja paikallaanpysymisvaatimukset, jotta varmistetaan turvallisuus kaikissa valmistajan sallimissa ja tavanomaisissa käyttö-, lastaus-, nopeus, maasto- ja kaltevuusolosuhteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tieliikenteen säännösten soveltamista.

Kuljettajan on voitava hidastaa ajettavan koneen nopeutta ja pysäyttää kone siihen tarkoitettua varsinaista laitetta käyttäen. Jos turvallisuus sitä vaatii, järjestelmän vikaantuessa tai sen energian saannin häiriintyessä koneessa on oltava täysin itsenäinen ja helposti tavoitettava hätäjärjestelmä hidastusta ja pysäytystä varten.

Jos turvallisuus sitä vaatii, koneessa on oltava pysäköintijarru paikallaan seisovan koneen pitämiseksi liikkumattomana. Tämä laite voi olla yhdistyneenä johonkin toisessa kohdassa mainittuun laitteeseen, jos se on täysin mekaaninen.

Kauko-ohjattu kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että se pysähtyy automaattisesti, jos kuljettaja menettää otteen hallintalaitteesta.

Ajoliikkeisiin ei sovelleta 1.2.4 kohtaa.

3.3.4 Kävellen ohjattavien koneiden liikkuminen

Kävellen ohjattavan, omalla käyttövoimalla liikkuvan koneen liike saa olla mahdollista ainoastaan, jos kuljettaja vaikuttaa jatkuvasti asianomaiseen hallintalaitteeseen. Kone ei saa lähteä liikkeelle varsinkaan moottoria käynnistettäessä.

Kävellen ohjattavan koneen hallintajärjestelmä on suunniteltava siten, että vähimmäistetään vaarat, jotka aiheutuvat koneen odottamattomasta liikkeestä kohti ajajaa, ja erityisesti

a) päälleajaminen

b) pyörivien terien aiheuttama vammautuminen.

Koneen liikkeen tavanomainen vauhti on mitoitettava ottaen huomioon myös kuljettajan kävelyvauhti.

Jos koneeseen voidaan kiinnittää pyörivä työkalu, työkalun liikettä ei saa voida käynnistää, kun peruutusvaihde on kytketty päälle, paitsi jos koneen liike aiheutuu työkalun liikkeestä. Jälkimmäisessä tapauksessa peruutusnopeuden on oltava sellainen, ettei se vaaranna kuljettajaa.

3.3.5 Ohjauspiirin vikaantuminen

Jos koneessa on tehostettu ohjaus, ei tehostetun ohjauksen energiansyötön häiriö saa estää koneen ohjaamista sinä aikana, joka vaaditaan koneen pysäyttämiseen.

3.4 Mekaanisten vaarojen torjunta

3.4.1 Hallitsemattomista liikkeistä aiheutuvat vaarat

Kun koneen osa on pysäytetty, sen muusta kuin hallintalaitteisiin vaikuttamisesta aiheutuva liike pysäytysasennosta ei saa aiheuttaa vaaraa alttiina oleville henkilöille.

Kone on suunniteltava, rakennettava ja tarvittaessa sijoittettava liikkuvalle alustalleen siten, että konetta siirrettäessä sen painopisteen hallitsemattomat heilahdukset eivät vaikuta sen vakavuuteen tai aiheuta liiallista rasitusta sen rakenteeseen.

3.4.2 Rikkoontumisvaara käytön aikana

Koneen suurella nopeudella pyörivät osat, jotka voivat varotoimista huolimatta rikkoontua tai hajota, on kiinnitettävä ja suojattava siten, että niiden rikkoontuessa osien sinkoutuminen estetään, tai ainakin estetään niiden suuntautuminen ohjaus- tai työskentelypaikoille.

3.4.3 Kaatumisvaara

Jos päältä ajettavan omalla käyttövoimalla liikkuvan koneen kuljettajan ja mahdollisesti muiden käyttäjien paikka on itse koneessa ja on olemassa koneen kaatumisen vaara, kone on suunniteltava ja varustettava sellaisilla kiinnityspisteillä, että siihen voidaan asentaa suojarakenne kaatumisen varalta (ROPS).

Tämän rakenteen on oltava sellainen, että koneen kaatuessa se takaa kyydissä olevalle kuljettajalle ja tarvittaessa koneen mukana kulkeville käyttäjille riittävän turvatilan (DLV).

Valmistajan tai tämän Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on tehtävä tai teetettävä kullekin rakenteelle asianmukaiset testit todentaakseen, että rakenne täyttää toisessa kohdassa esitetyt vaatimukset.

Lisäksi sellaiset seuraavassa luetellut maansiirtokoneet, joiden teho on yli 15 kW, on varustettava kaatumisen varalta asennetulla suojarakenteella (ROPS):

― tela- tai pyöräkuormaajat;

― kaivurit;

― tela- tai pyörätraktorit;

― itsekuormaavat tai kuormattavat kaavinvaunut;

― tiehöylät;

― runko-ohjatut maansiirtotraktorit eli dumpperit.

3.4.4 Putoavista esineistä aiheutuvat vaarat

Jos päältä ajettavan koneen kuljettajan ja mahdollisesti muiden koneen käyttäjien paikka on itse koneessa ja putoavista esineistä saattaa aiheutua vaara ja jos koneen koon vuoksi on mahdollista, kone on suunniteltava siten ja varustettava sellaisilla kiinnityspisteillä, että siihen voidaan asentaa suojarakenne putoavien esineiden varalta (FOPS).

Tämän rakenteen on oltava sellainen, että esineiden tai aineiden pudotessa se takaa kyydissä oleville käyttäjille riittävän turvatilan (DLV).

Valmistajan tai tämän Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on tehtävä tai teetettävä kullekin rakenteelle asianmukaiset testit todentaakseen, että rakenne täyttää toisessa kohdassa esitetyt vaatimukset.

3.4.5 Kulkuteistä aiheutuvat vaarat

Kädensijat ja askelmat on suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava siten, että käyttäjät käyttävät niitä vaistomaisesti eivätkä käytä hallintalaitteita tähän tarkoitukseen.

3.4.6 Hinauslaitteista aiheutuvat vaarat

Hinaava tai hinattava kone on varustettava sellaisilla hinaus- tai kytkentälaitteilla, jotka on suunniteltu, rakennettu ja asennettu varmistamaan helppo ja turvallinen kiinnitys ja irrotus sekä estämään vahingossa tapahtuva irrotus käytön aikana.

Jos vetoaisapaino sitä vaatii, koneessa on oltava tukijalka, jonka kantopinta on riittävä kuormalle ja maalle.

3.4.7 Omalla käyttövoimalla liikkuvien koneiden tai traktoreiden ja käytettävien koneiden välisestä voimansiirrosta aiheutuvat vaarat

Omalla käyttövoimalla toimivaa konetta (tai traktoria) ensimmäiseen käytettävän koneen kiinteään laakeriin yhdistävä voimansiirtoakseli on suojattava omalla käyttövoimalla toimivan koneen puolelta ja käytettävän koneen puolelta koko voimansiirtoakselin ja siihen liittyvien ulosottoakselien pituudelta.

Omalla käyttövoimalla toimivan koneen tai traktorin puolelta voiman ulosotto, johon voimansiirtoakseli on liitetty, on suojattava joko omalla käyttövoimalla toimivaan koneeseen (tai traktoriin) kiinnitetyllä suojuksella tai vastaavan suojan tarjoavalla muulla laitteella.

Hinattavan koneen puolelta voiman ulosottoakseli on suojattava koneeseen kiinnitetyllä suojakotelolla.

Vääntömomentin rajoittimet tai vapaakytkimet saa kiinnittää nivelvoimansiirtoihin ainoastaan käytettävän koneen puoleiseen päähän. Nivelvoimansiirtoakseli on merkittävä sen mukaisesti.

Hinattava kone, jonka toiminta vaatii voimansiirtoakselin yhdistämään sen omalla käyttövoimalla toimivaan koneeseen tai traktoriin, on varustettava sellaisella voimansiirtoakselin kiinnitysjärjestelmällä, ettei koneen ollessa kytkemättä voimansiirtoakseli ja sen suojus vahingoitu osuessaan maahan taikoneeseen.

Suojuksen ulko-osat on suunniteltava, rakennettava ja asennettava siten, etteivät ne voi pyöriä voimansiirtoakselin mukana. Suojuksen on peitettävä voimansiirtoakseli sisempään niveleen asti, jos kyseessä on yksinkertainen nivel, ja vähintään ulomman nivelen tai nivelten keskustaan asti, jos kyseessä on laajakulmanivel.

Jos valmistaja varaa kulkutien työskentelypaikoille läheltä voimansiirtonivelakselia, valmistajan on varmistettava, että kuudennessa kohdassa mainittuja akselinsuojuksia ei voi käyttää askelmina ellei niitä ole suunniteltu ja rakennettu siihen tarkoitukseen.

3.4.8 Voimansiirtojärjestelmän liikkuvista osista aiheutuvat vaarat

Poiketen siitä, mitä 1.3.8.A kohdassa määrätään, polttomoottorin moottoritilan liikkuviin osiin pääsyn estävien irrotettavien suojusten ei tarvitse olla lukittavia, jos ne voidaan aukaista ainoastaan joko työkalulla tai avaimella taikka hallintalaitteella, joka sijaitsee ohjaustilassa ja ohjaustila on suljetussa ohjaamossa, johon pääsy ulkopuolisilta on estetty lukolla.

3.5 Muiden vaarojen torjunta

3.5.1 Akuista aiheutuvat vaarat

Akkukotelon rakenteen ja sijoituksen on oltava sellainen sekä akun asennuksen sellainen, että vältetään mahdollisimman tarkkaan elektrolyytin valuminen käyttäjän päälle koneen kaatuessa tai höyryjen kerääntyminen paikoille, jossa on käyttöhenkilöstöä.

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että akku voidaan kytkeä irti helposti tavoitettavalla tähän tarkoitukseen tarkoitetulla laitteella.

3.5.2 Tulipalovaara

Sen mukaan, mitä vaaroja valmistaja on ennakoinut konetta käytettäessä syntyvän, kone on varustettava, jos se mittojen puolesta on mahdollista:

― joko helposti tavoitettavaan paikkaan sijoitetulla palosammuttimella

― tai kiinteällä palonsammutusjärjestelmällä.

3.5.3 Pöly-, kaasu- tai muista päästöistä aiheutuvat vaarat

Jos on tällaisia vaaroja, 1.5.13 kohdassa esitetyt keruulaitteet voidaan korvata muilla keinoin, esimerkiksi sumutteella sitomalla.

Liitteessä olevan 1.5.13 kohdan toinen ja kolmas kohta ei koske koneita, joiden päätoiminta on tuotteiden ruiskuttaminen.

3.6 Opasteet ja ohjeet

3.6.1 Ohjekilvet ja varoitusmerkit

Koneessa on oltava käyttöä, säätöä ja huoltoa koskevat merkinnät tai ohjetaulut kaikissa tarpeellisissa paikoissa, jotta alttiina olevien henkilöiden terveys ja turvallisuus varmistetaan. Ne on valittava, suunniteltava ja rakennettava helposti havaittaviksi ja pysyviksi.

Jollei yleisillä teillä liikkumisesta annetuissa määräyksissä toisin määrätä, päältä ajettavassa koneessa on oltava seuraavat laitteet:

― äänimerkinantolaite alttiina olevien henkilöiden varoittamiseksi,

― ilmoitettujen käyttöolosuhteiden mukainen valomerkinantojärjestelmä, esimerkiksi jarruvalot, peruutusvalot ja pyörivät varoitusvalot. Jälkimmäinen vaatimus ei koske konetta, joka on tarkoitettu ainoastaan maanalaiseen työhön ja jossa ei ole sähkövoimaa.

Kauko-ohjattu kone, joka tavanomasissa käyttöolosuhteissa aiheuttaa henkilöille iskujen tai puristumisen vaaran, on varustettava tarkoituksenmukaisilla, koneen liikkeistä ilmoittavilla välineillä, tai välineillä, jotka suojaavat alttiina olevia näiltä vaaroilta. Sama koskee konetta, jonka käyttöön liittyy jatkuva edestakainenliike ja jossa kuljettajalla ei ole suoraa näkyvyyttä koneen taakse.

Kone on rakennettava siten, ettei kaikkia varoitus- ja merkinantolaitteita voida vahingossa tehdä toimimattomiksi. Jos turvallisuuden vuoksi on olennaista, nämä laitteet on varustettava niiden oikean toiminnan tarkistusmahdollisuudella ja niiden vikaantumisen on oltava käyttäjän selkeästi havaittavissa.

Jos koneen tai sen työkalujen liike on erityisen vaarallista, kone on varustettava kilvillä, jotka varoittavat lähestymästä konetta, kun se on toiminnassa; kilpien on oltava luettavissa riittävältä etäisyydeltä koneen läheisyydessä oleskelemaan joutuvien turvallisuuden varmistamiseksi.

3.6.2 Merkinnät

Täydennetään 1.7.3 kohdassa asetettuja vähimmäisvaatimuksia seuraavasti:

― nimellisteho ilmaistuna kilowatteina (kW);

― tavallisimman kokoonpanon massa ilmaistuna kiloina (kg) ja tarvittaessa:

― suurin sallittu valmistajan ilmoittama kiinnityskoukun vetokuormitus newtoneina (N),

― suurin sallittu valmistajan ilmoittama pystysuora kuormitus kiinnityskoukussa newtoneina (N).

3.6.3 Ohjekirja

Ohjekirjassa on 1.7.4 kohdassa asetettujen vähimmäisvaatimuksien lisäksi oltava seuraavat tiedot:

a) Koneen aiheuttamasta tärinästä ilmoitetaan joko todellinen arvo tai vastaavan koneen mittaustuloksista laskettu arvo seuraavasti:

― käsiin kohdistuvan kiihtyvyyden painotettu tehollisarvo, jos se ylittää 2,5 m/s2; jos kiihtyvyys ei ylitä 2,5 m/s2, tämä on mainittava;

― kehoon (jalat tai lantio) kohdistuvan kiihtyvyyden painotettu tehollisarvo, jos se ylittää 0,5 m/s2; jos kiihtyvyys ei ylitä 0,5 m/s2, tämä tulee mainita.

Jos ei sovelleta yhdenmukaistettuja standardeja, tärinä on mitattava käyttäen kyseiselle koneelle sopivinta mittausmenetelmää.

Valmistajan on ilmoitettava, missä käyttöolosuhteissa mittaukset on tehty ja mitä menetelmiä mittauksissa on käytetty.

b) Jos koneella on useita käyttömahdollisuuksia sen mukaan, mitä varusteita käytetään, sellaisen peruskoneen, johon vaihdettavat varusteet voidaan liittää, valmistajien ja näiden varusteiden valmistajien on annettava tarpeelliset tiedot, jotta varusteiden turvallinen kiinnitys ja käyttö olisivat mahdollisia.

4 Olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset nostamisesta aiheutuvien erityisten vaarojen poistamiseksi

Kone, johon liittyy nostotoiminnoista aiheutuvia vaaroja ― pääasiassa kuorman putoamisesta ja yhteentörmäyksestä aiheutuvia vaaroja tai nostotoiminnasta aiheutuvia kaatumisvaaroja ― on suunniteltava ja rakennettava siten, että se täyttää seuraavat vaatimukset.

Nostamisen aiheuttamia vaaroja liittyy erityisesti sellaiseen koneeseen, joka on suunniteltu siirtämään ja samanaikaisesti nostamaan yksikkökuormaa. Kuormana voi olla esineitä, raaka-aineita tai tavaroita.

4.1 Yleistä

4.1.1 Määritelmät

a) nostoapuväline:

'nostoapuvälinellä' tarkoitetaan komponenttia tai laitetta, jota ei ole pysyvästi kiinnitetty koneeseen ja joka on sijoitettu koneen ja kuorman väliin tai joka on kiinnitetty kuormaan, jotta siihen voidaan tarttua;

b) irtain nostoapuväline:

'irtaimilla nostoapuvälineellä' tarkoitetaan välinettä, joka auttaa muodostamaan tai käyttämään raksia, kuten silmukkaruuvi, sakkeri, nostorenkaat, rengaspultti;

c) ohjattu taakka:

'ohjatulla taakalla' tarkoitetaan kuormaa, jonka kokonaisliike tapahtuu kiinteiden pisteiden määrittämien jäykkien tai joustavien ohjaimien mukaan;

d) käyttökerroin:

'käyttökertoimella' tarkoitetaan aritmeettista suhdetta valmistajan takaaman suurimman kuorman, jonka apuväline tai kone pystyy kantamaan, ja suurimman sallitun laitteeseen, apuvälineeseen tai koneeseen merkityn työkuorman välillä;

e) testikerroin:

'testikertoimella' tarkoitetaan staattisessa tai dynaamisessa testissä laitteen komponentille, apuvälineelle tai koneelle kohdistetun kuorman aritmeettista suhdetta laitteen komponenttiin, apuvälineeseen tai koneeseen merkittyyn suurimpaan työkuormaan;

f) staattinen testi:

'staattisella testillä' tarkoitetaan testiä, jonka aikana kone tai nostoapuväline ensin tarkastetaan ja sitten koetetaan maksimityökuormalla kerrottuna sopivalla staattisella testikertoimella, ja sitten kone tarkastetaan uudelleen, kun kuomitus on poistettu, ja tällöin varmistetaan, ettei vauriota ole syntynyt;

g) dynaaminen testi:

'dynaamisella testillä' tarkoitetaan testiä, jonka aikana konetta käytetään kaikilla sen mahdollisilla kokoonpanoilla maksimityökuormalla ottaen huomioon koneen dynaaminen käyttäytyminen sen varmistamiseksi, että kone ja turvalaitteet toimivat kunnolla.

4.1.2 Mekaanisten vaarojen torjunta

4.1.2.1 Vakavuuden puutteesta aiheutuvat vaarat

Nostolaite on suunniteltava ja rakennettava siten, että 1.3.1 kohdassa vaadittu vakavuus säilytetään laitetta käytettäessä ja laitteen ollessa pois käytöstä, mukaan lukien kuljetuksen, asennuksen ja purkamisen kaikki vaiheet, samoin kuin ennakoitavien komponenttivaurioiden aikana ja ohjekirjan mukaisesti tehtyjen testien aikana.

Tämän vuoksi valmistajan tai tämän Euroopan talousalueelle sijoittuneen edustajan on käytettävä sopivia varmennuskeinoja; erityisesti moottorikäyttöisille trukeille, joiden nostokyky on yli 1,8 m, valmistajan tai tämän Euroopan talousalueelle sijouttautuneen edustajan on tehtävä tai teetettävä jokaisen trukkityypin osalta tasovakavuustesti tai vastaava testi.

4.1.2.2 Kiskot ja radat

Kone on varustettava laitteilla, jotka vaikuttavat kiskoihin tai ratoihin ja estävät raiteilta suistumisen.

Jos suistuminen kuitenkin tapahtuu näistä laitteista huolimatta tai jos raide tai liikkuva komponentti rikkoutuu, nostolaite on varustettava laitteilla, jotka estävät laitteen, komponentin tai kuorman putoamisen tai koneen kaatumisen.

4.1.2.3 Mekaaninen lujuus

Koneiden, nostoapuvälineiden ja irrotettavien komponenttien on kestettävä niihin käytön aikana, ja mahdollisesti myös, kun niitä ei käytetä, valmistajan ilmoittamissa asennus- ja käyttöolosuhteissa ja kaikissa asiaankuuluvissa kokoonpanoissa kohdistuvat kuormitukset ottaen tarvittaessa huomioon ilmastolliset tekijät ja henkilöiden aiheuttamat voimat. Tämän vaatimuksen on täytyttävä myös kuljetuksen, kokoonpanon ja purkamisen aikana.

Kone ja nostoapuvälineet on suunniteltava ja rakennettava siten, että estetään väsymisestä tai kulumisesta aiheutuva vaurio ottaen huomioon niiden käyttötarkoitus.

Käytetyt materiaalit on valittava valmistajan tarkoittaman käyttöympäristön mukaan ottaen erityisesti huomioon korroosio, kuluminen, iskut, kylmähauraus ja vanheneminen.

Nostolaitteet ja -apuvälineet on suunniteltava ja rakennettava kestämään staattisten kokeiden ylikuorma ilman pysyvää vauriota tai näkyvää vikaa. Laskelmassa on otettava huomioon staattisen testikertoimen arvot, jotka on valittu, jotta voidaan varmistaa riittävä turvallisuustaso; yleensä voidaan kertoimille käyttää seuraavia arvoja:

a) Käsikäyttöiset nostolaitteet ja nostoapuvälineet: 1,5;

b) Muut nostolaitteet: 1,25.

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että se läpäisee vahingoittumatta dynaamiset testit, jotka tehdään käyttäen maksimikuormaa kerrottuna dynaamisella testikertoimella. Tämä dynaaminen testikerroin valitaan siten, että taataan riittävä turvallisuustaso; yleensä kerroin on 1,1.

Dynaamiset testit on tehtävä sellaiselle koneelle, joka on valmis otettavaksi käyttöön tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Yleensä testit tehdään valmistajan ilmoittamalla nimellisnopeudella. Jos koneen hallintajärjestelmä sallii useita samanaikaisia liikkeitä (esimerkiksi pyöriminen ja kuorman siirto), testit on tehtävä epäedullisimmissa olosuhteissa, toisin sanoen yleensä yhdistämällä kyseiset liikkeet.

4.1.2.4 Köysipyörät, telat, ketjut tai köydet

Köysipyörien, telojen ja pyörien on oltava halkaisijaltaan niihin asennettavien köysien tai ketjujen kokoon sopivia.

Telat ja pyörät on suunniteltava, rakennettava ja asennettava siten, että niissä olevat köydet ja ketjut voivat kelautua putoamatta niiltä.

Suoraan kuorman nostamiseen tai tukemiseen käytettävissä köysissä ei saa olla pleissauksia muualla kuin päätteissä (punonnat sallitaan kuitenkin sellaisissa laitteissa, jotka on suunniteltu säännöllisesti muutettaviksi käyttötarpeiden mukaan). Täydellisten köysien ja niiden päätteiden yhdistelmillä käyttö kerroin valitaan siten, että varmistetaan riittävä turvallisuustaso, yleensä kerroin on 5.

Nostoketjujen käyttökerroin valitaan siten, että taataan riittävä turvallisuustaso, yleensä kerroin on 4.

Valmistajan tai tämän Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on tehtävä tai teetettävä jokaiselle suoraan kuorman nostamiseen käytettävälle köysi- tai ketjutyypille sekä köysipäätteille asianmukaiset testit todentaakseen, että riittävä käyttökerroin on saavutettu.

4.1.2.5 Irtaimet nostoapuvälineet

Nostoapuvälineet on mitoitettava väsymisen ja vanhenemisen suhteen ottaen huomioon työjaksojen lukumäärä oletetun ja määritellyn käyttöiän aikana määritellyn sovellutuksen käyttöolosuhteissa.

Lisäksi:

a) teräsköysien ja köysipäätteiden yhdistelmien käyttökerroin valitaan siten, että saavutetaan riittävä turvallisuustaso. Tämä kerroin on yleensä 5. Köysissä ei saa olla pleissejä tai silmukoita muualla kuin päätteissä;

b) kun käytetään hitsatuista lenkeistä valmistettuja ketjuja, lenkkien on oltava lyhyttä lenkkityyppiä. Kaikkien ketjutyyppien käyttökerroin valitaan siten, että varmistetaan riittävä turvallisuustaso: tämä kerroin on yleensä 4;

c) tekstiiliköysien tai -raksien käyttökerroin riippuu materiaalista, valmistusmenetelmistä, mitoista ja käytöstä. Tämä kerroin valitaan siten, että varmistetaan riittävä turvallisuustaso, yleensä kerroin on 7, jos käytetyt materiaalit ovat erittäin hyvälaatuisia ja käytetty valmistusmenetelmä on sopiva käyttötarkoitukseen. Jos näin ei ole, kerroin asetetaan yleensä korkeammaksi, jotta varmistetaan vastaava turvallisuustaso;

Tekstiiliköysissä ja -rakseissa ei saa olla solmuja, liitoksia tai pleissauksia lukuun ottamatta raksin päätettä, ellei kyseessä ole päätön nostovyö.

d) kaikkien niiden metalliosien käyttövarmuuskerroin, jotka muodostavat raksin tai joita käytetään sen kanssa, valitaan siten, että varmistetaan riittävä turvallisuustaso: tämä kerroin on yleensä 4;

e) monihaaraisten raksien nostokyky määritellään ottaen huomioon heikoimman haaran turvallisuuskerroin, haarojen lukumäärä ja muuntokerroin, joka riippuu ripustuksen nostokulmista;

f) valmistajan tai tämän Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on tehtävä tai teetettävä jokaiselle a, b, ja d kohdassa tarkoitetulle komponenttityypille asianmukaiset testit todentaakseen, että riittävä käyttökerroin on saavutettu.

4.1.2.6 Liikkeiden hallinta

Liikkeiden hallintalaitteiden on toimittava siten, että kone, johon ne on asennettu, pysyy turvallisessa tilassa:

a) kone on suunniteltava siten tai varustettava sellaisilla laitteilla, että koneen osien liikkeiden amplitudi pysyy määritellyissä rajoissa. Tällaisten laitteiden toimintaa on, jos mahdollista, edellettävä varoitus;

b) jos useita kiinteitä tai kiskoilla kulkevia koneita voidaan ohjata samanaikaisesti samassa tilassa ja tästä aiheutuu törmäysvaara, koneet on suunniteltava ja rakennettava siten, että yhdistetään järjestelmät niin, että vältetään tämä vaara;

c) nostolaitteiden mekanismit on suunniteltava ja rakennettava siten, että kuormat eivät voi valua vaarallisesti tai pudota vapaasti ja odottamattomasti edes energiansyötön osittaisen tai täydellisen katkoksen sattuessa tai kun käyttäjä lopettaa koneen käytön;

d) tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ei saa olla mahdollista laskea kuormaa pelkästään kitkajarrun varassa, paitsi niissä koneissa, joiden toiminta vaatii niiden toimimisen tällä tavoin;

e) tartuntalaitteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että kuormien tahaton irtoaminen tartuntalaitteista vältetään.

4.1.2.7 Kuormien käsittely

Koneen ohjaustila on sijoitettava siten, että varmistetaan paras mahdollinen näkyvyys

osien liikeratoihin, jotta vältetään mahdolliset törmäykset henkilöihin tai laitteisiin tai muihin koneisiin, jotka saattavat olla toiminnassa samaan aikaan ja saattavat aiheuttaa vaaran.

Kiinteät koneet, joilla on ohjatut taakat, on suunniteltava ja rakennettava siten, että estetään taakan tai vastapainon törmääminen alttiina olevaan.

4.1.2.8 Ukonilmasta aiheutuvat vaarat

Käytön aikana ukkossuojausta tarvitsevat koneet on varustettava järjestelmällä, joka johtaa sähkövaraukset maahan.

4.2 Muita kuin käsikäyttöisiä koneita koskevet erityiset vaatimukset

4.2.1 Hallintajärjestelmä

4.2.1.1 Ohjaustila

Myös ei-liikkuvia koneita koskevat 3.2.1 kohdassa asetetut vaatimukset.

4.2.1.2 Istuin

Myös ei-liikkuvia koneita koskevat 3.2.2 kohdan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa sekä 3.2.3 kohdassa asetetut vaatimukset.

4.2.1.3 Hallintalaitteet

Nostolaitteen tai sen varusteiden liikkeitä ohjaavien laitteiden on palattava vapaa-asentoonsa heti, kun käyttäjä on irrottanut otteensa. Jos osittaisella tai täydellisellä liikkeellä ei ole kuorman törmäysvaaraa, mainitut laitteet voidaan korvata hallintalaitteilla, joilla saadaan aikaan automaattiset pysäytykset ennalta valituille tasoille käyttäjän pitämättä jatkuvasti kiinni hallintalaitteesta.

4.2.1.4 Kuormituksen valvonta

Koneet, joiden suurin sallittu hyötykuorma on vähintään 1 000 kg tai joiden kaatumismomentti on vähintään 40 000 Nm, on varustettava laitteilla, jotka varoittavat kuljettajaa ja estävät kuorman vaaralliset liikeet: [ Merkitty kohta oikaistu (v. 1995), alkuperäinen sanamuoto kuului: on varustettava varoittavat kuljettajaa ja laitteilla, jotka estävät kuorman vaaralliset liikeet: ]

― kun nostolaitetta ylikuormitetaan

― joko ylitetyn enimmäiskuorman vuoksi tai

― ylitetyn kuorman aiheuttaman momentin vuoksi,

― kun kaatumisvaaraan johtavat nostetusta kuormasta aiheutuvat momentit ylittyvät.

4.2.2 Köysin ohjattu laite

Nosto-, lasku-, sekä nosto- ja laskuköydet on varustettava vastapainolla tai laitteella, joka tekee mahdolliseksi jatkuvan köyden jännityksen säädön.

4.2.3 Alttiina olevien riskit. Ohjaustilaan ja huoltokohtiin pääsy

Koneet, joissa on ohjattu taakka, ja koneet, joiden kuorman tuet liikkuvat selvästi määrätyllä reitillä, on varustettava laitteilla, jotka estävät alttiina olevien henkilöiden vaarantumisen.

Kone, joka liikkuu kiinteiden pysähdystasojen välillä ja jolla käyttäjät pääsevät nostotasolle kuormaamaan tai varmistamaan kuormaa, on suunniteltava ja rakennettava siten, että estetään nostotason hallitsematon liikkuminen erityisesti lastaamisen tai purkamisen aikana.

4.2.4 Käyttötarkoitukseen soveltuvuus

Kun kone saatetaan markkinoille tai otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön, valmistajan tai tämän Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on toteuttamalla tai teettämällä aiheelliset toimenpiteet varmistettava, että käyttövalmiit joko käsikäyttöiset tai voimakäyttöiset nostolaitteet ja koneet voivat toimia turvallisesti käyttötarkoituksensa mukaisesti. Näitä toimenpiteitä toteutettaessa on otettava huomioon koneen staattiset ja dynaamiset ominaisuudet.

Jos konetta ei voida koota valmistajan alueella tai tämän Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan tiloissa, nämä vastaavat toimenpiteet on toteutettava käyttöpaikalla. Muuten toimenpiteet voidaan toteuttaa joko valmistajan tiloissa tai käyttöpaikalla.

4.3 Merkinnät

4.3.1 Ketjut ja köydet

Jokaisessa yksittäisessä nostoketjussa, nostoköydessä tai nostovyössä, joka ei ole kokoonpanon osa, on oltava merkintä, tai jos tämä ei ole mahdollista, laatta tai kiinteä rengas, joissa on oltava valmistajan tai tämän Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite sekä vastaavan todistuksen numero.

Todistuksessa on oltava yhdenmukaistetuissa standardeissa vaaditut merkinnät tai, jos standardeja ei ole, ainakin seuraavat tiedot:

― valmistajan tai tämän Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan nimi;

― tapauksen mukaan valmistajan tai tämän edustajan osoite Euroopan talousalueella;

― ketjun tai köyden kuvaus seuraavin tiedoin:

― nimelliskoko;

― rakenne;

― valmistusmateriaali;

― materiaaliin käytetty metallurginen erikoiskäsittely;

― mahdollisessa testauksessa käytetty standardi;

― ketjun tai köyden suurin sallittu nostokuorma. Erikseen määriteltyjä käyttötarkoituksia varten voidaan antaa erilaisia nostokuorman arvoja.

4.3.2 Nostoapuvälineet

Jokaisessa nostoapuvälineessä on oltava seuraavat tiedot:

― tiedot valmistajasta;

― tiedot raaka-aineesta (esimerkiksi kansainvälinen luokitus), jos tätä tietoa tarvitaan yhteensopivuutta varten;

― tiedot suurimmasta sallitusta nostokuormasta;

― CE-merkintä.

Jos nostoapuväline koostuu sellaisista osista kuin teräsköydet tai köydet, joihin on mahdotonta tehdä merkintää, ensimmäisessä kohdassa mainitut tiedot on esitettävä apuvälineeseen pysyvästi kiinnitetyssä kilvessä tai vastaavassa.

Tietojen on oltava helposti luettavissa ja sijoitettuna paikkaan, josta ne eivät katoa työstön, kulumisen tai muun syyn takia ja jossa ne eivät vaaranna apuvälineen lujuutta.

4.3.3  Koneet

Jokaisessa koneessa on 1.7.3 kohdassa mainittujen vähimmäismerkintöjen lisäksi oltava helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla tehdyt nimelliskuormaa koskevat merkinnät:

i) selvästi koodaamattomassa muodossa laitteessa itsessään koneesta, jossa vain yksi arvo on mahdollinen;

ii) jos nimelliskuorma riippuu koneen käyttötilanteesta, jokainen käyttöpaikka on varustettava kuormakilvellä, jossa on tiedot jokaisen koneen käyttötilanteen nimelliskuormista mieluiten kaavakuvan tai kuormitustaulukon muodossa.

Jos kone on varustettu sellaisella kuormauslaitteella, johon ihmiset voivat päästä ja johon liittyy putoamisvaara, kone on varustettava selvällä ja pysyvällä henkilönoston kieltävällä varoituksella. Tämän varoitusmerkinnän on oltava nähtävissä jokaisesta paikasta, josta kuormauslaitteeseen pääsy on mahdollista.

4.4. Ohjekirja

4.4.1  Nostoapuvälineet

Jokaisen nostoapuvälineen tai jokaisen kokonaisuutena myytävän nostoapuväline-erän mukana on oltava ohjekirja, jossa on ainakin seuraavat tiedot:

― tavanomaiset käyttöolosuhteet;

― käyttö-, kokoonpano- ja huolto-ohjeet;

― käyttörajoitukset (erityisesti niiden nostoapuvälineiden osalta, jotka eivät voi olla 4.1.2.6 e kohdan mukaiset).

4.4.2 Koneet

Ohjekirjassa on 1.7.4 kohdassa mainittujen lisäksi oltava seuraavat tiedot:

a) koneen tekniset tiedot ja erityisesti

― 4.3.3 ii) kohdassa kuvattu kuormitustaulukko, jos tarpeen,

― tukiin tai ankkurointeihin kohdistuvat voimat ja ajoradan ominaisuudet,

― tarvittaessa vastapainon määrittely ja asennus;

b) ajo- ja huoltopäiväkirjan sisältö, jollei ajo- ja huoltopäiväkirjaa ole toimitettu laitteen mukana;

c) käyttöohje, erityisesti toimenpiteet silloin, kun käyttäjän suora näköyhteys kuormaan puuttuu;

d) tarpeelliset ohjeet koetusten tekemiseen ennen ensimmäistä käyttöönottoa niille koneille, joita ei koota valmistajan tiloissa käyttövalmiiksi.

5  Maanalaiseen työhön tarkoitettuja koneita koskevat olennaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset

Maanlaiseen työhön tarkoitettu kone, on suunniteltava ja rakennettava siten, että se täyttää seuraavat vaatimukset:

5.1  Vakavuuden puutteesta aiheutuvat vaarat

Konekäyttöiset kattotuet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne säilyttävät tarkoitetun suuntansa liikkuessaan ja etteivät ne luista ennen tai samalla kun ne tulevat kuorman alaiseksi tai sen jälkeen, kun kuormitus on poistettu. Yksittäiset hydrauliset tuet on varustettava ankkurointipisteillä ylälevyä varten.

5.2 Liikkuminen

Konekäyttöisten kattotukien on sallittava alttiina olevien henkilöiden vapaa liikkuminen.

5.3  Valaistus

Ei noudateta 1.1.4 kohdan kolmannen kohdan vaatimuksia.

5.4  Hallintalaitteet

Raiteita pitkin kulkevassa koneessa kiihdytykseen ja jarrutukseen käytettyjen hallintalaitteiden on toimittava käsikäyttöisesti. Pakkokäyttöinen hallintalaite voi kuitenkin olla jalkakäyttöinen.

Konekäyttöisten kattotukien hallintalaitteet on suunniteltava ja järjestettävä siten, että siirron aikana käyttäjät on suojattu suojakatoksella. Hallintalaitteet on suojattava vahingossa tapahtuvaa vapautumista vastaan.

5.5  Pysäytys

Itseliikkuvat raiteilla kulkevat maanalaiseen työhön käytettävät koneet on varustettava pakkokäyttöisellä hallintalaitteella, joka vaikuttaa koneen liikkumista säätelevään hallintajärjestelmään.

5.6  Palovaara

Koneen helposti syttyvien osien osalta 3.5.2 kohdan toinen luetelmakohta on pakollinen.

Maanalaiseen työhön tarkoitetun koneen jarrujärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei se synnytä kipinöitä tai tulipaloja.

Lämpövoimamoottorilla varustetut maanlaiseen työhön tarkoitetut koneet saa varustaa vain sellaisella polttomottorilla, jossa käytetään polttoainetta, jolla on alhainen haihtumispaine ja joka ei mahdollista sähkölähteestä peräisin olevaa sytytystä.

5.7  Pöly-, kaasu- ja muista päästöstä aiheutuvat vaarat

Polttomoottoreiden pakokaasut eivät saa olla suunnattuja ylöspäin.

6  Olennaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset henkilöiden nostamisesta tai siirtämisestä aiheutuvien erityisten vaarojen välttämiseksi

Henkilöiden nostamisesta tai siirtämisestä johtuvia vaaroja aiheuttava kone on suunniteltava siten, että se vastaa jäljempänä esitettyjä vaatimuksia.

6.1  Yleistä

6.1.1  Määritelmä

Tässä luvussa ''korilla'' tarkoitetaan laitetta, johon henkilö asettuu nostettavaksi, laskettavaksi tai siirrettäväksi.

6.1.2  Mekaaninen lujuus

Edellä 4 luvussa määritellyt käyttökertoimet eivät ole riittäviä henkilöiden nostamiseen tai siirtämiseen tarkoitetuille koneille, ja ne on yleensä kaksinkertaistettava. Korin lattia on suunniteltava ja rakennettava siten, että siinä on riittävästi tilaa ja että se on riittävän luja valmistajan määrittämälle henkilöiden enimmäismäärälle ja suurimmalle sallitulle kuormalle.

6.1.3  Muulla tehon lähteellä kuin ihmisvoimalla toimivien laitteiden kuormituksen valvonta

Edellä 4.2.1.4 kohdan vaatimuksia sovelletaan suurimman sallitun kuorman määrästä riippumatta. Tämä vaatimus ei koske konetta, jonka valmistaja voi osoittaa, ettei ylikuormituksen tai kaatumisen vaaraa ole.

6.2  Hallintalaitteet

6.2.1

Jos muista turvallisuusvaatimuksista ei muuta johdu, sovelletaan seuraavia ratkaisuja:

Yleensä kori on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen sisällä olevilla henkilöillä on käytössään hallintalaitteet ylös- ja alaspäin suuntautuvaa liikkumista varten ja tarvittaessa korin siirtämiseksi vaakasuorasti koneen suhteen.

Käytön aikana näiden hallintalaitteiden on oltava ensisijaisia samaa liikettä ohjaavien muiden laitteiden suhteen lukuun ottamatta hätäpysäytyslaitteita.

Näiden liikkeiden hallintalaitteiden on oltava pakkokäyttöisiä paitsi kiinteiden pysähdystasojen välillä liikkuvassa koneessa.

6.2.2

Jos henkilöiden nostamiseen tai siirtämiseen tarkoitettua konetta voidaan siirtää silloin kun kori on muussa kuin lepoasennossa, kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että korissa oleva henkilö tai henkilöt voivat estää koneen siirtämisestä aiheutuvat vaarat.

6.2.3

Henkilöiden nostamiseen tai siirtämiseen tarkoitettu kone on suunniteltava, rakennettava tai varustettava siten, ettei korin liiallinen nopeus aiheuta vaaraa.

6.3  Korista putoamisen vaarat

6.3.1

Jos edellä 1.5.15 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet eivät ole riittäviä, kori on varustettava tarpeellisella määrällä riittävän lujia kiinnityspisteitä putoamissuojainten kiinnittämiseksi ottaen huomioon mahdollisesti koria käyttävien henkilöiden lukumäärä.

6.3.2

Lattiassa tai katossa mahdollisesti olevien luukkujen tai sivuovien avautumissuunnan on oltava sellainen, että niiden odottamattoman avautumisen yhteydessä putoaminen ei ole mahdollista.

6.3.3

Nostamiseen tai siirtämiseen tarkoitettu kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että korin lattia ei kallistu edes liikkeen aikana siten, että korissa oleville henkilöille aiheutuu putoamisvaaraa.

Korin lattian on oltava liukastumista estävä.

6.4 Korin putoamis- tai kaatumisvaarat

6.4.1

Henkilöiden nostamiseen tai siirtämiseen tarkoitettu kone on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei kori pääse putoamaan tai kaatumaan.

6.4.2

Korin tai sitä kuljettavan koneen kiihdyttäminen tai jarruttaminen käyttäjän ohjaamana tai turvalaitteen aiheuttamana valmistajan määrittämällä suurimmalla kuormalla ja nopeudella ei saa aiheuttaa vaaraa alttiina oleville henkilöille.

6.5  merkinnät

Tarvittaessa korissa on oltava asianmukaiset olennaiset merkinnät turvallisuuden varmistamiseksi.

Liite  2

A. Koneen EY-vaatimustenmukaisuus-

vakuutuksen sisältö1)

1) Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin alkuperäiset ohjeet (katso 7 § ja tämän päätöksen liitteessä 1 olevaa 1.7.4. (b) kohtaa) ja sen on oltava kirjoitettu joko koneella tai tekstaten suuraakkosin. Sen mukana on oltava käännös yhdellä sen maan virallisista kielistä, jossa konetta aiotaan käyttää. Käännös on tehtävä samojen edellytysten mukaisesti kuin käyttöohjeiden käännös.

2) Toiminimi ja täydellinen osoite; edustajan on ilmoitettava myös valmistajan toiminimi ja osoite;

3) Koneen kuvaus (esimerkiksi merkki, tyyppi, sarjanumero).

4) Turvakomponentin kuvaus (esimerkiksi merkki, tyyppi, mahdollinen sarjanumero).

EY-vaatimustenmukaisusvakuutuksessa on oltava seuraavat tiedot:

― valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueella sijoittautuneen edustajan nimi ja täydellinen osoite2);

― kuvaus koneesta3);

― tieto kaikista asiaa koskevista säännöksistä, jotka kone täyttää;

― tarvittaessa ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite sekä EY-tyyppitarkastustodistuksen numero;

― tarvittaessa sen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite, jolle tekninen rakennetiedosto on toimitettu 12 §:n 1 kohdan mukaisesti;

― tarvittaessa sen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite, joka on suorittanut 12 §:n 2) kohdan mukaisen tarkastuksen;

― tarvittaessa viittaus yhdenmukaistettuihin standardeihin;

― tarvittaessa tieto käytetyistä kansallisista standardeista ja eritelmistä;

― sen henkilön yksilöinti, jolla on valmistajan tai valmistajan edustajan antama allekirjoitusvaltuus.

B. Valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan antaman vakuutuksen sisältö (8 § 2 momentti)

Tämän päätöksen 8 §:n 2 momentissa tarkoitetussa vakuutuksessa on oltava seuraavat tiedot:

― valmistajan tai edustajan nimi ja osoite;

― kuvaus koneesta tai koneenosista;

― tarvittaessa ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite sekä EY-tyyppitarkastustodistuksen numero;

― tarvittaessa sen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite, jolletiedosto on toimitettu 12 §:n 1) kohdan mukaisesti;

― tarvittaessa sen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite, joka on suorittanut 12 §:n 2 kohdan mukaisen tarkastuksen;

― tarvittaessa viittaus yhdenmukaistettuihin standardeihin;

― ilmoitus, että 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua konetta ei oteta käyttöön ennen kuin koneesta, johon se liittyy, on annettu tämän päätöksen määräysten mukainen vaatimustenmukaisuusvakuutus;

― allekirjoittajan yksilöinti.

C. Erikseen markkinoille saatettujen turvakomponenttien EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen sisältö1)

EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on oltava seuraavat tiedot:

― valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (2);

― kuvaus turvakomponentista 4); ― turvakomponentin turvatoimista, jollei se käy selvästi ilmi kuvauksesta:

― tarvittaessa ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite sekä EY-tyyppitarkastustodistuksen numero;

― tarvittaessa sen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite, jolle tekninen tiedosto on toimitettu 12 §:n 1 momentin kohdan 1 mukaisesti;

― tarvittaessa sen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite, joka on suorittanut 12 §:n 1 momentin kohdan 2 mukaisen tarkastuksen;

― tarvittaessa viittaus yhdenmukaistettuihin standardeihin; ― tarvittaessa tieto käytetyistä kansallisista standardeista ja eritelmistä; ― sen henkilön yksilöinti, jolla on valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan antama allekirjoitusvaltuus.

Liite 3

EY-vaatimustenmukaisuusmerkintä

EY-vaatimustenmukaisuusmerkintä koostuu kirjaimista ''CE'' seuraavalla tavalla kirjoitettuna:

― Jos CE-merkintää pienennetään tai suurennetaan, on noudatettava edellä esitetyn asteikon sijoitetun kirjoitustavan suhteita.

― CE-merkinnän eri osien on oltava pystysuunnassa suurinpiirtein samansuuruiset, ei kuitenkaan alle 5 mm. Tästä vähimmäiskoosta voidaan poiketa pienten koneiden osalta.

Liite 4

TYYPPITARKASTUKSEEN KUULUVAT KONEET JA TURVAKOMPONENTIT

A. KONEET

1. Puun tai vastaavien materiaalien ja lihan tai vastaavien materiaalien työstämiseen tarkoitetut (yksi- tai moniteräiset) pyörösahat.

1.1 Työstön aikana paikallaan pysyvällä terällä varustetut sahat, joissa on kiinteä pöytä ja tykappele syötetään käsin tai joissa on irroitettava syöttölaite.

1.2 Työstön aikana paikallaan pysyvällä terällä varustetut sahat, joissa on käsikäyttöinen edestakaisin liikkuva sahauspöytä tai -kelkka.

1.3 Työstön aikana paikallaan pysyvällä terällä varustetut sahat,joissa on rakenteellisena osana mekaaninen syöttölaite ja panostus ja poisto tapahtuu käsin.

1.4 Työstön aikana siirtyvällä terällä varustetut sahat, joissa on mekaaninen syöttölaite ja panostus tai poisto tapahtuu käsin.

2. Puuntyöstöön tarkoitetut käsisyöttöiset oikohöylät.

3. Puuntyöstöön tarkoitetut yhdeltä puolelta työstävät tasohöylät, joissa työkappale syötetään tai poistetaan käsin.

4. Puun tai vastaavien materiaalien ja lihan tai vastaavien materiaalien työstämiseen tarkoitetut vannesahat, joissa on kiinteä tai liikkuva pöytä ja vannesahat, joissa on liikkuva kelkka, joissa työkappele syötetään tai poistetaan käsin.

5. Puun tai vastaavien materiaalien työstöön tarkoitetut 1―4 ja 7 kohdan mukaisista koneista kootut yhdistelmäkoneet.

6. Puuntyöstöön tarkoitetut käsisyöttöiset monikaraiset tapituskoneet.

7. Puun tai vastaavien materiaali työstöön tarkoitetut käsisyöttöiset pystyjyrsinkoneet.

8. Moottorisahat.

9. Kylmänä tapahtuvaan metallintyöstöön tarkoitetut puristimet sekä särmäyspuristimet, joissa aines syötetään tai poistetaan käsin ja joiden liikkuvien osien liike saattaa ylittää 6 mm ja nopeus saattaa ylittää 30 mm/s.

10. Muovin ruisku- ja painevalukoneet, joissa aines syötetään tai poistetaan käsin.

11. Kumin ruisku- tai painevalukoneet, joissa aines syötetään tai poistetaan käsin.

12. Seuraavantyyppiset maanalaiseen työhön tarkoitetut koneet:

― kiskoilla kulkevat koneet, veturit ja jarruvaunut;

― hydrauliset konekäyttöiset kattotuet;

― polttomoottorit, jotka on tarkoitettu maan alla käytettäviin koneisiin.

13. Talousjätteen keräämiseen tarkoitetut käsinlastattavat autot, joissa on puristusmekanismi.

14. Liitteessä 1 olevassa 3.4.7 kohdassa tarkoitetut irroitettavat nivelvoimansiirtoakselit ja niiden suojukset.

15. Autonostimet.

16. Henkilöiden nostamiseen tarkoitetut laitteet, joihin liittyy vaara pudota yli kolmen metrin korkeudesta.

17. Ilotutlitusvälineiden valmistamiseen tarkoitetut koneet.

B. TURVAKOMPONENTIT

1. Sähköiseen tunnistukseen perustuvat laitteet, jotka on suunniteltu erityisesti havaitsemaan henkilöitä heidän turvallisuutensa varmistamiseksi kuten koskettamatta toimivat turvalaitteet, tuntomatot, sähkömagneettiset tunnistuslaitteet

2. Logiikkayksiköt, jotka varmistavat kaksinkäsin käytettävien hallintalaitteiden turvatoiminnot.

3. Automaattiset liikkuvat suojukset, jotka on tarkoitettu kohtien 9, 10 ja 11 mukaisten koneiden suojaukseen.

4. Kaatumisen varalta asennetut suojarakenteet (ROPS)

5. Putoavien esineiden varalta asennetut suojarakenteet (FOPS)

Liite 5

Tässä liitteessä koneella tarkoitetaan joko ''konetta'' sellaisena kuin se on määritelty 2 §:n 1 ja 2 momentissa tai ''turvakomponettia'' sellaisena kuin se on määritelty 2 §:n 3 momentissa.

1) Laitos tai laboratorio katsotaan toimivaltaiseksi, jos se täyttää asiaa koskevissa yhdenmukaistetuissa standardeissa asetetut arviointiperusteet.

VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS

1. EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus on menettely, jolla valmistaja tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautunut edustaja vakuuttaa, että markkinoille saatettava kone täyttää kaikki sitä koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset.

2. EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen allekirjoittaminen antaa valmistajalle tai valmistajan Euroopan talousalueellesijoittautuneelle edustajalle oikeuden kiinnittää CE-merkintä koneeseen.

3. Ennen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laatimista valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on varmistauduttava siitä ja kyettävä takaamaan se, että jäljempänä luetellut asiakirjat ovat nyt ja tulevaisuudessa hänen käytettävissään minkä tahansa tarkastuksen varalta.

a) Tekninen rakennetiedosto, jossa on

― koneen yleispiirustus ja siihen liittyvät ohjauspiirien piirustukset;

― täydelliset yksityiskohtaiset piirustukset laskelmineen, testaustuloksineen ja muine tietoineen, joita tarvitaan tarkastettaessa, onko kone olennaisten turvallisuusvaatimusten mukainen;

― luettelo:

― tämän päätöksen olennaisista vaatimuksista;

― standardeista, ja

― muista teknisistä eritelmistä, joita on käytetty koneen suunnittelussa;

― selostus menetelmistä, joita on sovellettu koneesta johtuvien vaaratekijöiden poistamiseksi;

― niin haluttaessa toimivaltaiselta laitokselta tai laboratoriolta1) saadut tekniset selosteet tai todistukset;

― jos koneen vakuutetaan olevan sitä koskevan yhdenmukaistetun standardin mukainen, tekniset selosteet, joista ilmenevät tulokset testeistä, jotka valmistajan valinnan mukaan hän itse on suorittanut tai suorituttanut toimivaltaisella laitoksella tai laboratoriolla1);

― koneen ohjekirja;

b) Sarjatuotteiden osalta ne toimenpiteet, jotka pannaan täytäntöön sen varmistamiseksi, että kone pysyy tämän päätöksen säännösten mukaisena.

Valmistajan on suoritettava komponenteille, tarvikkeille ja valmiille koneille tarpeelliset tutkimukset tai testit määrittääkseen, kelpaako kone suunnittelunsa ja rakenteensa puolesta turvallisesti asennettavaksi ja käyttöön otettavaksi.

Jos asiakirjoja ei kyetä esittämään toimivaltaisen kansallisen viranomaisen pyytäessä niitä asiallisin perustein, sitä voidaan pitää riittävänä perusteena epäillä vastaako kone tämän päätöksen vaatimuksia.

4.a) Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen ei tarvitse olla jatkuvasti käytettävissä, mutta ne on voitava koota ja esittää sellaisen määräajan kuluessa, joka on oikeassa suhteessa niiden tärkeyteen. Asiakirjoissa ei tarvitse olla yksityiskohtaisia suunnitelmia tai muita erityistietoja koneen valmistuksessa käytetyistä osakokoonpanoista, jos niiden tietäminen ei ole olennaista tärkeimpien turvallisuusvaatimustenmukaisuuden todentamisessa.

b) Edellä 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat on säilytettävä ja pidettävä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten saatavilla vähintään 10 vuotta koneen tai viimeisen sarjavalmisteena valmistetun kappaleen valmistuspäivästä.

c) Edellä 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, koneen ohjekirjaa lukuun ottamatta, on laadittava jollakin Euroopan talousalueella olevan valtion virallisista kielistä.

Liite 6

Tässä liitteessä ''koneella'' tarkoitetaan joko ''konetta'' sellaisena kuin se on määritelty 2 §:n 1 ja momentissa tai ''turvakomponettia'' sellaisena kuin se on määritelty 2 §:n 3 momentissa.

TYYPPITARKASTUS

1. EY-tyyppitarkastus on menettely, jolla ilmoitettu laitos toteaa ja varmentaa, että koneen mallikappale täyttää tämän päätöksen sitä koskevat säännökset.

2. Valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on tehtävä koneen yhden mallikappaleen EY-tyyppitarkastusta koskeva hakemus yhdelle ilmoitetulle laitokselle.

Hakemuksessa on oltava:

― valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite sekä koneen valmistuspaikka;

― tekninen tiedosto, jossa on ainakin:

― koneen yleispiirustus ja siihen liittyvät ohjauspiirien piirustukset;

― täydelliset yksityiskohtaiset piirustukset laskelmineen, testaustuloksineen ja muine tietoineen, joita tarvitaan tarkastettaessa, onko kone olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukainen;

― selostus tavoista, joita on käytetty koneesta johtuvien vaaratekijöiden välttämiseksi, sekä luettelo käytetyistä standardeista;

― koneen ohjekirja;

― sarjavalmisteiden osalta valmistuksessa käytetyt toimenpiteet, jotka pannaan täytäntöön sen varmistamiseksi, että kaikki valmistetut koneet ovat tämän päätöksen säännösten mukaisia.

Hakemuksen mukana on oltava suunniteltua tuotantoa edustava kone tai, tietyissä tapauksissa, tieto siitä missä kone voidaan tarkastaa.

Edellä tarkoitettuissa asiakirjoissa ei tarvitse olla yksityiskohtaisia suunnitelmia tai muita erityistietoja koneen valmistukseen käytetyistä osakokoonpanoista, jos niiden tietäminen ei ole olennaista tärkeimpien turvallisuusvaatimustenmukaisuuden todentamisessa.

3. Ilmoitetun laitoksen on tehtävä EY-tyyppitarkastus jäljempänä esitetyllä tavalla:

― sen on tarkastettava tekninen rakennetiedosto sen asiasisällön ja toimitetun koneen vastaavuuden todentamiseksi;

― koneen tarkastuksen aikana laitoksen on:

a) varmistauduttava, että kone on valmistettu teknisen rakennetiedoston mukaisesti ja että sitä voidaan käyttää turvallisesti sille tarkoitetuissa työskentelyolosuhteissa;

b) varmistauduttava, että jos standardeja on käytetty, niitä on sovellettu oikein;

c) tehtävä tarvittavat tarkastukset ja testit sen tarkastamiseksi, että kone on sitä koskevien olennaisten vaatimusten mukainen.

4. Jos mallikappale vastaa sitä koskevia säännöksiä, laitoksen on laadittava EY:n tyyppitarkastustodistus, joka on annettava hakijalle. Tässä todistuksessa on todettava tarkastuksen perusteella tehdyt päätelmät ja kaikki sitä annettaessa ehkä asetetut ehdot, ja todistuksen mukaan on liitettävä hyväksytyn mallikappaleen yksilöimiseksi tarvittavat selostukset ja piirustukset.

EFTA:n valvontaviranomainen, EY:n komissio, sopimusvaltiot ja muut hyväksytyt laitokset voivat saada jäljennöksen todistuksesta ja, perustellusta pyynnöstä, teknisestä rakennetiedostosta ja tehtyjä tarkastuksia ja testejä koskevista selosteista.

5. Valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on toimitettava ilmoitetulle laitokselle tiedot kaikista, pienistäkin muutoksista, jotka hän on tehnyt tai suunnittelee tekevänsä koneeseen, jota tarkastuksessa ollut kone edustaa. Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava edellä tarkoitetut muutokset ja ilmoitettava valmistajalle tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneelle edustajalle, pysyykö EY-tyyppitarkastustodistus voimassa.

6. Laitoksen, joka kieltäytyy antamasta EY-

tyyppitarkastustodistusta, on ilmoitettava tästä muille ilmoitetuille laitoksille. Laitos, joka peruuttaa EY-tyyppitarkastustodistuksen, on ilmoitettava tästä sille sopimusvaltiolle, joka sen on ilmoittanut. Edellä tarkoitetun sopimusvaltion on puolestaan ilmoitettava tämä ja tehdyn päätöksen perustelut muille sopimusvaltioille, EFTA:n valvontaviranomaiselle ja EY:n komissioille.

7. EY-tyyppitarkastusmenettelyä koskevat asiakirjat ja kirjeenvaihto on laadittava sen valtion virallisella kielellä, jossa ilmoitetun laitoksen toimipaikka on, tai muulla laitoksen hyväksymällä kielellä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.