1205/1993

Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993

Laki asumisoikeustalolainojen korkotuesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Soveltamisala

Valtion varoista voidaan maksaa korkotukea talletuspankin, luottolaitoksen, vakuutusyhtiön, eläkelaitoksen tai kunnan (lainanmyöntäjän) myöntämistä lainoista asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/90) 1 §:ssä tarkoitettua asumisoikeustaloa varten. Lainoja nimitetään tässä laissa korkotukilainoiksi.

Tämän lain nojalla ei makseta korkotukea, jos lainansaajalle maksetaan samaan tarkoitukseen korkotukea muun lain nojalla taikka jos lainansaajalle on samaan tarkoitukseen myönnetty lainaa valtion asuntorahaston tai muista valtion varoista. Korkotukea voidaan kuitenkin maksaa, jos edellä tarkoitettu laina on maksettu takaisin.

2 §
Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus

Korkotukilainoja voidaan hyväksyä valtion talousarviossa vahvistetun hyväksymisvaltuuden rajoissa.

Valtioneuvosto voi vahvistaa lainojen hyväksymisvaltuuden alueelliset ja muut käyttöperusteet. Hyväksymisvaltuutta voidaan yleisten edellytysten täyttyessä käyttää kunnan puoltamiin kohteisiin.

Tämän lain mukainen korkotuki on suunnattava eri alueilla ja eri kunnissa esiintyvän asunnontarpeen mukaan.

3 §
Korkotukilainat

Korkotukilaina voidaan myöntää:

1) asumisoikeustalon uudisrakentamiseen (asumisoikeustalon rakentamislaina);

2) asumisoikeustalon hankintaan (asumisoikeustalon hankintalaina) tai

3) asumisoikeustalon perusparantamiseen (asumisoikeustalon perusparannuslaina).

Talon hankkiminen luetaan uudisrakentamiseksi, jos on kulunut enintään vuosi tai erityisestä syystä kaksi vuotta siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen käyttöön otettavaksi.

Perusparantamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla:

1) asunnon, asuinrakennuksen tai niiden piha-alueen tai muun välittömän ympäristön varuste- tai muuta laatutasoa nostetaan alkuperäisestä tasosta tai palautetaan muilla kuin vuosikorjaustoimenpiteillä uudenveroiseen tai alkuperäiseen tasoon; tai

2) olemassa olevia tiloja muutetaan tai laajennetaan pääasiassa asunnoiksi tai niihin liittyviksi tiloiksi.

4 §
Korkotukilainan saajat

Korkotukilaina voidaan myöntää:

1) kunnalle tai muulle julkisyhteisölle;

2) valtion asuntorahaston aravalain (1189/93) 22 §:n 2 kohdan nojalla nimeämälle tai valtioneuvoston asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 8 kohdan nojalla aiemmin nimeämälle asuntojen vuokraamista tai tuottamista ja ylläpitoa sosiaalisin perustein harjoittavalle yhteisölle; sekä

3) sellaiselle osakeyhtiölle, jonka tosiasiassa omistaa jokin tai jotkin kohdissa 1 tai 2 mainituista yhteisöistä.

5 §
Korkotukilainaksi hyväksymisen yleiset edellytykset

Korkotukilainalla lainoitettavien asuntojen on oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä uudisrakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksiltaan ja ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia. Uudisrakentamisen ja perusparantamisen on perustuttava kilpailumenettelyyn, jollei valtion asuntorahasto erityisestä syystä myönnä siitä poikkeusta. Ympäristö- ministeriöllä on oikeus antaa määräyksiä ja ohjeita siitä, mitä tässä pykälässä on säädetty.

Asumisoikeustalon hankintalaina voidaan myöntää vain edellyttäen, että asuntojen rakentaminen kyseiselle alueelle ei ole perusteltua pitkän aikavälin asunnontarve huomioon ottaen ja että talon hankinta on edullisempaa kuin vastaavan uuden talon rakentaminen.

6 §
Korkotukilainan suuruus

Asumisoikeustalon rakentamislainan suuruus on enintään 85 prosenttia kohteen hyväksytyistä rakennuskustannuksista sekä tontin hankkimisesta ja kunnallisteknisestä kuntoonpanosta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista.

Asumisoikeustalon hankintalainan suuruus on enintään 85 prosenttia kohteen hyväksytystä hankintahinnasta.

Asumisoikeustalon perusparannuslainan suuruus on enintään 85 prosenttia perusparantamisen hyväksytyistä kustannuksista. Laina voi myös olla asumisoikeustaloa tai asuinhuoneistoa taikka niiden asuinneliömetriä kohden määrätty markkamääräinen enimmäislaina.

Valtioneuvosto voi vahvistaa tonttien hyväksyttävät enimmäiskustannukset ja -hinnat sekä asumisoikeustalon perusparannuslainan enimmäismäärän suuruuden.

7 §
Korkotukilainan ehdot

Lainanmyöntäjän korkotukilainasta perimä korko saa olla enintään sen koron suuruinen, jota lainanmyöntäjä yleisesti kulloinkin soveltaa samanlaisiin tarkoituksiin myönnettäviin lainoihin.

8 §
Korkotuki

Korkotukea maksetaan enintään 20 lainavuodelta. Tarkemmat määräykset korkotuen määrästä ja maksuajasta, korkotukilainan vähimmäislaina-ajasta ja yleisistä ehdoista antaa valtioneuvosto.

Valtiokonttori maksaa korkotuen lainanmyöntäjälle tai lainanmyöntäjän valtuuttamalle yhteisölle.

9 §
Korkotukilainan hyväksyvä viranomainen

Valtion asuntorahasto päättää lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi. Asuntorahaston on tarkastettava, että 5 §:ssä säädetyt yleiset edellytykset ovat lainaa hyväksyttäessä olemassa.

10 §
Valtion täytetakaus

Valtio on lainanmyöntäjälle vastuussa asumisoikeustalon rakentamislainan pääoman ja koron lopullisista menetyksistä, jotka johtuvat velallisen maksukyvyttömyydestä siltä osin, kuin lainan vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan lainasta maksamatta olevia lyhennyksiä ja korkoja. Valtionvastuu koskee:

1) sellaisia maksamatta jääneitä lyhennys- ja korkomaksuja, jotka ovat erääntyneet 20 vuoden kuluessa korkotukilainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien, sekä

2) edellä 1 kohdassa tarkoitetuille erille kertyviä viivästyskorkoja siihen asti, kunnes lainanmyöntäjä saa suorituksen saamisistaan.

11 §
Korkotukilainaan liittyvät rajoitukset

Korkotukilainalla lainoitetun talon käytön ja luovutuksen sekä asumisoikeustalon omistavan yhtiön osakkeiden taikka omistajan yhteisömuodon muuttamista koskevista rajoituksista säädetään asumisoikeusasunnoista annetussa laissa. Rajoituksista on tehtävä merkintä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin sekä osakekirjoihin ja osakeluetteloon.

12 §
Korkotuen lakkaaminen

Jos korkotukilaina maksetaan kokonaan takaisin, korkotuen maksaminen lakkaa lainan takaisinmaksupäivästä lukien. Talon luovutuksen jälkeen korkotukea voidaan maksaa vain, jos talon uusi omistaja on 4 §:ssä tarkoitettu yhteisö, joka ottaa korkotukilainan vastattavakseen.

13 §
Korkotuen lakkauttaminen

Jos lainansaaja on käyttänyt korkotukilainaa muuhun kuin tämän lain mukaiseen tarkoitukseen taikka on korkotukilainaksi hyväksymistä hakiessaan antanut olennaisesti virheellisiä tietoja tai salannut lainan hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, valtiokonttori voi lakkauttaa korkotuen maksamisen. Lainansaaja voidaan tällöin velvoittaa suorittamaan valtiolle takaisin lainasta maksettu korkotuki. Takaisin maksettavalle korkotuelle lainansaajan on lisäksi suoritettava korkotuen kulloisenkin erän maksupäivästä lukien vuotuista korkoa neljä prosenttia yli Suomen Pankin peruskoron, kuitenkin vähintään kymmenen prosenttia takaisin maksettavasta korkotuen määrästä. Palautettavalle määrälle ja korolle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia eräpäivästä lukien.

14 §
Valvonta

Valtion asuntorahaston, valtiokonttorin, kunnan ja lainanmyöntäjän on valvottava, että lainavarojen käyttö ja korkotuki ovat tämän lain mukaiset.

Lainanmyöntäjä ja -saaja ovat velvollisia antamaan valtion asuntorahastolle, valtiokonttorille ja kunnalle tietoja, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että korkotukilaina on käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti ja lainaehtoja on muutenkin noudatettu.

15 §
Muutoksenhaku

Valtiokonttorin 11 §:n mukaiseen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla lääninoikeudelle siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Asuntorahaston ja lääninoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

16 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

17 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 209/93
YmVM 14/93

Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ministeri
Pirjo Rusanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.