1154/1993

Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1993

Valtioneuvoston päätös lyijytyöstä

Valtioneuvosto on työministeriön esittelystä 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/58) 47 §:n nojalla päättänyt:

1 §
Soveltamisala

Tätä päätöstä sovelletaan sellaiseen liitteenä olevassa esimerkkiluettelossa mainittuun tai siihen verrattavaan työhön, jossa käytetään tai käsitellään lyijyä taikka jossa työntekijät muutoin altistuvat lyijylle.

Lyijyllä tarkoitetaan tässä päätöksessä metallista lyijyä sekä sen epäorgaanisia yhdisteitä.

2 §
Lyijyaltistumisen arviointi

Edellä 1 §:ssä tarkoitetussa työssä on työntekijöiden lyijyaltistuminen arvioitava käyttäen jäljempänä tässä päätöksessä tarkoitettuja biologisia altistumismittauksia ja ilman lyijypitoisuuden mittauksia.

3 §
Toimenpiteet lyijyvaaran vähentämiseksi

Työnantajan tulee ryhtyä sellaisiin rakenteellisiin ja muihin teknisiin toimenpiteisiin, joita kohtuudella voidaan vaatia lyijyaltistuksen estämiseksi.

Lyijyä ja lyijyä sisältävää tuotetta on käsiteltävä ja 1 §:ssä tarkoitettu työ on suoritettava siten, että lyijyaltistus on mahdollisimman vähäinen. Työvaiheissa, joissa käsitellään lyijyä tai joissa syntyy lyijypölyä tai -huurua, tulee kiinnittää erityistä huomiota työmenetelmien turvallisuuteen ja työt suorittaa erityistä varovaisuutta noudattaen.

Jollei lyijypölyn joutumista haitallisessa määrin työpaikan ilmaan muutoin voida estää, on tuotantoprosessi tai työvaihe koteloitava ja varustettava poistoimulaittein taikka työkohde varustettava paikallisimulaittein taikka käytettävä muita teknisiä tai rakenteellisia torjuntatoimenpiteitä.

4 §
Henkilökohtaiset suojeluvälineet

Jollei lyijyn haittavaikutuksia voida 3 §:ssä tarkoitetuin toimenpitein poistaa tai jollei sellaisia toimenpiteitä voida kohtuudella vaatia suoritettaviksi huomioon ottaen työn lyhyt kesto, harvoin toistuvat työvaiheet ja vaaran vähäisyys taikka jos toimenpiteiden vaatimista on muutoin pidettävä kohtuuttomana, on työnantajan varattava työntekijän käyttöön tarkoituksenmukaiset ja riittävän tehokkaat hengityksensuojaimet sekä muut tarpeelliset asianmukaiset henkilökohtaiset suojeluvälineet.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että henkilökohtaiset suojeluvälineet huolletaan ja puhdistetaan tarkoituksenmukaisesti.

Työntekijöiden on osaltaan huolehdittava henkilökohtaisten suojeluvälineiden tarkoituksenmukaisesta ja huolellisesta käytöstä sekä huollosta.

5 §
Peseytyminen

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on varattu lyijylle altistuvien työntekijöiden käyttöön riittävästi tarkoituksenmukaisia tiloja, suihkuja, välineitä ja aineita peseytymistä varten sekä riittävästi tarkoituksenmukaisia tiloja vaatteiden vaihtoa ja säilytystä varten. Työntekijän käyttöön tulee varata kaksi pukukaappia, joista toinen on työvaatteita ja toinen pitovaatteita varten.

Jos työssä säännöllisesti käytetään tai käsitellään lyijyä, tulee työvaatteiden ja pitovaatteiden pukukaapit sijoittaa eri tiloihin. Pukuhuoneiden tulee tällöin liittyä toisiinsa pesuhuoneen välityksellä.

Työnantajan on huolehdittava 1 momentissa tarkoitettujen tilojen ja välineiden järjestyksestä ja puhtaudesta sekä siitä, että työntekijöillä on työvuoron päätyttyä ja ruokailutaukojen aluksi sekä erityisen syyn niin vaatiessa muulloinkin mahdollisuus peseytyä huolellisesti.

Työntekijän on noudatettava työnantajan antamia ohjeita peseytymisestä työaikana ja osaltaan huolehdittava työvaatteidensa puhtaudesta, vaihdosta ja asianmukaisesta säilytyksesta.

6 §
Siivous

Lyijyä taikka lyijyä sisältävää ainetta ja materiaalia käsiteltäessä työskentelytilat on tarpeen mukaan siivottava sellaisin menetelmin, ettei lyijypöly leviä työpaikan ilmaan.

Pölyn leviäminen siivottaessa tulee estää käyttämällä riittävän tehokkain suodattimin varustettua imulaitteistoa tai ensin kastelemalla siivouskohteet taikka muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Lyijypölyn kuivaharjaaminen on kielletty.

Vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa on tehtävä perusteellinen siivous, jolloin pöly poistetaan seinistä, katosta, kannatinpalkeilta, hyllyiltä ja muilta vastaavilta paikoilta. Työpaikan siisteys on tarkastettava ainakin neljännesvuosittain. Työntekijöiden ja tarvittaessa toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetuille on varattava tilaisuus olla mukana tarkastuksessa.

7 §
Huollot

Koneiden, ilmanvaihtolaitteiden, henkilökohtaisten suojeluvälineiden ja muiden pölyn haittavaikutuksia vähentävien laitteiden kuntoa on valvottava säännöllisesti ja niiden toiminta tarkistettava tarvittaessa.

8 §
Varoitusmerkinnät

Jos työssä säännöllisesti käytetään lyijyä, tulee työskentelypaikalle tai sinne johtavalle ovelle asettaa selvästi näkyvä ilmoitus, jonka tekstin tulee olla seuraava:

''Työpaikalla käsitellään lyijyä. Pölyn ja huurun hengittäminen vaarallista. På arbetsplatsen hanteras bly. Farligt att andas in damm och dunst.''

9 §
Työturvallisuusohjeet

Työnantajan on laadittava työntekoa varten kirjalliset työturvallisuusohjeet, jotka sisältävät työpaikan yleiset työturvallisuusohjeet sekä kunkin lyijyaltistuksen vaaraa aiheuttavan työvaiheen yksityiskohtaiset työturvallisuusohjeet. Nämä on annettava jokaiselle työntekijälle, ja työntekijöiden tulee huolellisesti noudattaa ohjeita.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin ohjeisiin on sisällytettävä tiedot lyijyn tai käytettävän lyijyä sisältävän tuotteen aiheuttamista terveydellisistä haitoista, ohjeet kunkin työvaiheen oikeasta ja turvallisesta suorittamisesta, tiedot tarvittavista konekohtaisista ja henkilökohtaisista suojeluvälineistä, ohjeet niiden käytöstä, huollosta ja säilytyksestä, ohjeet suun kautta tapahtuvan altistuksen välttämiseksi tupakoinnin ja ruokailun yhteydessä sekä siisteydestä ja muista lyijyaltistuksen torjuntatoimenpiteistä.

Työnantajan on järjestettävä tarpeellista koulutusta ja opastusta niin, että työntekijät saavat riittävät tiedot lyijyn tai lyijyä sisältävän aineen tai materiaalin aiheuttamista haitoista, tuntevat työpaikan työturvallisuusohjeet ja osaavat niitä noudattaa.

Naispuolisille työntekijöille tulee erityisesti antaa tietoja lyijyn terveydellisistä haittavaikutuksista mahdollisen raskauden varalta.

10 §
Työntekijän velvollisuudet

Työntekijän tulee käyttää asianmukaisesti konekohtaisia suojalaitteita ja työssä käytettäväksi määrättyjä henkilökohtaisia suojeluvälineitä sekä noudattaa 9 §:ssä tarkoitettuja työturvallisuusohjeita.

Työntekijän tulee ilmoittaa viipymättä työnantajalle tai tämän edustajalle näissä laitteissa tai välineissä havaitsemistaan vioista ja puutteista.

11 §
Terveystarkastukset

Työntekijöille on suoritettava terveystarkastukset työterveyshuoltolain (743/78) ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. Terveystarkastuksien yhteydessä tai muutoin on suoritettava vähintään joka kuudes kuukausi työntekijöiden veren lyijypitoisuuden mittauksia ja tarvittaessa muita biologisia altistumismittauksia.

12 §
Raja-arvot

Jos lääkärintarkastuksessa todetaan, että työntekijän veren lyijypitoisuus on korkeampi kuin 50 mikrogrammaa desilitraa kohden, ei häntä saa käyttää sellaiseen työhön, jossa altistumista lyijylle tapahtuu.

Jos työpaikalla yhdenkin työntekijän veren lyijypitoisuus on 40 mikrogrammaa desilitraa kohden tai enemmän, tulee työnantajan erityisesti tarkkailla työpaikan ilman lyijypitoisuutta, työntekijöiden veren lyijypitoisuutta ja lyijyn mahdollisesti aiheuttamia terveyshaittoja.

Metallisen lyijyn ja lyijyn epäorgaanisten yhdisteiden pitoisuus lyijynä työpaikan ilmassa työntekijän hengitysvyöhykkeeltä mitattuna ei kahdeksan tunnin keskiarvona saa ylittää 0,10 milligrammaa ilmakuutiometriä kohden.

13 §
Mittaukset

Työpaikan ilman lyijypitoisuutta tulee valvoa enintään kolmen kuukauden väliajoin suoritettavin säännöllisin mittauksin. Mittausten väliaikaa voidaan pidentää, jos veren lyijypitoisuuden mittaukset osoittavat, ettei yhdenkään työntekijän veren lyijypitoisuus ylitä arvoa 40 mikrogrammaa desilitraa kohden.

Ilman epäpuhtauksien näytteenottajilla ja mittauksien suorittajilla tulee olla tarpeellinen ammattitaito ja tarpeelliset laitteet.

14 §
Tarkemmat määräykset

Tarkemmat määräykset tämän päätöksen ja täytäntöönpanosta antaa työministeriö.

15 §
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tällä päätöksellä kumotaan lyijyn käytöstä johtuvien haittavaikutusten torjunnasta ja valvonnasta 14 päivänä toukokuuta 1982 annettu valtioneuvoston päätös (356/82).

ETA sopimuksen liite XVIII: neuvoston direktiivi (82/605/ETY).

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1993

Työministeri
Ilkka Kanerva

Ylitarkastaja
Matti Kajantie

ESIMERKKILUETTELO

lyijyaltistuksen vaaraa aiheuttavista töistä

Lyijytyöstä annetun valtioneuvoston päätöksen (1154/93) 1 §:ssä tarkoitettuja lyijyaltistuksen vaaraa aiheuttavia töitä ovat muun muassa seuraavat:

- työt lyijyesineiden ja -seosten romutuksessa; työt laivojen romutuksessa, akkujen valmistuksessa ja lyijypitoisten maalien valmistuksessa

- työt lyijypitoisilla maaleilla maalattujen metallipintojen ja kappaleiden hitsauksessa, purkauksessa ja korjauksessa; työ lyijypitoisen lasimassan valmistuksessa ja kristallilasiuunien läheisyydessä; ruiskumaalaustyöt lyijypitoisilla maaleilla; lyijytetraetyylin tai -tetrametyylin teollinen käsittely; bensiinisäiliöiden puhdistustyö

- työt käytettäessä karkaisuun ja kuumennukseen lyijykylpyjä; lyijy-yhdisteiden käsittely muoviteollisuudessa ja kumiteollisuudessa; työt lyijyesineiden valmistuksessa; lyijypitoisten metallien valu ja käsittely

- lyijypitoisten malmien käsittely kaivoksissa ja metallien valmistuksessa; työt akkujen korjauksessa ja huollossa; lyijysepäntyö; lyijypitoisten aineiden käsittely kaapeliteollisuudessa; lyijylasitustyö posliini-, kaakeli- ja muussa savitavarateollisuudessa; työt kirjakemetallin sulatuksessa ja valussa kirjapainossa; työt haulien ja luotien valmistuksessa

- lyijytyöt jäähdyttäjäkorjaamossa, säiliöiden valmistuksessa, autokorjaamossa ja putkijohtojen asennuksessa; muut työt, joissa on vastaava vaara terveydelle.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.