812/1993

Annettu Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1993

Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen muuttamisesta

Opetusministerin esittelystä

muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 28 päivänä elokuuta 1992 annetun asetuksen (820/92) 1 §, 4 §:n 1 ja 2 momentti, 5 ja 6 § sekä 8 §:n 1 ja 2 momentti,

näistä 6 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 16 päivänä lokakuuta 1992 annetulla asetuksella (924/92), sekä

lisätään asetukseen uusi 3 a ja 10 a § seuraavasti:

1 §
Peruskoulun ja lukion yksikköhinnat

Peruskoulun ja lukion yksikköhinnat lasketaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) 12 ja 13 §:ssä tarkoitettuna vuonna siten, että oppilasta kohden ylläpitäjittäin laskettua opetuksen laskennallista tuntimäärää verrataan asianomaisesta oppilaitosmuodosta ylläpitäjälle oppilasta kohden aiheutuneisiin kustannuksiin. Näin saaduista tiedoista lasketaan regressioanalyysillä oppilasta kohden lasketun opetuksen laskennallisen tuntimäärän ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräinen valtakunnallinen riippuvuus, josta oppilaitoksen ylläpitäjän oppilasta kohden lasketun opetuksen laskennallisen tuntimäärän perusteella määrätään valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta ottaen huomioon, mitä jäljempänä tässä pykälässä sekä 2 ja 3 §:ssä säädetään.

Opetuksen laskennallisesta tuntimäärästä säädetään erikseen. Jos oppilasta kohden laskettu opetuksen laskennallinen tuntimäärä muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella on suurempi kuin 3, mainitun tuntimäärän ylittävästä osuudesta otetaan huomioon 3/8.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu opetuksen laskennallisen tuntimäärän ja kustannusten välinen riippuvuus lasketaan sen vuoden opetuksen laskennallisella tuntimäärällä, jolta kustannustiedot kerätään. Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta määrätään yksikköhinnan määräämisvuoden syyskuun 20 päivän opetuksen laskennallisen tuntimäärän mukaan.

3 a §
Ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisten erityisoppilaitosten yksikköhinnat

Ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisten erityisoppilaitosten yksikköhintoja laskettaessa porrastetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 14 §:n 1 momentissa tarkoitettuja valtakunnallisia oppilaitosmuodoittain laskettuja oppilaskohtaisia keskimääräisiä markkamääriä siten kuin 2-6 momentissa säädetään. Porrastuksia vastaavat kustannukset otetaan huomioon laskettaessa mainittuja markkamääriä muulle kuin 2-6 momentissa tarkoitetulle koulutukselle.

Ammatillisissa oppilaitoksissa 1 momentissa tarkoitetut markkamäärät ovat 50 prosenttia korkeammat kuin muussa kuin tässä momentissa sekä 3 ja 4 momentissa tarkoitetussa koulutuksesa:

1) erityisopetuksessa, jota annetaan erillisessä opetusryhmässä tai muussa opetusryhmässä annettavassa vastaavassa erityisopetuksessa;

2) mekaanikon (ajo- ja kuljetustekniikka) koulutuksessa;

3) artenomin (konservaattori) koulutuksessa;

4) metsäkoneenkuljettajan koulutuksessa; sekä

5) hevostenhoitajan, hevostenvalmentajan ja ratsastuksenopettajan koulutuksessa.

Ammatillisissa oppilaitoksissa 1 momentissa tarkoitetut markkamäärät ovat 20 prosenttia korkeammat kuin muussa kuin tässä momentissa sekä 2 ja 4 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa:

1) datanomin koulutuksessa;

2) julkishallinnon sihteerin ja liikealan sihteerin koulutuksessa;

3) hammashuoltajan ja hammasteknikon koulutuksessa;

4) laboratoriohoitajan koulutuksessa;

5) artenomin (valokuvaus ja videokuvaus) koulutuksessa;

6) restonomin koulutuksessa; sekä

7) artesaanin (lasiala) koulutuksessa.

Ammatillisissa oppilaitoksissa iltaopetuksena järjestettävässä koulutuksessa 1 momentissa tarkoitetut markkamäärät ovat 20 prosenttia alemmat kuin muussa vastaavassa koulutuksessa.

Mitä 1-4 momentissa säädetään, sovelletaan myös ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa vastaavassa koulutuksessa.

Ammatillisten erityisoppilaitosten yksikköhintoja laskettaessa 1 momentissa tarkoitettu markkamäärä on vaikeasti vammaisille järjestettävässä koulutuksessa 50 prosenttia korkeampi ja kauppaoppilaitoksena toimivassa erityisoppilaitoksessa 20 prosenttia alempi kuin muussa erityisoppilaitoksessa järjestettävässä koulutuksessa.

Oppilaitoksen yksikköhinta lasketaan siten, että 1-6 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa olevien oppilaiden määrien ja mainituissa säännöksissä tarkoitetulla tavalla erikseen kutakin koulutusta varten oppilasta kohden laskettujen markkamäärien tulot lasketaan yhteen ja näin saatu markkamäärä jaetaan oppilaitoksen oppilaiden kokonaismäärällä.

Edellä tässä pykälässä säädetyn lisäksi yksikköhintaa korotetaan oppilaitoksessa, jossa on alle 200 oppilasta, markkamäärällä, joka lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 10 §:ssä tarkoitettu ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisten erityisoppilaitosten yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä luvulla, joka on 0,12 prosenttia luvun 200 ja oppilaitoksen oppilasmäärän erotuksesta. Jos tässä momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa järjestetään kahteen tai useampaan eri oppilaitosmuotoon kuuluvaa koulutusta, on edellä mainittu prosenttiluku kuitenkin 0,24.

4 §
Kotikuntien maksuosuudet

Oppilaan kotikunnan maksuosuuden määrän perusteet oppilasta kohden määrätään viimeistään marraskuun 15 päivänä.

Peruskoululain (476/83) 32 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta saavan oppilaan kotikunnan maksuosuuden laskemisen perusteena oleviksi oppilasta kohden laskettaviksi todennäköisiksi kustannuksiksi määrätään ylläpitäjälle tästä opetuksesta edellisen vuoden tilinpäätöksen mukaan oppilasta kohden aiheutuneet bruttomääräiset kustannukset tarkistettuna arvioidulla kuluvan ja seuraavan vuoden kustannustason sekä toiminnan laadun ja laajuuden muutoksella. Kotikunnan maksuosuutta määrättäessä ei kuitenkaan oteta huomioon opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitettuja kustannuksia.


5 §
Kotikuntien maksuosuudet toiminnan alkaessa

Peruskoululain 11 §:ssä ja 32 §:n 3 momentissa tarkoitetussa opetuksessa, jossa ei toiminnan aloittamisen vuoksi vielä ole käytettävissä 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua tilinpäätöstä, oppilaan kotikunnan maksuosuus määrätään asiaomaisen opetuksen keskimääräisten valtakunnallisten oppilasta kohden laskettujen todennäköisten kustannusten perusteella.

6 §
Oppilasmäärien laskeminen

Peruskoulussa käyttökustannusten valtionosuus ja oppilaan kotikunnan maksuvelvollisuus määräytyvät syyskuun 20 päivän oppilasmäärätietojen mukaan. Peruskoululain 11 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa oppilaan kotikunnan maksuvelvollisuus määräytyy kuitenkin siten kuin 4 §:n 3 momentissa sädetään.

Lukiossa, iltalukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammatillisessa erityisoppilaitoksessa käyttökustannusten valtionosuus ja oppilaan kotikunnan maksuvelvollisuus sekä musiikkioppilaitoksen ammatillisessa koulutuksessa oppilaan kotikunnan maksuvelvollisuus määräytyvät syyskuun 20 päivän ja tammikuun 20 päivän oppilasmäärätietojen mukaan. Iltalukion ja lukion iltalinjan oppilasmääriin lasketaan peruskoulun tai lukion koko oppimäärää opiskelevat oppilaat. Ammatillisessa oppilaitoksessa, ammatillisessa erityisoppilaitoksessa ja musiikkioppilaitoksen ammatillisessa koulutuksessa oppilasmääriin lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoa suorittavat sekä jatkolinjalla ja talouskoulussa opiskelevat oppilaat. Yksityisoppilaita, vähintään lukukauden mittaisessa harjoittelussa olevia oppilaita ja maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen osallistuvia oppilaita ei oteta lukuun oppilasmääriä laskettaessa.

Valtionosuuden ja oppilaan kotikunnan maksuvelvollisuuden perusteena käytettäviä oppilasmääriä laskettaessa oppilas voidaan samanaikaisesti lukea oppilaaksi vain yhdessä oppilaitoksessa. Iltalukion ja lukion iltalinjan oppilas sekä iltaopetuksena järjestettävää ammatillista koulutusta saava oppilas voidaan kuitenkin lukea oppilasmääriin kahdessa oppilaitoksessa.

8 §
Oppilasmäärien ilmoittaminen

Peruskoulun, lukion, iltalukion, ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen ja musiikin ammatillista koulutusta järjestävän musiikkioppilaitoksen ylläpitäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle oppilaitosmuodoittain laaditut ja henkilötunnuksin varustetut oppilasluettelot kymmenen päivän kuluessa oppilasmäärän laskentapäivästä. Peruskoulua ylläpitävän kunnan omien peruskouluoppilaiden osalta ilmoitetaan kuitenkin vain oppilasmäärät.

Valtionapuviranomainen ilmoittaa oppilaiden kotikunnille muualla koulua käyvien oppilaiden määrät oppilaitoksittain ja ylläpitäjittäin 50 päivän kuluessa oppilasmäärän laskentapäivästä.


10 a §
Valtionapuviranomainen eräissä valtionavustuksissa

Opetushallitus on valtionapuviranomainen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 38 §:ssä tarkoitettuja opetustoimen valtionavustuksia koskevissa asioissa.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja ja oppilaan kotikunnan maksuosuuden perusteena käytettäviä markkamääriä vuodelle 1994.

Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 1 §:n 3 momentissa sekä 6 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, laskettaessa vuoden 1994 yksikköhintoja ja määrättäessä oppilaan kotikunnan maksuosuuksia syksyllä 1993 sovelletaan syyskuun 10 päivän 1993 oppilasmäärätietoja.

Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Opetusministeri
Riitta Uosukainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.