245/1994

Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1994

Asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista

Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §
Koulutusvastuu

Yhteiskuntatieteellisiä tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa ja Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan -nimisessä yksikössä, Joensuun yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Kuopion yliopistossa, Lapin yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa, Vaasan yliopistossa ja Åbo Akademissa.

2 §
Tutkinnot

Yhteiskuntatieteellisiä tutkintoja ovat:

1) kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto;

2) maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto;

3) lisensiaatin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto; ja

4) tohtorin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto.

Tutkintonimikkeet ovat:

1) hallintotieteiden, valtiotieteiden tai yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto;

2) hallintotieteiden, valtiotieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto; sekä

3) hallintotieteiden, valtiotieteiden tai yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan -nimisessä yksikössä suoritettava kandidaatin tutkinto on nimeltään sosionomin tutkinto. Tämän tutkinnon ja siihen johtavien opintojen osalta mainittu yksikkö hoitaa ne tehtävät, jotka jäljempänä säädetään yliopiston hoidettaviksi.

3 §
Opinnot ja niiden mitoitusperuste

Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:

1) eri oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perus-, aine- ja syventäviä opintoja;

2) monitieteisiä opintokokonaisuuksia;

3) yleisopintoja ja kieliopintoja;

4) tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja sekä lisensiaatintutkimus ja väitöskirja; sekä

5) ammatillisia valmiuksia antavia opintoja ja harjoittelua.

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan arvioitua keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4 §
Kandidaatin ja maisterin tutkintojen laajuus ja rakenne

Kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 120 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa kolmessa lukuvuodessa.

Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 160 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa viidessä lukuvuodessa.

Kandidaatin ja maisterin tutkintoa varten kunkin oppiaineen tai oppiaineeseen rinnastettavan kokonaisuuden opinnot järjestetään siten, että

1) perusopintojen laajuus on vähintään 15 opintoviikkoa;

2) aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 35 opintoviikkoa ja kandidaatin tutkinnon pääaineessa aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma; ja

3) syventävien opintojen laajuus yhdessä perus- ja aineopintojen kanssa on vähintään 55 opintoviikkoa ja maisterin tutkinnon pääaineessa syventäviin opintoihin kuuluu lisäksi enintään 20 opintoviikon laajuinen pro gradu -tutkielma.

5 §
Koulutusohjelma

Yliopisto voi järjestää kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa koulutusta myös koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja niiden kehittämiseen.

Koulutusohjelmaan voi 8 tai 10 §:ssä tarkoitettujen pääaineen ja sivuaineen opintojen asemesta sisältyä monitieteisiä opintoja, ammatillisia valmiuksia antavia opintoja ja harjoittelua.

Opiskeleminen maisterin tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa ei estä 2 luvussa tarkoitetun kandidaatin tutkinnon suorittamista.

6 §
Kielitaito

Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoa varten osoittaa saavuttaneensa:

1) vähintään yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

2 luku

Kandidaatin tutkinto

7 §
Kandidaatin tutkinnon tavoitteet

Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1) tutkintoon kuuluvien oppiaineiden tai oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus;

2) tieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmius alan kehityksen seuraamiseen; sekä

3) riittävät viestintätaidot.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen sekä yhteiskunnan käytäntöihin.

8 §
Kandidaatin tutkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava ainakin:

1) pääaineessa perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma;

2) yhdessä sivuaineessa perusopinnot;

3) 6 §:ssä tarkoitetut kieliopinnot.

Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

3 luku

Maisterin tutkinto

9 §
Maisterin tutkinnon tavoitteet

Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon taikka kandidaatin tutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1) yhden oppiaineen tai oppiaineeseen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus sekä muiden tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perusteiden tuntemus;

2) tieteellisten menetelmien hallinta ja valmius soveltaa tieteellistä tietoa;

3) edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun; sekä

4) riittävät viestintätaidot.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen sekä yhteiskunnan käytäntöihin.

10 §
Maisterin tutkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava ainakin:

1) pääaineessa perus-, aine- ja syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma;

2) yhdessä sivuaineessa perusopinnot; ja

3) 6 §:ssä tarkoitetut kieliopinnot.

Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten.

Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

11 §
Opettajankoulutus

Maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä opettajankoulutus, johon kuuluvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot ja pedagogiset opinnot. Opettajan- koulutuksessa opiskelijalle annetaan valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana.

Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetustyön edellyttämää aineenhallintaa edistäviä opintoja. Opetettavan aineen opintoja ovat pääaineessa perus-, aine- ja syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa, ja pro gradu -tutkielma sekä sivuaineessa perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 opintoviikkoa.

Opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, laajuudeltaan 35 opintoviikkoa, sisältyvät tutkintoon sivuaineen asemassa. Näistä opinnoista säädetään lisäksi erikseen.

4 luku

Tieteellinen jatkokoulutus

12 §
Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet

Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen koulutus. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet yhteiskuntatieteelliseen jatkokoulutukseen.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.

13 §
Tohtorin tutkinto

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

1) suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot;

2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä

3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

14 §
Lisensiaatin tutkinto

Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan tähän koulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus. Tutkintoon voidaan sisällyttää yliopiston hyväksymät ammatilliset erikoistumisopinnot.

Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun.

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

5 luku

Erinäiset säännökset

15 §
Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.

16 §
Todistukset

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

17 §
Koulutuksen kehittäminen

Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti kiinnitetään huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.

18 §
Koulutusvastuun täsmentäminen

Tämän asetuksen liitteenä on luettelo yhteiskuntatieteellisistä aloista ja eräistä oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät.

Kun syventävät opinnot muodostavat monitieteisen, aloihin verrattavan kokonaisuuden, ainakin yhden kokonaisuuden piiriin kuuluvista aloista tai oppiaineista tulee sisältyä liitteenä olevaan luetteloon.

19 §
Tarkemmat määräykset

Yliopistot antavat tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.

6 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

20 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994.

Tällä asetuksella kumotaan yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 22 päivänä joulukuuta 1978 annettu asetus (1082/78) ja yhteiskuntatieteellisten perustutkintojen järjestämisestä 29 päivänä kesäkuuta 1979 annettu asetus (601/79) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun, kumotun asetuksen 22 a §:n 2 momenttia (1214/93) sovelletaan kuitenkin 31 päivään joulukuuta 1998.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

21 §
Yliopistojen koulutusohjelmat

Tämän asetuksen voimaantultua yliopistossa on edelleen yhteiskuntatieteellisten perustutkintojen järjestämisestä annetun asetuksen mukaiset koulutusohjelmat, jollei yliopisto toisin päätä.

22 §
Opiskelijoiden asema

Tämän asetuksen tullessa voimaan yhteiskuntatieteellistä tutkintoa varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun, kumotun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun asetuksen mukaista kandidaatin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa 31 päivään heinäkuuta 1996 mennessä, kumotun asetuksen 22 a §:n 1 momentissa tarkoitettua sosiaalihuoltajatutkintoa tai yhteiskunnallista tutkintoa 31 päivään heinäkuuta 1995 mennessä tai muuta samassa momentissa mainittua tutkintoa 31 päivään heinäkuuta 1998 mennessä. Yliopistot määräävät siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Opiskelija voi lukea hyväkseen yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun, kumotun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.

Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan kumotun asetuksen mukaista tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun, kumotun asetuksen säännöksiä.

Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Opetusministeri
Olli-Pekka Heinonen

Liite

Luettelo

aloista ja eräistä oppiaineista, joiden syventävät opinnot ovat pääaineen asemassa eri yliopistoissa maisterin tutkintoon johtavassa koulutuksessa yhteiskuntatieteellisellä alalla


					HY 	JoY 	JY 	KY 	LY 	TaY 	TY 	VY 	ÅA
Filosofian ala  		x 	x 	x				x
Hallintotieteiden ala  	x				x 	x		x 	x
Informaatiotieteiden ala  x					x 			x
Sosiaalitieteiden ala  	x 	x 	x 	x 	x 	x 	x 		x
Taloustieteiden ala  	x 	x 	x 		x 	x 	x		x
Valtio-opin ala  		x 		x 			x 	x		x
Aluetiede  								x
Folkrätt  												x
Kehityspsykologia  				x						x
Poliittinen historia  		x 						x
Privaträtt  									x
Sosiaalipsykologia  		x 			x 		x
Suunnittelumaantiede  			x
Talous- ja sosiaalihistoria  	x
Tilastotiede  			x 	x 	x 				x 		x
Ympäristöpolitiikka  							x

Huomautukset

1. Alat on merkitty tähän luetteloon kursiivilla ja kunkin yliopiston koulutusvastuu rastilla (x).

2. Tähän luetteloon tarvitaan muutos ennen kuin yliopisto voi aloittaa pääaineen asemassa olevien aineiden syventävien opintojen järjestämisen alalla tai oppiaineessa, joka ei tämän luettelon mukaan kuulu yliopiston koulutusvastuun piiriin. Muutos tarvitaan myös ennen kuin yliopisto voi luopua luetteloon merkitystä koulutusvastuusta.

3. Tähän luetteloon ei tarvita muutosta, jos alan sisällä tapahtuvat oppiaineiden muutokset eivät muuta yliopiston koulutusvastuuta.

4. Yliopistojen nimien lyhenteet:

HY  Helsingin yliopisto
JoY Joensuun yliopisto
JY  Jyväskylän yliopisto
KY  Kuopion yliopisto
LY  Lapin yliopisto
TaY Tampereen yliopisto
TY  Turun yliopisto
VY  Vaasan yliopisto
ÅA  Åbo Akademi

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.