1403/1993

Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993

Valtioneuvoston päätös työvälineiden turvallisesta käytöstä

Valtioneuvosto on työministeriön esittelystä päättänyt 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/58) 47 §:n nojalla, sellaisena kuin se on 29 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (144/93):

1 luku

Soveltamista koskevat määräykset

1 §
Soveltaminen

Tässä päätöksessä määrättyjä turvallisuus- ja terveysvaatimuksia on noudatettava käytettäessä koneita, välineitä ja muita teknisiä laitteita sekä niiden asennettuja yhdistelmiä (työvälineitä) työssä, johon sovelletaan työturvallisuuslakia (299/58).

Sen lisäksi, mitä tässä päätöksessä määrätään, on noudatettava, mitä työvälineiden käytöstä ja tarkastuksesta erikseen säädetään tai määrätään. Työministeriö pitää luetteloa voimassa olevista säännöksistä ja määräyksistä.

2 luku

Yleiset määräykset työvälineiden turvallisesta käytöstä

2 §
Työnantajan yleiset velvollisuudet

Työnantajan tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työntekijöiden käyttöön annettavat työvälineet ovat suoritettavaan työhön sopivia ja että työntekijät voivat käyttää niitä heidän turvallisuutensa tai terveytensä vaarantumatta.

Valitessaan työvälineitä työntekijöiden käyttöön työnantajan tulee ottaa huomioon työn luonne ja työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat työpaikan erityisolosuhteet sekä kyseisten työvälineiden käytöstä aiheutuvat vaarat.

Milloin ei ole mahdollista täysin varmistaa, että työntekijät voivat käyttää työvälineitä heidän turvallisuutensa vaarantumatta, työnantajan tulee ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin vaarojen vähentämiseksi mahdollisimman vähäisiksi.

3 §
Työvälineitä koskevat määräykset

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työssä käytettäväksi hankitaan vain sellaisia työvälineitä, jotka täyttävät niitä koskevat vaatimukset sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään tai määrätään, tai jos tällaisia määräyksiä ei ole, tämän päätöksen liitteen mukaiset vähimmäisvaatimukset.

Työnantajan tulee varmistaa, että työvälineet pidetään koko niiden käyttöiän ajan riittävän huollon avulla sellaisessa kunnossa, että ne täyttävät turvallisuudeltaan tässä päätöksessä asetetut vaatimukset.

Sellaista työvälinettä, jonka tarkastuksesta erikseen säädetään tai määrätään, ei saa käyttää, jos sitä ei ole asianmukaisesti tarkastettu.

4 §
Opetus ja ohjeet

Työnantajan tulee antaa työntekijälle riittävästi opetusta ja ohjausta työvälineiden käytöstä, niiden käytöstä saaduista kokemuksista ja vaarojen välttämisestä sekä ennakoitavissa olevista poikkeuksellisista tilanteista. Tarvittaessa ohjeiden tulee olla kirjalliset. Työvälineiden käytössä on noudatettava annettuja ohjeita sekä asianmukaista huolellisuutta ja varovaisuutta.

Jos työvälineen käyttöön todennäköisesti liittyy erityinen työntekijöiden turvallisuutta tai terveyttä uhkaava vaara, työnantajan tulee huolehtia siitä, että työvälinettä käyttävät ja sen korjaus-, muunnos-, huolto- tai kunnossapitotöitä tekevät vain työntekijät, jotka ovat saaneet erityistä opetusta ja ohjausta.

5 §
Yhteistoiminta

Työnantajan ja työntekijöiden välisestä yhteistoiminnasta ja tiedottamisesta säädetään erikseen.

3 luku

Nostureiden ja eräiden nostolaitteiden käyttöä koskevat lisämääräykset

6 §
Määritelmiä

Nosturilla tarkoitetaan tässä luvussa konekäyttöistä nostolaitetta, jota käytetään kuorman nostamiseen, laskemiseen ja siirtämiseen ja jossa kuorma liikkuu ainoastaan nostoköyden, -ketjun tai vastaavan rakenteen ohjaamana. Nosturina pidetään myös sellaista edellä tarkoitettua nostolaitetta, jossa kuorman heiluntaa rajoitetaan nosturin mukana siirtyvillä laitteilla.

Tämä luku ei koske nostureita, joiden suurin sallittu kuorma on enintään 500 kg.

Torninosturilla tarkoitetaan tässä luvussa sellaista nosturia, jossa kantavana rakenteena on torni ja sen yläosassa ulokepuomi, joka on kiinnitetty köysillä tai tangoilla tornin yläosaan takka tornin huipun kautta kulkevilla köysillä tornin juureen.

Ajoneuvonosturilla tarkoitetaan tässä luvussa pyörillä tai telaketjuilla varustettua nosturia, jota voidaan oman voimakoneensa avulla tai ajoneuvoon liitettynä vapaasti siirtää paikasta toiseen.

Kuormausnosturilla tarkoitetaan tässä luvussa kuorma-autoon, työkoneeseen, muuhun ajoneuvoon tai perävaunuun asennettua nosturia, joka on tarkoitettu pääasiassa ajoneuvon kuormaamiseen.

Henkilönostimella tarkoitetaan tässä luvussa konekäyttöistä, kiinteästi asennettua taikka ajoneuvon tai siirrettävän alustan päälle rakennettua laitetta, joka on tarkoitettu henkilöiden nostamiseen laitteen työtasolta tehtävää työtä varten.

Autonostimella tarkoitetaan tässä luvussa konekäyttöistä laitetta, joka on tarkoitettu auton tai muun ajoneuvon nostamiseen tai kallistamiseen huoltoa, voitelua, korjausta tai muuta ajoneuvon alla tehtävää työtä varten. Tämän luvun määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin laitteisiin, joiden nostokorkeus on enintään 0,5 metriä ja joita käytettäessä ei työskennellä nostolaitteen varassa olevan kuorman alla.

7 §
Nosturin valinta

Nosturin tulee olla, nostotarve huomioon ottaen, suoritusarvoiltaan riittävä ja muutenkin käyttötarkoitukseen sopiva. Käyttöolosuhteiden tulee vastata nosturin suunnitteluperusteita.

Nosturin sijoituksessa ja työalueen näkyvyydessä on otettava huomioon turvallisen käytön asettamat vaatimukset.

8 §
Nosturin ohjauspaikka ja ohjaamo

Nosturin ohjauspaikalta on voitava helposti ja yksikäsitteisesti valvoa nosturin toimintoja ja tarvittaessa kuormitustilaa. Milloin nosturin ohjauspaikalta ei voida nostotilanteessa seurata taakkaa riittävästi, on käytettävä tarkoituksenmukaisia apuvälineitä tai merkinantajaa.

Milloin nosturin rakenne tai käyttö taikka työpaikan olosuhteet ovat sellaiset, ettei nosturin ohjaamista voida järjestää muulla tavoin turvallisuutta vaarantamatta, nosturissa tulee olla asianmukainen ohjaamo. Standardin SFS 4953 mukainen tai sitä vastaava ohjaamo katsotaan asianmukaiseksi.

9 §
Kulku- ja huoltotiet

Nosturin ohjauspaikkoihin on oltava turvalliset, kiinteät kulkutiet. Nosturin säännöllistä huoltoa vaativiin kohteisiin on oltava vaarojen välttämiseksi tarpeelliset turvalliset kulkutiet ja kohteissa työhön tarvittavat riittävät huoltotasot ja -tilat, mikäli kohdetta ei voida helposti siirtää huoltopaikkaan tai muulle turvalliselle tasolle. Standardin SFS 4697 mukaiset tai niitä vastaavat kulkutiet ja huoltotasot katsotaan asianmukaisiksi.

Nosturin viereen siirrettävää huoltotasoa saa käyttää vain, kun nosturin koko, rakenne tai sijoittelu on sellainen, ettei kiinteää kulkutietä tai tasoa voida kohtuudella vaatia, ja on ryhdytty erityisiin toimenpiteisiin turvallisuuden varmistamiseksi. Huoltotason tulee olla työpaikalla tai sinne tarvittaessa nopeasti saatavilla.

10 §
Käyttö-, huolto- ja tarkastusohjeet

Turvallisen työskentelyn kannalta tarpeelliset suomen- ja tarvittaessa ruotsinkieliset nosturin käyttö-, huolto- ja tarkastusohjeet sekä tarvittaessa asennus-, purku- ja kuljetusohjeet on oltava nosturin käyttäjän saatavilla ja jatkuvasti pidettävä ajan tasalla.

11 §
Kuormitus

Sallittua kuormitusta ei saa ylittää. Taakan teossa on noudatettava huolellisuutta taakan putoamisen tai hajoamisen estämiseksi.

Nosturissa, jonka käytössä ylikuormitus voi johtaa standardissa SFS 4696 esitettyihin vaaratilanteisiin, on oltava asianmukainen ylikuormituksen estolaite ja tarvittaessa kuormitustilan muita valvontalaitteita. Standardin SFS 4696 (Nosturit. Turvallisuus), SFS 4580 (Ajoneuvonosturit. Rakenteellinen turvallisuus) ja SFS 4772 (Kuormausnosturit. Rakenteellinen turvallisuus) mukaiset tai niitä vastaavat laitteet katsotaan asianmukaisiksi.

12 §
Nosturin käyttö

Nosturin käytössä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta. Ulkokäytössä on otettava huomioon sään, erityisesti tuulen ja lämpötilan vaikutus noston turvalliseen suorittamiseen.

Työvuoron alkaessa tulee nosturille tehdä nosturin valmistajan ohjeiden mukaiset tai käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksessa erikseen määrätyt turvallisuus- ja hallintalaitteiden kokeilut. Nosturin käyttäjän on havaitessaan nosturissa turvallisuutta vaarantavia vikoja tai puutteita ilmoitettava niistä työnantajalle. Nosturia ei saa käyttää ennen kuin turvallisuutta vaarantavat viat ja puutteet on poistettu.

13 §
Nosturin käyttäjä ja merkinantaja

Nosturin käyttäjän ja 8 §:ssä tarkoitetun merkinantajan tulee olla täysi-ikäinen, terveydeltään tehtävään sopiva henkilö, jolla on työhön soveltuva näkö ja kuulo. Ikärajasta voidaan poiketa nuorten työntekijäin suojelusta annetussa asetuksessa (508/86) säädetyssä järjestyksessä.

Ajoneuvo- ja torninosturin kuljettajalla on oltava tarpeellinen koulutus. Koulutuksen ohjelman ja siihen liittyvän kokeen vahvistaa työministeriö kuultuaan opetushallitusta ja alan työmarkkinajärjestöjä. Muun nosturin käyttäjälle on annettava riittävä opastus ja ohjaus nosturin käyttöön ottaen huomioon nosturin rakenne ja käyttötarkoitus.

14 §
Nosturille suoritettavat tarkastukset

Nosturille tulee ennen ensimmäistä käyttöönottoa ja ennen turvallisuuden kannalta merkittävän korjaus- ja muutostyön jälkeistä käyttöönottoa tehdä asianmukainen käyttöönottotarkastus. Siihen kuuluu niiden osien ja laitteiden tarkastus, jolla on merkitystä turvallisuudelle, standardin SFS 4261 mukainen koekuormitus ja tarvittaessa seisontavakavuuden tarkastus. Kosketuksettomaan (sähkömagneettiseen) tiedonsiirtoon perustuva nostimen ohjausjärjestelmä on tarkastettava myös silloin kun se asennetaan käytössä olevaan nosturiin.

Kuormausnosturille tehtävässä käyttöönottotarkastuksessa tulee varmistautua siitä, että sen vakavuus täyttää standardin SFS 4677 vaatimukset.

Käytössä olevalle nosturille on tehtävä määräaikaistarkastus yhden vuoden välein ja siihen liittyvä standardin SFS 4261 mukainen koekäyttö 4 vuoden välein. Torninostureilla tarkastusväli on kuitenkin 2 vuotta. Tarkastusväliä voidaan pidentää, mikäli nosturin käyttö on ollut vähäistä, nosturin kuormat pieniä tai käyttöolosuhteet muutoin erityisen vähän nosturia rasittavat. Käytön tai käyttöolosuhteiden ollessa erityisen rasittavat, on tarkastusväliä vastaavasti lyhennettävä. Koekäyttö tulee kuitenkin suorittaa määräaikaistarkastuksessa aina nostureille, joiden ylikuormittuminen aiheuttaa kaatumisvaaran ja, kun nosturin rakennetta on muutettu tai nosturi on osittain tai kokonaan purettu ja pystytetty uudelleen.

Määräaikaistarkastuksessa tulee selvittää, onko nosturin käyttö aiheuttanut turvallisuuden kannalta merkittäviä muutoksia. Määräaikaistarkastus käsittää nosturin niiden osien tarkastuksen, joilla on merkitystä turvallisuudelle ottaen huomioon käytön aiheuttama materiaalin väsyminen, kuluminen korroosio tai muut vauriot.

Käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksissa on noudatettava valmistajan tai maahantuojan ohjeita. Mikäli sellaisia ei ole, tulee ne laatia asiantuntijan toimesta.

Mikäli valmistajan ohjeista tai nosturin käytöstä ei muuta johdu, nosturin kuntoa on valvottava säännöllisesti käyttötilanteesta ja nosturityypistä riippuen 1-3 kuukauden väliajoin.

15 §
Nostimille suoritettavat tarkastukset

Henkilö- ja autonostimelle on tehtävä käyttöönottotarkastus ennen ensimmäistä käyttöönottoa ja sen jälkeen määräaikaistarkastus vähintään kerran vuodessa.

16 §
Tarkastusten suorittaja

Tarkastuksen suorittajan tulee olla nosturin tai nostimen rakenteeseen, käyttöön ja tarkastamiseen riittävästi perehtynyt henkilö. Käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset tulee tehdä vähintään teknikon koulutuksen saaneen henkilön johdon ja valvonnan alaisena, jollei tarkastajalla ole vähintään teknikon koulutusta. Jos nosturilla on pääasiallinen käyttäjä, hänelle on, mikäli mahdollista varattava tilaisuus osallistua tarkastukseen.

Torni- ja ajoneuvonostureiden sekä henkilönostimen ja autonostimien käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset samoin kuin kosketuksettomaan (sähkömagneettiseen) tiedonsiirtoon perustuvan ohjausjärjestelmän tarkastukset suorittaa tähän tehtävään pätevä asiantuntija tai asiantuntijayhteisö. Pätevyysvaatimukset vahvistaa työministeriö.

17 §
Pöytäkirjat ja merkinnät

Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa, joka tulee säilyttää työpaikalla tai ohjaamossa nähtäväksi saatavana vähintään viisi vuotta tarkastuksesta.

Torninosturiin on tehtävä tarkastusta koskeva merkintä.

4 luku

Puristimien käyttöä koskevat lisämääräykset

18 §
Määritelmiä

Puristimella tarkoitetaan tässä luvussa epäkesko-, nivel-, särmäys-, kitka-, pneumaattisia ja hydraulisia puristimia. Puristimella tarkoitetaan myös konevoimalla toimivia leikkureita, muovipuristimia, painevalukoneita sekä näihin verrattavaa puristus- tai leikkaustyötä suorittavaa konetta.

19 §
Käsivahinkojen suojalaite

Jos on olemassa tapaturman vaara, puristinta ei saa käyttää, jos sitä ei ole varustettu asianmukaisilla käsivahinkojen suojalaitteilla. Standardin SFS 2965 tai yhdenmukaistetun standardin mukaiset tai niitä turvallisuustasoltaan vastaavat suojalaitteet katsotaan asianmukaisiksi.

20 §
Puristimelle suoritettavat tarkastukset

Puristimen hallintajärjestelmä, kytkin ja jarru tulee tarkastaa vuosittain. Tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja.

5 luku

Erinäisiä määräyksiä

21 §
Tarkemmat määräykset

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa työministeriö.

Työministeriö voi tarvittaessa määrätä, että tässä päätöksessä tarkoitetun työvälineen omistajan tai haltijan on tehtävä ilmoitus työsuojelupiirin toimistoon työvälinettä käytettäessä tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa on syntynyt henkilö- tai esinevahinkoja.

22 §
Poikkeukset

Asianomainen työsuojeluviranomainen voi erityisistä syistä yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksia tämän päätöksen määräyksistä edellyttäen, että turvallisuus on muilla toimenpiteillä varmistettu.

23 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994. Päätöksen 8 § 2 momenttia ja 11 § 2 momenttia ei kuitenkaan sovelleta nostureihin, jotka on otettu käyttöön ennen 1 päivää syyskuuta 1990.

Ennen 1 päivää tammikuuta 1994 käyttöön otetun työvälineen tulee täyttää tämän päätöksen liitteen mukaiset vaatimukset 31 päivään joulukuuta 1996 mennessä kuitenkin siten, että 31 päivänä joulukuuta 1993 voimassa olleiden määräysten soveltamisalaan kuuluvien työvälineiden on täytettävä kyseisten määräysten mukaiset vaatimukset. Joulukuun 31 päivänä 1993 voimassa olleiden määräysten mukaisten työvälineiden katsotaan täyttävän tämän päätöksen liitteen mukaiset vaatimukset.

ETA-sopimuksen liite XVIII: neuvoston direktiivi (89/655/ETY)

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993

Työministeri
Ilkka Kanerva

Ylitarkastaja
Leo Suomaa

Liite

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET, JOIHIN VIITATAAN 3 §:SSÄ

1. Yleinen huomautus

Tässä liitteessä annettuja velvoitteita sovelletaan päätöksen määräykset huomioon ottaen silloin, kun kyseessä oleviin työvälineisiin liittyvät vastaavat vaarat.

2. Yleiset työvälineisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset

2.1. Työvälineiden hallintalaitteiden, jotka vaikuttavat turvallisuuteen, on oltava selvästi nähtävissä ja tunnistettavissa ja niiden on oltava tarvittaessa asianmukaisesti merkittyjä.Hallintalaitteiden on sijaittava vaaravyöhykkeiden ulkopuolella ja siten, ettei niiden käyttö voi aiheuttaa lisää vaaraa, paitsi jos muunlainen paikka on välttämätön tiettyjen hallintalaitteiden osalta. Hallintalaitteet eivät saa lisätä vaaraa tahattoman käytön seurauksena.Tarvittaessa käyttäjän on voitava varmistua pääohjauspaikalta, että vaaravyöhykkeillä ei ole ketään. Jos tämä ei ole mahdollista, järjestelmän on annettava luotettavasti automaattinen, kuultava tai nähtävä varoitussignaali aina ennen kuin koneisto käynnistyy. Vaaralle altistuvalla työntekijällä on oltava riittävästi aikaa tai tarvittavat apuneuvot välttääkseen nopeasti työvälineen käynnistymisestä tai pysähtymisestä aiheutuvat vaarat.Ohjausjärjestelmien on oltava luotettavia. Ohjausjärjestelmän särkyminen tai vahingoittuminen ei saa aiheuttaa vaarallista tilannetta.

2.2. Työvälineen käynnistäminen ei saa olla mahdollista muuten kuin tietoisesti käyttämällä siihen tarkoitukseen varattua hallintaelintä.

Tämä pätee myös:

- työvälineen käynnistämiseen uudelleen mistä tahansa syystä tapahtuneen pysähdyksen jälkeen,

- toimintatilassa tapahtuneen tärkeän muutoksen tarkastukseen (esim. nopeus, paine), paitsi jos sellainen uudelleenkäynnistys tai muutos käyttöoloissa ei aseta vaaralle altistuvia työntekijöitä vaaraan.

Tämä vaatimus ei koske sellaista uudelleenkäynnistymistä ja muutosta käyttöoloissa, joka johtuu automaattisen laitteen normaalista toimintajaksosta.

2.3. Kaikissa työvälineissä on oltava hallintaelin niiden pysäyttämiseksi täydellisesti ja turvallisesti.Jokaisessa työpisteessä on oltava hallintaelin vaaran tyypistä riippuen joidenkin tai kaikkien työvälineiden pysäyttämiseksi niin, että väline on turvallisessa tilassa. Välineen pysäytyselimellä tulee olla ensisijainen asema käynnistyselimiin nähden. Kun työväline tai sen vaaralliset osat ovat pysähtyneet, energiansyötön kyseisiin toimilaitteisiin on lakattava.

2.4. Mahdollisuuksien mukaan ja laitteeseen liittyvistä vaaroista ja sen normaalista pysähtymisajasta riippuen työvälineessä on oltava hätäpysäytyslaite.

2.5. Työvälineissä, joissa on putoavien tai sinkoutuvien esineiden vaara, on oltava vaaraa vastaavat tarkoituksenmukaiset turvalaitteet. Työvälineissä, joissa on kaasu-, höyry-, neste- tai pölypäästön vaara, on oltava tarkoituksenmukaiset keruu- tai poistolaitteet vaaranlähteiden lähellä.

2.6. Työvälineet ja niiden osat on vakavoitettava kiinnittämällä tai muilla keinoin, jos se on työntekijöden turvallisuuden ja terveyden vuoksi tarpeen.

2.7. Jos on vaara, että työvälineen osia murtuu tai hajoaa, mikä todennäköisesti vaarantaisi työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden, on ryhdyttävä tarkoituksenmukaisiin suojaustoimenpiteisiin.

2.8. Jos on vaara koskettaa työvälineen liikkuvia osia, mikä voisi johtaa tapaturmiin, nämä osat on varustettava suojuksin ja laittein, jotka estävät pääsyn vaaravyöhykkeille, tai jotka pysäyttävät vaarallisten osien liikkeet ennen kuin vaaravyöhyke saavutetaan.Suojusten ja suojalaitteiden on oltava seuraavanlaisia: - rakenteeltaan vankkoja; Ä ne eivät saa aiheuttaa mitään lisävaaraa; Ä ne eivät saa olla helposti poistettavissa tai tehtävissä toimimattomiksi; Ä niiden on sijaittava riittävän kaukana vaaravyöhykkeestä;

- ne eivät saa tarpeettomasti rajoittaa näkyvyyttä välineen toiminta-alueelle; ja - niiden on sallittava osien asennuksessa ja vaihdossa sekä huoltotöissä tarvittavat toimenpiteet rajoittaen pääsyä vain sille alueelle, missä työ suoritetaan, ja tämän on tapahduttava mahdollisuuksien mukaan suojusta tai suojalaitetta poistamatta.

2.9. Niiden alueiden ja työpisteiden, joissa työskennellään työvälineillä tai huolletaan niitä, on oltava suoritettavaan työhön nähden sopivasti valaistuja.

2.10. Kuumat tai hyvin kylmät työvälineiden osat on soveltuvilta osin suojattava, jotta työntekijät eivät joudu vaaraan koskettaa työvälinettä tai tulla sitä liian lähelle.

2.11. Työvälineissä olevien varoituslaitteiden on oltava yksiselitteisiä ja helposti havaittavissa ja ymmärrettävissä.

2.12. Työvälinettä saa käyttää vain niihin töihin ja niissä olosuhteissa, joihin se on tarkoituksenmukainen.

2.13. Huoltotöiden tekemisen on oltava mahdollista työvälineen ollessa pysäytettynä. Jos tämä ei ole mahdollista, täytyy olla mahdollista ryhtyä tarvittaviin suojaustoimiin, jotta sellaisia töitä voidaan suorittaa tai jotta sellaisia töitä voidaan suorittaa vaarallisten alueiden ulkopuolella. Jos työvälineeseen kuuluu huoltokirja, se on pidettävä ajan tasalla.

2.14. Kaikki työvälineet on varustettava selvästi tunnistettavin laittein, joilla ne voidaan eristää kaikista energialähteistään. Uudelleenkytkentä edellyttää, etteivät kyseessä olevat työntekijät joudu vaaraan.

2.15. Työvälineissä on oltava työntekijäiden turvallisuuden varmistamiseksi olennaiset varoitukset ja merkinnät.

2.16. Työntekijöiden on voitava mennä turvallisesti kaikkiin paikkoihin, joihin pitää mennä tuotannon, säädön tai huollon vuoksi, ja olla niissä turvallisesti.

2.17. Kaikkien työvälineiden on oltava tarkoituksenmukaisia työntekijöiden suojaamiseksi vaaralta työvälineen syttyessä palamaan tai ylikuumentuessa tai kaasun, pölyn, höyryn tai muun työvälineessä tuotetun, käytetyn tai varastoidun aineen päästessä vuotamaan.

2.18. Kaikkien työvälineiden on oltava tarkoituksenmukaisia estämään työvälineiden tai työvälineessä tuotettujen, käytettyjen tai varastoitujen aineiden räjähtämisen vaara.

2.19. Kaikkien työvälineiden on oltava tarkoituksenmukaisia vaaralle altistuvien työntekijöiden suojaamiseksi suoran tai epäsuoran sähkökosketuksen vaaralta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.