951/1993

Työtuomioistuimessa on vain puheenjohtaja valmistelussa ja ratkaistaessa asia tuomiolla 23 §:n 2 momentin nojalla. Puheenjohtaja voi määrätä sihteerin antamaan valmistelussa työtuomioistuimen puolesta haasteita ja kutsuja sekä toimittamaan kirjallisen valmistelun.

Asia tulee vireille työtuomioistuimelle toimitettavalla kirjallisella haastehakemuksella.

Haastehakemuksessa on ilmoitettava:

Haastehakemukseen on liitettävä ne asiakirjat, joihin kantajan vaatimukset perustuvat.

Jos haastehakemus on puutteellinen, kantajaa on kehotettava määräajassa korjaamaan puute.

Kanne on haastetta antamatta jätettävä tutkimatta, jos:

Kantaja voi saattaa asian tutkimista koskevan kysymyksen työtuomioistuimen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti työtuomioistuimelle kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta, mistä on päätöksessä mainittava.

Jollei kannetta ole jätetty tutkimatta, työtuomioistuin antaa haasteen ja huolehtii sen tiedoksiantamisesta.

Haasteessa vastaajaa kehotetaan määräajassa toimittamaan työtuomioistuimelle kirjallinen vastaus, josta tulee ilmetä:

Vastaukseen on liitettävä ne asiakirjat, joihin vastaajan kanta perustuu.

Asian käsittelyn nopeuttamiseksi vastaajaa voidaan kehottaa kirjallisen vastauksen asemesta antamaan vastauksensa suullisen valmistelun istunnossa, jos voidaan olettaa, ettei suullisen vastauksen antamisesta aiheudu haittaa vastaajalle tai valmistelun asianmukaiselle toimittamiselle.

Haastehakemus ja haaste annetaan tiedoksi myös kuultavalle.

Sen jälkeen kun kirjallinen vastaus on toimitettu työtuomioistuimelle tai kun sen antamiselle määrätty aika on kulunut umpeen, asia on valmisteltava niin, että asia voidaan käsitellä pääkäsittelyssä yhtäjaksoisesti loppuun.

Valmistelussa on erityisesti pyrittävä saamaan selville, mitkä vaatimukset ja seikat ovat riitaisia ja mitkä riidattomia sekä onko edellytyksiä sovinnon aikaansaamiselle.

Valmistelua jatketaan suullisesti istunnossa, jollei ole tarkoituksenmukaisempaa jatkaa sitä joko osaksi tai kokonaan kirjallisesti taikka siirtää asiaa välittömästi pääkäsittelyyn.

Työtuomioistuin määrää suullisen valmistelun istunnon ajankohdan ja kutsuu siihen asianosaiset ja kuultavat.

Valmistelussa asianosaisen on:

Asianosaisen laiminlyönti antaa vastaus tai häneltä pyydetty kirjallinen lausuma ei estä suullisen valmistelun toimittamista tai asian saattamista pääkäsittelyssä käsiteltäväksi.

Jos kantaja jää laillista estettä ilmoittamatta saapumatta suullisen valmistelun istuntoon, asia jätetään sillensä. Jos vastaaja tai kuultavaksi kutsuttu laillista estettä ilmoittamatta jää pois suullisen valmistelun istunnosta, valmistelu voidaan siitä huolimatta toimittaa loppuun ja asia siirtää pääkäsittelyyn.

Suullisessa valmistelussa voidaan:

Asia voidaan ratkaista tuomiolla suullisessa valmistelussa myös silloin, kun asianosaiset ja kuultavaksi kutsutut sitä pyytävät eikä asian laatu tai muut seikat vaadi sen käsittelemistä pääkäsittelyssä.

Se, jonka kanne on valmistelussa jätetty tutkimatta, voi saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi sillä tavoin kuin 17 §:n 2 momentissa säädetään.

Jos asian ratkaisu riippuu esikysymyksen selvittämisestä, sitä varten voidaan määrätä pääkäsittely, vaikka asian valmistelu ei ole muilta osin vielä päättynyt.

Jos asianosaiset haluavat saada osasta riitaa erillisen tuomion ja työtuomioistuin katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi, tuo riidan osa voidaan valmistella ja saattaa ratkaistavaksi erikseen pääkäsittelyssä.

Jos vastaaja tahtoo tehdä väitteen siitä, ettei asiaa voida laillisesti ottaa tutkittavaksi, sellainen oikeudenkäyntiväite on tehtävä vastauksessa. Jos väite tehdään myöhemmin, sitä ei oteta tutkittavaksi, ellei se koske seikkaa, joka on otettava huomioon, vaikkei väitettä tehtäisikään.

Kun valmistelu on päättynyt, asia siirretään pääkäsittelyssä ratkaistavaksi. Asia voidaan kuitenkin pääkäsittelyä toimittamatta siirtää neuvotteluistunnossa ratkaistavaksi, jos asianosaiset ja kuultaviksi kutsutut ilmoittavat, etteivät he tule esittämään asiassa selvitystä tai lausumia.

Asianosaisille on varattava tilaisuus lausua pääkäsittelyn ajankohdasta, jos se käy haitatta päinsä.

Asianosaisille ja kuultaviksi kutsutuille on ilmoitettava pääkäsittelyn ajankohdasta valmistelun istunnossa tai kirjallisella kutsulla.

Pääkäsittelyssä kantajan on esitettävä vaatimuksensa ja niiden perusteet. Vastaajan on kiistäessään kanteen esitettävä kiistämisen perusteet.

Pääkäsittely on suullinen. Asianosainen ei saa esittää asiaa kirjallisesti. Asianosainen saa kuitenkin lukea vaatimuksensa asiakirjasta ja käyttää kirjallista muistiinpanoa muistinsa tukemiseksi.

Asianosainen voi kantaansa perustellessaan ja lausuessaan vastapuolen esittämistä perusteluista käyttää apunaan sitä oikeudenkäyntiaineistoa, joka on esitetty valmistelussa.

Jos asianosaisella tai kuultavaksi kutsutulla on ollut poissaoloonsa pääkäsittelystä laillinen este, asian käsittely on lykättävä. Poisjääneelle on annettava tieto uuden pääkäsittelyn ajankohdasta.

Jos molemmat asianosaiset muutoin jäävät saapumatta pääkäsittelyyn, asia jää sillensä.

Kantajan tai vastaajan jäätyä pois pääkäsittelystä ilman laillista estettä on vastapuolella oikeus saada asia ratkaistuksi tuomiolla. Jos asianosainen ei vaadi tuomiota, asia jätetään sillensä. Kuultavaksi kutsutun esteetön poissaolo ei estä asian ratkaisemista.

Jos asianosainen tai kuultavaksi kutsuttu tahtoo pääkäsittelyssä esittää todisteen, jota ei ole valmistelussa ilmoitettu, on se viivytyksettä ennen pääkäsittelyä saatettava työtuomioistuimen ja vastapuolen tietoon sekä samalla ilmoitettava, mitä todisteella halutaan näyttää toteen ja ne syyt, jotka ovat estäneet sen ilmoittamisen valmistelussa.

Pääkäsittelyssä asianosainen tai kuultava ei saa vedota sellaiseen seikkaan tai todisteeseen, johon ei ole vedottu valmistelussa tai jota ei ole 1 momentissa mainituin tavoin ilmoitettu pääkäsittelyssä esitettäväksi, ellei asianosainen tai kuultava saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä.

Työtuomioistuimessa voidaan selvityksen saamiseksi kuulla asianosaista itseään taikka sellaista henkilöä tai sellaisen yhteisön edustajaa, jota asia koskee taikka jonka hyväksi tai vahingoksi tuomio tulee voimaan.

Jos kanne perustuu sellaiseen työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimukseen, jossa asianosaisten ohella on muita sopimukseen osallisia tai joka sitoo asianosaisia muutoin kuin sopimukseen osallisina, työtuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan varata sopimukseen osalliselle, joka ei ole asiassa asianosainen, tilaisuuden esittää lausumansa. Samoin voidaan menetellä, jos asiassa olisi mahdollisesti sovellettava muuta kuin sitä työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimusta, johon kanne perustuu.

Työtuomioistuimen asiantuntijaksi tai selvityksen saamiseksi kutsumalle henkilölle maksetaan palkkio valtion varoista. Asian päättyessä työtuomioistuin antaa lausunnon siitä, kenen se on korvattava vai jääkö se valtion vahingoksi.

Asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Kuultavaksi kutsuttu, joka tuomitaan hyvityssakkoon tai velvoitetaan suorittamaan korvaus tai muu rahamääräinen suoritus, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolena olevan asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Asianosainen, jonka kuultavaan kohdistama mainitunlainen vaatimus hylätään, voidaan velvoittaa vastaavasti korvaamaan kuultavan oikeudenkäyntikulut.

Tuomiossa saadaan ottaa huomioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty tai esitelty pääkäsittelyssä. Jos asia ratkaistaan ilman pääkäsittelyä, tuomiossa saadaan ottaa huomioon kaikki se, mitä haastehakemuksessa, vastauksessa ja asiassa muutoin on esitetty.

Tuomiossa tulee olla lyhyt selostus itse riidasta, ratkaisun perustelut, asianomaiset lain ja työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimuksen kohdat ja tuomiolauselma, joka osoittaa, mihin lopputulokseen asiassa on päädytty. Tuomiossa on mainittava asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten nimet ja ilmoitettava, onko tuomiosta äänestetty.

Pääkäsittelyn jälkeen työtuomioistuin voi pitää erillisen neuvotteluistunnon, jossa päätetään asiassa annettavasta ratkaisusta. Neuvotteluistunto on pidettävä mahdollisimman pian pääkäsittelyn päättymisen jälkeen.

Jollei tuomiota julisteta, se on toimitettava asianosaisille viipymättä postin välityksellä. Tuomio katsotaan annetuksi sen päiväyksen osoittamana aikana.

Mikäli tässä laissa ei muuta säädetä, noudatetaan asioiden käsittelyssä soveltuvin osin mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään.

Tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa, jonka ratkaiseminen edellyttää erityistä työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimusolojen tuntemusta, voi tuomioistuin, milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asianosainen sitä vaatii, pyytää asiasta tältä osin lausunnon työtuomioistuimelta.

Jos lausuntopyyntö koskee tietyn työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimuksen oikeata sisältöä tai soveltamista taikka sen yksittäisen määräyksen oikeata tulkintaa, on sopimukseen osallisille varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluiksi. Tässä tarkoituksessa työtuomioistuin kehottaa osallisia määräajassa antamaan lausuntonsa. Jos osalliset tällöin ovat asiasta eri mieltä, toimitetaan asiassa työtuomioistuimen harkinnan mukaan valmistelu ja pääkäsittely.

Suullisesta valmistelusta ja pääkäsittelystä on laadittava pöytäkirja, johon merkitään asianosaisten ja kuultaviksi kutsuttujen vaatimukset, myöntämiset, kiistämiset ja väitteet, sikäli kuin ne eivät ilmene asiakirjoista. Pöytäkirjaan merkitään myös suullisessa valmistelussa ja pääkäsittelyssä tehdyt päätökset. Päätös, jolla asia jätetään tutkimatta, on kuitenkin laadittava erilliseksi asiakirjaksi.

Suullisessa valmistelussa pöytäkirjaan on lisäksi merkittävä lyhyesti ne seikat, joihin asianosaiset perustavat vaatimuksensa, vastapuolen niistä antamat lausunnot ja ilmoitetut todisteet.

Pääkäsittelyssä on todistajan, asiantuntijan sekä todistelutarkoituksessa kuullun asianosaisen tai muun henkilön kuulustelu äänitettävä.

Neuvotteluistunnosta on laadittava pöytäkirja työtuomioistuimen tarpeellisiksi katsomista seikoista.

Kunkin asian asiakirjoista tehdään erillinen asiakirjavihko.

Työtuomioistuimelle toimitettavat asiakirjat voidaan lähettää postitse tai lähetin välityksellä noudattaen soveltuvin osin eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain (248/65) säännöksiä.

Tiedoksiannossa noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa säädetään.

Kutsu tai muu tiedoksianto voidaan toimittaa muullakin tavoin, jos asianosainen sen hyväksyy.