318/1994

Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994

Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/40) 19 §:n 1 kohta,

sellaisena kuin se on 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (318/79), sekä

muutetaan 16 ja 21 a § sekä 4-7 luku, lukuun ottamatta kuitenkaan 7 luvun 73 §:ää, joka siirretään 7 luvun 61 §:ksi,

sellaisina kuin ne ovat, 21 a § mainitussa 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa ja 4-7 luku niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen, seuraavasti:

16 §

Perintöverotusta toimitettaessa pesän varoihin on lisättävä:

1) lahja, joka perintökaaren mukaan on otettava huomioon perinnönjaossa; ja

2) muu lahja, jonka perillinen tai testamentinsaaja on saanut perinnönjättäjältä kahden viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän kuolemaa ja joka ei ole 19 §:n 2 tai 3 kohdan nojalla lahjaverosta vapaa.

Perintöverosta vähennetään 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa se lahjavero, joka aikaisemmin on suoritettu, ja se leimavero, joka on maksettu kiinteistön lainhuutoa haettaessa, jollei sitä ole aikaisemmin vähennetty lahjaverosta.

21 a §

Ennakkotiedon lahjaverotuksesta antaa sen veropiirin verotoimisto, jonka alueella varallisuuden luovuttaja asuu.

Ennakkotiedon voivat hakea sekä luovuttaja että luovutuksensaaja. Ennakkotieto annetaan siitä, onko luovutuksesta suoritettava lahjaveroa, sekä suoritettavan veron perusteista ja määrästä. Ennakkotietohakemus on käsiteltävä kiireellisenä.

Lainvoiman saanutta ennakkotietoa on hakijan sitä vaatiessa noudatettava sitovana, jos luovutus tapahtuu kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ennakkotieto tuli lainvoimaiseksi.

4 luku

Verotus ja muutoksenhaku

22 §

Perintöverotuksen toimittaa sen veropiirin verotoimisto, jonka alueella perinnönjättäjä kuollessaan vakinaisesti asui.

Jos omaisuus siirtyy kahdelle tai useammalle henkilölle siten, että se toisen oikeuden lakattua siirtyy toiselle, myöhemmän saajan verotuksen toimittaa kuitenkin sen veropiirin verotoimisto, jonka alueella edellinen saaja asuu tai kuollessaan asui.

23 §

Lahjaverotuksen toimittaa sen veropiirin verotoimisto, jonka alueella lahjanantaja asui verovelvollisuuden alkaessa.

24 §

Jos 22 tai 23 §:n säännöksiä ei voida soveltaa, perintö- tai lahjaverotuksen toimittaa sen veropiirin verotoimisto, jonka alueella veronalainen varallisuus verovelvollisuuden alkaessa suurimmalta osaltaan oli, tai jollei varallisuus ollut Suomessa, sen veropiirin verotoimisto, jonka alueella verovelvollinen veroa määrättäessä asuu.

25 §

Perintöverotus toimitetaan perinnönjättäjän jäämistöstä laaditun perukirjan ja, jos perinnönjako on jo toimitettu, lisäksi jakokirjan perusteella.

Edellä 22 §:n 2 momentissa mainituissa tapauksissa on verotusta toimitettaessa otettava huomioon myös edellisen haltijan tai osuutta rasittavan oikeuden haltijan jäämistöstä laadittu perukirja.

Verotoimisto voi kuolinpesän osakkaan ennen verotuksen toimittamista tekemästä hakemuksesta lykätä perintöverotuksen toimittamisen määräajaksi, kuitenkin enintään vuodeksi perukirjan verotoimistolle jättämiselle säädetyn ajan päättymisestä, jos hakemuksen tueksi esitetään painavia syitä. Tällaisena syynä on muun muassa pidettävä perinnönjaon toimittamista pesässä, johon sisältyvän maatilan tai muun yrityksen toimintaa jatketaan kuolinpesän tai sen osakkaiden lukuun, kun kysymyksessä ei ole kuolinpesän kokonaisvaroihin nähden vähäinen varallisuuserä.

26 §

Perintöverotuksen toimittamista varten on sen, jonka tulee perintökaaren 20 luvun säännösten nojalla ilmoittaa pesä, annettava kehotuksetta perukirja. Edellä 22 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa on annettava myös edellisen haltijan tai osuutta rasittavan oikeuden haltijan jäämistöstä laadittu perukirja.

Perintöverotuksen toimittamista varten on verovelvollisen kuitenkin annettava veroilmoitus, jos perinnönjättäjä ei kuollessaan asunut Suomessa tai jos velvollisuus suorittaa perintöveroa muissa kuin 22 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa alkaa myöhemmin kuin 5 §:ssä säädetään. Jos verovelvollinen ei asu Suomessa, velvollinen antamaan veroilmoituksen on se, jolla on kuolinpesä hallussaan.

27 §

Lahjaverotuksen toimittamista varten on lahjansaajan annettava kehotuksetta lahjaveroilmoitus.

Jos lahjasta ei ole 19 §:n nojalla suoritettava veroa, veroilmoitusta ei ole annettava, ellei sitä erikseen vaadita.

28 §

Perukirjassa on mainittava, kuka pesänhoitajana ottaa vastaan perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja.

Perukirjassa on myös mainittava, onko perilliselle tai testamentinsaajalle annettu sellaista omaisuutta, joka 16 §:n mukaan on otettava lukuun perintöveroa määrättäessä, ja tällaisen omaisuuden laatu ja arvo.

Verohallitus antaa tarkemmat määräykset siitä, mitä asiakirjoja verotuksen toimittamista varten on annettava. Verohallitus voi myös määrätä, että perintö- tai lahjaverotusta varten annettavat tiedot tulee antaa verohallituksen vahvistamaa lomaketta käyttäen.

29 §

Perukirja on annettava asianomaiselle verotoimistolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Jos verotoimisto havaitsee, että perunkirjoituksen toimittaminen on laiminlyöty, voi verotoimisto ilmoittaa siitä käräjäoikeudelle.

30 §

Veroilmoitus on annettava asianomaiselle verotoimistolle kolmen kuukauden kuluessa verovelvollisuuden alkamisesta.

31 §

Verotoimisto toimittaa perintö- ja lahjaverotuksen. Verotoimisto myös oikaisee havaitsemansa 40 tai 41 §:ssä tarkoitetun virheen.

Verotus katsotaan toimitetuksi sinä päivänä, jona verotoimisto on käsitellyt asian. Verotuksen toimittamispäivän tulee ilmetä verotusasiakirjoista.

Verotusta toimitettaessa voidaan ottaa huomioon myös ne tiedot ja asiakirjat, jotka ovat verotoimiston käytettävissä muun kuin tässä laissa tarkoitetun verotuksen toimittamista varten.

Verotettavan perintöosuuden tai lahjan arvo vahvistetaan täysin tuhansin markoin siten, että ylimenevät markat jätetään ottamatta huomioon, ja vero mahdollisine veronkorotuksineen määrätään täysin markoin siten, että ylimenevät pennit jätetään määräämättä.

32 §

Kuolinpesän osakas, erityisjälkisäädöksen saaja ja eloonjäänyt puoliso, silloinkin kun tämä ei ole kuolinpesän osakas, sekä näiden lailliset edustajat, perunkirjoituksen toimittajat ja se, joka on ilmoittanut pesän tai hoitaa sitä, samoin kuin lahjanantaja ja -saaja ovat velvolliset verotoimiston, lääninveroviraston tai verohallituksen asianomaisen virkamiehen tai valtionasiamiehen kehotuksesta antamaan kaikki pesää tai lahjaa koskevat tiedot ja selvitykset sekä esittämään tarkastettaviksi kaikki pesää tai lahjaa koskevat asiakirjat.

33 §

Verotus on toimitettava huolellisesti ja ottaen huomioon sekä valtion että verovelvollisen edun.

34 §

Jos perukirjaa tai veroilmoitusta ei ole annettu tai sitä ei voida panna oikaistunakaan verotuksen perusteeksi, on verotus toimitettava arvioimalla (arvioverotus).

Arvioverotus sillä perusteella, että perukirjaa tai veroilmoitusta ei ole annettu, voidaan toimittaa 10 vuoden kuluessa perintö- tai lahjaverovelvollisuuden alkamisesta.

35 §

Jos perintö- tai lahjaverotusta toimitettaessa harkitaan verotuksen toimittamista arvioimalla tai muun olennaisen poikkeaman tekemistä perukirjaan tai veroilmoitukseen, on 26 tai 27 §:ssä tarkoitetulle ilmoittamisvelvolliselle tai pesänhoitajalle, mikäli mahdollista, varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi ennen verotuksen toimittamista.

36 §

Veroa on korotettava (veronkorotus):

1) jos sellainen verovelvollinen, jonka velvollisuutena on antaa perukirja, veroilmoitus tai muu tieto tai asiakirja, on ilman hyväksyttävää syytä laiminlyönyt antaa perukirjan, veroilmoituksen tai muun säädetyn tiedon tai asiakirjan oikeassa ajassa taikka antanut ne olennaisesti vaillinaisina, enintään 20 prosentilla ja, jos hän säädetyn kehotuksen todistettavasti saatuaankin on ilman hyväksyttävää estettä jättänyt velvollisuutensa kokonaan tai osittain täyttämättä, vielä enintään 20 prosentilla; sekä

2) jos verovelvollinen on tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta antanut asiatiedoiltaan olennaisesti väärän perukirjan, veroilmoituksen tai muun säädetyn tiedon tai asiakirjan, enintään kaksinkertaiseksi.

Veronkorotus voidaan määrätä sellaisellekin verovelvolliselle, joka ei ole ollut 26 §:n mukaan ilmoittamisvelvollinen mutta jonka on katsottava ilmeisesti olleen tietoinen perukirjan, veroilmoituksen tai muun tiedon virheellisyydestä.

Jos 1 momentissa tarkoitettu virheellisyys on koskenut vain tiettyä perinnön, testamentin tai lahjan osaa, on veronkorotus määrättävä vain tämän osan aiheuttamasta veron lisääntymisestä.

37 §

Kun verotoimisto on toimittanut verotuksen, on sille, jolle on maksuunpantu perintö- tai lahjaveroa, lähetettävä verolippu ja annettava selvitys verotuksen perusteista sekä ohjeet siitä, miten verotukseen voidaan hakea muutosta.

Jos verovelvollisen osoitetta tai olinpaikkaa ei tiedetä, toimitetaan häntä koskevat 1 momentissa mainitut asiakirjat 28 §:n 1 momentissa tarkoitetulle pesänhoitajalle.

38 §

Jos perintöverotuksen toimittamisen jälkeen kuolinpesään ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on perintökaaren 20 luvun 10 §:ssä tarkoitettu täydennys- tai oikaisukirja annettava verotoimistolle kuukauden kuluessa sen laatimisesta.

Kun perintöverotus toimitetaan veroilmoituksen nojalla, on uusista varoista ja veloista annettava verotoimistolle veroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun niitä on ilmaantunut pesään.

Jos perintö- tai lahjaverotuksen perusteet ovat verotuksen toimittamisen jälkeen muutoin muuttuneet, on se verovelvollinen, jonka perintö- tai lahjaveron määrä nousisi, kuuden kuukauden kuluessa sanotusta syystä tiedon saatuaan velvollinen ilmoittamaan asiasta verotoimistolle, jollei joku muu osakas tai lahjansaaja jo ole sellaista ilmoitusta tehnyt.

39 §

Edellä 38 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa verotus voidaan toimittaa uudelleen 10 vuoden kuluessa perintö- tai lahjaverovelvollisuuden alkamisesta ja noudattaen muutoin soveltuvin osin, mitä 40 ja 41 §:ssä säädetään.

Jos purkavin ehdoin saadun omaisuuden saaja ehdon täyttyessä joutuu luovuttamaan omaisuuden viiden vuoden kuluessa siitä, kun hän sen sai, on aikaisemmin maksettu vero palautettava 41 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Verovelvollisen on tehtävä tätä koskeva ilmoitus verotoimistolle kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden luovuttamisesta.

40 §

Jos verovelvolliselle laskuvirheen tai siihen verrattavan erehdyksen vuoksi taikka sen johdosta, että asiaa ei ole joltakin osalta tutkittu, on hänen sitä aiheuttamattaan jäänyt panematta säädetty vero tai osa siitä, on verotus oikaistava, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu (veronoikaisu verovelvollisen vahingoksi).

Jos verottamatta jääminen on tapahtunut sen takia, että verovelvollinen tai muu ilmoitusvelvollinen on antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän perukirjan tai veroilmoituksen taikka muun tiedon tai asiakirjan, on veronoikaisua tehtäessä veroa lisäksi korotettava siten kuin 36 §:ssä säädetään.

Veronoikaisu verovelvollisen vahingoksi voidaan tehdä perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisvuotta seuraavien kahden vuoden kuluessa. Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa oikaisu voidaan kuitenkin tehdä verotuksen toimittamisvuotta seuraavien viiden vuoden kuluessa.

Ennen oikaisun tekemistä verovelvolliselle on, mikäli mahdollista, varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa.

41 §

Jos verovelvolliselle on virheen johdosta pantu liikaa veroa, on verotus oikaistava, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu (veronoikaisu verovelvollisen hyväksi).

Veronoikaisu verovelvollisen hyväksi voidaan tehdä perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisvuotta seuraavien viiden vuoden kuluessa.

42 §

Verotuksen oikaisulautakunta ratkaisee verotusta koskevat 43 §:ssä tarkoitetut oikaisuvaatimukset.

Verotoimisto voi kuitenkin ratkaista verovelvollisen tekemän 43 §:ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen silloin, kun esitetty vaatimus hyväksytään.

43 §

Verovelvollinen tai valtionasiamies saa hakea muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta kirjallisella oikaisuvaatimuksella, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu. Muutosta ei kuitenkaan saa hakea 25 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen.

Oikaisuvaatimus tehdään sille verotuksen oikaisulautakunnalle, jonka alueella toimitettua verotusta oikaisuvaatimus koskee. Oikaisuvaatimus on toimitettava määräajassa verotoimistoon.

Verovelvollisen on tehtävä oikaisuvaatimus viiden vuoden kuluessa perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisvuotta seuraavan vuoden alusta. Valtionasiamiehen on tehtävä oikaisuvaatimus kuuden kuukauden kuluessa verotuksen toimittamispäivästä.

Veronoikaisua ja muutoksenhakuviranomaisen uudelleen toimitettavaksi palauttamaa verotusta koskevasta verotoimiston päätöksestä saadaan kuitenkin tehdä oikaisuvaatimus edellä säädetyn määräajan estämättä 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jona muutoksenhakuun oikeutettu on saanut päätöksestä tiedon. Valtionasiamiehen määräaika lasketaan päätöksen tekemisestä.

44 §

Edellä 43 §:stä säädetystä poiketen 21 a §:ssä tarkoitettuun ennakkotietopäätökseen haetaan muutosta valittamalla sen läänin lääninoikeuteen, jonka tuomiopiirissä ennakkotietopäätös on tehty. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa verotoimistoon.

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa ennakkotietopäätöksen tiedoksisaannista. Valtionasiamiehen määräaika lasketaan päätöksen tekemisestä. Ennakkotietoa koskeva valitus on käsiteltävä lääninoikeudessa kiireellisenä.

45 §

Verovelvollinen tai valtionasiamies saa hakea oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen muutosta valittamalla sen läänin lääninoikeuteen, jonka tuomiopiirissä päätös on tehty. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa verotoimistoon.

Verovelvollisen valitusaika on viisi vuotta perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisvuotta seuraavan vuoden alusta. Valtionasiamiehen valitusaika on kuusi kuukautta verotuksen toimittamispäivästä. Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saadaan kuitenkin valittaa tämän määräajan estämättä 60 päivän aikana sen päivän jälkeen, jona muutoksenhakuun oikeutettu on saanut tiedon päätöksestä. Valtionasiamiehen valitusaika lasketaan päätöksen tekemisestä.

46 §

Verotoimiston tulee varata verovelvolliselle valtionasiamiehen tekemästä valituksesta ja valtionasiamiehelle verovelvollisen tekemästä valituksesta tilaisuus vastineen ja tarvittaessa vastaselityksen antamiseen. Valituskirjelmä vastineineen ja vastaselityksineen sekä verotuksen perusteena olevat asiakirjat on lähetettävä viipymättä lääninoikeudelle. Asiakirjoihin on liitettävä jäljennös verotuksen oikaisulautakunnan oikaisuvaatimukseen antamasta päätöksestä sekä verojohtajan lausunto valituksesta.

47 §

Valitus, jonka verovelvollinen tai valtionasiamies tekee lääninoikeudelle ja joka olisi tullut osoittaa oikaisuvaatimuksena verotuksen oikaisulautakunnalle, käsitellään oikaisuvaatimuksena. Valituksen tutkimatta jättämisestä ei tällöin tehdä päätöstä.

48 §

Lääninoikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen 60 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Valtion puolesta on valitusoikeus verotuslaissa tarkoitetulla tarkastusasiamiehellä. Lääninoikeuden ennakkotietoa koskevaan päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.

Valituskirjelmä sekä lääninoikeuden päätös ja selvitys siitä, milloin valittaja on saanut tiedon lääninoikeuden päätöksestä, on 1 momentissa mainitussa ajassa toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu valituskirjelmä voidaan toimittaa myös lääninoikeuteen, jonka on viipymättä lähetettävä se ja asiassa kertyneet asiakirjat korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

49 §

Jos perintö- tai lahjaverotusta koskevassa asiassa, josta on tehty oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle tai haettu muutosta lääninoikeudelta, asia joltakin osaltaan on jäänyt tutkimatta tai verotuksessa on sovellettu vääriä perusteita taikka verotus on muutoin toimitettu olennaisesti väärin, voidaan asia kokonaisuudessaankin palauttaa verotoimistolle tai verotuksen oikaisulautakunnalle uuden verotuksen toimittamista tai päätöksen tekemistä varten.

50 §

Jos verotusta on muutettu toisen verovelvollisen verotukseen vaikuttavalla tavalla, verotoimisto oikaisee veronoikaisuin myös tämän verovelvollisen verotusta muutosta vastaavasti (seurannaismuutos), jollei oikaisun tekeminen ole erityisestä syystä kohtuutonta. Seurannaismuutos voidaan tehdä, vaikka veronoikaisun edellytykset puuttuvat.

Verovelvolliselle on, mikäli mahdollista, ennen oikaisun tekemistä varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.

51 §

Jos viranomainen on oikaisuvaatimukseen tai valitukseen antamallaan päätöksellä määrännyt jonkun verovelvolliseksi tai muuttanut verotusta koskevaa päätöstä, on muutoksen tehneen viranomaisen vahvistettava muutoksen peruste. Jäljennös korkeimman hallinto-oikeuden tai lääninoikeuden edellä tarkoitetusta päätöksestä on lähetettävä lääninoikeudelle ja verotoimistolle. Verotoimisto oikaisee verotuksen edellä tarkoitetun päätöksen perusteella noudattaen soveltuvin osin, mitä veronoikaisusta säädetään.

Jos vero on päätöksen perusteella poistettu tai sitä on alennettu, on asianomaiselle palautettava takaisin liikaa maksettu määrä ja sille säädetty korko maksupäivästä takaisinmaksupäivään.

Jos joku on määrätty verovelvolliseksi tai veroa on päätöksen perusteella korotettu, verovelvolliselle on annettava verolippu ja perittävä maksamaton vero sekä sille edellä 2 momentin nojalla ehkä maksettu korko.

5 luku

Veronkanto, maksuajan pidentäminen ja veronhuojennus

52 §

Vero kannetaan, mikäli sukupolvenvaihdostilanteiden kohdalla ei ole toisin säädetty, yhdessä tai, jos valtiovarainministeriö niin määrää, useammassa erässä ministeriön määräämän ajan kuluessa.

Vero on maksettava, vaikka verotus ei olisikaan saanut lainvoimaa.

53 §

Valtiovarainministeriö voi määräämillään ehdoilla hakemuksesta myöntää osittaisen tai täydellisen vapautuksen perintö- tai lahjaverosta, viivästyskorosta ja jäämämaksusta sekä lykkäyksen vuoksi suoritettavasta korosta. Vapautus voidaan myöntää:

1) jos verovelvollisen veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden johdosta olennaisesti alentunut;

2) jos veron periminen ilmeisesti vaarantaisi maa- tai metsätalouden taikka muun yritystoiminnan jatkuvuuden tai työpaikkojen säilyvyyden; tai

3) jos veron periminen muusta erityisestä syystä olisi ilmeisesti kohtuutonta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen ratkaisee valtiovarainministeriön asemesta verohallitus, jos poistettavaksi pyydetty määrä on enintään 300 000 markkaa. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin ottaa periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.

Jos perintö- tai lahjaveron suorittaminen määräajassa käy verovelvolliselle vaikeaksi, voi veronkantoviranomainen hakemuksesta myöntää veron suorittamisen lykkäystä. Verohallitus voi erityisistä syistä ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Veronkantoviranomainen ja verohallitus myöntävät lykkäyksen valtiovarainministeriön määräämin ehdoin. Valtiovarainministeriö voi niin ikään ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää tällöin lykkäysehdot hakemukseen antamassaan päätöksessä.

Tämän pykälän nojalla annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

54 §

Jos pesäosuuden tai lahjan arvo on verovelvollisuuden alkamisen jälkeen olennaisesti vähentynyt, valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä määräämillään ehdoilla hakemuksesta päättää, että maksetusta verosta on kohtuulliseksi katsottu osa suoritettava verovelvolliselle takaisin tai vastaavasti maksamatta olevaa veron määrää on alennettava.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen ratkaisee valtiovarainministeriön asemesta verohallitus, jos poistettavaksi pyydetty määrä on enintään 300 000 markkaa. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin ottaa periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.

Tämän pykälän nojalla annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

55 §

Perintö- tai lahjaverosta jätetään verovelvollisen verotoimistolle ennen verotuksen toimittamista tekemästä pyynnöstä osa maksuunpanematta, jos:

1) veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä;

2) verovelvollinen jatkaa perintönä tai lahjana saaduilla varoilla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa perintönä tai lahjana saadulla maatilalla tai näin saadussa yrityksessä; ja

3) edellä 1 kohdassa tarkoitetusta maatilasta, muusta yrityksestä tai niiden osasta määrätyn perintö- tai lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 5 000 markkaa.

Maksuunpanematta jätettävän veron osan laskemiseksi tämän lain mukaan määrätystä verosta vähennetään vero, joka perintöosuudesta tai lahjasta olisi määrättävä, jos maatilan maatalousmaa, metsä, rakennukset, rakennelmat, koneet, kalusto ja laitteet samoin kuin muuhun yritykseen kuin maatilaan kuuluvat varat arvostettaisiin verovelvollisuuden alkamista edeltäneeltä vuodelta toimitetussa varallisuusverotuksessa noudatettujen perusteiden mukaan. Näin saatu erotus tai, jos se on suurempi kuin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun perintö- tai lahjaveron 5 000 markan ylimenevä osa, viimeksi mainittu määrä jätetään maksuunpanematta.

Jos verovelvollinen luovuttaa pääosan 1 momentissa tarkoitetusta maatilasta, muusta yrityksestä tai sellaisen osasta ennen kuin viisi vuotta on kulunut perintö- tai lahjaverotuksen toimittamispäivästä, verovelvollisen maksettavaksi pannaan tämän pykälän nojalla maksuunpanematta jätetty vero korotettuna 20 prosentilla.

56 §

Jos maatilasta, muusta yrityksestä tai niiden osasta määrätyn perintö- tai lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on 10 000 markkaa tai enemmän ja jos 55 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut edellytykset ovat olemassa, tämän veron osan maksuaikaa pidennetään verovelvollisen ennen verotuksen toimittamista verotoimistolle tekemästä pyynnöstä.

Vero, jonka maksamiseen on myönnetty pidennystä 1 momentin mukaan, kannetaan yhtä suurina, vähintään 5 000 markan suuruisina vuotuiserinä enintään viiden vuoden aikana sen mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin määrää. Pidennetyltä maksuajalta ei peritä korkoa.

Jos verovelvollinen luovuttaa pääasiallisen osan edellä tarkoitetusta maatilasta, muusta yrityksestä tai sellaisen osasta, verotoimisto määrää kaikki vielä tällöin maksamatta olevat maksuerät kannettaviksi seuraavan kantoerän yhteydessä.

57 §

Edellä 55 ja 56 §:ssä tarkoitetaan maatilan tai muun yrityksen osalla myös vähintään yhtä viidesosaa maatilan tai yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.

6 luku

Erityisiä säännöksiä

58 §

Rangaistus perintö- ja lahjaveron lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä säädetään rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.

59 §

Mikäli ei tässä laissa toisin säädetä, on soveltuvin osin noudatettava, mitä verotuslain 5-19, 40-54 ja 129-143 §:ssä säädetään.

60 §

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

7 luku

Voimaantulo

61 §


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.

Lain 34 §:ää sovelletaan niihin tapauksiin, joissa perintö- tai lahjaverovelvollisuus on alkanut lain tultua voimaan.

Tätä lakia sovelletaan niihin oikaisuvaatimuksiin ja valituksiin, jotka tehdään lain tultua voimaan. Ennen tämän lain voimaantuloa toimitetuissa verotuksissa pidetään 31 §:n 2 momentissa tarkoitettuna verotuksen toimittamispäivänä sitä päivää, jona asia on käsitelty perintöverolautakunnassa.

Perintöverolautakunnalle osoitettuihin hallintomenettelylain (598/82) 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin asia- tai kirjoitusvirhettä koskeviin korjausvaatimuksiin, jotka ovat tulleet vireille ennen tämän lain voimaantuloa ja jotka ovat käsiteltävinä verotoimistossa, sovelletaan, mitä 42 §:ssä säädetään oikaisuvaatimuksen käsittelemisestä.

Ennen tämän lain voimaantuloa veronjärjestelynä vireille tulleisiin, verotoimistossa käsiteltävinä oleviin asioihin sovelletaan, mitä 38 ja 39 §:ssä säädetään.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin, verotoimistossa käsiteltävinä oleviin ennakkotietoa koskeviin hakemuksiin sovelletaan, mitä tässä laissa ennakkotiedosta säädetään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ja lääninoikeuden ennen tämän lain voimaantuloa perintöverolautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi palauttamiin asioihin sovelletaan, mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä säädetään perintöverolautakunnan oikeudesta toimittaa verotus. Uudelleen toimitettavan verotuksen toimittaa kuitenkin verotuksen oikaisulautakunta.

Jos valitusaika tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan on pidempi kuin tässä laissa säädetty vastaava aika, sovelletaan perintöverolautakunnassa ennen tämän lain voimaantuloa käsitellystä perintö- tai lahjaverotuksesta tehtyyn valitukseen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 15/94
VaVM 7/94

Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Ilkka Kanerva

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.