1063/1994

Annettu Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1994

Verohallituksen päätös ennakonpidätyksessä vuonna 1995 noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallitus on 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 4 §:n 3 momentin nojalla määrännyt:

1 §

Ennakonpidätystä toimitettaessa vuonna 1995 on palkkana pidettävät luontoisedut arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus
2 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat

a) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa)

Asunto valmistunut: Edun arvo mk/kk
ennen vuotta 1984 290 mk + 28,50 mk neliömetriltä
vuosina 1984-1991 300 mk + 34,40 mk neliömetriltä
vuonna 1992 tai myöhemmin 300 mk + 35,20 mk neliömetriltä

b) Muu Suomi

Asunto valmistunut: Edun arvo mk/kk
ennen vuotta 1961 240 mk + 22,00 mk neliömetriltä
vuosina 1961-1975 260 mk + 22,20 mk neliömetriltä
vuosina 1976-1983 260 mk + 23,40 mk neliömetriltä
vuosina 1984-1991 260 mk + 29,30 mk neliömetriltä
vuonna 1992 tai myöhemmin 260 mk + 31,10 mk neliömetriltä

Laissa aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä.

3 §

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

4 §

Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 §:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 4,30 mk neliömetriltä kuukaudessa.

5 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 13,10 mk neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 9,10 mk neliömetriltä kuukaudessa.

6 §

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 1,80 mk neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

7 §

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 385,00 mk kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 130,00 mk kuukaudessa

8 §

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha- arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista.

Autotallietu
9 §

Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha- arvo on pääkaupunkiseudulla 245,00 mk ja muun Suomen alueella 165,00 mk kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 165,00 mk ja muun Suomen alueella 125,00 mk kuukaudessa.

Ravintoetu
10 §

Ravintoedun arvo on 22,00 mk ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrä on vähintään 22,00 mk ja enintään 35,00 mk. Jos välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrä alittaa 22,00 mk tai ylittää 35,00 mk, edun arvona pidetään mainittua määrää.

11 §

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemisliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

12 §

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 16,50 mk ateriaa kohden.

Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 18,70 mk ateriaa kohden.

13 §

Enintään 35,00 markan nimelliarvoisen, useampaan kuin kahteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 22,00 mk. Nimellisarvoltaan yli 35,00 markan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Täysihoitoetu
14 §

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 1 650,00 mk kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 1 550,00 mk kuukaudessa yhteishuoneessa.

15 §

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 44,00 mk päivää kohden tai enintään 990,00 mk kuukaudessa.

Autoetu
16 §

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, palkansaajan saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden (ensirekisteröinti Suomessa) perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti:

a) Ikäryhmä A (vuosina 1993–1995 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,8 % auton uushankintahinnasta lisättynä 11 markalla tai 77 pennillä kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,7 % auton uushankintahinnasta lisättynä 500 markalla tai 33 pennillä kilometriltä.

b) Ikäryhmä B (vuonna 1992 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,5 % auton uushankintahinnasta lisättynä 1150 markalla tai 77 pennillä kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 500 markalla tai 33 pennillä kilometriltä.

Ikäryhmissä A ja B perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta.

Kuukausikohtainen arvo Ajopäiväkirjan tai muun luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo
mk/kk perusarvo mk/kk kilometrikohtainen arvo + p/km
c) Ikäryhmä C (ennen vuotta 1992 käyttöönotetut autot)
I autoluokka, moottorin iskutilavuus enintään 1 300 cm3
– vapaa autoetu 1 730 550 79
– auton käyttöetu 1 170 550 41
II autoluokka, moottorin iskutilavuus enintään 1 600 cm3 2 060 720 89
– vapaa autoetu
– auton käyttöetu 1 420 720 47
III autoluokka, moottorin iskutilavuus enintään 2 000 cm3 2 700 1 040 111
– vapaa autoetu
– auton käyttöetu 2 000 1 040 64
IV autoluokka, moottorin iskutilavuus yli 2 000 cm3 3 400 1 380 135
– vapaa autoetu
– auton käyttöetu 2 560 1 380 79

Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä.

17 §

Jos kilometrikohtaista arvoa käytettäessä luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli 30 000 kilometriä, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä 16 §:ssä tarkoitetusta perusarvosta.

18 §

Ikäryhmissä A ja B edun arvon prosenttiosuutta laskettaessa uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä ohjevähittäismyyntihintaa vähennettynä 20 000 markalla. Saatu prosenttiosuus pyöristetään lähinnä alempaan 50 markkaan.

19 §

Ikäryhmissä A ja B autoon hankitut lisävarusteet tavanomaisia talvipyöriä ja autopuhelinta lukuunottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä.

Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 4 000 mk. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä ohjevähittäishintaa.

20 §

Ikäryhmään C kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan rekisteriotteeseen merkityn moottorin iskutilavuuden perusteella.

21 §

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

22 §

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

23 §

Autoedun raha-arvoa on korotettava 1 900,00 markalla kuukaudessa tai 127 pennillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

24 §

Edellä 16 §:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:

– ajon alkamis- ja päättymisajankohta,

– ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,

– matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,

– matkan pituus,

– ajon tarkoitus ja

– auton käyttäjä.

Puhelinetu
25 §

Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 140,00 mk kuukaudessa.

Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 100,00 mk kuukaudessa.

Käyvän arvon soveltaminen
26 §

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.

Voimaantulo
27 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995 ja sitä sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 1995.

Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1994

Pääjohtaja
Jukka Tammi

Ylitarkastaja
Merja Hartikka-Simula

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.