443/1994

Annettu Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1994

Oikeusministeriön päätös yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen vahvistamisesta annetun oikeusministeriön päätöksen muuttamisesta

Oikeusministeriö on asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun lain (496/58) 2 §:n nojalla, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 28 päivänä helmikuuta 1992 annetussa laissa (197/92), yleisenä asianajajayhdistyksenä olevaa Suomen Asianajajaliittoa kuultuaan

kumonnut 24 päivänä huhtikuuta 1959 yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen vahvistamisesta annetun oikeusministeriön päätöksen (191/59) 33 §:n sellaisena kuin se on 2 päivänä maaliskuuta 1992 annetussa päätöksessä (203/92), sekä

muuttanut 24 §:n 1 momentin, 30-32 §:n, 35 §:n 2 momentin, 47 §:n 1 momentin, 52 a §:n 1 momentin, näistä 30 § ja 31 § sekä 47 §:n 1 momentti ja 52 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 2 päivänä maaliskuuta 1992 annetussa päätöksessä (203/92) sekä 35 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 21 päivänä lokakuuta 1961 annetussa päätöksessä (502/61), ja

lisännyt 5 §:ään uuden 3 momentin, jolloin 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, sekä 47 §:ään uuden 2 momentin, jolloin 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:

5 §

Henkilö, jolla jossain muussa Euroopan talousalueen valtiossa on asianajajan toimen harjoittamisen ammattipätevyys, voidaan ottaa jäseneksi, mikäli hän on suorittanut Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisten tutkintotodistusten tunnustamisesta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1622/93) mainittua kelpoisuuskoetta vastaavan Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan toimeenpaneman tutkinnon, joka antaa kelpoisuuden oikeustieteen kandidaatin tutkintoa vaativaan tehtävään, ja asianajajista annetun lain 3 §:n 2 momentissa (31/93) tarkoitetun kokeen.


24 §

Tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on viimeistään seuraavan maaliskuun aikana jätettävä tilintarkastajille.


30 §

Jäsen ja passiivinen jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle jäsenmaksut, jotka valtuuskunta hallituksen esityksestä päättää. Maksun suuruus voidaan erikseen vahvistaa itsenäisesti asianajoa harjoittavien ja apulaisina toisen palveluksessa toimivien asianajajien sekä passiivisten jäsenten osalta, mutta tulee se olla samaan ryhmään kuuluvien kohdalta yhtä suuri. Itsenäisesti asianajoa harjoittavat ja apulaisina toimivat asianajajat voidaan jakaa valtuuskunnan hallituksen esityksestä hyväksymien perusteiden mukaan alaryhmiin. Samaan alaryhmään kuuluvien kesken tulee maksun olla yhtä suuri.

31 §

Jos liitto on perustanut 2 §:n 3 momentissa mainittuja rahastoja, valtuuskunta voi hallituksen esityksestä velvoittaa jäsenen suorittamaan rahastolle maksuja, joiden suuruuden valtuuskunta vahvistaa ja on tällöin vastaavasti noudatettava, mitä maksun suuruuden määräämisestä 30 §:n mukaan on voimassa.

32 §

Jos erityistä aihetta on, liiton hallitus voi vapauttaa asianajajan tai passiivisen jäsenen suorittamasta osaksi tai kokonaan jäsenmaksua ja 31 §:ssä tarkoitettua maksua.

35 §

Kun riitapuoli on liiton toimistoon antanut 1 momentissa mainitun kirjelmän, tulee hallituksen viivytyksettä toimittaa vastapuolelle kappale kirjelmästä, jolloin välimiesmenettelystä 23 päivänä lokakuuta 1992 annetun lain (967/92) 12 §:ssä tarkoitettu kirjallinen ilmoitus on katsottava tehdyksi.

47 §

Kurinpitolautakunta käsittelee kurinpitoasiat. Niitä ovat

1) liiton hallituksen asianajajiin kohdistuvan valvonnan yhteydessä lautakunnalle siirtämät asiat, jos valvonnan perusteella on aihetta epäillä, että asianajaja on menetellyt asianajajista annetun lain 7 §:ssä mainitulla tavalla moitittavasti;

2) oikeuskanslerin vaatimuksesta johtuvat asiat;

3) tuomioistuimen oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:n nojalla ilmoittamat asiat; ja

4) asianajajan oman päämiehen kantelusta johtuvat asiat.

Asia tulee vireille siitä lukien, kun asianajajaa koskeva ilmoitus on kirjallisena tullut liiton toimistoon taikka julkisesti esitetystä asianajajaa koskevasta epäilyksestä on saatu tieto. Pääsihteeri ratkaisee ryhdytäänkö ilmoitusta käsittelemään kurinpito- vai valvonta-asiana.


52 a §

Kurinpitolautakunnan on annettava vuosittainen kertomus, jossa tilastotietojen lisäksi lyhyesti selostetaan periaatteellisesti merkittävien kurinpitoasioiden vaiheet ja ratkaisun perusteet tarpeellisin osin. Kertomukseen voidaan ottaa muitakin tietoja kurinpitoasioista ja niiden käsittelystä sekä tilastotietoja hallituksen toimenpiteistä asianajajien valvonnassa.



Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1994.

Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1994

Oikeusministeri
Anneli Jäätteenmäki

Vanhempi hallitussihteeri
Heikki Liljeroos

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.