186/1994

Annettu Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 8 §:n 1 momentti, 13 §, 16 §:n 1 momentti, 4 luvun otsikko ja 18-20 § sekä

lisätään 16 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 21-29 § ja 5-7 luku, jolloin nykyinen 21 § siirtyy uuteen 7 lukuun 50 §:ksi, seuraavasti:

8 §
Sopimuksen vahvistaminen

Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti ja se on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsella on asuinpaikka. Sosiaalilautakunnan on, harkitessaan voidaanko sopimus vahvistaa, otettava huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset siten kuin 10 ja 11 §:ssä säädetään. Sopimus on jätettävä vahvistamatta, jos kumpikaan lapsen vanhemmista ei ole lapsen huoltaja.


13 §
Oikeuspaikka

Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on pantava vireille sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä lapsella on asuinpaikka.

Jos lapsella ei ole asuinpaikkaa Suomessa, lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on pantava vireille sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä lapsella on viimeksi ollut Suomessa asuinpaikka tai, jos lapsella ei ole ollut Suomessa asuinpaikkaa, sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä lapsen van-

hemmilla tai jommallakummalla vanhemmista tai huoltajaksi esitetyllä henkilöllä on asuinpaikka. Jos mikään tuomioistuin ei edellä sanotun mukaan ole toimivaltainen, asia on pantava vireille Helsingin käräjäoikeudessa.

16 §
Selvityksen hankkiminen sosiaalilautakunnalta

Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on tuomioistuimen hankittava selvitys sen kunnan sosiaalilautakunnalta, missä lapsella, lapsen vanhemmilla, huoltajalla ja huoltajaksi esitetyllä on asuinpaikka. Jos tällaisella henkilöllä ei ole asuinpaikkaa Suomessa, selvitys on hankittava sen kunnan sosiaalilautakunnalta, jossa henkilö oleskelee. Selvitystä ei kuitenkaan ole hankittava, jos on ilmeistä, että se ei ole tarpeen asian ratkaisemisen kannalta.


Selvitykseen voidaan ottaa myös sellaista tietoa, joka sosiaalihuoltolain (710/82) 57 §:n 1 momentin mukaan on pidettävä salassa, jos tämä on lapsen edun kannalta välttämätöntä.

4 luku

Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset

18 §
Lapsen huolto välittömästi lain nojalla

Jos lapsella syntymän, avioliiton solmimisen tai muun huollon määräytymisen kannalta ratkaisevan tapahtuman aikaan oli asuinpaikka Suomessa, lapsen huolto määräytyy välittömästi lain nojalla Suomen lain mukaan.

Jos lapsella 1 momentissa tarkoitettuna ajankohtana ei ollut asuinpaikkaa Suomessa, lapsen huolto määräytyy välittömästi lain nojalla sen valtion lain mukaisesti, jota toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava siinä valtiossa, jossa lapsella sanottuna ajankohtana oli asuinpaikka.

Vieraan valtion lain säännökset voidaan 2 momenttia sovellettaessa jättää huomioon ottamatta, jos:

1) vieraan valtion lain soveltaminen johtaisi tulokseen, joka olisi ilmeisesti vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusperiaatteita; tai

2) vieraan valtion lain soveltaminen johtaisi tulokseen, joka olisi ilmeisessä ristiriidassa lapsen edun kanssa.

Jos vieraan valtion lain sisältöä ei voida ilman kohtuutonta viivytystä selvittää, on huollon määräytymiseen sovellettava Suomen lakia.

19 §
Toimivalta lapsen asuinpaikan perusteella

Suomen tuomioistuin voi tutkia lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian, jos lapsella asian tullessa vireille on Suomessa asuinpaikka.

Sosiaalilautakunta voi vahvistaa sopimuksen lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta, jos lapsella on Suomessa asuinpaikka.

Lapsella, joka on asunut Suomessa keskeytyksettä vähintään vuoden ajan välittömästi ennen asian vireille tuloa, on katsottava olevan täällä asuinpaikka, jollei asiassa muuta ilmene.

20 §
Toimivalta muissa tapauksissa

Suomen tuomioistuin voi tutkia lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian, vaikka lapsella ei asian tullessa vireille ole asuinpaikkaa Suomessa, jos lapsi oleskelee Suomessa tai asian tutkimista muusta syystä voidaan pitää aiheellisena ja:

1) lapsella on asian vireillepanoa edeltäneen vuoden aikana ollut asuinpaikka Suomessa; tai

2) lapsella on kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen muu läheinen yhteys Suomeen.

Tämän lain estämättä on Suomen tuomioistuimen toimivallasta lapsen huoltoa koskevassa asiassa voimassa, mitä Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken tehdyn, avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen (SopS 20/31) 8 artiklan 2 kappaleessa määrätään.

21 §
Toimivalta antaa väliaikaisia määräyksiä

Suomen tuomioistuin voi antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kenen luona lapsen tulee asua, tapaamisoikeudesta tai lapsen huollosta, jos tätä on lapsen edun turvaamiseksi pidettävä aiheellisena, vaikka Suomen tuomioistuimella ei olekaan toimivaltaa tutkia asiaa.

Väliaikaisesta määräyksestä on soveltuvin osin voimassa mitä 17 §:ssä säädetään.

22 §
Sovellettava laki

Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevaa asiaa ratkaistaessa ja sopimusta vahvistettaessa sovelletaan Suomen lakia.

23 §
Päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano

Vieraassa valtiossa lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta annettu päätös tunnustetaan ja pannaan pyynnöstä Suomessa täytäntöön siten kuin jäljempänä säädetään.

Vieraassa valtiossa annetulla päätöksellä tarkoitetaan tuomioistuimen tai muun viranomaisen antamaa päätöstä tai väliaikaista määräystä sekä sopimuksen vahvistamista, jos sanottu toimenpide tunnustetaan päätöksen veroiseksi siinä valtiossa, jossa toimenpide on suoritettu.

Ilman viranomaisen myötävaikutusta tehty sopimus tai annettu määräys lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Suomessa kuten vieraassa valtiossa annettu päätös, jos sanottu toimenpide oli oikeudellisesti pätevä ja pantavissa täytäntöön siinä valtiossa, jossa lapsella oli asuinpaikka.

24 §
Pohjoismaisten päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano

Päätös, joka on annettu Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, tunnustetaan ja pannaan Suomessa täytäntöön ilman eri vahvistusta.

Päätöstä, joka on annettu 1 momentissa tarkoitetussa valtiossa, ei voida tämän luvun nojalla jättää tunnustamatta eikä sen täytäntöönpanosta kieltäytyä, jos päätös on tunnustettava tai pantava täytäntöön sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

25 §
Muussa vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustaminen ja täytäntöönpano

Päätös, joka on annettu muussa kuin 24 §:ssä mainitussa vieraassa valtiossa, tunnustetaan Suomessa ilman eri vahvistusta. Helsingin hovioikeus voi kuitenkin hakemuksesta vahvistaa, että päätös tunnustetaan Suomessa.

Päätös, joka 1 momentin mukaan tunnustetaan Suomessa ja voidaan panna täytäntöön siinä valtiossa, jossa päätös on annettu (tuomiovaltiossa), voidaan panna täytäntöön Suomessa, jos Helsingin hovioikeus hakemuksesta on vahvistanut, että päätös on pantavissa täällä täytäntöön.

Kun hovioikeus vahvistaa, että vieraassa valtiossa tapaamisoikeudesta annettu päätös voidaan panna täytäntöön Suomessa, hovioikeus voi samalla muuttaa tai täsmentää päätöksessä mainittuja tapaamisen tai luonapidon ehtoja siten kuin se katsoo lapsen edun kannalta sopivaksi.

26 §
Lapsen poisviemisen luvattomuuden vahvistavan päätöksen täytäntöönpano

Helsingin hovioikeus voi hakemuksesta vahvistaa, että päätös, jossa lapsen poisvieminen tai palauttamatta jättäminen on todettu luvattomaksi, on pantavissa täällä täytäntöön, jos:

1) päätös on annettu valtiossa, joka on Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden Luxemburgissa 20 päivänä toukokuuta 1980 lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä lasten huollon palauttamisesta tekemän yleissopimuksen (Euroopan neuvoston sopimus) osapuoli; ja

2) silloin, kun lapsi vietiin kansainvälisen rajan ylitse, ei ollut Euroopan neuvoston sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa annettua päätöstä, joka voisi olla täytäntöönpanon perusteena.

27 §
Tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteet

Vieraassa valtiossa annettu päätös voidaan jättää tunnustamatta ja sen täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos:

1) päätöksen tunnustaminen tai täytäntöönpano johtaisi tulokseen, joka olisi ilmeisesti vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perhettä ja lapsia koskevia perusperiaatteita;

2) on ilmeistä, että päätöksen tunnustaminen tai täytäntöönpano ei olosuhteiden muuttumisen johdosta enää vastaisi lapsen etua;

3) silloin, kun päätökseen johtanut menettely pantiin vireille tuomiovaltiossa, lapsi oli Suomen kansalainen tai hänen asuinpaikkansa oli Suomessa eikä hänellä ollut tällaista yhteyttä tuomiovaltioon, tai lapsi oli sekä tuomiovaltion että Suomen kansalainen ja hänen asuinpaikkansa oli Suomessa; tai

4) päätös on ristiriidassa sellaisen Suomessa annetun päätöksen tai Suomessa täytäntöönpanokelpoisen kolmannessa valtiossa annetun päätöksen kanssa, johon johtanut menettely on alkanut ennen kuin tunnustamista tai täytäntöönpanoa on haettu, ja hakemuksen epääminen on lapsen edun mukaista.

Jos päätös on annettu sellaisessa vieraassa valtiossa, joka ei ole Euroopan neuvoston sopimuksen osapuoli, päätös voidaan jättää tunnustamatta ja sen täytäntöönpanosta kieltäytyä myös, jos päätöksen antaneella viranomaisella ei 19 ja 20 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan olisi ollut toimivaltaa tutkia asiaa ja lapsella on asuinpaikka Suomessa tai jos päätöstä ei tämän johdosta tunnusteta eikä panna täytäntöön siinä vieraassa valtiossa, jossa lapsella on asuinpaikka.

28 §
Vastapuolen poissaolon vaikutus tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon

Jos vastapuoli ei ole ollut saapuvilla asiaa käsiteltäessä, päätös voidaan tunnustaa tai panna täytäntöön Suomessa vain, jos:

1) haaste tai kutsu, joka sisältää ilmoituksen asian olennaisesta sisällöstä, on annettu vastapuolelle tiedoksi asianmukaisesti ja riittävän ajoissa, jotta hän olisi ehtinyt vastaamaan asiassa; ja

2) päätöksen antaneen viranomaisen toimivalta on perustunut vastapuolen asuinpaikkaan, vanhempien viimeiseen yhteiseen asuinpaikkaan, jos ainakin toisen asuinpaikka edelleen oli siellä, tai lapsen asuinpaikkaan.

Päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa ei kuitenkaan estä se, että tiedoksiantoa ei ole toimitettu 1 momentin 1 kohdassa säädetyin tavoin, jos tämä on johtunut siitä, että vastapuoli on salannut olinpaikkansa toiselta osapuolelta.

29 §
Tunnustamista tai täytäntöönpanoa koskevan asian lykkääminen

Päätöksen tunnustamista tai täytäntöönpanoa koskeva asia voidaan lykätä, jos:

1) päätökseen on haettu muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin; tai

2) lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevaa asiaa käsitellään Suomessa oikeudenkäynnissä, joka on pantu vireille ennen kuin vastaava menettely oli aloitettu tuomiovaltiossa; taikka

3) lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan muun päätöksen täytäntöönpanoa tai tunnustamista koskeva menettely on vireillä.

5 luku

Lapsen palauttaminen Haagin sopimuksen nojalla

30 §
Määräys lapsen palauttamisesta

Suomessa oleva lapsi, joka on luvattomasti viety pois siitä valtiosta, jossa lapsella oli asuinpaikka, taikka jätetty luvattomasti palauttamatta, on määrättävä heti palautettavaksi, jos lapsella välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä oli asuinpaikka valtiossa, joka on Haagissa 25 päivänä lokakuuta 1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn yksityisoikeuden alaa koskevan yleissopimuksen (Haagin sopimus) osapuoli.

31 §
Toimivaltainen tuomioistuin

Määräyksen lapsen palauttamisesta antaa hakemuksesta Helsingin hovioikeus.

32 §
Luvaton poisvieminen ja palauttamatta jättäminen

Lapsen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä on pidettävä luvattomana, jos:

1) se loukkaa lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, jotka kuuluvat henkilölle, laitokselle tai muulle toimielimelle, joko yksin tai yhdessä, sen valtion oikeusjärjestyksen mukaan, missä lapsella välittömästi ennen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä oli asuinpaikka; ja

2) näitä oikeuksia oli poisviemisen tai palauttamatta jättämisen hetkellä tosiasiallisesti käytetty, joko yksin tai yhdessä, taikka olisi käytetty, jos pUUUUUUUheti palautettavaksi, jos lapsella välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä oli asuinpaikka valtiossa, joka on Haagissa 25 päivänä lokakuuta 1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn yksityisoikeuden alaa koskevan yleissopimuksen (Haagin sopimus) osapuoli.

31 §
Toimivaltainen tuomioistuin

Määräyksen lapsen palauttamisesta antaa hakemuksesta Helsingin hovioikeus.

32 §
Luvaton poisvieminen ja palauttamatta jättäminen

Lapsen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä on pidettävä luvattomana, jos:

1) se loukkaa lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, jotka kuuluvat henkilölus voidaan hylätä, jos:

1) hakemus on tehty sen jälkeen kun vuosi on kulunut lapsen luvattomasta poisviemisestä tai palauttamatta jättämisestä ja lapsen palauttaminen olisi vastoin lapsen etua;

2) on vakava vaara, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi muutoin joutuisi sietämättömiin olosuhteisiin; tai

3) jos tuomioistuin toteaa lapsen, joka on saavuttanut sellaisen iän ja kypsyyden, että lapsen mielipiteeseen on aiheellista kiinnittää huomiota, vastustavan palauttamista.

Lasta ei voida määrätä palautettavaksi, kun hän on täyttänyt 16 vuotta.

6 luku

Vieraassa valtiossa annetun päätöksen vahvistamista ja lapsen palauttamista koskeva menettely

35 §
Keskusviranomainen

Euroopan neuvoston sopimuksessa sekä Haagin sopimuksessa tarkoitettuna keskusviranomaisena toimii Suomessa oikeusministeriö.

Valtion ja kunnan sosiaalihuollon viranomaisten sekä poliisiviranomaisten tulee antaa oikeusministeriölle pyynnöstä virka-apua lapsen olinpaikan ja lapsen olosuhteiden selvittämiseksi, vieraassa valtiossa annetun lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon ja lapsen palauttamisen turvaamiseksi sekä lapsen luvattoman poisviemisen ehkäisemiseksi.

36 §
Hakemus

Hakemuksen, joka koskee sen vahvistamista, että vieraassa valtiossa annettu päätös tunnustetaan tai että se on pantavissa täytäntöön Suomessa, voi tehdä se, jolle on annettu lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva oikeus. Hakemuksen lapsen palauttamisesta voi tehdä se, jonka oikeutta on 32 §:ssä tarkoitetuin tavoin loukattu. Palauttamishakemuksen ja Euroopan neuvoston sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa annetun päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen voi tehdä myös oikeusministeriö tai ministeriön valtuuttama asiamies.

Hakemus on tehtävä kirjallisesti suomen tai ruotsin kielellä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi:

1) henkilötiedot, jotka koskevat hakijaa, lasta sekä vastapuolta;

2) lapsen syntymäaika, jos tieto siitä on saatavissa;

3) vaatimuksen perusteet; sekä

4) saatavissa olevat tiedot lapsen olinpaikasta ja henkilöstä, jonka oletetaan pitävän lasta luonaan.

Hakemuksen liitteenä olevasta vieraskielisestä asiakirjasta on annettava oikeaksi todistettu käännös suomen tai ruotsin kielelle, jollei Helsingin hovioikeus myönnä tästä poikkeusta.

37 §
Päätöksen vahvistamista ja lapsen palauttamista koskevan asian käsittely

Vieraassa valtiossa annetun päätöksen vahvistamista ja lapsen palauttamista koskeva asia on käsiteltävä kiireellisenä. Jos lapsen palauttamista koskevaa asiaa ei ole ratkaistu kuuden viikon kuluessa hakemuksen tekemisestä, hovioikeuden on oikeusministeriön tai hakijan pyynnöstä annettava selvitys niistä seikoista, jotka ovat viivyttäneet asian ratkaisemista.

Lapsen palauttamista koskevan hakemuksen käsittelyä voidaan lykätä tai jättää hakemus tutkimatta, jos on aihetta olettaa, että lapsi on viety toiseen valtioon. Lykätessään asian hovioikeus voi määrätä, että asian käsittelyä jatketaan vasta hakijan ilmoitettua lapsen palauttamisesta Suomeen tai esitettyä muita seikkoja, joiden nojalla ratkaisun antaminen on katsottava tarpeelliseksi.

Hovioikeus voi pitää istunnon myös tuomiopiiriinsä taikka muun hovioikeuden tuomiopiiriin kuuluvan alioikeuden istuntopaikassa.

Oikeudenkäynnissä on muutoin soveltuvin osin noudatettava, mitä tässä laissa säädetään oikeudenkäynnistä lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa.

38 §
Asiaan osallisen kuuleminen

Ennen kuin vieraassa valtiossa annetun päätöksen vahvistamista tai lapsen palauttamista tarkoittavaan hakemukseen suostutaan, hovioikeuden on varattava asiaan osalliselle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jos kuultavan olinpaikka on tiedossa, jollei tämä aiheuta viivästystä asian käsittelyssä.

39 §
Lapsen kuuleminen

Ennen kuin hovioikeus ratkaisee hakemuksen vieraassa valtiossa annetun, lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta tai lapsen palauttamisesta, hovioikeuden on selvitettävä lapsen mielipide, jos lapsen voidaan ikänsä tai muiden hovioikeuden tietoon tulleiden seikkojen vuoksi olettaa saavuttaneen sellaisen kypsyyden, että lapsen mielipiteeseen on aiheellista kiinnittää huomiota.

Lapsen mielipiteen selvittämisessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä 15 ja 16 §:ssä säädetään.

Hovioikeuden on pyytäessään selvitystä sosiaalilautakunnalta kehotettava sitä toimittamaan selvitys kiireellisesti.

40 §
Väliaikainen määräys

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa sekä lapsen palauttamista koskevaa asiaa käsitellessään hovioikeus voi lapsen edun suojaamiseksi ja lapsen palauttamisen turvaamiseksi antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kenen luona lapsen tulee asua, tai tapaamisoikeudesta taikka lapsen huollosta.

Väliaikaisesta määräyksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä 17 §:ssä säädetään.

41 §
Maksuton oikeusapu ja lapsen palauttamisesta aiheutuvat kustannukset

Lapsen palauttamista koskevassa asiassa ja Euroopan neuvoston sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa annetun, lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevassa asiassa hakijalle on pyynnöstä myönnettävä maksuton oikeudenkäynti korvausvelvollisuudetta valtiolle, vaikka maksutonta oikeudenkäyntiä ei muutoin voitaisi myöntää.

Kun tuomioistuin määrää lapsen palautettavaksi tai vahvistaa, että lapsen huoltoa koskeva päätös voidaan panna täytäntöön, se voi samalla hakijan vaatimuksesta velvoittaa hakijan vastapuolen suorittamaan hakijalle korvausta niistä kuluista, jotka aiheutuvat lapsen palauttamisesta.

Jos hakijan vastapuoli häviää 1 momentissa tarkoitetun asian, hänet on velvoitettava korvaamaan oikeusministeriölle asiassa aiheutuneet kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin asiaan osallisten oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on säädetty. Korvaus voidaan jättää tuomitsematta tai sen määrää alentaa, jos korvausvelvollisuus muodostuisi asianomaisen taloudellisiin oloihin nähden kohtuuttomaksi.

42 §
Muutoksenhaku vieraassa valtiossa annetun päätöksen täytäntöönpanoa tai lapsen palauttamista koskevassa asiassa

Määräaika valituksen tekemiseen Helsingin hovioikeuden ratkaisusta, jolla on vahvistettu, että vieraassa valtiossa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettu päätös voidaan panna täällä täytäntöön, tai jolla lapsi on määrätty palautettavaksi, on 14 päivää siitä päivästä, jona hovioikeuden ratkaisu annettiin.

Muutoksenhausta hovioikeuden ratkaisuun on muutoin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa säädetään.

7 luku

Erinäiset säännökset

43 §
Lainvoimaa vailla olevan päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tuomioistuimen päätös lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta taikka siitä, kenen luona lapsen tulee asua, voidaan panna heti täytäntöön, vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä ole toisin määrätty.

Helsingin hovioikeuden antama päätös, jossa lapsi on määrätty palautettavaksi, voidaan panna heti täytäntöön, vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa.

Vieraassa valtiossa annettu päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta voidaan panna heti täytäntöön, kun Helsingin hovioikeus on vahvistanut, että päätös voidaan panna Suomessa täytäntöön, vaikka hovioikeuden päätös ei ole saanut lainvoimaa. Hovioikeus voi kuitenkin määrätä, että päätös voidaan panna täytäntöön vasta sen jälkeen kun vieraassa valtiossa annettu päätös tai hovioikeuden antama päätös on saanut lainvoiman.

44 §
Päätöksen lähettäminen ulosotonhaltijalle

Kun tuomioistuin on vahvistanut, että vieraassa valtiossa annettu lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva päätös on pantavissa täytäntöön, tai määrännyt lapsen palautettavaksi, sen tulee, mikäli päätös voidaan 43 §:n mukaan panna täytäntöön, viran puolesta lähettää päätös asianomaiselle ulosotonhaltijalle ja kehottaa tätä kiireellisesti huolehtimaan päätöksen täytäntöönpanosta.

45 §
Vieraassa valtiossa annetun päätöksen täytäntöönpano

Suomessa täytäntöönpanokelpoiseksi vahvistettu, vieraassa valtiossa annettu lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva päätös pannaan täytäntöön siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta annetussa laissa (523/75) säädetään. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä sen jälkeen kun lapsi on täyttänyt 16 vuotta.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös 26 §:ssä tarkoitettuun päätökseen, jossa lapsen poisvieminen tai palauttamatta jättäminen on todettu luvattomaksi.

46 §
Lapsen palauttamisesta annetun määräyksen täytäntöönpano

Lapsen palauttamisesta 30 §:n nojalla annettu määräys on vastapuolta kuulematta pantava heti täytäntöön määräämällä lapsi noudettavaksi tai, jos on aihetta otaksua, että lapsen olinpaikka täytäntöönpanon estämiseksi salataan, asettamalla uhkasakko siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään.

Jos lapsi on määrätty palautettavaksi hakemuksesta, joka oli tehty ennen kuin vuosi oli kulunut lapsen luvattomasta poisviemisestä tai palauttamatta jättämisestä, määräys lapsen palauttamisesta voidaan jättää panematta täytäntöön ainoastaan, jos ulosotonhaltija toteaa lapsen, joka on saavuttanut sellaisen iän ja kypsyyden, että lapsen mielipiteeseen on aiheellista kiinnittää huomiota, vastustavan palauttamista.

Määräys lapsen palauttamisesta on pantava täytäntöön siitä riippumatta, mitä lapsen huollosta tai lapsen ottamisesta sosiaalilautakunnan huostaan on mahdollisesti päätetty. Palauttamiseen ei kuitenkaan saa ryhtyä sen jälkeen kun lapsi on täyttänyt 16 vuotta.

47 §
Poisviemisen tai palauttamatta jättämisen luvattomuuden vahvistaminen

Jos lapsi, jolla on Suomessa asuinpaikka, on luvatta viety pois Suomesta tai luvatta jätetty palauttamatta vieraasta valtiosta, voi tuomioistuin hakemuksesta vahvistaa, että poisviemistä tai palauttamatta jättämistä on pidettävä 32 §:n nojalla luvattomana. Tuomioistuimen antamaan päätökseen, jossa on vahvistettu, että poisviemistä tai palauttamatta jättämistä on pidettävä luvattomana, ei saa hakea muutosta.

48 §
Luvattomasti poisviedyn tai palauttamatta jätetyn lapsen huoltoa koskevan asian käsittely

Jos Suomen tuomioistuimessa on vireillä lapsen huoltoa koskeva asia ja tuomioistuimella on aihetta olettaa, että lapsi on luvattomasti tuotu Suomeen tai jätetty täältä palauttamatta, tuomioistuimen on jätettävä asia sillä kertaa tutkimatta tai lykättävä asian käsittely sen selvittämiseksi, tullaanko lapsi määräämään palautettavaksi.

49 §
Asetuksenantovaltuus

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Asetuksella voidaan säätää, että lapsen palauttamista koskevia säännöksiä on joko kokonaisuudessaan tai osittain sovellettava myös silloin, kun kysymyksessä on lapsi, jolla ei ole asuinpaikkaa sellaisessa vieraassa valtiossa, joka on Haagin sopimuksen osapuoli.

Asetuksella voidaan lisäksi säätää, että hakijalle on myönnettävä maksuton oikeudenkäynti 41 §:n 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti myös tapaamisoikeutta koskevassa asiassa.


Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Tämän lain säännöksiä huollon määräytymisestä välittömästi lain nojalla sekä säännöksiä vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta on sovellettava myös silloin, kun huollon määräytymisen peruste on syntynyt taikka päätös on annettu ennen tämän lain voimaantuloa.

Tämän lain lapsen palauttamista koskevia säännöksiä on sovellettava Suomessa olevaan lapseen, joka on luvattomasti jätetty palauttamatta, vaikka lapsi olisi tuotu Suomeen ennen tämän lain voimaantuloa.

HE 60/93
LaVM 28/93

Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Oikeusministeri
Hannele Pokka

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.