1225/1993

Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993

Laki sotilasvammalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain (404/48) 6 §:n 4 momentti, 6 a §:n 2 momentti, 9 §:n 1 ja 3 momentti, 10 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohta, 15 §:n 4 momentti, 16 §:n 1 ja 2 momentti, 18 §:n 1 ja 2 momentti, 25 ja 29 § sekä 29 a §:n 1 ja 3 momentti,

sellaisena kuin niistä ovat 6 §:n 4 momentti 30 päivänä marraskuuta 1990 annetussa laissa (1049/90), 9 §:n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1116/85), 9 §:n 3 momentti, 15 §:n 4 momentti ja 16 §:n 1 momentti 19 päivänä helmikuuta 1971 annetussa laissa (180/71), 10 §:n 1 momentin 1 kohta 9 päivänä toukokuuta 1975 annetussa laissa (304/75), 10 §:n 1 momentin 5 kohta 5 päivänä kesäkuuta 1992 annetussa laissa (494/92), 16 §:n 2 momentti 3 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (622/65), 18 §:n 1 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (972/80) ja 18 §:n 2 momentti samana päivänä annetussa laissa (973/80), 29 § muutettuna mainituilla 3 päivänä joulukuuta 1965 ja 9 päivänä toukokuuta 1975 annetuilla laeilla, 29 a §:n 1 momentti 10 päivänä tammikuuta 1975 annetussa laissa (6/75) ja 29 a §:n 3 momentti 17 päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (16/58), sekä

lisätään 6 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 3 päivänä joulukuuta 1965, 31 päivänä joulukuuta 1985 ja 30 päivänä marraskuuta 1990 annetuilla laeilla sekä 26 päivänä toukokuuta 1978 ja 11 päivänä joulukuuta 1987 annetuilla laeilla (398/78 ja 1012/87), uusi 6 momentti, jolloin nykyinen 6 ja 7 momentti siirtyvät 7 ja 8 momentiksi seuraavasti:

6 §

Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 30 prosenttia, korvataan sosiaalihuoltolain 17 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisista kotipalveluista, 4 kohdan mukaisista asumispalveluista ja 7 kohdan mukaisesta omaishoidon tuesta sekä kansanterveyslain (66/72) 14 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisista sairaanhoidon palveluista aiheutuneet kustannukset. Palvelu- tai tukiasunnosta perittävää vuokraa tai vastaavaa aksua ei kuitenkaan korvata. Kotipalvelujen, asumispalvelujen ja omaishoidon tuen korvaamisesta säädetään tarkemmin asetuksella.


Vahingoittunut tai sairastunut voi sen mukaan kuin asetuksella säädetään jakaa kuntoutusjaksonsa aviopuolisonsa kanssa.


6 a §

Sairaanhoitolaitoksen antama tai järjestämä hoito ja kuntoutus korvataan kunnalle tai kuntayhtymälle aiheutuneiden kustannusten mukaan. Terveyskeskuksen antaman tai järjestämän hoidon tai kuntoutuksen korvaus lasketaan kansanterveyslain 25 §:n mukaisesti. Korvauksia laskettaessa kustannuksista ei vähennetä palvelujen käyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja. Mitä sairaansijalla annetun hoidon korvauksen laskemisesta säädetään, sovelletaan vastaavasti terveyskeskuksen korvattaviin avohoidon kustannuksiin, joista korvaus kuitenkin lasketaan käyntikertojen mukaan. Korvaus sosiaalipalveluista lasketaan samoin kuin terveyskeskuksen antamasta ja järjestämästä hoidosta asianomaisen toiminnon kustannusten ja suoritteiden mukaan.

9 §

Päiväraha ja elinkorko maksetaan sille, jonka elätettävänä on hänen aviovaimonsa ja 5 §:ssä tarkoitettuja seitsemäätoista vuotta nuorempia lapsia, korotettuna 30 prosentilla päivärahasta tai elinkorosta ensimmäiseltä ja 20 prosentilla jokaiselta seuraavalta omaiselta. Jos vahingoittuneen tai sairastuneen työkyvyttömyysaste on vahvistettu vähintään 80 prosentiksi, maksetaan päiväraha tai elinkorko kuitenkin ensimmäiseltä omaiselta 60 prosentilla korotettuna.


Jos vahingoittuneen tai sairastuneen elätettävänä oleva lapsi seitsemäntoista vuotta täytettyään sitä ennen syntyneen ruumiillisen tai henkisen vajavuuden takia on kykenemätön itseään elättämään, maksetaan päiväraha tai elinkorko hakemuksesta 1 momentissa mainituin määrin korotettuna. Jos lapsi seitsemäntoista vuotta täytettyään opiskelun takia ei voi olla ansiotyössä eikä hän voi omilla tuloillaan opiskeluaan kustantaa, suoritetaan päiväraha tai elinkorko hakemuksesta 1 momentissa mainituin määrin korotettuna, kunnes lapsi täyttää kaksikymmentäneljä vuotta.

10 §

Päivärahan tai elinkoron lisäysosana voidaan antaa:

1) sille, joka ruumiinvamman tai sairauden johdosta on joutunut niin avuttomaan tilaan, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen apua tai jonka vaikea vamma tai sairaus muutoin aiheuttaa hänelle poikkeuksellista haittaa, enintään 20 markkaa päivältä niin kauan kuin sanotut edellytykset ovat olemassa, ei kuitenkaan kuutta kuukautta kauemmin tämän lain nojalla korvattavan pysyväksi arvioitavan sairaala- tai muun laitoshoidon alkamisesta;


5) sille, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia ja jonka toimeentulo on oman tai 9 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetun omaisen sairaudesta johtuvien kustannusten takia tai muusta erityisestä syystä vaikeutunut, enintään 1 700 markkaa vuodessa; jos vahingoittunut tai sairastunut on täyttänyt 65 vuotta tai jos tässä tarkoitettujen olosuhteiden voidaan arvioida muuten jatkuvan toistaiseksi, voidaan tätä elinkoron lisäysosaa myöntää etukäteen, ei kuitenkaan kuutta kuukautta kauemmin tämän lain nojalla korvattavan pysyväksi arvioitavan sairaala- tai muun laitoshoidon alkamisesta.


15 §

Lapselle, lapsenlapselle ja sisarukselle huoltoeläkettä suoritetaan seitsemäntoista vuoden ikään saakka. Jos sellainen huoltoeläkkeen saaja tai lapsi, joka vahingoittuneen tai sairastuneen kuollessa oli täyttänyt seitsemäntoista vuotta, on sitä ennen syntyneen ruumiillisen tai henkisen vajavuuden takia kykenemätön itseään elättämään, suoritetaan hänelle hakemuksesta huoltoeläkettä. Samoin suoritetaan huoltoeläkettä saaneelle lapselle, jos lapsi seitsemäntoista vuotta täytettyään opiskelun takia ei voi olla ansiotyössä eikä hän voi omilla tuloillaan opiskeluaan kustantaa, hakemuksesta huoltoeläkettä kunnes hän täyttää kaksikymmentäneljä vuotta. Huoltoeläkettä suoritetaan tässä säädetyin edellytyksin ja saman suuruisena myös vahingoittuneen tai sairastuneen lap-selle, joka tämän kuollessa oli hänen elätettävänään ja oli täyttänyt seitsemäntoista vuotta.

16 §

Leskelle, joka saa huoltoeläkettä tai jolta huoltoeläke on 14 §:n 3 momentissa mainitun muun korvauksen vuoksi evätty, voidaan hakemuksesta myöntää määräajaksi, tai mikäli hän on täyttänyt 65 vuotta, toistaiseksi lisähuoltoeläkettä, jos hänen toimeentulonsa omien tulojen turvin on ansiokyvyttömyyden, sairauden tai huoltoeläkettä saavien lastensa sairauden takia tai muusta erityisestä syystä vaikeutunut.

Huoltoeläkettä saavalle täysorvolle lapselle tai vanhemmalle voidaan niin ikään hakemuksesta myöntää kohtuullisen toimeentulon turvaamiseksi lisähuoltoeläkettä määräajaksi, tai mikäli hän on täyttänyt 65 vuotta, toistaiseksi.


18 §

Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste 8 §:n säännösten mukaan on vahvistettu vähintään 20 prosentiksi, voidaan hakemuksesta myöntää määräajaksi tai, jos vahingoittunut tai sairastunut on täyttänyt 65 vuotta, toistaiseksi täydennyskorko. Täydennyskoron täysi määrä on, jos hakijan työkyvyttömyysaste on vahvistettu vähintään 30 prosentiksi, vahingoittuneen tai sairastuneen vakinaisen asuinpaikan kalleudesta riippuen 4 800 tai 4 100 markkaa vuodessa sekä, jos työkyvyttömyysaste on vahvistettu pienemmäksi kuin 30 prosentiksi, vastaavasti 3 200 tai 2 750 markkaa vuodessa. Paikkakuntien kalleusluokituksen määrää sosiaali- ja terveysministeriö.

Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jolla ei ole pysyviä vuosituloja tai jonka pysyvät vuositulot ovat enintään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman tulorajan suuruiset, suoritetaan täysi täydennyskorko. Mikäli vuositulot ylittävät vahvistetun täyteen täydennyskorkoon oikeuttavan tulorajan, vähennetään maksettavaa täydennyskorkoa ylitystä vastaavalla määrällä. Pysyviksi vuosituloiksi, joihin ei lueta tämän lain mukaista oman vamman tai sairauden perusteella suoritettavaa korvausta, katsotaan harkinnan mukaan todennäköinen säännöllinen tulo vuotta kohti.


25 §

Jos tämän lain nojalla annettu lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisesti ei ole lainmukainen, vakuutusoikeus voi tapaturmaviraston esityksestä, asianosaista kuultuaan, tai sen hakemuksesta, jota asia koskee, poistaa päätöksen ja ottaa tai määrätä tapaturmaviraston ottamaan asian uudelleen käsiteltäväksi. Tehtyään edellä sanotun esityksen tapaturmavirasto voi, kunnes asia on uudelleen ratkaistu, väliaikaisesti keskeyttää korvauksen maksun tai maksaa sitä esityksen mukaisin määrin.

Aikaisemman päätöksen estämättä myös tapaturmavirasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, jos kysymys on evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä.

Ylimääräisestä muutoksenhausta on lisäksi voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa säädetään.

29 §

Tapaturmaviraston päätökseen haetaan muutosta vakuutusoikeudelta kirjallisella valituksella viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona valittaja sai päätöksestä tiedon. Tapaturmaviraston 32 ja 33 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa antamaan päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta.

Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Oikeudesta toimittaa valituskirja vakuutusoikeudelle postitse tai lähetin välityksellä säädetään erikseen.

Jollei valituksen yhteydessä muuta näytetä, katsotaan valittajan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen, jona päätös on tapaturmavirastosta hänen ilmoittamallaan osoitteella varustettuna pantu postiin.

29 a §

Niiden asioiden käsittelyä varten, joihin tätä lakia on sovellettava, on vakuutusoikeudessa siitä annetussa laissa (14/58) tarkoitettuina maallikkojäseninä kaksi sotilasjäsentä, joiden tulee olla upseerin tai toimiupseerin viran haltijoita, ja kolme korvauksensaajien oloja tuntevaa jäsentä sekä tarpeellinen määrä näiden varajäseniä. Maallikkojäsenistä osallistuu vakuutusoikeuden istuntoon samanaikaisesti kaksi korvauksensaajien oloja tuntevaa jäsentä tai yksi sotilasjäsen ja yksi korvauksensaajien oloja tunteva jäsen sen mukaan kuin asian laatu edellyttää. Sotilasjäsen osallistuu käsittelyyn pääsääntöisesti vain, kun on kyse rauhanajan palveluksessa tapahtuneesta vahingoittumisesta, sairastumisesta, kuolemasta tai katoamisesta.


Sotilasjäsenten ja korvauksensaajien oloja tuntevien jäsenten tulee osallistua käsittelyyn, jos asiassa on kysymys siitä, oikeuttaako ruumiinvamma, sairaus, kuolema tai katoaminen tämän lain mukaiseen korvaukseen, tai jos vakuutusoikeudesta annetussa laissa niin erikseen säädetään.


1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994. Lain 9 §:n 1 momenttia sovelletaan kuitenkin 1 päivästä heinäkuuta 1994.

2. Tällä lailla kumotaan sotilasvammalain muuttamisesta 31 päivänä joulukuuta 1985 annetun lain (1116/85) voimaantulosäännöksen 2 momentti.

3. Mikäli 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun elinkoron lisäysosan maksaminen on keskeytetty ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen säännöksen perusteella vähintään kaksi kuukautta jatkuneen laitoshoidon johdosta, ei mainittua lisäysosaa suoriteta. Tässä tarkoitettua lisäysosaa suoritetaan kuitenkin vahingoittuneelle tai sairastuneelle, joka lain voimaan tullessa on tilapäisesti poissa laitoshoidosta, niin kauan kuin poissaolo kestää.

4. Niiden vahingoittuneiden tai sairastuneiden, jotka ovat ennen lain voimaantuloa täyttäneet 65 vuotta ja joilla on voimassa oleva määräajaksi myönnetty 10 §:n 1 momentin 5 kohdan mukainen elinkoron lisäysosa tai 18 §:n mukainen täydennyskorko, määräaikaiset päätökset muuttuvat lain voimaan tullessa toistaiseksi voimassa oleviksi.

5. Lain 25 §:n säännöksiä sovelletaan myös niihin tapaturmaviraston ja vakuutusoikeuden päätöksiin, jotka on annettu ennen tämän lain voimaantuloa.

6. Lain voimaan tullessa vakuutusoikeudessa vireillä oleviin valituksiin sekä niihin ennen tämän lain voimaantuloa annetuista tapaturmaviraston päätöksistä tehtyihin valituksiin, jotka saapuvat säädetyssä määräajassa vakuutusoikeuteen, sovelletaan 29 §:n säännöksiä sellaisina kuin ne ovat tämän lain voimaan tullessa.

7. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 169/93
StVM 27/93

Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Sosiaali- ja terveysministeri
Jorma Huuhtanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.