796/1993

Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1993

Hevostalouslaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan hevoseläinten (jäljempänä hevosten) jalostus- ja kilpailutoimintaan sekä hevosten ja näiden alkioiden ja sukusolujen käsittelyyn, kauppaan, maahan tuontiin, kauttakulkuun ja vientiin.

2 §
Lain suhde muuhun lainsäädäntöön

Tämän lain säännösten estämättä sovelletaan kuitenkin:

1) eläintautilakia (55/80);

2) eläinsuojelulakia (91/71); ja

3) arpajaislain (491/65) säännöksiä varojen hankkimisesta hevoskasvatuksen edistämiseen ja hevosurheilun tukemiseen.

2 luku

Jalostustoiminta

3 §
Jalostustoiminnan järjestäminen

Hevosen polveutumista ja jalostusarvoa koskevien tietojen rekisteröimistä varten voidaan perustaa kantakirjoja tai vastaavia rekistereitä (kantakirja). Kantakirjan pitäjänä saa toimia maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä jalostustoimintaa harjoittava yhteisö (jalostusjärjestö) taikka ministeriön määräämä viranomainen.

Yhteisö on hyväksyttävä kantakirjan pitäjäksi, jos se huolehtii asianmukaisesti hevosia koskevien tietojen rekisteröinnistä ja edistää jalostustoimintaa ja täyttää muut maa- ja metsätalousministeriön määräämät hyväksymisen edellytykset. Hyväksyminen voidaan peruuttaa, jos hyväksymisen edellytyksiä ei enää ole olemassa tai jos yhteisön toiminnasta on annettu vääriä tai harhaanjohtavia tietoja.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset kantakirjan pitämisen edellytyksistä ja jalostusjärjestön hyväksymisestä. Ministeriö vahvistaa jalostusjärjestön esityksestä myös kunkin hevosrodun jalostusohjesäännön. Ohjesäännössä määrätään hevosen perinnöllisen arvon määrittämisestä, hevosen kantakirjaan hyväksymisen vaatimuksista, rekisteritodistuksesta ja alkuperätodistuksesta.

4 §
Syrjintäkielto

Hevosta ei saa kieltäytyä merkitsemästä kantakirjaan, jos se täyttää jalostusohjesäännössä määrätyt kantakirjaan ottamisen edellytykset.

3 luku

Keinollinen lisääminen

5 §
Lupa

Toimintaa, jonka tarkoituksena on harjoittaa hevosten keinosiemennystä taikka alkioiden tai sukusolujen keräämistä, käsittelyä tai siirtoa eläimestä toiseen (eläinten keinollinen lisääminen), saa harjoittaa vain maa- ja metsätalousministeriön luvalla. Lupaa ei tarvita, jos hevosten omistaja tai haltija itse keinosiementää hevosia käyttäen omistamansa tai hallitsemansa oriin siemennestettä.

Hevosten keinollisessa lisäämisessä, johon tarvitaan lupa, on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön määräyksiä hevosten jalostustasoa, henkilökunnan ammattitaitoa ja toimitiloja koskevista vaatimuksista sekä ministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston määräyksiä sukusolujen ja alkioiden laadusta, eläintautien vastustamisesta ja näihin liittyvästä toiminnan järjestämisestä.

Lupa hevosten keinolliseen lisäämiseen on myönnettävä, jos toiminta täyttää 2 momentin nojalla määrätyt vaatimukset. Lupaan voidaan liittää valvonnan kannalta tarpeellisia ehtoja. Lupa myönnetään määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi. Lupa voidaan peruuttaa, jos toiminta ei enää täytä luvan myöntämisen edellytyksiä tai eläintautilain nojalla säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia, jos lupaehtoja ei noudateta tai jos toiminnasta on annettu vääriä tai harhaanjohtavia tietoja.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa määräykset luvan hakemisessa noudatettavasta menettelystä.

4 luku

Hevoskilpailut

6 §
Kilpailuja koskevat säännöt

Maa- ja metsätalousministeriön asiana on valvoa, että hevoskilpailuja koskevat säännöt eivät ole ristiriidassa Euroopan talousaluetta (ETA) koskevien säännösten ja muiden Suomen hyväksymien kansainvälisten sopimusten kanssa. Sääntöjen tulee koskea kilpailuihin osallistumiselle asetettavia enimmäis- tai vähimmäisvaatimuksia, kilpailujen arvostelemista ja palkintoja, joita kilpailuista saattaa kertyä.

Kilpailusäännöt eivät saa olla Suomessa eivätkä, 7 §:ssä säädetyin poikkeuksin, myöskään muualla Euroopan talousalueella rekisteröityjä hevosia syrjiviä.

7 §
Syrjintäkiellon soveltaminen

Edellä 6 §:n 2 momentissa säädettyä syrjintäkieltoa ei sovelleta muualla Euroopan talousalueella rekisteröityihin kilpailuhevosiin, kun on kysymys kilpailuista:

1) jotka on tarkoitettu rodun parantamiseksi;

2) jotka alueellisina kilpailuina järjestetään hevosten valitsemiseksi; tai

3) jotka liittyvät historiallisiin tai perinteisiin tapahtumiin.

Syrjintäkiellon estämättä saadaan palkintorahoista maa- ja metsätalousministeriön määräämä osuus varata jalostustoiminnan turvaamiseen, kehittämiseen ja parantamiseen.

5 luku

Kauppa

8 §
Jalostushevosten kauppa

Myytäessä jalostushevosia, niiden alkioita ja sukusoluja tulee myyjän antaa ostajalle jalostushevosen rekisteritodistus tai alkuperätodistus. Todistuksen tulee olla kantakirjan pitäjän tai viranomaisen antama.

9 §
Hevosten maahantuonti

Hevosia taikka näiden alkioita tai sukusoluja saadaan tuoda maahan vain maa- ja metsätalousministeriön luvalla. Lupa voidaan myöntää, jos se hevosjalostuksen ja -kasvatuksen sekä kilpailu- ja harrastustoiminnan tavoitteet huomioon ottaen on perusteltua.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua lupaa ei tarvita Euroopan talousalueelta tuotavien jalostushevosten tai näiden alkioiden ja sukusolujen sekä kilpailuhevosten maahantuontiin, jos maahantuonnin yhteydessä esitetään Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion viranomaisen tai sen hyväksymän jalostus- tai kilpailujärjestön antama rekisteritodistus tuotavasta hevosesta tai jalostukseen tarkoitettujen alkioiden ja sukusolujen luovuttajahevosesta.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetun luvan myöntämisen edellytyksistä sekä luvan hakemisessa ja maahantuonnissa noudatettavasta menettelystä ja tuontitarkastuspaikoista. Ennen päätöstään tuontivaatimuksista ministeriön on kuultava hevostalouden keskusjärjestöjä.

Maa- ja metsätalousministeriö voi hevostalouden keskusjärjestöjä kuultuaan asettaa määrällisiä rajoituksia edellä 2 momentissa tarkoitetulle tuonnille, jos se hevoskasvatuksen tavoitteet huomioon ottaen on tarpeen.

10 §
Maastavienti ja kauttakulku

Hevosten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen maastavienti tai kauttakulku Euroopan talousalueelle edellyttää 9 §:ssä säädettyjä asiakirjoja ja todistuksia.

Suomen kautta Euroopan talousalueen ulkopuolelle vietävät hevoset sekä niiden alkiot ja sukusolut eivät tarvitse 9 §:ssä säädettyä maahantuontilupaa.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetusta viennistä ja vientitarkastuspaikoista.

6 luku

Valvonta

11 §
Viranomaiset

Maa- ja metsätalousministeriö valvoo hevosten jalostusta, maahantuontia, vientiä, kauppaa ja kilpailutoimintaa. Ministeriön ohella tullilaitos valvoo 9 ja 10 §:ssä tarkoitettua maahantuontia, vientiä ja kauttakulkua.

Ministeriöllä on oikeus tarvittaessa saada virka-apua muilta viranomaisilta.

Hevostalouden keskusjärjestöjä voidaan käyttää apuna maahantuonnin ja keinollisen lisäämisen valvontatehtävissä.

12 §
Tarkastusoikeus

Maa- ja metsätalousministeriöllä tai sille virka-apua antavalla viranomaisella on oikeus valvontaa varten tarkastaa 5 §:ssä tarkoitettua toimintaa ja kirjanpitoa.

13 §
Laiton maahantuonti

Jos hevosen taikka sen sukusolujen tai alkioiden maahantuonti tai kauttakulku ei ole 9 tai 10 §:n nojalla sallittua taikka hevonen ei vastaa maahantuontilupaa, hevonen taikka sukusolut tai alkiot on palautettava. Sukusolut tai alkiot voidaan myös hävittää. Maahantuoja vastaa palautus- ja hävittämiskustannuksista.

14 §
Salassapitovelvollisuus

Henkilö, joka tässä laissa tarkoitettua tehtävää suorittaessaan on saanut tietoja elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuudesta tai taloudellisesta asemasta, ei saa niitä paljastaa eikä käyttää omaksi tai toisen hyödyksi, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, tähän suostu.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä tietojen antamista:

1) syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle pakkokeinolain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitetun rikoksen selvittämistä varten;

2) 11 §:ssä tarkoitetuille viranomaisille tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten; ja

3) muutoksenhakua tutkivalle viranomaiselle tämän lain mukaisessa asiassa.

15 §
Rangaistussäännös

Joka tahallaan laiminlyö mitä 5 §:ssä on säädetty eläinten keinollisesta lisäämisestä, syyllistyy laittomaan maahantuontiin tai 4, 6 ja 7 §:ssä säädettyyn syrjintään taikka rikkoo 14 §:ssä tarkoitetun salassapitovelvollisuuden, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, hevostalousrikkomuksesta sakkoon.

Ilmoitus syyteharkintaan saattamiseksi voidaan jättää tekemättä sellaisesta rikkomuksesta, jota on kokonaisuutena pidettävä vähäisenä.

7 luku

Erinäiset säännökset

16 §
Palkkiot ja korvaukset

Hevostalouden keskusjärjestöjen palveluksessa oleville henkilöille voidaan suorittaa valvontatehtävistä palkkiota ja kustannusten korvausta valtion talousarvion rajoissa. Palkkioiden ja korvausten suorittamisesta ja perusteista määrää maa- ja metsätalousministeriö.

17 §
Tarkemmat määräykset

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanoon liittyvistä menettelyä ja tekniikkaa koskevista asioista.

18 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Tällä lailla kumotaan:

1) hevosten maahan tuonnista 21 päivänä lokakuuta 1938 annettu laki (328/38); sekä

2) kotieläinten keinosiemennyksen harjoittamisesta 4 päivänä maaliskuuta 1949 annettu laki (182/49).

Ennen tämän lain voimaantuloa saadaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

19 §
Siirtymäsäännökset

Luvanhaltija, jolla tämän lain voimaan tullessa on lupa hevosten keinosiemennystoiminnan harjoittamiseen, saa harjoittaa luvan mukaista toimintaa lupakauden loppuun saakka ilman tämän lain 5 §:ssä tarkoitettua lupaa hevosten keinolliseen lisäämiseen. Luvan mukaiseen toimintaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Toimintaa valvoo ja luvan peruuttamisesta päättää kuitenkin maa- ja metsätalousministeriö.

Sen, joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa tämän lain 5 §:ssä tarkoitettua toimintaa, on haettava lupaa hevosten keinolliseen lisäämiseen muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa yhden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

HE 69/93
MmVM 12/93
ETA-sopimuksen liite I: neuvoston direktiivit (90/427/ETY ja 90/428/ETY)

Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Maa- ja metsätalousministeri
Martti Pura

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.