74/1994

Annettu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1994

Sosiaali- ja terveysministeriön päätös talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

Sosiaali- ja terveysministeriö on 27 päivänä elokuuta 1965 annetun terveydenhoitolain (469/65) 52 §:n, sellaisena kuin se on 8 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (90/93), nojalla päättänyt:

1 §

Tällä päätöksellä sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset määräykset talousveden laatuvaatimuksista sekä tieteellistä tutkimuksista. Lisäksi tällä päätöksellä pannaan täytäntöön Euroopan talouspulalta koskevan sopimuksen liitteeseen XX sisältyvä Euroopan talousyhteisön direktiivi (80/778/ETY) juomaveden laadusta.

Määritelmä
2 §

Tässä päätöksessä talousvedellä tarkoitetaan juomavettä sekä elintarvikkeiden valmistuksen, jalostuksen, säilytyksen tai kaupanpidon yhteydessä käytettävää vettä.

Tämä päätös ei koske luonnon kivennäisvettä eikä lääketieteellisiin tarkoituksiin käytettävää vettä.

Talousveden laatuvaatimukset
3 §

Talousvedessä ei saa olla mikrobeja, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja veden käyttäjille, eikä haitallisia kemiallisia aineita niin suurina pitoisuuksina, että terveyshaittoja voi aiheutua joko äkillisinä tai pitkäaikaisen, jatkuvan altistumisen seurauksena. Talousveden on oltava myös muuten käyttötarkoitukseensa soveltuvaa. Veden tulee olla kirkasta ja väritöntä, eikä siinä saa olla vierasta hajua tai makua. Vesi ei myöskään saa aiheuttaa merkittävää syöpymistä tai saostumien syntymistä vesijohdoissa ja vedenkäyttölaitteissa.

4 §

Sellaisen vesilaitoksen jakaman vesijohtoveden, jota enemmän kuin 50 henkilöä tai 10 asuinhuoneistoa käyttää talousvetenä, on täytettävä tämän päätöksen liitteen I taulukoiden 1, 2 ja 3 mukaiset laatuvaatimukset. Sellaisen veden, jota käytetään elintarvikkeita valmistavassa yrityksessä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen tai kaupanpitoon, taikka joka vaikuttaa valmiin elintarvikkeen terveellisyyteen, on täytettävä liitteen I taulukon 1 mukaiset vaatimukset, sekä taulukon 2 mukaiset vaatimukset sellaisten parametrien suhteen, jotka vaikuttavat valmiin elintarvikkeen terveellisyyteen.

Laatuvaatimukset koskevat vesilaitoksen toimittamaa talousvettä siinä kohdassa, jossa vesi tulee kuluttajan käyttöön, sekä pakattuna kaupan pidettävää talousvettä.

Pakattuna kaupan pidettävän talousveden laadusta on näiden vaatimusten lisäksi voimassa eräistä marja-, hedelmä- ja kasvisvalmisteista sekä eräistä juomista annetun asetuksen (129/90) nojalla annetut laatuvaatimukset.

5 §

Sosiaali- ja terveysministeriö voi tarvittaessa myöntää määräaikaisia poikkeuksia tämän päätöksen liitteen I taulukoiden 2 ja 3 mukaisten laatuvaatimusten täyttämisestä seuraavin perustein:

– tilanne johtuu veden ottokohdan maaperän luonteesta ja rakenteesta tai

– tilanne johtuu poikkeuksellisista sääoloista.

Jos vesilaitos, jolle poikkeuslupa on myönnetty, toimittaa talousvettä vähintään 1 000 m3/d taikka vähintään 5 000 kuluttajalle, sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa poikkeuksesta EFTA:n valvontaviranomaiselle.

Talousveden laadun säännöllinen valvonta
6 §

Kunnan terveysvalvontaviranomaisen on valvottava säännöllisin tutkimuksin sellaista vesijohtovettä, jota enemmän kuin 50 henkilöä tai 10 asuinhuoneistoa käyttää talousvetenä, tai vettä, jota käytetään elintarvikkeita valmistavassa yrityksessä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen tai kaupanpitoon. Valvontatutkimusten vähimmäistiheydet on esitetty liitteessä II.

Kunnan terveysvalvontaviranomainen voi määrätä säännöllisen valvonnan alaiseksi muunkin kuin edellä mainitun vesijohtoveden, jota suurehkossa määrin käytetään talousvetenä.

Valvontatutkimusohjelma
7 §

Säännölliseen valvontaan kuuluvien vesilaitosten valvontaa varten tulee laatia laitoskohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa laitoksen ominaispiirteet on otettu huomioon. Ohjelmaan tulee myös sisällyttää paikallisista olosuhteista, kuten vedenottamon haavoittuvasta sijainnista tai läheisistä onnettomuusalttiista toiminnoista aiheutuvat erityisvalvonnan tarpeet. Tällä tarkoitetaan muidenkin kuin liitteen I taulukoissa 1, 2 ja 3 esitettyjen parametrien sisällyttämistä valvontatutkimuksiin taikka valvontatutkimusten tiheyden lisäämistä terveydellisten olojen turvaamisen kannalta tarpeellisten parametrien suhteen.

Valvontatutkimusohjelma on tarkistettava vähintään kolmen vuoden välein ja muulloinkin, milloin sitä olosuhteiden muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena.

8 §

Valvontatutkimusohjelman tulee sisältää vähintään liitteen II mukaiset määritykset, ja näytteenottotiheyden tulee olla vähintään siinä esitetyn mukainen.

Jos edellisen vuoden aikana otetuista näytteistä saadut tulokset ovat tasalaatuisia ja olennaisesti parempia kuin liitteessä I esitetyt raja-arvot edellyttävät, ja jos ei ole havaittu tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaisi veden laadun huononemista, liitteen II mukaista vähimmäistutkimustiheyttä voidaan harventaa enintään seuraavasti:

– pintavesilaitosten jakaman veden laadun tutkimusten määrä jaetaan kahdella, lukuunottamatta mikrobiologisille määrityksille säädettyä tiheyttä;

1>– pohjavesilaitosten jakaman veden laadun tutkimusten määrä jaetaan neljällä ottaen kuitenkin huomioon desinfioinnin aiheuttamat vaatimukset tutkimustiheydelle.

9 §

Jos vettä käsitellään, raakavesi on tutkittava vähintään neljä kertaa vuodessa niiden parametrien suhteen, joiden pitoisuutta muutetaan vedenkäsittelyssä. Raakavesi on tutkittava myös aina ennen uuden vedenottamon käyttöönottoa. Tekopohjavesilaitosten raakavedellä tarkoitetaan vesistöstä otettavaa maahan imeytettävää pintavettä.

Talousveden valmistukseen käytettävän pintaveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista määrätään erikseen vesilain (264/61) ja vesi- ja ympäristöhallinnosta annetun lain (24/86) nojalla annetussa valtioneuvoston päätöksessa.

Määritysmenetelmät
10 §

Valvontatutkimuksissa on käytettävä SFS-standardien mukaisia määritysmenetelmiä tai niiden puuttuessa ISO-standardien mukaisia määritysmenetelmiä, taikka sellaisia menetelmiä, jotka määritystarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan vastaavat vähintään näitä menetelmiä.

Voimaantulo
11 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1994. Tällä päätöksellä kumotaan lääkintöhallituksen 12.12.1990 antama yleiskirje no. 1977.

Päätöksen 5 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupaa on haettava viimeistän vuoden kuluessa päätöksen voimaantulosta.

ETA-sopimuksen liite XX: neuvoston direktiivi (80/778/ETY)

Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1994

Sosiaali- ja terveysministeri
Jorma Huuhtanen

Yli-insinööri
Leena Hiisvirta

Liite I

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET

Taulukko 1. Terveydelliset laatuvaatimukset (mikrobiologiset ja myrkyllisiä aineita koskevat parametrit sekä aineita, jotka liiallisina määrinä esiintyessään voivat olla haitallisia)

Mikrobiologiset laatuvaatimukset Enimmäistiheys
Koliformiset bakteerit* alle 1/100 ml
Escherichia coli (alustava tunnistus) alle 1/100 ml
1) Fekaaliset streptokokit (37°C, 48h) alle 1/100 ml
1) Sulfiittia pelkistävät klostridit alle 1/20 ml

*95% näytteistä tulee olla vaatimukset täyttäviä ja näytteiden määrän tähän nähden riittävä

1) ks. huomautus 2 liitteessä II "Talousveden valvontatutkimusten tiheydet"

Kemialliset laatuvaatimukset Enimmäispitoisuus, mg/l
Arseeni, As 0,01
Kadmium, Cd 0,005
Kromi, Cr 0,05
Lyijy, Pb 0,01
Fluoridi, F 1,5
Nitraatti, NO3- 25
Nitraatti, NO3-N 6,0
Nitriitti, NO2- 0,1
Nitriitti, NO2-N 0,03
Kloroformi, CHCl3 0,2
Diklooribromimetaani, CHBrCl2 0,06
Kloorifenolit (summa)* 0,01
| Antimoni, Sb 0,005
| Barium, Ba 0,7
| Elohopea, Hg 0,001
| Boori, B 0,3
| Nikkeli, Ni 0,02
| Molybdeeni, Mo 0,07
1) < Seleeni, Se 0,01
| Syanidi, CN- 0,05
| Hiilitetrakloridi, Ccl4 0,002
| Pestisidit, kokonaismäärä 0,0005
| Pestisidit, yksittäinen aine 0,0001
| Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, PAH** 0,0002

Muiden kuin taulukossa 1 esiintyvien orgaanisten klooriyhdisteiden raja-arvoja on esitetty taulukossa 4.

* summa = tri-, tetra- ja pentakloorifenolien yhteispitoisuus

** vertailuaineina fluoranteeni, 3,4- ja 11,12-benso(bk)fluoranteeni, 3,4-benso(a)pyreeni, 1,12- bensoperyleeni, indaani-(1,2,3-cd)-pyreeni

1) ks huomautus 2 liitteessä II "Talousveden valvontatutkimusten tiheydet"

Liite I/2

Taulukko 2. Teknis-esteettiset laatuvaatimukset (organoleptiset ja fysikaalis-kemialliset parametrit sekä aineita, jotka liiallisina määrinä esiintyessään voivat olla haitallisia)

Enimmäispitoisuus, mg/l
Alumiini, Al 0,2
Ammonium, NH4+ 0,5
Ammonium, NH4-N 0,4
Kalsium, Ca 100
Kloridi, Cl- 100
KMnO4-luku 12
CODMn, O2 3,0
Kupari, Cu 1,0
Mangaani, Mn 0,05
Rauta, Fe 0,2
Sinkki, Zn 3,0
Sulfaatti, SO4 = 150
| Fosfaatti, PO4-P 0,1
| Mineraaliöljyt 0,05
| Natrium, Na 150
| Kjeldahl-typpi 1
| Liuenneet tai emulgoituneet hiilivedyt 0,01
1) < Fenolit 0,0005
| Pinta-aktiiviset aineet 0,2
| Hopea, Ag 0,01
| Kalium, K 12
| Magnesium, Mg 50
| Kuivausjäännös (180°C) 1 500
Vaatimustaso
pH 6,5 – 9,5
Sameus (FTU) < 4
Väriluku < 15
Haju ja maku (laimennusluku) < 2/12°C; < 3/25°C
Lämpötila (°C) < 25

1) ks. huomautus 2 liitteessä II "Talousveden valvontatutkimusten tiheydet"

Seuraavia tavoitearvoja tulisi soveltaa pyrittäessä turvaamaan talousveden hyvä laatu:

heterotrofinen pesäkeluku       (22°C, 72h)    < 100/ml
heterotrofinen pesäkeluku       (37°C, 48h)    < 10/ml

aktiivisen kloorin kokonaismäärä < 1 mg/l, alumiini < 0,1, ammonium < 0,2, kloridi < 25, KMnO4-luku < 8 (CODMn < 2,0), kupari < 0,3, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) < 2,0, sulfaatti < 50, pH 7,0–8,8, sameus < 0,4, sähkönjohtavuus < 40, väriluku < 5

Liite I/3

Taulukko 3. Alimmat sallitut pitoisuudet talousvedelle, joka on pehmennetty*

Kokonaiskovuus 1,5 mmol/l Ca
Alkaliteetti 0,5 mmol/l HCO3-

Veden pH-arvon tulee olla sellainen, että vesi ei aiheuta sen kanssa kosketuksiin joutuvan materiaalin merkittävää syöpymistä. Veden natriumpitoisuus on pyrittävä pitämään mahdollisimman alhaisena.

* Ioninvaihtokäsittely raudan tai mangaanin poistamiseksi vaikuttaa myös vettä pehmentävästi

Liite I/4

Taulukko 4. Maailman terveysjärjestön määrittelemät eräiden harvoin esiintyvien aineiden terveysperusteiset enimmäispitoisuudet talousvedessä (WHO, 1993)

Dikloorimetaani 20 µg/l
1 ,2-dikloorietaani 30 µg/l
1,1,1-trikloorietaani 2 000 µg/l
Vinyylikloridi 5 µg/l
1,1-dikloorieteeni 30 µg/l
1 ,2-dikloorieteeni 50 µg/l
Trikloorieteeni 70 µg/l
Tetrakloorieteeni 40 µg/l
Benseeni 10 µg/l
Tolueeni 700 µg/l
Ksyleeni 500 µg/l
Etyylibenseeni 300 µg/l
Styreeni 20 µg/l
Monoklooribenseeni 300 µg/l
1,2-diklooribenseeni 1 000 µg/l
1,4-diklooribenseeni 300 µg/l
Triklooribenseenit (summa) 20 µg/l
Dietyyliheksyyliadipaatti 80 µg/l
Dietyyl iheksyyliftalaatti 8 µg/l
Aktyyliamidi 0,5 µg/l
Epikloorihydriini 0,4 µg/l
Heksaklooributadieeni 0,6 µg/l
EDTA 200 µg/l
NTA 200 µg/l
Tributyylitinaoksidi 2 µg/l
Formaldehydi 900 µg/l
Bromoformi 100 µg/l
Dibromikloorimetaani 100 µg/l
Bromaatti 25 µg/l
Dikloorietikkahappo 50 µg/l
Trikloorietikkahappo 100 µg/l
Triklooriasetaldehydi/kloraalihydraatti 10 µg/l
Diklooriasetonitriili 90 µg/l
Dibromiasetonitriili 100 µg/l
Triklooriasetonitriili 1 µg/l
Syanogeenikloridi (syanidina) 70 µg/l
Monoklooriamiini 3 mg/l
Kloriitti 0,2 mg/l

Liite II

TALOUSVEDEN VALVONTATUTKIMUSTEN TIHEYDET

Taulukko 1. Säännölliseen valvontaan kuuluvan vesijohtoveden vähimmäistutkimustiheydet

Kuluttajien määrä jakelualueella(henkilömäärä) Näytteiden määrä vuodessa1)2)
Tutkimus
C1 C2 C3 C43)
alle 500 4 4 4 ks. allaoleva selitys
500–5 000 6 4 4
5 000–10 000 8 4 4
10 000–50 000 12 4 4
50 000–100 000 60 6 4
100 000–150 000 120 12 4
150 000–300 000 180 18 4
300 000–500 000 360 36 6
500 000–1 milj. 360 60 10
yli 1 milj. 360 120 20

1) tasaisin väliajoin jakeluverkon eri osista

2) jos vesi desinfioidaan, näytteiden määrä mikrobiologista tutkimusta varten on kaksinkertainen

3) valvontatutkimusohjelmasta ja siihen sisältyvistä parametreista riippuen 1 kerran vuodessa – 1 kerran 5 vuodessa

Huomautus 1: Elintarvikkeiden teollisessa valmistuksessa käytettävää vettä tutkitaan vähintään yhtä tiheästi kuin alle 500 kuluttajan vesijohtovettä.


Tutkimus C1: Haju ja maku aistinvaraisesti, pH, sähkönjohtavuus, vapaa aktiivinen kloori (tai muun desinfiointiaineen jäännös), koliformiset bakteerit, ja jos näitä todetaan, alustava E. coli.

Tutkimus C2: Kuten C1 ja lisäksi lämpötila, sameus, väri, KMnO4-luku ja/tai TOC, nitraatti, nitriitti, ammonium ja heterotrofinen pesäkeluku.

Liite II/2

Tutkimus C3: Kuten C2 ja lisämäärityksiä seuraavan luettelon mukaisesti

Aktiivinen kokonaiskloori x*
Alkaliteetti x
Hiilidioksidi x
Kokonaiskovuus tai Ca ja Mg x
Rauta x
Alumiini (x)
Fluoridi (x)
Kloridi (x)
Kupari (x)
Mangaani (x)
Sulfaatti (x)
Lisäksi ne määritykset, jotka on sisällytetty valvontatutkimusohjelmaan

x* = jos vettä desinfioidaan kloorilla

(x) = jos ko. aineelle on todettu kohonneita pitoisuuksia tai pitoisuus vaihtelee

Tutkimus C4 (erityisvalvonta): Kuten C3 sekä valvontatutkimusohjelmaan sisällytetyt paikallisista oloista riippuvat erityismääritykset.

Huomautus 2: Liitteen I taulukoissa huomautuksella "1)" merkityt määritykset tehdään kerran, ja jos pitoisuudet todetaan selvästi raja-arvot alittaviksi eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, myöhemmin 5–10 vuoden välein.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.