1015/1993

Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993

Laki vesilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 16 luvun 15 §,

muutetaan 14 luvun 8 §, 15 luvun 2 §:n 2 momentti, 13 § ja 14 §:n 2 ja 4 momentti, 16 luvun 2 ja 3 §, 10 §:n 3 momentti, 13 §, 16 §:n 1 momentti, 18 §, 20 §:n 3 momentti, 25 §:n 1 momentti, 27 ja 33-35 §, 36 §:n 1 momentti, 37-42 §, 45 §:n 2 momentti, 46 §:n 1 momentti sekä 47-49 §, 17 luvun 1 §:n 1 momentti ja 2 §:n 1 momentti, 20 luvun 6 §:n 2 momentti, 21 luvun 6 § sekä 9 §:n 3 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 14 luvun 8 § ja 16 luvun 25 §:n 1 momentti 11 päivänä lokakuuta 1963 annetussa laissa (453/63), 15 luvun 2 §:n 2 momentti ja 14 §:n 2 ja 4 momentti, 16 luvun 18 ja 27 § sekä 17 luvun 1 §:n 1 momentti ja 2 §:n 1 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (467/87), 16 luvun 13, 33 ja 34 § sekä 21 luvun 6 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, 16 luvun 49 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 11 päivänä lokakuuta 1963 annetulla lailla ja 21 luvun 9 §:n 3 momentti 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa (705/93),

lisätään 15 luvun 2 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla lailla ja 16 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla (979/83), uusi 4 ja 5 momentti, 16 lukuun uusi 13 a ja 13 b §, luvun 25 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 11 päivänä lokakuuta 1963 annetulla lailla ja 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetulla lailla (646/92), uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, sekä lukuun uusi 37 a, 39 a, 39 b, 41 a-41 f § sekä rikosasioita koskevan väliotsikon edelle uusi 42 a § sekä uusi 50 ja 51 § sekä kahden viimeksi mainitun pykälän edelle uudet väliotsikot sekä 17 luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 30 päivänä huhtikuuta 1987 ja 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetuilla laeilla, uusi 3 momentti seuraavasti:

14 luku

Menettelyä koskevia yleisiä säännöksiä

8 §

Tämän lain mukaan vesioikeudelle ja vesiylioikeudelle annettavat asiakirjat voidaan lähettää postitse tai lähetin välityksellä noudattaen soveltuvin osin eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain (248/65) säännöksiä.

15 luku

Vesituomioistuimet

2 §

Vesioikeus on lainkäyttöasiassa päätösvaltainen, kun siinä on läsnä puheenjohtajana toimiva vesioikeustuomari sekä asetuksessa säädetty määrä jäseniä, vähintään kaksi. Asetuksessa annetaan tarkemmat säännökset vesioikeusinsinöörien ja vesioikeuslimnologien osallistumisesta lainkäyttöasioiden käsittelyyn niiden laadusta riippuen. Tarvittavat muut määräykset asioiden käsittelystä ja vesioikeuden toiminnasta annetaan työjärjestyksessä.


Kun on kysymys 16 luvun 2 ja 3 §:ssä, 10 §:n 3 momentissa, 33 §:n 3 momentissa, 34, 35, 37 ja 39 §:ssä, 45 §:n 2 momentissa sekä 46 ja 47 §:ssä sekä 17 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta tai muusta niihin verrattavasta käsittelyn valmistelemista tarkoittavasta toimenpiteestä, vesioikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on vain vesioikeuden puheenjohtaja. Kun on kysymys 16 luvun 3 §:ssä tai 10 §:n 3 momentissa tarkoitetusta hakemusasian valmistelua koskevasta ratkaisusta, vesioikeus on toimivaltainen myös, kun siinä on työjärjestyksessä määrätyn mukaisesti vain muu jäsen. Puheenjohtajan tai muun jäsenen tulee ennen tässä momentissa tarkoitetun päätöksen tai toimenpiteen tekemistä tarvittaessa neuvotella muiden vesioikeuden jäsenten kanssa.

Edellä 4 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä momentissa säädetyllä tavalla voi työjärjestyksessä määrätyn mukaisesti päättää vesioikeudessa sihteeri.

13 §

Mikäli tässä laissa tai sen nojalla ei muuta säädetä tai määrätä, on vesioikeuteen soveltuvin osin sovellettava käräjäoikeutta koskevia säännöksiä.

14 §

Vesiylioikeudessa on puheenjohtajana vesiylituomari ja muina jäseninä tarpeellinen määrä vesiylioikeudenneuvoksia. Vesiylioikeudenneuvoksista osan tulee olla lainoppineita, osan edustaa tekniikan alan sekä osan luonnontalouden asiantuntemusta. Vesiylioikeus on päätösvaltainen, kun siinä on läsnä puheenjohtaja sekä asetuksessa säädetty määrä vesiylioikeudenneuvoksia, vähintään kaksi. Asetuksessa säädetään lainoppineiden ja eri alojen asiantuntemusta edustavien vesiylioikeudenneuvosten osallistumisesta asioiden käsittelyyn niiden laadusta riippuen.


Vesiylioikeus voi, sen mukaan kuin asetuksessa säädetään, toimia kahtena tai useampana jaostona. Vesiylioikeuden toimiessa jaostoihin jakautuneena jaoston puheenjohtajana toimii vesiylituomari tai lainoppinut vesiylioikeudenneuvos.


16 luku

Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa

2 §

Jos hakemuksessa tarkoitettu asia ilmeisesti ei kuulu vesioikeuden käsiteltäväksi, on hakemus enempiin toimenpiteisiin ryhtymättä vesioikeuden päätöksellä jätettävä tutkimatta.

3 §

Jos hakemukseen liitetty selvitys on puutteellinen tai erityistä lisäselvitystä on pidettävä tarpeellisena, hakijalle on määrättävä aika hakemuksen täydentämiseen uhalla, että asia muutoin voidaan jättää sikseen. Jos hakija ei ole toimittanut hakemusasiakirjoja riittävän useana kappaleena, hakijaa on kehotettava toimittamaan määräajassa puuttuvat kappaleet. Jos hakija ei niitä toimita, vesioikeus huolehtii asiakirjojen jäljentämisestä hakijan kustannuksella. Jos kysymyksessä on vaikeasti jäljennettävissä oleva kartta tai piirros taikka muu asiakirja, vesioikeuden ei tarvitse sitä jäljentää. Tällöin asianosaiselle, jolle vesioikeuteen toimitetut asiakirjat muutoin annetaan tiedoksi, on ilmoitettava, että asiakirjaa pidetään asianosaisen nähtävänä vesioikeuden määräämässä paikassa.

10 §

Vesioikeus voi tarvittaessa pidentää 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa.

13 §

Hakemusasiassa tai sen osassa on pidettävä suullinen käsittely, jos asiassa on otettava vastaan suullista todistelua tai asian selvittäminen sitä muusta syystä vaatii.

Asian suullisessa käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettava, mitä pääkäsittelystä riita-asioissa vesioikeudessa säädetään 41 a §:n 1 momentissa, 41 b ja 41 d §:ssä, 41 e §:n 1 momentissa sekä 42 a §:ssä.

13 a §

Erityisestä syystä vesioikeus voi kirjelmien vaihdon tai suullisen käsittelyn jälkeen määrätä, että hakemus on käsiteltävä 5 §:n mukaisesti katselmustoimituksessa.

13 b §

Suulliseen käsittelyyn on kutsuttava hakija, muistutusten ja vaatimusten tekijät sekä 8 §:ssä tarkoitetut viranomaiset. Kutsu on annettava tiedoksi vähintään neljätoista päivää ennen käsittelyä kirjeessä tai muuten todisteellisesti. Jos muistutukset ja vaatimukset vaikuttavat muidenkin asianosaisten oikeuteen tai etuun, on myös heidät kutsuttava suulliseen käsittelyyn noudattaen soveltuvin osin 7 §:n 1 momentin ja 8 §:n säännöksiä.

Jos hakemusasia tai sen suullisessa käsittelyssä käsiteltävä osa koskee ainoastaan tiettyjä asianosaisia vaikuttamatta muiden oikeuteen tai yleiseen etuun, vesioikeus voi antaa suullisesta käsittelystä tiedon vain näille asianosaisille.

16 §

Hakija ja muut asianosaiset saavat suullisessa käsittelyssä kuulustuttaa todistajia ja esittää muuta näyttöä, jota he tahtovat asiassa käyttää, noudattaen soveltuvin osin, mitä todistelusta yleisissä tuomioistuimissa säädetään. Se, millaisista kysymyksistä näyttöä esitetään ja keitä kuullaan todistajina, on ilmoitettava vesioikeudelle ennalta. Vesioikeus voi myös myöntää asianosaiselle hänen pyynnöstään oikeuden todistajien kuulustuttamiseen käräjäoikeudessa.


18 §

Jos vesioikeus havaitsee 18 luvussa tarkoitetun katselmustoimituksen puutteelliseksi, se voi määrätä pidettäväksi uuden tai täydentävän toimituksen.

20 §

Vesioikeus tai vesioikeuden määräyksestä vesioikeuden puheenjohtaja, jäsen tai sihteeri voi suorittaa paikalla tarkastuksen, josta laadittu kertomus on liitettävä käsiteltävänä olevan asian kirjavihkoon.

25 §

Vesioikeus ratkaisee hakemusasian asiakirjojen perusteella esittelystä ottaen huomioon, mitä 13 §:ssä säädetään. Vesioikeuden päätöksessä hakemusasiassa otetaan huomioon asiaan vaikuttava saatavissa oleva selvitys. Asianosaista koskevasta selvityksestä, joka ei ole ollut käsittelyssä esillä tai sisälly käsiteltävänä olevan asian asiakirjoihin, hänelle on varattava tilaisuus lausua käsityksensä, jollei se ole ilmeisesti tarpeetonta.

Hakemusasiassa päätös annetaan vesioikeuden huoneistossa julkipannussa ilmoituksessa mainittuna päivänä. Milloin asia on vähäinen ja vesioikeus katsoo sen mahdolliseksi, päätös voidaan antaa hakijalle hakemusta vesioikeudelle annettaessa ilmoitettavana aikana.

Kun hakemusasiassa on toimitettu suullinen käsittely, johon on kutsuttu kaikki ne, joita asiassa annettava ratkaisu koskee, ja kun asian laatu ja laajuus sen sallivat, vesioikeuden päätös voidaan julistaa asianosaisille istunnon päätyttyä, ja sen tulee olla asianosaisten saatavissa ja yleisesti nähtävänä vesioikeuden virkahuoneistossa viimeistään viidentenätoista päivänä julistamisen jälkeen. Jos päätöstä ei julisteta heti, se on annettava esittelystä mahdollisimman pian käsittelyn päättymisen jälkeen vesioikeuden kansliassa.


27 §

Hakemusasiassa vesioikeudessa asianosaiset saavat pitää kulunsa vahinkonaan.

Jos asianosainen perusteettomaksi tietämällään väitteellä tai muulla tavoin tahallaan aiheettomasti viivyttää hakemusasian käsittelyä niin, että siitä aiheutuu toiselle asianosaiselle kuluja, on tällä kuitenkin oikeus saada niistä korvaus. Asianosaisella on myös oikeus saada korvaus kuluistaan, milloin hänen on ollut tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin osoittaakseen, että hänelle aiheutuu yrityksestä vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, taikka milloin kulujen korvaamiseen on muutoin erityistä syytä.

Milloin vahinkoa kärsineen hakemuksesta määrätään vahingon aiheuttajan suoritettavaksi korvaus tai toimenpide, vesioikeus voi määrätä tämän suorittamaan vahinkoa kärsineelle korvausta myös hänen kuluistaan asiassa.

33 §

Riita-asia on vesioikeudessa pantava vireille vesioikeudelle toimitettavalla haastehakemuksella. Vaatimus, joka johtuu tämän lain tai aikaisemman vesioikeuslainsäädännön vastaisesta toimenpiteestä ja tarkoittaa tällaisen toimenpiteen kieltämistä, olojen ennalleen palauttamista tai luvattomalla toimenpiteellä aiheutetun vahingon korvaamista, voidaan kuitenkin panna vireille myös hakemuksella.

Haastehakemuksessa on ilmoitettava kantajan yksilöity vaatimus, yksityiskohtaisesti ne seikat, joihin vaatimus perustuu, sekä mahdollisuuksien mukaan asiassa kuultavat todistajat ja mistä seikoista heitä aiotaan kuulla. Haastehakemuksessa on lisäksi ilmoitettava asianosaisten nimet ja osoitteet sekä yhteydenottoa varten tarpeelliset muut tiedot.

Haastehakemukseen on liitettävä ne asiakirjat, joihin kantajan vaatimus perustuu, ja ne kirjalliset todisteet, joihin kantaja vetoaa. Haastehakemusta ja sen liitteitä on annettava kaksi kappaletta. Vesioikeus voi kuitenkin sallia kartan, piirustuksen tai muun sellaisen asiakirjan, jonka jäljentäminen tuottaisi hankaluutta tai kohtuuttomia kustannuksia, annettavaksi yhtenä kappaleena.

34 §

Jos haastehakemuksessa on olennainen puutteellisuus taikka jos on ilmeistä, että haastehakemuksessa tarkoitettu asia ei kuulu vesioikeuden tutkittavaksi tai ei ole käsiteltävä riita-asiana, on asia haastehakemuksen yhteen kappaleeseen kirjoitettavalla vesioikeuden päätöksellä jätettävä tutkimatta.

Päätös on annettava kantajalle todisteellisesti tai lähetettävä hänen ilmoittamallaan osoitteella kirjatussa kirjeessä.

Mitä tässä pykälässä edellä säädetään, ei koske asiaa, joka 33 §:n 1 momentin nojalla on pantu vireille hakemuksella, eikä 11 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan riita-asiana käsiteltävää vaatimusta. Vesioikeus voi tarvittaessa määrätä, että tässä tarkoitettua hakemusta tai vaatimusta on täydennettävä sellaisilla tiedoilla ja selvityksillä, jotka haastehakemuksen 33 §:n mukaisesti tulee sisältää tai jotka siihen on liitettävä. Mitä jäljempänä säädetään kanteen tiedoksiantamisesta vastapuolelle, koskee vastaavasti myös tällaisen hakemuksen tai vaatimuksen tiedoksiantamista.

Jos haastehakemus on puutteellinen, kantajaa on kehotettava määräajassa korjaamaan puute, jos korjaaminen on valmistelun jatkamiseksi tarpeellinen. Kantajalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin haastehakemus on puutteellinen ja että kanne voidaan jättää tutkimatta tai hylätä, jos kantaja ei noudata kehotusta. Jos haastehakemusta tai sen liitteitä ei ole toimitettu riittävän useana kappaleena, kantajaa on kehotettava toimittamaan määräajassa puuttuvat kappaleet. Jos kantaja ei niitä toimita, vesioikeus huolehtii asiakirjojen jäljentämisestä kantajan kustannuksella.

35 §

Jollei kannetta ole 34 §:n nojalla jätetty tutkimatta, vesioikeuden on annettava haaste ja huolehdittava haasteen ja haastehakemuksen tiedoksiantamisesta vastapuolelle siinä järjestyksessä, kuin tiedoksiantamisesta riita-asiassa oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa säädetään. Liitteistä, jotka 33 §:n 3 momentin nojalla on sallittu annettaviksi oikeuteen yhtenä kappaleena, ei kuitenkaan tarvitse antaa jäljennöstä vastapuolelle, vaan haasteen yhteydessä on ilmoitettava, että ne ovat vesioikeuden virkahuoneistossa tai muussa vesioikeuden määräämässä paikassa nähtävinä. Muutoin on vastaavasti noudatettava, mitä 10 §:ssä säädetään.

Haasteessa vastapuolta kehotetaan vastaamaan kanteeseen kirjallisesti ja vastauksessaan ilmoittamaan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 10 §:ssä tarkoitetut seikat sekä toimittamaan vastauksensa vesioikeudelle vesioikeuden määräämässä ajassa haasteen tiedoksiannosta. Vastaajalle on ilmoitettava, että asia voidaan ratkaista, vaikka vastausta ei määräajassa anneta.

36 §

Vastaus ja ne asiakirjat, jotka vastaaja tahtoo esittää vastauksensa tueksi, on annettava vesioikeuteen kaksin kappalein, jollei vastaajan, noudattamalla vastaavasti 33 §:n 3 momentin säännöksiä, sallita antaa joitakin asiakirjoja ainoastaan yhtenä kappaleena.


37 §

Vesioikeus voi jatkaa asian valmistelua kirjallisesti tai suullisesti, noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 5 luvussa riita-asian valmistelusta säädetään. Jos vastaaja ei ole määräajassa antanut kirjallista vastausta kanteeseen, käsittelyä voidaan jatkaa 41 §:n mukaisesti.

Vesioikeuden on valmistelussa huolehdittava siitä, että asianosaiset mainitsevat kaikki ne seikat, joihin he haluavat vedota, ja että luodaan edellytykset sille, että pääkäsittely voidaan toimittaa keskitetysti.

37 a §

Jos riita-asia koskee luvan tarpeellisuutta, lupamääräysten soveltamista tai muutoin yrityksen toteuttamista tai kunnossapitovelvollisuutta ja sen ratkaisu ilmeisesti vaikuttaisi muunkin kuin kantajan tai vastaajan oikeuteen tai etuun, vesioikeus voi, kantajaa kuultuaan, päättää asian tai sen osan käsittelyn jatkamisesta samaa vaatimusta koskevana hakemusasiana, jossa kantajaa pidetään hakijana. Oikeudesta hakemuksen peruuttamiseen on voimassa, mitä 22 §:ssä säädetään.

Jos kantaja on edunmenetyksen kärsijä, oikeudenkäyntikuluista on soveltuvin osin voimassa, mitä 27 §:n 3 momentissa säädetään. Jos asia määrätään katselmustoimitukseen, on sen kustannuksista voimassa, mitä 21 luvun 11 §:n 2 momentissa säädetään.

38 §

Vesioikeus, vesioikeuden puheenjohtaja, jäsen tai sihteeri voi vesioikeuden määräyksestä suorittaa paikalla tarkastuksen, josta laadittu kertomus on liitettävä käsiteltävänä olevan asian kirjavihkoon.

39 §

Vesioikeus määrää, mitä suullisessa valmistelussa käsitellään ja keitä asianosaisia siihen kutsutaan. Vesioikeus huolehtii asianosaisten kutsumisesta valmisteluun siten kuin tiedoksiantamisesta riita-asioissa oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa säädetään.

Kutsussa suullisen valmistelun istuntoon on ilmoitettava, minä päivänä ja kellonaikana ja missä istunto pidetään sekä mikä voi olla seurauksena siitä, että kutsuttava ei saavu istuntoon. Lisäksi kutsussa on ilmoitettava ne kysymykset, joita suullisessa valmistelussa on tarkoitus käsitellä.

39 a §

Jos jonkun on saavuttava suulliseen valmisteluun henkilökohtaisesti, hänet on kutsuttava sakon uhalla.

Suullinen valmistelu voidaan pitää, vaikka vastaaja tai kuultava on poissa.

Suullisessa valmistelussa ei saa antaa yksipuolista tuomiota.

39 b §

Asianosaiset voivat suullisessa valmistelussa viitata aikaisemmin antamiinsa kirjelmiin ja muuhun kirjalliseen oikeudenkäyntiaineistoon. Tällöin kirjallisen aineiston sisältö on lyhyesti selostettava.

40 §

Kantajan pyynnöstä vesioikeus voi ilman pääkäsittelyä päättää ryhtymisestä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vähentävät vahinkoja tai haittaa, ennen kuin kysymys sellaisista toimenpiteistä lopullisesti ratkaistaan. Edellytyksenä on, että kantaja asettaa lääninhallitukselle vakuuden niistä korvauksista, jotka hän on velvollinen suorittamaan toimenpiteiden johdosta.

Päätös, johon voidaan hakea erikseen muutosta, on voimassa heti, mutta sitä voidaan olosuhteiden mukaan muuttaa.

41 §

Kun valmistelu on päättynyt, asia siirretään pääkäsittelyyn. Asia tai sen osa voidaan kuitenkin pääkäsittelyä toimittamatta siirtää ratkaistavaksi esittelystä asiakirjojen perusteella vesioikeuden täysilukuisessa kokoonpanossa, jos:

1) asia on laadultaan sellainen, että sen ratkaiseminen ei edellytä suullista käsittelyä; tai

2) asianosaiset ilmoittavat, että heillä ei ole esitettävänään suullista todistelua, ja he pyytävät asian ratkaisemista ilman suullista käsittelyä.

41 a §

Pääkäsittely pidetään vesioikeuden sijaintipaikkakunnalla tai, milloin asian käsittelystä siellä aiheutuisi asianosaisille tai muille istuntoon kutsuttaville huomattavaa hankaluutta tai asian selvittäminen tai muu erityinen syy sitä edellyttää, muussa soveliaassa paikassa.

Vesioikeus huolehtii asianosaisten kutsumisesta pääkäsittelyyn siten kuin tiedoksiannosta riita-asioissa oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa säädetään. Kutsussa on ilmoitettava, minä päivänä ja kellonaikana ja missä pääkäsittely pidetään sekä mikä voi olla seurauksena siitä, että kutsuttava ei saavu istuntoon. Jos siihen on aihetta, kutsussa on lisäksi ilmoitettava ne kysymykset, joita pääkäsittelyssä on tarkoitus käsitellä.

Vesioikeus voi suorittaa pääkäsittelyn yhteydessä katselmuksen. Katselmuksen aika ja paikka voidaan julkisesti kuuluttaa asianomaisissa kunnissa.

41 b §

Jos jonkun on saavuttava pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti, hänet on kutsuttava sakon uhalla.

Pääkäsittely voidaan pitää, vaikka vastaaja tai kuultava on poissa.

Pääkäsittelyssä ei saa antaa yksipuolista tuomiota.

41 c §

Jos vesioikeus erityisestä syystä katsoo, että asia voidaan käsitellä pääkäsittelyssä valmistelua toimittamatta, vesioikeus voi kutsua asianosaiset suoraan pääkäsittelyyn.

41 d §

Pääkäsittely on suullinen. Asianosainen ei saa lukea eikä antaa vesioikeudelle kirjallista lausumaa taikka muutoinkaan esittää asiaa kirjallisesti.

Asianosainen saa kuitenkin lukea asiakirjasta vaatimuksensa sekä suorat viittaukset oikeuskäytäntöön, oikeuskirjallisuuteen sekä sellaisiin useita teknisiä ja numerotietoja sisältäviin asiakirjoihin, joita pelkästään suullisesti esitettyinä on vaikeata ymmärtää. Lisäksi hän saa käyttää kirjallista muistiinpanoa muistinsa tukemiseksi. Teknisten ja niihin rinnastettavien kysymysten selvittämiseksi saadaan lisäksi viitata kirjalliseen oikeudenkäyntiaineistoon selostamalla lyhyesti viitatuilta osin niiden sisältö.

Pääkäsittelyssä on:

1) puheenjohtajan tai muun jäsenen lyhyesti selostettava, mistä asiassa on kysymys;

2) kantajan esitettävä vaatimuksensa ja niiden perusteet;

3) vastapuolen ilmoitettava, myöntääkö vai kiistääkö hän kanteen;

4) asianosaisten puolin ja toisin tarkemmin perusteltava kantaansa ja lausuttava toisten asianosaisten perustelujen johdosta;

5) otettava vastaan todistelu; sekä

6) asianosaisten esitettävä loppulausuntonsa.

41 e §

Pääkäsittelyä ei saa lykätä, elleivät tärkeät syyt sitä vaadi. Jos pääkäsittely lykätään, jatkokäsittelyn aika ja paikka on ilmoitettava lykkäyspäätöksessä tai myöhemmin erikseen. Jos pääkäsittely joudutaan lykkäämään, käsittelyä jatketaan siitä, mihin se jäi edellisen käsittelyn päättyessä.

Jos asian käsittelyyn osallistuu uusi jäsen, asiassa tulee toimittaa kuitenkin uusi pääkäsittely. Todistelua ei sellaisessa tapauksessa kuitenkaan tarvitse ottaa vastaan uudelleen, jos sitä asian selvittämiseksi ei ole pidettävä tarpeellisena. Todistelua ei tarvitse ottaa vastaan uudelleen myöskään silloin, kun se asian laatu ja vastaanotettava todistelu huomioon ottaen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai olennaista haittaa.

41 f §

Vesioikeuden pääasiaratkaisu riita-asiassa on tuomio. Muu ratkaisu on päätös. Silloin kun asiassa on toimitettu pääkäsittely, tuomiossa saadaan ottaa huomioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty pääkäsittelyssä ja katselmuksessa. Siltä osin kuin asia ratkaistaan asiakirjojen perusteella, huomioon saadaan ottaa asiakirjoihin sisältyvä oikeudenkäyntiaineisto.

Milloin asian laatu ja laajuus sen sallivat, vesioikeuden tuomio voidaan julistaa asianosaisille pääkäsittelyn päätyttyä, ja sen tulee olla asianosaisten saatavissa ja yleisesti nähtävänä vesioikeuden virkahuoneistossa viimeistään viidentenätoista päivänä julistamisen jälkeen. Jos tuomiota ei julisteta heti, se on annettava esittelystä mahdollisimman pian käsittelyn päättymisen jälkeen.

42 §

Milloin riita-asia koskee laitteen tai rakennelman poistamista taikka toimenpiteen kieltämistä, mutta hakemus luvan saamiseksi laitteen tai rakennelman pysyttämiseen tai toimenpiteen suorittamiseen on pantu vireille, ei riita-asiaa saa ratkaista, ennen kuin luvan myöntämistä koskeva asia on vesioikeudessa päätetty.

42 a §

Mikäli tässä laissa tai sen nojalla ei muuta säädetä tai määrätä, on oikeudenkäynnissä riita-asioissa noudatettava soveltuvin osin niitä säännöksiä, jotka ovat voimassa käräjäoikeuden osalta.

Vesioikeus voi myöntää asianosaiselle hänen pyynnöstään oikeuden todistajien kuulustuttamiseen käräjäoikeudessa.

Todistajalle ja asiantuntijalle maksettavasta korvauksesta on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 9 §:ssä säädetään.

45 §

Vesioikeuden on määrättävä suullista käsittelyä varten pidettävän istunnon aika ja paikka sekä kutsuttava istuntoon syyttäjä ja asianomistaja vähintään neljätoista päivää sitä ennen lähetetyllä kirjatulla kirjeellä. Käsittelyn aika ja paikka on samalla tavoin ilmoitettava 21 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle.


46 §

Jos asianomistaja tahtoo vesioikeudessa ajaa syytettä asiassa, jota virallinen syyttäjä ei ole ilmoittanut syytteeseen pantavaksi, on hänen toimitettava vesioikeudelle syytekirjelmä, niin kuin haastehakemuksesta riita-asioissa säädetään. Vesioikeuden on viivytyksettä ilmoitettava syytekirjelmästä syyttäjälle. Mikäli syyttäjä ilmoittaa, ettei hän tee syytettä, on vesioikeuden määrättävä asia otettavaksi suulliseen käsittelyyn taikka sitä ennen toimitettavaksi kirjelmien vaihto, jolloin on soveltuvin kohdin noudatettava, mitä 35 §:ssä ja 36 §:n 1 momentissa säädetään.


47 §

Vesioikeus voi tässä luvussa tarkoitetussa rikosasiassa määrätä poliisitutkinnan toimitettavaksi taikka, milloin tutkinta on toimitettu, sitä määräämissään kohdin täydennettäväksi. Vesioikeus voi tarvittaessa toimittaa katselmuksen tai määrätä puheenjohtajan, jäsenen tai sihteerin toimittamaan paikalla tarkastuksen.

48 §

Rikosasiaa käsiteltäessä on muutoin soveltuvin osin noudatettava, mitä riita-asian pääkäsittelystä vesioikeudessa 41 a-41 e §:ssä säädetään.

Rikosasian ratkaisu on tuomio. Tuomion antamiseen ja julistamiseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä hakemusasiassa annettavasta päätöksestä 23 ja 25 §:ssä säädetään. Luvun 25 §:n säännöksiä päätöksen asettamisesta nähtäväksi ja jäljennöksen toimittamisesta viranomaisille ja asianomaisiin kuntiin ei kuitenkaan ole noudatettava.

Asianomistajalle annetaan ilman hänen pyyntöään tuomio ainoastaan, jos hän ajaa syytettä rikoksesta, jota hän ei ole syytteeseenpanoa varten ilmoittanut syyttäjälle.

49 §

Kun vesioikeuteen valitetaan ympäristönsuojelulautakunnan 20 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa tekemästä päätöksestä tai ojitustoimituksessa tehdystä päätöksestä taikka sellaisesta toimenpiteestä, josta 21 luvun 7 §:ssä säädetään, on valitusasian käsittelystä soveltuvin osin voimassa, mitä hakemusasiasta säädetään. Ojitustoimitusta tai 21 luvun 7 §:ssä tarkoitettua toimenpidettä koskeva valitus on pidettävä vesioikeudessa nähtävänä kolmekymmentä päivää valitusajan päättymisestä lukien, jona aikana valitukseen voidaan kirjallisesti vastata.

Kun ojitustoimituksessa tehdystä päätöksestä on valitettu, vesioikeuden on valitusasian käsittelyä varten tilattava ojitustoimituksessa kertyneet asiakirjat. Jos asiakirjoista käy ilmi, että valittajalla on asian aikaisemmassa käsittelyssä ollut vastapuoli tai vastapuolia, vesioikeuden tulee erikseen varata näille tilaisuus antaa vastauskirjelmänsä vesioikeuteen, mikäli se ei asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ole ilmeisen tarpeetonta.

Valitusasian oikeudenkäyntikuluista on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa säädetään.

Virka-apuasiat
50 §

Virka-apuasioista säädetään 21 luvussa.

Virka-apuasioiden käsittelyssä noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä tässä laissa säädetään hakemusasioiden käsittelystä. Oikeudenkäyntikulujen korvaamisessa virka-apuasioissa noudatetaan kuitenkin soveltuvin osin, mitä tässä laissa säädetään oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta riita-asioissa.

Erinäisiä säännöksiä
51 §

Niissä tapauksissa, joissa oikeudenkäyntiä koskevasta väitteestä on yleisen oikeudenkäyntijärjestyksen mukaan annettava eri päätös, jää vesioikeuden harkittavaksi, onko päätös annettava.

Äänestämiseen vesioikeudessa sovelletaan oikeudenkäymiskaaren 23 luvun äänestämistä koskevia säännöksiä.

17 luku

Muutoksenhaku

1 §

Vesioikeuden ratkaisuun saadaan, jollei toisin ole säädetty, hakea muutosta vesiylioikeudelta valittamalla.


Mitä tässä luvussa säädetään vesioikeuden tai vesiylioikeuden päätöksestä, koskee vastaavasti myös tuomiota.

2 §

Jos vesioikeus katsoo, että vastapuolelle tai muille asianosaisille on varattava tilaisuus vastata valitukseen, on näille annettava tieto valituksesta ja ilmoitettava, missä valituskirjat ovat nähtävinä sekä missä ajassa ja minne vastauskirjelmä on annettava. Valittamisesta on myös ilmoitettava niille viranomaisille, joille 16 luvun säännösten mukaan lähetetään jäljennös valituksenalaisesta päätöksestä.


20 luku

Ympäristönsuojelulautakunta

6 §

Ympäristönsuojelulautakunnan tässä tarkoitettuun päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla vesioikeuteen. Vesioikeudelle osoitettu valituskirjelmä, josta ilmenee valituksenalainen päätös, on 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta sanottua päivää mukaan lukematta toimitettava ympäristönsuojelulautakunnalle. Valitusasiakirjat on pidettävä kunnassa nähtävinä vastauskirjelmien antoa varten kolmekymmentä päivää viimeiseksi tiedon saaneen asianosaisen valitusajan tai julkipanon jälkeen annetun päätöksen antopäivästä lasketun valitusajan loppumisesta lukien. Ympäristönsuojelulautakunnan tulee ilmoittaa kirjeellä muille asianosaisille valitusten saapumisesta, nähtävänäpidosta ja vastauksien antoajasta. Nähtävilläoloajan jälkeen ympäristönsuojelulautakunnan on toimitettava valitusasiakirjat, vastauskirjelmät, valituksenalainen päätös sekä päätökseen liittyvät asiakirjat viipymättä vesioikeudelle. Ympäristönsuojelulautakunta voi liittää asiakirjoihin lisäselvityksen ja oman lausuntonsa, jos se katsoo ne tarpeellisiksi vesioikeuskäsittelyä varten.

21 luku

Erityisiä määräyksiä

6 §

Vesioikeuden riita-asiassa antama tuomio pannaan täytäntöön niin kuin käräjäoikeuden tuomio riita-asiassa. Mitä edellä on sanottu, koskee soveltuvin osin myös vesioikeuden hakemus- ja valitusasioissa antamaa päätöstä sekä ojitustoimituksessa tehtyä ja ympäristönsuojelulautakunnan lainvoiman saanutta päätöstä.

Vesioikeuden rikosasiassa antaman tuomion täytäntöönpanosta on voimassa, mitä käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanosta rikosasioissa säädetään.

Vesiylioikeuden ratkaisu pannaan täytäntöön niin kuin lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta säädetään. Milloin kuitenkin vesiylioikeuden ratkaisu koskee toimenpidettä, jonka toteuttaminen sillä tavoin muuttaa vallitsevia oloja, että muutoksen hakeminen ratkaisuun olennaiselta osalta menettäisi sen johdosta pääasiallisen merkityksensä, vesiylioikeus voi ratkaisussaan osittain tai kokonaan kieltää täytäntöönpanon ennen kuin ratkaisu on saanut lainvoiman.

Milloin syytä on, korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus voi, muutoksenhakuasian ollessa sen käsiteltävänä, määrätä, ettei vesiylioikeuden ratkaisua saada ennen sanotun asian ratkaisemista panna täytäntöön tai sen täytäntöönpanoa jatkaa, taikka että annettu täytäntöönpanokielto lakkaa olemasta voimassa.

9 §

Todistajan ja asiantuntijan oikeudesta saada korvaus matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä samoin kuin sanotun korvauksen maksamisesta sekä asianosaisen velvoittamisesta suorittamaan valtiolle sen varoista maksettu korvaus on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Hakemusasiassa viran puolesta kutsutulle todistajalle ja asiantuntijalle maksettavasta korvauksesta vastaa kuitenkin hakija, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993.

HE 188/93
LaVM 20/93

Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Oikeusministeri
Hannele Pokka

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.