1109/1994

Jos maataloutta harjoittavalla luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä tai maataloutta yhdessä harjoittavilla puolisoilla on vuoden 1993 lopussa ollut maatalouteen kohdistuvaa tai maataloutta harjoittavan verotusyhtymän osakkaalla yhtymän maatalouteen kohdistuvaa 149 §:n 4 momentissa tarkoitettua pitkäaikaista velkaa vähintään 280 000 markkaa, edellä tarkoitetusta maatalouden tulosta tehdään verovelvollisen vaatimuksesta vuosilta 1995―1999 toimitettavissa verotuksissa ylimääräinen vähennys ( sopeutumisvähennys ).

Sopeutumisvähennyksen enimmäismäärä on sen myöntämisvuosilta yhteensä 50 prosenttia 280 000 markkaa ylittävästä velan määrästä. Jos vuodelta 1993 toimitetussa verotuksessa verovelvollisen tai puolisoiden yhteenlaskettu muiden kuin maa- ja metsätalouden veronalaisten varojen määrä kuitenkin ylittää 1 000 000 markkaa, ylimenevä määrä vähennetään sopeutumisvähennyksen enimmäismäärästä. Verovuonna tehtävän vähennyksen määrä saa olla enintään 25 prosenttia vähennyksen enimmäismäärästä, kuitenkin enintään maatalouden jaettavan yritystulon määrä. Vähennys tehdään maatalouden jaettavan yritystulon ansiotulo-osuudesta ja sen ylittävältä osalta pääomatulo-osuudesta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna velkana pidetään myös ennen 1 päivää toukokuuta 1994 otettua velkaa, jos velka kohdistuu maatilan tai sen osan hankintaan, jota koskeva luovutuskirja tai luovutusta tarkoittava esisopimus on tehty vuonna 1993.

Sopeutumisvähennystä koskeva vaatimus on esitettävä ennen siltä verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä, jota vaatimus koskee.

Jos maatila myydään vapaaehtoisella kaupalla vuosien 1995―2000 aikana, verovelvollinen menettää oikeuden vuosilta 1995―1999 toimitettavissa verotuksissa myönnettyyn sopeutumisvähennykseen. Verotoimisto oikaisee näiltä vuosilta toimitetut verotukset noudattaen soveltuvin osin, mitä verotuslaissa säädetään veronoikaisusta. Veronoikaisu voidaan tehdä, vaikka sen edellytykset puuttuvat.

Tässä pykälässä tarkoitettuna velkana ei pidetä velkaa, jossa velkojana on verovelvollisen isä tai äiti joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa.

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän valtionverotuksessa vahvistetut tappiot verovuotta 1993 edeltäneiltä verovuosilta vähennetään valtionverotuksen verovuoden ansiotulosta ja sen ylittävältä osalta pääomatulosta. Valtionverotuksessa vahvistettua maatilatalouden tappiota vähennetään kuitenkin ensin enintään määrä, joka vastaa verovuoden ansiotuloon ja pääomatuloon sisältyvän maatalouden jaettavan yritystulon, josta on vähennetty verovuosilta 1995―1999 myönnettävä sopeutumisvähennys, ja metsätalouden metsävähennyksen, menovarauksen ja metsätulon tulonhankkimismenojen vähentämisen jälkeisen pääomatulon tai maatilatalouden tuloverolain 11 §:n mukaisen metsätalouden puhtaan tulon sekä veronalaisen hankintatyön arvon yhteismäärää.

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän kunnallisverotuksessa vahvistetut tappiot verovuotta 1993 edeltäneiltä verovuosilta vähennetään kunnallisverotuksen verovuoden tulosta. Muun kiinteistötulolähteen kuin maatilan tappioita ei kuitenkaan voida vähentää. Liiketulolähteen ja ammattitulolähteen tappiota vähennetään enintään määrä, joka vastaa kunnallisverotuksen verovuoden tuloon sisältyvän elinkeinotulon ansiotulo-osuuden määrää. Maatilatalouden tappiota vähennetään enintään kunnallisverotuksen verovuoden tuloon sisältyvän maatalouden ansiotulo-osuuden, josta on vähennetty verovuosilta 1995―1999 myönnettävä sopeutumisvähennys, ja maatilatalouden tuloverolain 11 §:n mukaisen metsätalouden puhtaan tulon sekä veronalaisen hankintatyön arvon yhteismäärä.