977/1993

Annettu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993

Laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) 4 ja 5 §,

näistä 5 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 11 päivänä joulukuuta 1987 annetulla lailla (1010/87), sekä

muutetaan 3 §, 6 §:n 5 momentti, 7 §, 12 §:n 3 momentti ja 21 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 3 § osittain muutettuna mainitulla 11 päivänä joulukuuta 1987 annetulla lailla ja 23 päivänä tammikuuta 1987 annetulla lailla (36/87), 6 §:n 5 momentti viimeksi mainitussa laissa, 7 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 26 päivänä toukokuuta 1989 ja 30 päivänä joulukuuta 1992 annetuilla laeilla (477/89 ja 1644/92), 12 §:n 3 momentti viimeksi mainitussa laissa sekä 21 §:n 1 momentti osittain muutettuna mainitulla 23 päivänä tammikuuta 1987 annetulla lailla, seuraavasti:

3 §

Maatalousyrittäjällä tarkoitetaan maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua maatilatalouden harjoittajaa, kalastajaa tai poronomistajaa ja hänen kanssaan yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa jatkuvasti elävää henkilöä sekä sanotun lain 1 a §:ssä tarkoitettua perheyrityksen jäsentä.

Maatalousyrittäjätyönä pidetään maatalousyrittäjän tekemää maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua työtä. Maatalousyrittäjätyöksi ei katsota sanotun lain 1 §:n 4 momentissa tarkoitettua eri yrityksenä pidettävää toimintaa.

Maatalousyrittäjätyönä pidetään myös viljelmällä olevan asuinrakennuksen rakentamistyötä sekä sellaista maatalousyrityksen tavanomaiseen ravintohuoltoon kuuluvaa työtä, jota maatalousyrittäjä tekee maatalousyrityksessä.

6 §

Työvahingon katsotaan sattuneen silloin, kun tapaturma kohtasi maatalousyrittäjää tai kun ammattitauti ilmeni.

7 §

Tämän lain mukaista korvausta suoritetaan, jos työvahinko on sattunut:

1) maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:n 2 momentin 1-4 kohdassa tarkoitetulle henkilölle sellaisena aikana, jolle hän on velvollinen ottamaan sanotun lain 1 §:n mukaisen vakuutuksen;

2) maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetulle henkilölle aikana, jolle hänellä on voimassa sanotun lain mukainen vakuutus;

3) edellä 1 kohdassa tarkoitetulle henkilölle aikana, jona maatalousyrittäjätoiminta ei ole hänen täytettyään 18 vuotta vielä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään neljää kuukautta; tai

4) edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulle henkilölle, joka on tullut maatalousyrittäjien eläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti työkyvyttömäksi, ja työvahinko on sattunut ennen kuin 30 päivää on kulunut siitä, kun hän sai tiedon eläkelaitoksen tai muutoksenhakuelimen eläkkeen myöntämistä koskevasta päätöksestä.

Korvausta suoritetaan myös sellaisesta ammattitaudista, jonka korvaamisesta säädetään ammattitautilain 3 a §:ssä.

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun tiedoksisaantiin sovelletaan vastaavasti, mitä tapaturmavakuutuslain 53 c §:n 3 momentissa säädetään.

12 §

Jos päiväraha tai tapaturmaeläke on 11 §:n tai tämän pykälän mukaan laskettuna pienempi kuin se olisi vastaavalta ajalta tapaturmavakuutuslain 28 §:n 6 momentin mukaisen vuosityöansion vähimmäismäärän perusteella laskettuna, maksetaan päiväraha tai tapaturmaeläke sanotun vuosityöansion vähimmäismäärän perusteella.

21 §

Sosiaali- ja terveysministeriön määräämin ehdoin ja 17 §:n 2 momentissa säädetyin maksuin voidaan tämän lain mukainen vakuutus myöntää maatalousyrittäjälle:

1) jonka viljelmä on maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa edellytettyä kokoa pienempi;

2) jonka vuosityöansio on maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettua määrää pienempi; tai

3) sellaisen työvahingon varalle, joka sattuu aikana, jolle maatalousyrittäjä ei ole velvollinen ottamaan maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:ssä tarkoitettua vakuutusta.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun maatalousyrittäjän vakuutus, joka päättyy tämän lain voimaan tullessa sen vuoksi, ettei maatalousyrittäjä enää täytä laissa säädettyjä työvahinkoturvan saamisen ehtoja, jatkuu lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuna vakuutuksena tämän lain voimaantulopäivästä. Vakuutuksen katsotaan kuitenkin päättyneen lain voimaan tullessa, jos maatalousyrittäjä tekee sitä koskevan ilmoituksen maatalousyrittäjien eläkelaitokselle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1994.

HE 185/93
StVM 24/93

Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Sosiaali- ja terveysministeri
Jorma Huuhtanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.