780/1993

Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1993

Työministeriön päätös vaaraa aiheuttavia kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta

Työministeriö on 14 päivänä elokuuta 1989 annetun kemikaalilain (744/89) 48 a §:n nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna 18 päivänä joulukuuta 1992 annetulla lailla (1412/92), päättänyt:

1 §
Toiminnanharjoittajan velvollisuudet

Toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin luovuttamisesta markkinoille tai käyttöön Suomessa, on toimitettava kemikaalilain 17 §:ssä tarkoitetusta vaaraa aiheuttavasta kemikaalista liitteessä tarkoitetut tiedot työministeriölle.

Tiedot ilmoitetaan liitteen 1 ohjeiden mukaisesti. Tietojen toimittamisessa voidaan käyttää liitteen 2 mukaista lomaketta.

2 §
Lisätietojen toimittaminen

Kemikaaliasetuksen 18 § mukaisten käyttöturvallisuustiedotteen tietojen lisäksi toimitetaan työministeriölle äkillisten myrkytysten hoidon ja ehkäisemisen sekä ammattitautien ja tapaturmien selvittämisen kannalta tarpeelliset muut lisätiedot valmisteen koostumuksesta.

Työministeriö saa välittää salassa pidettävät tiedot valmisteen koostumuksesta vain Myrkytystietokeskukselle myrkytysten hoito-ohjeiden antamista varten.

Lisätiedot voidaan toimittaa erikseen tai liitteen 2 mukaisella lomakkeella. Kun lisätiedot toimitetaan liitteen 2 mukaisella lomakkeella, tietojen toimittajan tulee merkitä selkeästi ilmoitukseen ne valmisteen aineosat ja muut tiedot, jotka ovat salassa pidettäviä.

3 §
Poikkeukset tietojen toimittamisvelvollisuudesta

Tietoja ei tarvitse toimittaa kemikaaleista,

1) joita käytetään tuotannollisessa tutkimus- ja kehitystyössä. Tuotannollisella tutkimus- ja kehitystyöllä tarkoitetaan tuotekehitykseen liittyvää toimintaa, jonka aikana kemikaalin soveltuvuus testataan tuotantokokeilujen avulla tai koelaitoksessa.

2) joita käytetään tieteellisessä tutkimus- ja kehitystyössä. Tieteellisellä tutkimus- ja kehitystyöllä tarkoitetaan valvotuissa olosuhteissa tehtyä tieteellistä koetta, analyysiä tai kemiallista tutkimusta, mukaan lukien kemikaalin ominaisuuksien, käyttäytymisen ja tehokkuuden määrittäminen sekä tuotekehitykseen liittyvät tieteelliset tutkimukset. Poikkeus ei kuitenkaan koske tavanomaisessa laboratoriotoiminnassa käytettäviä kemikaaleja, jollei kohdasta 3) muuta johdu.

3) jos vaaraa aiheuttavaa kemikaalia toimitetaan toiminnanharjoittajaa kohden vuosittain yhteensä niin pieniä määriä, että kemikaalin ei voida olettaa aiheuttavan vaaraa.

4 §
Muutostietojen ilmoittaminen

Jos annettavat tiedot olennaisesti muuttuvat, kemikaalista toimitetaan muutettu tiedote työministeriölle.

Tällaisia olennaisia tietoja ovat

1) valmisteen kauppanimen muutos

2) toiminnanharjoittajaa koskevien tietojen muutokset

3) valmisteen koostumuksen muuttuminen siten kuin se on määritelty kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (739/93) 7 §:ssä.

4) uudet tai muuttuneet tiedot kemikaalin vaaraa aiheuttavista ominaisuuksista

5) muut seikat, jotka vaikuttavat olennaisesti tietosisältöön tai kemikaaliasetuksen 20 §:ssä tarkoitettujen tietojen rekisteröintiin.

5 §
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1993.

Tämän päätöksen mukaiset tiedot vaaraa aiheuttavista kemikaaleista tulee toimittaa työministeriölle 1 päivästä tammikuuta 1994 lähtien, jos työsuojeluhallitukselle tai työministeriölle ennen tämän päätöksen voimaantuloa toimitettuja tietoja muutetaan.

Jos tiedot kemikaalista on toimitettu työsuojeluhallitukselle ennen tämän päätöksen voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti, tämän päätöksen mukaiset tiedot kemikaalista tulee toimittaa työministeriölle vuoden 1995 loppuun mennessä.

ETA-sopimuksen liite 2: neuvoston direktiivi (88/379/ETY)

Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1993

Työministeri
Ilkka Kanerva

Ylitarkastaja
Matti Kajantie

OHJEET TIETOJEN TOIMITTAMISEKSI

Kemikaalitietojen toimittamisessa käytetään käyttöturvallisuustiedotetta. Liitteessä 2 on malli lomakkeesta, jota suositellaan käytettäväksi tietoja toimitettaessa ja jota voidaan käyttää myös käyttöturvallisuustiedotteen antamisessa.

Tiedot toimitetaan suomenkielellä (ruotsinkielellä).

Joitakin käyttöturvallisuustiedotteen kohtia täsmennetään tietojen ilmoittamista varten jäljempänä kuvatulla tavalla.

Tähän ohjeeseen ja liitteenä 2 olevaan lomakepohjaan on merkitty

- *:llä ne kohdat, joihin on aina merkittävä asianomainen tieto. Pääotsikot (16) on aina merkittävä ilmoitukseen.

- #:lla ne kohdat, johon on aina tehtävä jokin merkintä. Jos tiedolla ei ole valmisteen turvallisen käytön kannalta merkitystä, merkitään ko. kohtaan viiva. Jos tietoa ei ole saatavissa, merkitään ko. kohtaan 'ei tiedossa'. Myös nämä otsikot merkitään aina ilmoitukseen.

- ilman erityismerkintöjä ne kohdat, jotka voidaan jättää pois, jos tiedolla ei ole merkitystä. Nämä otsikot voidaan jättää merkitsemättä, jos ko. tieto ei ole merkityksellinen. Jos joitakin tietoja jätetään pois, suositellaan silti käytettäväksi lomakkeen eri kohtien alkuperäistä numerointia.

Kemikaalilain 47 § ja kemikaaliasetuksen 19 § perusteella tiedot kemikaalien vuosittaisista valmistus- ja maahantuontimääristä toimitetaan työministeriölle jälkikäteen. Työministeriö antaa valmistus- ja maahantuontimääriä koskevien tietojen toimittamisesta erikseen ohjeet.

Työministeriön julkaisumyynnistä (osoite: Työministeriö, Julkaisumyynti, PL 536, 33101 Tampere, puh: 931-608 111) on saatavana liitteen 2 mukaista lomaketta ja liitteen 1 mukaista täyttöohjetta. Lomake ja ohje on saatavana myös ruotsin- ja englanninkielellä.

Lomakemalli on saatavana myös atk-tiedostona ASCII-muodossa ja tekstinkäsittelyasiakirjana WP (Word Perfect)-, Word (Word-Windows) -muodossa työministeriön julkaisumyynnistä.

Tiedot kemikaaleista toimitetaan osoitteella: Työministeriö, Työsuojeluosasto, PL 536, 33101 Tampere.

Seuraavassa annetaan ohjeita tietojen toimittamiseksi.

1. YLEISTÄ

Tiedot toimitetaan kaikista niistä kemikaaleista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle tai ympäristölle taikka palo- ja räjähdysvaaraa.

Kemikaalien vaarallisten ominaisuuksien arvioimisessa käytetään periaatteita, jotka esitetään sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä.

Myös ympäristölle vaarallista ainetta sisältävästä kemikaalista toimitetaan tiedot työministeriölle.

Käyttöturvallisuustiedotetta ja ilmoitusta laadittaessa otetaan kemikaalin vaarallisten ominaisuuksien lisäksi huomioon kemikaalin käytön aiheuttama vaara terveydelle, ympäristölle ja omaisuudelle. Vaara arvioidaan ottaen huomioon kemikaalin ennakoitavissa oleva käyttö. Siten käyttöturvallisuustiedote laaditaan ja ilmoitus tehdään aina silloin, kun kemikaalia pidetään vaarallisena työssä käytettäessä tai jos kemikaali voi aiheuttaa vaaraa ympäristössä. Työssä käytettäville kemikaaleille on useimmiten määritelty raja-arvo työpaikan ilmassa tai pitoisuus biologisissa näytteissä, jonka ylittymistä pidetään osoituksena vaarasta terveydelle.

Myös sellaisista kemikaaleista, joita pidetään sinällään vaarattomina, mutta joista ennakoitavissa olevan käytön yhteydessä voi muodostua vaarallisia aineita tai reaktioita, on toimitettava tiedot työministeriölle.

2. YKSITYISKOHTAISET TÄYTTÖOHJEET

Päiväys (*)

Ilmoitukseen merkitään ilmoituksen laatimispäiväys. Kun kemikaalia koskevissa tiedoissa tapahtuu muutoksia, on ilmoitus uusittava, jolloin päiväys muutetaan uudistamisajankohtaa vastaavaksi. Ilmoituksen jokaiselle sivulle merkitään päiväys.

Edellinen päiväys (*)

Kun ilmoitusta muutetaan, merkitään tähän kohtaan ilmoituksen edellinen päiväys. Ilmoituksen jokaiselle sivulle merkitään ilmoituksen edellinen päiväys.

1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnistustiedot

1.1. Aineen tai valmisteen tunnistustiedot (*)

Merkitään se kauppanimi (*), joka esiintyy kemikaalin päällyksessä, ja jonka avulla kemikaali voidaan yksikäsitteisesti tunnistaa. Ilmoituksen jokaiselle sivulle merkitään valmisteen kauppanimi.

Tapauksissa, joissa tuotesarjan (esimerkiksi valmisteen nimi yhdistettynä numerosarjaan) sisältämät vaaralliset aineet ovat samoja, voidaan tiedot ilmoittaa samalla ilmoituksella. Tällöin 'kauppanimi'-kohtaan merkitään tuotenimen lisäksi sarjanumerot tai muut tuotteen yksilöivät koodit.

Eri kauppanimillä esiintyville valmisteille laaditaan erillinen ilmoitus.

Jos valmisteen pakkauskoko tai pakkaustyyppi on sellainen, että sen johdosta kemikaali merkitään tavallisesta poikkeavalla tavalla, voidaan tästä ilmoittaa kauppanimen jälkeen merkittävällä lisäyksellä, esim. 'aerosoli' tai 'pakkauskoko 50 ml'.

Tarvittaessa voidaan ilmoittaa myös valmisteesta käytetty tunnuskoodi.

1.2. Valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnistustiedot (*)

Ilmoituksen tekee se toiminnanharjoittaja, joka luovuttaa kemikaalin ensimmäisenä markkinoille tai käyttöön Suomessa. Ilmoituksen on velvollinen laatimaan jokainen toiminnanharjoittaja, joka valmistaa tai tuo kemikaalia Suomeen. Jos kemikaalia valmistetaan Suomessa, ilmoituksen tekee suomalainen valmistaja. Jos kemikaali tuodaan Suomeen raaka-aineeksi tai myyntiä varten, ilmoituksen tekee ensisijaisesti suomalainen maahantuoja. Jos kemikaalilla on useita maahantuojia Suomessa, jokaisen velvollisuutena on tehdä ilmoitus maahantuomastaan kemikaalista.

Edustaja (agentti) voi laatia ilmoituksen maahantuojan puolesta omissa nimissään, jos edustaja on tehnyt asiasta sopimuksen maahantuojan kanssa. Kun edustaja laatii ja toimittaa ilmoituksen työministeriölle omalla nimellään, työministeriö kohdistaa mahdolliset ilmoituksesta johtuvat velvoitteet edustajaan. Edustajan tulee ilmoittaa työministeriölle niiden maahantuojien nimet, joiden puolesta toimii.

Ulkomainen valmistaja tai Euroopan talousalueelle (ETA) tuoja voi hoitaa ilmoitusvelvollisuuden maahantuojan puolesta, mutta tällöin on ilmoitettava, kuka vastaa kemikaalin tuonnista Suomeen ja ilmoituksen sisällöstä Suomessa. Ulkomaisen ja suomalaisen yrityksen tulee tällöin sopia keskenään asiasta. Ilmoituksesta johtuvat velvoitteet kohdistetaan suomalaiseen yritykseen.

Kemikaalin pakkaaja rinnastetaan valmistajaan siinä tapauksessa, että pakkaaja myy toiselta ostamaansa kemikaalia omalla kauppanimellään. Tällöin myös päällykseen merkitään pakkaajan nimi ja osoitetiedot valmistajaksi.

Ilmoitus on aina tehtävä suomen kielellä (ruotsin kielellä).

Suomalaisen toiminnanharjoittajan yhteystiedot merkitään kohtaan 1.2.1-1.2.2.

Suomen ulkopuolella toimivan yrityksen tiedot merkitään tarvittaessa kohtaan 1.2.4.

Suomessa toimivan yrityksen tunnistuskoodina käytetään liike- ja yhteisötunnusta (LY-tunnus).

1.2.3. Hätätapauksissa vastaavan tiedonantajan nimi ja osoite sekä hätänumero (§)

Ilmoitetaan yhteystiedot, joiden avulla voidaan hätätapauksissa saada lisätietoja kemikaalista.

Useita yhteystahoja voidaan ilmoittaa siinä tapauksessa, että tietoja on saatavissa useista eri lähteistä.

1.2.4. Ulkomaisen valmistajan tiedot

Jos kemikaalin valmistaja toimii Suomen ulkopuolella, voidaan tarvittaessa ilmoittaa ulkomaisen valmistajan tunnistustiedot. Jos ulkomainen valmistaja, Euroopan talousalueen markkinoille luovuttaja tai muu ulkomainen toiminnanharjoittaja hoitaa ilmoitusvelvollisuuden Suomen markkinoille luovuttajan puolesta, ilmoitetaan tässä ulkomaisen yrityksen tiedot. Tällöin on myös aina ilmoitettava kohdassa 1.2.1 ja 1.2.2 kemikaalin luovuttamisesta käyttöön tai markkinoille Suomessa vastaavan yrityksen tiedot.

2. Koostumus ja tiedot aineosista

Koostumuksesta ja valmisteen sisältämistä aineista (aineosista) annettavien tietojen tulee olla sellaisia, että niiden perusteella voidaan tunnistaa kemikaalin käyttöön liittyvät riskit. Kemikaalin täydellistä koostumusta ei siten yleensä tarvitse ilmoittaa.

Koostumus tulee selvittää seuraavien periaatteiden mukaisesti:

- sellaiset aineet ja niiden pitoisuudet tai pitoisuusalueet, jotka on määrätty ilmoitettavaksi kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 10 § mukaisesti varoitusetiketissä

- ainakin aineet, joille on määrätty altistusraja-arvo työpaikan ilmassa.

Jos joku ilmoitettavista aineosista on sellainen, että sitä tai siihen liittyviä tietoja voidaan ilmoituksen tekijän käsityksen mukaan ja ottaen huomioon, mitä kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 10 §:ssä on määrätty, pitää salassa, merkitään aineosaa tai muuta salassa pidettävää tietoa koskevaan kohtaan selkeästi, että kysymys on salassa pidettävästä tiedosta.

Vaaraa aiheuttavan aineosan nimen pitäminen salaisena tulee erikseen perustella (ks. liite 3). Aineiden nimiä, jotka merkitään kemikaalin päällykseen sen vuoksi, että niihin liittyy R-lauseke R23, R24, R25, R26, R27, R28, R39, R40, R42, R43, R45, R46, R47, R48 tai R49 ei voida pitää salaisina tietoina.

Jos aineosan kemiallista nimeä pidetään salaisena, ilmoitetaan tällöin aineosalle vaihtoehtoinen nimi. Vaihtoehtoinen nimi merkitään tällöin kohtaan 2.2.1. Täydellinen kemiallinen nimi merkitään kohtaan 2.2.5. Vaihtoehtoinen nimi voidaan muodostaa liitteessä 3 esitetyllä tavalla. Kun aineosalle on ilmoitettu vaihtoehtoinen nimi, samaa vaihtoehtoista nimeä on käytettävä myös kemikaalin päällyksessä ja käyttöturvallisuustiedotteessa.

Jos salassa pidettävää vaarallista ainetta ei ole mainittu sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen (690/93) sisältyvässä vaarallisten aineiden luettelossa, mutta ainetta on pidettävä sen ominaisuuksien perusteella vaarallisena, on ilmoituksen kohdassa 16.5 aina ilmoitettava ne tietolähteet, joihin vaarallisuuden arviointi perustuu.

2.1. Kuvaus (#)

Ilmoitukseen merkitään, onko kysymys aineesta vai valmisteesta (seoksesta). Valmisteen kemiallista luonnetta voidaan kuvata yleisnimikkeillä tai muilla kemiallista luonnetta osoittavilla tavoilla.

2.2. Vaaraa aiheuttavat aineosat (#)

Luetellaan ne aineosat (aineet), joita valmisteessa pidetään vaaraa aiheuttavina.

2.2.1. CAS-numero tai muu tunnuskoodi (#)

Merkitään tunnuskoodi, jolla aineosa (aine) voidaan tunnistaa. Ensisijaisesti tulisi käyttää aineelle määriteltyä Chemical Abstracts Service (CAS) -numeroa.

Jos CAS-numeroa ei ole tiedossa tai sitä ei ole määriteltävissä ilmoitettavalle aineelle, ilmoitetaan aineelle määritelty käytössä olevan aineen numero eli EINECS-numero (European Inventory of Existing Commercial Chemical Substances eli EINECS). EINECS-numero on määritelty aineelle luettelossa, johon on koottu tiedot Euroopan Yhteisön alueella kaupallisessa käytössä olleista aineista.

Jos kumpaakaan em. tunnusta ei löydy ja aine on mainittu Euroopan Yhteisöjen vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkitsemistä koskevan direktiivin (67/548/EEC) liitteessä 1, aineelle voidaan merkitä luettelossa annettu EEC-numero (ETY-numero). ETY-numero esiintyy myös vaarallisten aineiden luettelosta annetussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä (690/93).

Jos ns. uusi aine on ilmoitettu johonkin Euroopan Yhteisöjen jäsenmaahan tai EFTA-maahan, joka on hyväksynyt ETA-sopimuksen vaarallisia kemikaaleja koskevan osuuden, voidaan CAS-numeron sijasta käyttää näissä maissa aineelle annettua ELINCS-numeroa (= European List of Notified Chemical Substances).

Väriaineille voidaan käyttää myös Colour Index -numeroa.

Jos aineelle käytetään jotakin muuta koodia kuin CAS-numeroa, merkitään koodin nimi näkyviin kohtaan 2.2.1.

2.2.2. Aineosan nimi (#)

Ilmoitetaan valmisteeseen sisältyvän aineen (aineosan) joko triviaalinimi tai systemaattinen kemiallinen nimi (ks. edellä kohta 2). Nimen perusteella tulisi olla tunnistettavissa aine ja siihen liittyvät ominaisuudet.

Jos kemiallinen nimi voidaan pitää salassa ja nimi ilmoitetaan vain viranomaisille, merkitään tähän kohtaan aineelle vaihtoehtoinen kemiallinen nimi. Aineen täydellinen kemiallinen nimi merkitään tällöin kohtaan 2.2.5. Vaihtoehtoisen aineen nimen tulee olla sama, jota käytetään kemikaalin päällyksessä tai käyttöturvallisuustiedotteessa.

2.2.3. Pitoisuus (#)

Ilmoitetaan aineen pitoisuus tai pitoisuusalue valmisteessa.

2.2.4. Varoitusmerkki, R-lausekkeet ja muut tiedot aineosasta (#)

Ilmoitetaan aineosalle määrätty vaarallisten aineiden varoitusmerkki. Jos ainetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi, merkitään tähän kohtaan viiva. Aineen vaarallisiin ominaisuuksiin liittyvät tiedot eivät voi olla salaisia.

Ilmoitetaan aineosalle määrätyt R-lausekkeet. Jos ainetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi, merkitään tähän kohtaan viiva.

Varoitusmerkki ja R-lausekkeet saadaan sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen sisältyvästä aineluettelosta (690/93). Jos ainetta ei ole mainittu ko. päätöksen aineluettelossa, mutta sillä on vaarallisia ominaisuuksia, määrätään luokitus ja R-lausekkeet sen mukaisesti, mitä on määrätty sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä.

Jos ainetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi, mutta sillä on sellaisia vaarallisia ominaisuuksia, joiden vuoksi se aiheuttaa riskiä käyttäjille, kuvataan näitä vaarallisia ominaisuuksia lyhyesti. Myös aineen raja-arvo työpaikan ilmassa suositellaan merkittäväksi tähän kohtaan mieluummin kuin kohtaan 8.2.1, koska kysymyksessä on aineosaan liittyvä tieto.

2.2.5. Aineosan täydellinen kemiallinen nimi

Ilmoitetaan salaisena tietona pidettävän aineen (aineosan) täydellinen kemiallinen nimi. Täydellinen aineen nimi merkitään siten, että se on yhdistettävissä kohdassa 2.2.2 esitettyyn aineen (aineosan) vaihtoehtoiseen nimeen (esim. viitataan kirjain- tai numeromerkinnällä 2.2.2-kohdassa esitettyihin aineisiin).

2.2.6. Muut tiedot

Voidaan ilmoittaa muita aineosia tai valmistetta koskevia tietoja. Esimerkiksi aineosat, joita ei pidetä vaarallisina, voidaan tarvittaessa ilmoittaa. Aineosien vaarallisia ominaisuuksia koskevia tarkempia tietoja voidaan merkitä myös tähän siten kuin on kuvattu kohdassa 11. Aineosia koskevat tiedot voidaan tässä tapauksessa jättää merkitsemättä kohtaan 11.

3. Vaarallisten ominaisuuksien kuvaus

Merkitään tärkeimmät valmisteen vaaralliset ominaisuudet.

4. Ensiapuohjeet

Ilmoitetaan ensiapuohjeet. Jos lääkärin apu on välttämätöntä, tästä on mainittava erikseen. Myös lääkäriä ja muita ensiapua antavia ammattihenkilöitä varten voidaan antaa tietoja.

Tietojen tulee olla selkeässä ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Jos ensiavun antamista varten on tarpeellista kuvata myrkytyksestä tai onnettomuudesta johtuvia oireita, ne voidaan ilmoittaa. Jos myrkytyksestä tai onnettomuudesta on odotettavissa viivästyneitä oireita, tulisi tästä mainita ja antaa tätä varten tarpeelliset ensiapuohjeet.

Jos ensiavun antaminen työpaikalla edellyttää erityisvalmiuksia, annetaan ohjeet toimintatavoista ja ensiaputarvikkeista ja -aineista.

Tiedot ilmoitetaan eri altistustapoja (4.2 Hengitys (#), 4.3 Iho (#), 4.4 Roiskeet silmiin (#), 4.5 Nieleminen (#)) varten.

5. Ohjeet tulipalon varalta

5.1. Sopivat sammutusaineet (*)

Ilmoitetaan ne sammutusaineet, joita voidaan käyttää tulipalon sammutuksessa.

5.2. Sammutusaineet, joita ei pidä käyttää turvallisuussyistä

Ilmoitetaan ne sammutusaineet, joita ei saa käyttää niiden aiheuttaman vaaran vuoksi.

5.3 Erityiset altistumisvaarat

Ilmoitetaan ne aineet tai tulipalossa syntyvät hajoamistuotteet, jotka voivat aiheuttaa erityistä vaaraa sammutushenkilöstölle tai muulle ympäristölle.

5.4. Erityiset suojaimet tulipaloa varten

Ilmoitetaan ne erityiset suojaimet tai varustus, jota on käytettävä tulipaloa sammutettaessa.

5.5. Muita ohjeita

Ilmoitetaan muut tarpeelliset ohjeet.

6. Ohjeet päästöjen torjumiseksi

6.1. Ohjeet henkilövahinkojen estämiseksi (#)

Annetaan tarvittaessa ohjeet henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi päästön sattuessa. Tällaisia ovat mm. ohjeet sytytyslähteiden poistamisesta, ilmanvaihdon järjestämisestä ja hengityksen suojainten käyttämisestä, toimenpiteistä pölyn leviämisen sekä iho- ja silmäkosketuksen estämiseksi.

6.2. Ohjeet ympäristövahinkojenestämiseksi (#)

Annetaan ohjeet kemikaalin pääsyn estämiseksi viemäreihin, maaperään ja pinta- ja pohjavesiin sekä tarvittaessa ohjeet lähiseudun asukkaiden varoittamiseksi.

6.3. Puhdistusohjeet (*)

Annetaan ohjeet päästön puhdistamisesta. Ilmoitetaan esimerkiksi materiaalit, joita voidaan käyttää kemikaalin imeyttämiseen, kuten hiekka, happoa sitova aine, yleissidonta-aine, sahajauho. Annetaan ohjeet esimerkiksi veden käyttämisestä kaasujen/huurujen poistamiseksi tai kemikaalin laimentamiseksi. Ohjeita voidaan antaa esimerkiksi muodossa: 'Älä koskaan käytä ...' tai 'Neutraloi (aine)...'.

6.4. Muita ohjeita

Annetaan tarvittaessa muita lisäohjeita.

Tässä yhteydessä voidaan myös viitata kohtiin 8 ja 13.

7. Käsittely ja varastointi

7.1. Käsittely (#)

Kuvataan tarpeelliset toimenpiteet turvallista käsittelyä varten. Näihin kuuluvat mm. teknilliset toimenpiteet kuten paikallis- ja yleisilmanvaihto, toimenpiteet aerosolin ja pölyn muodostumisen sekä tulipalon estämiseksi, ja muut erityiset kemikaalia koskevat vaatimukset tai käyttöohjeet (esim. menettelytavat tai laitteet, joita ei pidä käyttää tai joita suositellaan).

7.2. Varastointi (#)

Kuvataan tarpeelliset toimenpiteet turvallisia varastointiolosuhteita varten ja annetaan tiedot määrällisistä varastointirajoituksista. Tällaisia ovat mm. varastohuoneiden tai astioiden erityiset rakenne- ja muut vaatimukset (mukaan luettuna ainetta pidättävät seinämät ja ilmastointi), sopimattomat materiaalit, varastointiolosuhteet (lämpötila- ja kosteusraja/alue, valo, inertti kaasu ...), erityiset sähkölaitteet ja staattisen sähkön muodostumisen estäminen. Merkitään kaikki erityiset vaatimukset kuten kemikaalin pakkaus- tai astiamateriaalityyppi.

Jos on tarpeellista erottaa kemikaali varastoitaessa muista kemikaaleista, annetaan tästä yksityiskohtaiset ohjeet, joissa mainitaan yhteensopimattomat kemikaalit.

8. Altistumisen ehkäiseminen/henkilökohtaisetsuojaimet

Tässä yhteydessä tarkoitetaan altistumisen ehkäisemisellä kaikkia niitä varotoimenpiteitä, joihin ryhdytään kemikaalin käytön aiheuttaman työntekijän altistuksen minimoimiseksi.

8.1. Tekniset ohjeet altistumisen torjumiseksi (#)

Koska teknillisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä ennen kuin henkilökohtainen suojautuminen on tarpeellista, annetaan tietoja altistuksen torjumiseksi tarpeellisista teknillisistä järjestelyistä, esim. suljetuista järjestelmistä.

Annetaan ohjeita, joiden noudattaminen on tarpeellista palo- ja räjähdysvaaran torjumiseksi kemikaalia käsiteltäessä. Tällaisia ovat esim. käsittelyastioiden maadoitus staattisen kipinän aiheuttaman syttymisvaaran poistamiseksi, pölyämisen estämistä koskevat ohjeet tai huoltotöissä huomioonotettavat erityisolosuhteet, joihin voi liittyä palo- ja räjähdysvaara.

Näiden tietojen tulisi täydentää 7.1 kohdassa annettuja tietoja.

8.2. Raja-arvot työpaikan ilmassa

Annetaan tiedot erityisistä altistumisen estämiseen liittyvistä tekijöistä kuten työpaikan ilman raja-arvoista ja biologisista raja-arvoista valmisteen sisältämille aineosille lähdeviittauksineen. Jos nämä tiedot on merkitty kohtaan 2.2.4, niitä ei tarvitse tässä toistaa.

Suomessa työsuojeluhallitus on julkaissut työpaikan ilman haitalliseksi tunnetut pitoisuusarvot, jotka ilmoitetaan aineosille. Tällöin raja-arvosta käytetään lyhennettä HTP. Sitovia raja-arvoja on Suomessa määritelty eräille aineille valtioneuvoston päätöksissä. Biologisia raja-arvoja on määritelty työsuojeluhallituksen ja Työterveyslaitoksen julkaisussa 'Lääkärintarkastusohjeet erityistä sairastumisenvaaraa aiheuttavissa töissä'. Näistä käytetään lyhennettä BRA (biologinen raja-arvo).

Menettelytapoja altistumisen seuraamiseksi tulisi kuvata ja merkitä lähdeviittaus.

8.3. Henkilönsuojaimet (#)

8.3.1. Erityisiä suojautumis- ja hygieniaohjeita

Kuvataan esim. erityistä työvaatetusta ja peseytymistä koskevat vaatimukset. Tällaisia ovat esimerkiksi erityisvaatimukset työ- ja vapaa-ajan vaatteiden säilytyksestä erillisissä tiloissa ja erityiset vaatimukset puhdistautumisesta ennen vapaa-ajanvaatteiden vaihtoa.

Jos tarvitaan henkilökohtaista suojautumista, ilmoitetaan laitetyyppi, joka tarjoaa riittävän ja sopivan suojauksen:

8.3.2. Hengityksensuojaus

Jos on mahdollisuus altistua vaarallisille kaasuille, höyryille tai pölylle, ilmoitetaan sopiva suojain kuten kannettava hengityksensuojain (raitisilmalaite, painesäiliö tms.), asianmukaiset naamarit ja suodattimet. Hengityksensuojain tulisi yksilöidä ilmoittamalla hengityksensuojaimelta vaadittava luokka ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa, suodatintyyppi ja tarvittaessa naamarityyppi.

8.3.3. Käsiensuojaus

Määritellään kemikaalin käsittelyssä tarvittavien käsineiden tyyppi. Käsinemateriaalin tulisi kestää kemikaalin vaikutusta riittävän pitkään ilman, että materiaali alkaa vuotaa. Jos on tarpeellista, ilmoitetaan muut ihon ja käsien suojaustoimenpiteet.

8.3.4. Silmiensuojaus

Määritellään tarpeellisen silmien suojaimen tyyppi kuten: suojasilmälasit, naamiomalliset suojasilmälasit, levykasvonsuojus.

8.3.5. Ihonsuojaus

Jos on tarpeellista suojata muuta kehon osaa kuin käsiä, määritellään vaaditun suojaimen tyyppi ja laatu kuten: esiliina, saappaat ja täysin suojaava puku.

9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet

Ilmoitetaan seuraavat kemikaaleja koskevat tiedot, jos ne ovat kemikaalin turvallisen käytön kannalta tarpeellisia:

9.1. Olomuoto, väri ja haju (*)

Ilmoitetaan kemikaalin fysikaalinen tila (kiinteä, neste, kaasu) ja väri. Jos haju on selvä, annetaan lyhyt kuvaus siitä.

9.2. pH-arvo (#)

Ilmoitetaan luovutettavan kemikaalin pH-arvo. Myös laimennetun liuoksen pH-arvo voidaan ilmoittaa, kun samalla ilmoitetaan liuoksen väkevyys.

9.3-9.14

Kohtiin merkitään asianomaiset tiedot fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista käyttäen kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä tarkoitettuja testimenetelmiä tai muita vertailukelpoisia menetelmiä. Käytetty menetelmä voidaan yksilöidä viitteellä.

Liukoisuutena ilmoitetaan sekä vesiliukoisuus että rasvaliukoisuus öljyyn ja/tai liuottimeen.

9.15. Muut tiedot

Ilmoitetaan tärkeitä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä kuten höyryn tiheys, sekoittuvuus, höyrystymisnopeus, johtavuus, viskositeetti.

10. Stabiilisuus ja reaktiivisuus

Ilmoitetaan kemikaalin stabiilisuus ja haitalliset reaktiot, joita voi ilmetä tunnetuissa olosuhteissa.

10.1. Vältettävät olosuhteet

Luetellaan sellaiset olosuhteet kuten lämpötila, paine, valo, isku, jne, jotka voivat aiheuttaa vaarallisia reaktioita ja kuvataan olosuhteita lyhyesti.

10.2. Vältettävät materiaalit

Luetellaan materiaalit kuten vesi, ilma, hapot, emäkset, hapettavat aineet tai mikä tahansa muu erityinen aine, joka voi aiheuttaa vaarallisen reaktion ja kuvataan ilmiötä lyhyesti.

10.3. Haitalliset hajoamistuotteet (#)

Luetellaan haitalliset materiaalit, joita muodostuu vaarallisessa määrin hajotessa.

Huom.

Erityisesti tulisi mainita:

- stabilisaattoreiden tarve ja läsnäolo,

- haitallisten eksotermisten reaktioiden mahdollisuus,

- turvallisuuden merkitys, jos tarpeen, aineen tai valmisteen fysikaalisen tilan muuttuessa,

- haitalliset hajoamistuotteet, jos tarpeen, jotka muodostuvat kosketuksessa veden kanssa,

- epästabiilien tuotteiden hajoamismahdollisuus.

11. Terveysvaikutuksiin liittyvät tiedot

Tässä ilmoituksen osassa kuvataan tiiviisti, mutta mahdollisimman täydellisesti ja perusteellisesti erilaisia terveydelle haitallisia vaikutuksia, joita voi ilmetä, jos käyttäjä joutuu kosketukseen aineen tai valmisteen kanssa.

Sekä kokemukseen että tieteellisiin kokeisiin perustuvat altistuksesta johtuvat terveydelle vaaralliset vaikutukset ilmoitetaan. Merkitään tiedot erilaisista altistusteistä (hengittäminen, nieleminen, iho- ja silmäkosketus) ja kuvataan oireita, jotka liittyvät fysikaalisiin, kemiallisiin ja toksikologisiin ominaisuuksiin.

Ilmoitetaan tunnetut viivästyneet ja välittömät vaikutukset ja myös krooniset vaikutukset, jotka johtuvat lyhytaikaisesta ja pitkäaikaisesta altistumisesta: esimerkiksi huumaava vaikutus, herkistyminen, syöpävaarallisuus, perimää vaurioittava ominaisuus, vaarallisuus lisääntymiselle mukaan lukien sikiövauriot.

Eläinkokeet tulisi suorittaa käyttäen kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä tarkoitettuja testimenetelmiä. Testien tuloksia verrataan kysymyksessä olevassa päätöksessä määriteltyihin kriteereihin. Kun tiettyä testimenetelmää on käytetty, siihen voidaan viitata käyttämällä testiohjeen lyhennettä ja numeroa, esim. EC 83 tai OECD 406.

Jos tietoja terveysvaikutuksista on saatavissa muista kuin em. menetelmillä suoritetuista kokeista, tulee kokeiden tuloksia arvioida ottaen huomioon suositellut testimenetelmät ja kriteerit ja suhteuttaa saadut tulokset suositeltuihin testimenetelmiin.

Seuraavassa voidaan ilmoittaa, ellei tietoja ole merkitty kohtaan 2, valmisteen aineosista saatavissa olevia tietoja tietojen puuttuessa itse valmisteesta. Kun tiedot annetaan aineosasta, viitataan kohdassa 2 ilmoitettuun aineosaan.

11.1. Välitön myrkyllisyys (#)

Ilmoitetaan välitöntä myrkyllisyyttä kuvaavat koe-eläintulokset seuraavasti, jos tiedot ovat saatavissa:

Välitön myrkyllisyys

- LD50-arvo suun kautta rotalla (mg/kg)
- LD50-arvo ihon kautta kaniinilla tai rotalla (mg/kg)
- LC50-arvo hengittämällä ro-talla 4 tunnin kokeessa (mg/m3) tai (cm3/m3)
- vakioannostason raja-arvo (discriminating dose) suun kautta rotalla (mg/kg)

Pysyvät vauriot kerta-altistuksessa

- kerta-altistus rotalle nieltynä (mg/kg)
- kerta-altistus rotalle tai kaniinille ihon kautta (mg/kg)
- kerta-altistus rotalle hengittämällä (mg/m3) tai (cm3/m3)

Ilmoitetaan eläinkokeissa havaitut erityiset vaikutukset, joilla voi olla merkitystä ihmisen terveyteen.

11.2. Ärsyttävyys ja syövyttävyys (#)

Ilmoitetaan kokeissa todetut vaikutukset iholla, silmissä ja limakalvoilla, käytetyt eläinlajit, annokset ja testimenetelmät.

11.3. Herkistyminen (#)

Ilmoitetaan kokeissa todetut vaikutukset, käytetyt eläinlajit, annokset ja testimenetelmät.

11.4. Subakuutti, subkrooninen ja pitkäaikaismyrkyllisyys

Subakuuteilla ja subkroonisilla tutkimuksilla tarkoitetaan eläinkokeita, joissa tutkittavaa kemikaalia annetaan koe-eläimille 28-90 vrk ajan. Pitkäaikaiset kokeet kestävät yleensä lähes koe-eläimen eliniän. Kokeiden aikana havainnoidaan koe-eläimiä kemikaalin vaikutusten toteamiseksi. Kokeen päätyttyä koe-eläinten elimistö tutkitaan kemikaalin vaikutusten havaitsemiseksi.

Tutkimuksissa voidaan selvittää kemikaalien vaikutusta esim. verenkuvaan, immuunijärjestelmään, hermostoon, sisäelimiin tai selvittää kemikaalin aiheuttamaa vaaraa jälkeläisille, mutageenisuutta tai syöpävaarallisuutta.

Valmisteen syöpävaarallisuutta, mutageenisuutta tai vaarallisuutta lisääntymiselle ei saa kuitenkaan arvioida valmisteella tehtyjen kokeiden perusteella, vaikka valmiste sisältäisi tällaiseksi todettua ainetta. Valmisteen syöpää aiheuttavat, mutageeniset ja lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset arvioidaan aineosien määrien perusteella.

Kuvataan lyhyesti käytetty koejärjestely: annostus, koe-eläinlaji, altistustapa, kokeen kestoaika ja tulos.

11.5. Kokemusperäinen tieto vaikutuksista ihmisiin (#)

Ilmoitetaan tiedot, jotka on saatu kemikaalien käyttökokemukseen perustuvien tutkimusten johdosta. Tietoja on saatavissa kirjallisuudesta ja niitä on koottu mm. toksikologian käsikirjoihin.

Tällaisia tietoja ovat esim. äkillisen altistuksen aiheuttama ohimenevä huumaava vaikutus, päänsärky tai kuumeilu, tai paikalliset vaikutukset kuten ärsytys silmissä, iholla tai hengityselimissä.

Pitkäaikainen altistus on voinut aiheuttaa altistuneille sairauksia tai ammattitauteja. Tällaisia ovat esimerkiksi pölykeuhkosairaudet, syöpä, hermostovauriot, maksavauriot, munuaisvauriot, hengityselinten allergiset sairaudet, ihottumat, immuunijärjestelmän häiriöt jne.

11.6. Muut terveysvaikutuksiin liittyvät tiedot

Tietoja voi olla saatavissa joko eläinkokeista tai ihmisillä tehtyjen tutkimusten perusteella.

Jos tietoja on käytettävissä valmisteella tehdyistä eläinkokeista edellä kuvatuilla tavoilla, ne ilmoitetaan.

Myrkkyvaikutuksia voidaan kuvata kirjallisuudessa vaikutuksen aiheuttaneilla annoksilla esimerkiksi:

- LDLO-arvot (mg/kg) tai LCLO-arvot (mg/m3) tai (cm3/m3)

(LDLO = lethal dose lowest, alin kuolemaan johtanut annos, joka tunnetaan)

- TDLO-arvot (mg/kg) tai TCLO-arvot (mg/m3) tai (cm3/m3)

(TDLO = toxic dose lowest, alin myrkkyvaikutuksen aiheuttanut annos, joka tunnetaan)

- muut myrkyllisyysindeksit.

Muilla organismeilla kuin selkärankaisilla saadut tutkimustulokset voidaan myös ilmoittaa. Tällaisia ovat esim. mutageenisuustutkimusten tulokset.

12. Tiedot kemikaalin vaarallisuudesta ympäristölle

Kemikaalin vaarallisuutta ympäristössä voidaan arvioida sen käyttäytymisen (pysyvyys ja muuntuminen, kertyvyys, kulkeutuvuus) sekä sen myrkyllisyyden perusteella. Kemikaalin käyttöön liittyviä mahdollisia haittoja arvioitaessa otetaan lisäksi huomioon erilaiset käyttöolosuhteet, kuten käyttötarkoitus ja käyttömäärät.

Kemikaalien testauksessa tulisi käyttää kansainvälisesti hyväksyttyjä testimenetelmiä (esim. EY ja OECD). Testituloksen yhteydessä viitataan käytettyyn menetelmään aina, kun tieto on olemassa.

Valmisteiden käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja arvioidaan pääasiassa aineosille tehtyjen testien perusteella. Kunkin tuloksen yhteydessä ilmoitetaan, mitä aineosaa tulos koskee.

12.1. Pysyvyys ympäristössä (#)

12.1.1 Biologinen hajoavuus

Ilmoitetaan, onko aine helposti biologisesti hajoava (readily biodegradable). Tulos voidaan testistä riippuen ilmoittaa myös aineen hajoamista kokeen aikana kuvaavana lukuarvona. Tällöin ilmoitetaan hajoamistuloksen lisäksi (%) mitattu suure (esim. CO2 tai BOD5 sekä kokeen kesto (esim. 28 vrk).

Jos biologista hajoavuutta ei ole testattu, voidaan ilmoittaa aineen BOD5/COD-suhde.

12.1.2. Kemiallinen hajoavuus

Hydrolyysinopeus ilmoitetaan puoliintumisaikana (T1/2). Ilmoitetaan myös pH ja lämpötila, jossa määritys on tehty.

Tarvittaessa annetaan tiedot aineen hajoamisesta lämmön ja valon vaikutuksesta.

12.2. Kertyvyys eliöihin (#)

Ilmoitetaan aineen n-oktanoli/vesi-jakaantumiskerroin, POW tai log POW. Kokeellisesti määritetty biokertyvyystekijä, BCF, ilmoitetaan, jos se on käytettävissä.

12.3. Kulkeutuminen ympäristössä (#)

Ilmoitetaan aineen kiinnittymistä maaperään tai sedimenttiin kuvaava adsorptiokerroin, Kd tai Koc. Jos tätä ei ole käytettävissä, voidaan kulkeutumista kuvata sanallisesti.

12.4. Myrkyllisyys eliöille (#)

Ilmoitetaan tulokset valmisteella tai aineella tehdyistä myrkyllisyystesteistä. Testituloksen ja yksikön lisäksi ilmoitetaan määritetty suure, testilaji, kokeen kesto ja käytetty testimenetelmä. Esimerkiksi: EC50, Daphnia, 10 mg/l, 24 h, OECD 202.

Yleisimmin käytössä olevia testejä ovat seuraavat:

12.4.1. Myrkyllisyys vesieliöille

Levän kasvun estyminen, EC50 tai IC50 (mg/l)

Välitön myrkyllisyys vesikirpulle, EC50 (mg/l)

Vaikutus vesikirpun lisääntymiseen, EC50 (mg/l)

Välitön myrkyllisyys kalalle, LC50 (mg/l)

Subakuutti myrkyllisyys kalalle, NOEC (mg/l)

12.4.2. Myrkyllisyys muille eliöille

Vaikutukset mikrobeihin

Vaikutus aktiivilietteen hengitykseen, EC50 (mg/l)

Välitön myrkyllisyys lieroille, LC50 (mg/l)

Myrkyllisyys pölyttäville hyönteisille (esim. LD50 æg/mehiläinen

Välitön myrkyllisyys linnuille, LD50 (mg/kg)

Subakuutti myrkyllisyys linnuille, LC50 (mg/kg)

12.5. Muut tiedot

Ilmoitetaan muut tiedot aineen käyttöön mahdollisesti liittyvistä ympäristöhaitoista.

13. Jätteiden käsittely

Ilmoitetaan valmisteen tai aineen vaarallisista ominaisuuksista johtuvat suositeltavat menetelmät siitä syntyvän jätteen käsittelyssä. Jätteen käsittelystä määräävät paikallisesti jätehuoltoviranomaiset, tässä esitettävän tiedon tulisi olla apuna arvioitaessa turvallista käsittelytapaa.

Ilmoitetaan, onko kemikaalista syntyvä jäte ongelmajätettä, voidaanko kemikaali tehdä vaarattomaksi (esim. neutraloida) ennen kuin se toimitetaan käsiteltäväksi jätteenä, annetaan tiedot mahdollisuuksista kemikaalin hyötykäyttöön tai mahdollisuudesta palauttaa jäte valmistajalle tai maahantuojalle. Tarvittaessa ilmoitetaan suositeltu käsittelytapa tyhjille pakkauksille.

14. Kuljetustiedot

Annetaan kemikaalin käyttäjälle ohjeita, jotka ovat tarpeen kemikaalia kuljetettaessa tai siirrettäessä. Ohjeiden tulee olla sovellettavissa sekä käyttäjän oman alueen sisäpuolella että ulkopuolella.

14.1. YK-numero

Merkitään aineelle tai seokselle kuljetusmääräyksissä määritelty YK-numero.

14.2. Pakkausryhmä

Merkitään aineelle tai valmisteelle kuljetusmääräyksissä määritelty pakkausryhmä.

14.3. Maakuljetukset (#)

14.3.1 Kuljetusluokka

Merkitään kuljetusluokka sekä suomalaisten tie- tai rautatiekuljetusmääräysten mukaisesti, jos on kysymys kansallisesta kuljetuksesta, että kansainvälisten ADR-/RID-kuljetusmääräysten mukaisesti, jos on kysymys kansainvälisestä kuljetuksesta. Tiedon perään merkitään lyhenteenä käytetty luokitusperuste (VAK, RID, ADR). Suomessa tiedot saadaan liikenneministeriön päätöksestä vaarallisen aineiden kuljettamisesta tiellä (147/92) ja liikenneministeriön päätöksestä vaarallisten aineiden kuljettamisesta rautatiellä (394/92). Näitä kutsutaan VAK-määräyksiksi.

14.3.2. Vaaran tunnusnumero

Vaarallisia aineita kuljettaessa säiliöissä merkitään säiliöön varoituslipukkeen lisäksi ns. oranssikilpi, jonka yläosaan merkitään vaaran tunnusnumero ja alaosaan YK-numero. Tunnusnumero saadaan kuljetusmääräyksistä. Tunnusnumero ilmoitetaan kohdassa 14.3.2, jos on kysymys säiliökuljetuksesta.

14.3.3. Rahtikirjan mukainen nimitys

Merkitään vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevan rahtikirjan mukainen nimitys. Vaatimukset on määritelty em. liikenneministeriön päätöksissä.

14.3.4. Muita tietoja

Ilmoitetaan kuljetuksia koskevia muita tietoja, esim. kuljetusohjekortin numero, yhteenpakkaamiskiellot ja muut kuljetusta koskevat erityisvaatimukset.

14.4. Merikuljetukset (#)

14.4.1 IMDG-luokka

Merkitään kansainvälisten merikuljetusmääräysten mukainen kuljetusluokka. Merikuljetusvaatimukset on esitetty IMO:n julkaisussa International Maritime Dangerous Goods Code (IMDG-koodi), joka on Suomessa määrätty noudatettavaksi merenkulkuhallituksen päätöksellä.

14.4.2. Oikea tekninen nimi

Merkitään merikuljetusmääräysten mukainen oikea tekninen nimi.

14.4.3. Muita tietoja

Ilmoitetaan muita merikuljetuksiin liittyviä erityisiä vaatimuksia.

14.5. Ilmakuljetukset (#)

14.5.1 ICAO/IATA-luokka

Ilmoitetaan kansainvälisten ilmakuljetusmääräysten mukainen kuljetusluokka.

14.5.2. Oikea tekninen nimi

Merkitään ilmakuljetusmääräysten mukainen oikea tekninen nimi.

14.5.3. Muita tietoja

Ilmoitetaan muita ilmakuljetuksiin liittyviä erityisiä vaatimuksia.

15. Kemikaaleja koskevat määräykset

Annetaan vaarallisten aineiden ja valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkitsemistä koskevien määräysten mukaiset etiketin tiedot. Ilmoitukseen voidaan myös liittää etikettimalli.

15.1. Varoitusetiketin tietoja (#)

Valmisteen etiketin sisältövaatimukset määräytyvät kemikaaliasetuksen (675/92) ja kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti.

15.1.1. Valmisteen varoitusmerkin kirjaintunnus ja varoitusmerkin nimi

Ilmoitetaan varoitusmerkin kirjaintunnus ja sen nimi: T+ (erittäin myrkyllinen), T (myrkyllinen), C (syövyttävä), Xn (haitallinen), Xi (ärsyttävä), F+ (erittäin helposti syttyvä), F (helposti syttyvä), O (hapettava), E (räjähtävä) tai N (ympäristölle vaarallinen).

15.1.2. Varoitusetikettiin merkittävien aine-osien nimet

Ilmoitetaan valmisteen etikettiin merkittyjen aineosien nimet.

15.1.3. R-lausekkeet

Ilmoitetaan valmisteen etikettiin merkityt R-lausekkeet kirjain-numerotunnuksin sekä tekstinä. Jos muista voimassa olevista merkintämääräyksistä johtuu muita merkintöjä, ne kirjoitetaan.

15.1.4. S-lausekkeet

Ilmoitetaan valmisteen etikettiin merkityt S-lausekkeet kirjain-numerotunnuksin sekä tekstinä.

15.1.5. Eräitä valmisteita koskevat erityisvaatimukset

Jos valmisteelle on määrätty erityismerkintöjä muusta lainsäädännöstä johtuen, ne tulisi ilmoittaa tai liittää jäljennös erityismerkinnöistä ilmoitukseen. Tällaisia merkintävaatimuksia voi sisältyä myös valmisteen käyttöä tai markkinoille luovuttamista koskeviin rajoituksiin.

Jos kemikaalin käyttö on kielletty tai sitä on rajoitettu johonkin käyttötarkoitukseen, siitä ilmoitetaan.

15.2. Kansalliset määräykset

Jos kemikaalia koskevat kansalliset erityismääräykset, näistä ilmoitetaan.

16. Muut tiedot

16.1. Käyttötarkoitus (*)

16.1.1 Sanallisesti ilmoitettuna (*)

Ilmoitetaan tiedossa olevat kemikaalin käyttötarkoitukset sanallisesti. Liitteessä 4 on lueteltu erilaisia kemikaalien käyttöaloja (toimialaluokitus) ja käyttötarkoituksia sanallisessa muodossa.

16.1.2. Käyttötarkoituskoodi (#)

Ilmoitetaan käyttötarkoitus numerokoodina siten kuin on merkitty liitteeseen 4.

16.2. Käyttöohjeet

Annetaan kemikaalin turvallisen käytön kannalta tarpeelliset käyttöohjeet, jos se on mahdollista.

Jos kemikaalia ei suositella käytettäväksi johonkin erityiseen käyttötarkoitukseen, siitä ilmoitetaan.

16.3. Muut tiedot

Merkitään muut tiedot, jotka voivat olla tärkeitä turvallisuudelle ja terveydelle kuten koulutusohjeet.

16.4. Lisätietoja antaa

Voidaan merkitä yhteystiedot, mistä on saatavissa kemikaalin ominaisuuksia ja teknistä käyttöä koskevia lisätietoja.

16.5. Tietolähteet, joita on käytetty ilmoituksen laadinnassa

Merkitään tietolähteet, joita on käytetty ilmoituksen laatimisessa.

Liite 2, tiedote

OHJE VAIHTOEHTOISEN KEMIALLISEN NIMEN (GENEERISEN NIMEN) MUODOSTAMISEKSI

1. Johdanto

Tämä ohje perustuu vaarallisten aineiden luettelosta annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen liitteen 1 mukaiseen vaarallisten aineiden ryhmittelyyn (jako ryhmiin kemiallisen samankaltaisuuden perusteella).

Ryhmät on määritelty seuraavalla tavalla:

- epäorgaaniset ja orgaaniset aineet, joiden ominaisuudet tunnistetaan siitä, että niissä on yhteinen kemiallinen alkuaine, joka määrää niiden pääominaisuuden. Ryhmänimi johdetaan kemiallisen alkuaineen nimestä. Nämä ryhmät (001 - 013) tunnistetaan kemiallisen alkuaineen järjestysluvusta alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä niin kuin em. sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä on esitetty.

- orgaaniset aineet, joiden ominaisuudet tunnistetaan niiden pääominaisuuden määräävän yhteisen funktionaalisen ryhmän perusteella.

Ryhmänimi johdetaan funktionaalisen ryhmän nimestä. Nämä ryhmät on merkitty ainedirektiivin liitteessä I numeroilla 601-650. Joissakin tapauksissa käytetään lisäksi alaryhmiä, joilla on yhteisiä erikoisominaisuuksia.

2. Vaihtoehtoisen (geneerisen) nimen muodostaminen

Yleiset periaatteet

Geneerisen nimen muodostamiseksi noudatetaan seuraavaa menettelytapaa:

(i) tunnistetaan molekyylissä olevat funktionaaliset ryhmät ja kemialliset alkuaineet

(ii) tunnistetaan nimeä muodostettaessa huomioonotettavat funktionaaliset ryhmät ja kemialliset alkuaineet.

Tunnistetut funktionaaliset ryhmät ja alkuaineet ovat ryhmänimiä ja alaryhmänimiä siten kuin esitetään kohtaan 3 sisältyvässä luettelossa.

Käytännön soveltaminen

Kun on selvitetty, kuuluuko aine yhteen tai useampaan luettelossa mainittuun ryhmään tai alaryhmään, geneerinen nimi muodostetaan seuraavasti:

(i) Jos ryhmänimi tai alaryhmänimi on riittävä luonnehtimaan kemiallisia alkuaineita tai tärkeitä funktionaalisia ryhmiä, tämä nimi valitaan geneeriseksi nimeksi.

Esimerkkejä:

- 1,4-dihydroksibentseeni ryhmä 604: fenolit ja johdannaiset ← geneerinen nimi: fenolijohdannainen

- butanoli ryhmä 603: alkoholit ja johdannaiset alaryhmä: alifaattiset alkoholit ← geneerinen nimi: alifaattinen alkoholi

- 2-isopropoksietanoli ryhmä 603: alkoholit ja johdannaiset alaryhmä: glykolieetterit ← geneerinen nimi: glykolieetteri- metakrylaatti ryhmä 607: orgaaniset hapot ja johdannaiset alaryhmä: akrylaatit geneerinen nimi: akrylaatti

(ii) Jos nimi tai ryhmänimi ei riittävästi kuvaa kemiallisia alkuaineita tai funktionaalisia ryhmiä, geneerinen nimi muodostetaan vastaavista eri ryhmien tai alaryhmien nimistä yhteenliittämällä:

Esimerkkejä:

- lyijyheksafluorisilikaatti ryhmä 009: fluoriyhdisteet alaryhmä: epäorgaaniset fluoridit ryhmä 082: lyijy-yhdisteet ← geneerinen nimi: epäorgaaninen lyijyfluoridi

- klooribentseeni ryhmä 602: halogenoidut hiilivedyt alaryhmä: halogenoidut aromaattiset hiilivedyt ryhmä 017: klooriyhdisteet ← geneerinen nimi: kloorattu aromaattinen hiilivety

- 2,3,6-trikloorifenyylietikkahapporyhmä 607: orgaaniset hapot alaryhmä: halogenoidut aromaattiset hapot ryhmä 017: klooriyhdisteet ← geneerinen nimi: kloorattu aromaattinen happo

- 1-kloori-1-nitropropaani ryhmä 610: klooratut ja nitratut johdannaiset ryhmä 601: hiilivedyt alaryhmä: alifaattiset hiilivedyt ← geneerinen nimi: kloorattu alifaattinen hiilivety

- tetrapropyyliditiopyrofosfaatti ryhmä 015: fosforiyhdisteet alaryhmä: fosforiesterit ryhmä 016: rikkiyhdisteet ← geneerinen nimi: tiofosforiesteri

Huom!

Tiettyjen alkuaineiden, erityisesti metallien, ollessa kysymyksessä, ryhmänimi tai alaryhmänimi voidaan ilmoittaa sanoilla 'orgaaninen' tai 'epäorgaaninen'.

Esimerkkejä:

- dielohopeakloridi ryhmä 080: elohopeayhdisteet ← geneerinen nimi: epäorgaaninen elohopeayhdiste

- bariumasetaatti ryhmä 056: bariumyhdisteet ← geneerinen nimi: orgaaninen bariumyhdiste

- etyylinitriitti ryhmä 007: typpiyhdisteet alaryhmä: nitriitit ← geneerinen nimi: orgaaninen nitriitti

- natriumvetysulfiitti ryhmä 016: rikkiyhdisteet ← geneerinen nimi: epäorgaaninen rikkiyhdiste

3. Aineiden jakaminen ryhmiin ja alaryhmiin

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen vaarallisten aineiden luettelosta (690/93) mukainen aineiden ryhmitys

           Ryhmät	        Alaryhmät
001 	Vety-yhdisteet
                   		Hydridit
002 	Heliumyhdisteet
003 	Litiumyhdisteet
004 	Berylliumyhdisteet
005 	Booriyhdisteet
		                        Boraanit
		                        Boraatit
006 	Hiiliyhdisteet
		                        Karbamaatit
		                        Epäorgaaniset hiiliyhdisteet
		                        Syaanivedyn suolat
		                        Urea ja sen johdannaiset
007 	Typpiyhdisteet
		                        Kvaternääriset ammoniumyhdisteet
		                        Happamat typpiyhdisteet
		                        Nitraatit
		                        Nitriitit
008 	Happiyhdisteet
009 	Fluoriyhdisteet
		                        Epäorgaaniset fluoridit
010 	Neonyhdisteet
011 	Natriumyhdisteet
012 	Magnesiumyhdisteet
		                        Organometalliset magnesiumjohdannaiset
013 	Alumiiniyhdisteet
		                        Organometalliset alumiinijohdannaiset
014 	Piiyhdisteet
		                        Silikaanit
		                        Silikaatit
015 	Fosforiyhdisteet
		                        Happamat fosforiyhdisteet 
		                        Fosfoniumyhdisteet 
		                        Fosforiesterit 
		                        Fosfaatit 
		                        Fosfiitit 
		                        Fosforiamidit ja niiden johdannaiset 
016 	Rikkiyhdisteet 
		                        Happamat rikkiyhdisteet 
		                        Merkaptaanit 
		                        Sulfaatit 
		                        Sulfiitit 
017 	Klooriyhdisteet 
		                        Kloraatit 
		                        Perkloraatit 
018 	Argonyhdisteet 
019 	Kaliumyhdisteet 
020 	Kalsiumyhdisteet 
021 	Skandiumyhdisteet 
022 	Titaaniyhdisteet 
023 	Vanadiiniyhdisteet 
024 	Kromiyhdisteet 
		                        Kromi(VI)yhdisteet 
025 	Mangaaniyhdisteet 
026 	Rautayhdisteet 
027 	Kobolttiyhdisteet 
028 	Nikkeliyhdisteet 
029 	Kupariyhdisteet 
030 	Sinkkiyhdisteet 
		                        Organometalliset sinkkiyhdisteet 
031 	Galliumyhdisteet 
032 	Germaniumyhdisteet 
033 	Arseeniyhdisteet 
034 	Seleeniyhdisteet 
035 	Bromiyhdisteet 
036 	Kryptonyhdisteet 
037 	Rubidiumyhdisteet 
038 	Strontiumyhdisteet 
039 	Yttriumyhdisteet 
040 	Zirkoniyhdisteet 
041 	Niobiumyhdisteet 
042 	Molybdeeniyhdisteet 
043 	Teknetiumyhdisteet 
044 	Rutetiumyhdisteet 
045 	Rodiumyhdisteet 
046 	Palladiumyhdisteet 
047 	Hopeayhdisteet 
048 	Kadmiumyhdisteet 
049 	Indiumyhdisteet 
050 	Tinayhdisteet 
		                            Organometalliset tinajohdannaiset 
051 	Antimoniyhdisteet 
052 	Telluuriyhdisteet 
053 	Jodiyhdisteet 
054 	Ksenonyhdisteet 
055 	Cesiumyhdisteet 
056 	Bariumyhdisteet 
057 	Lantaaniyhdisteet 
058 	Ceriumyhdisteet 
059 	Praseodyymiyhdisteet 
060 	Neodyymiyhdisteet 
061 	Prometiumyhdisteet 
062 	Samariumyhdisteet 
063 	Europiumyhdisteet 
064 	Gandoliniumyhdisteet 
065 	Terbiumyhdisteet 
066 	Dysprosiumyhdisteet 
067 	Holmiumyhdisteet 
068 	Erbiumyhdisteet 
069 	Tuliumyhdisteet 
070 	Ytterbiumyhdisteet 
071 	Lutetiumyhdisteet 
072 	Hafniumyhdisteet 
073 	Tantaaliyhdisteet 
074 	Volframiyhdisteet 
075 	Reniumyhdisteet 
076 	Osmiumyhdisteet 
077 	Iridiumyhdisteet 
078 	Platinayhdisteet 
079 	Kultayhdisteet 
080 	Elohopeayhdisteet 
		                            Organometalliset elohopeajohdannaiset 
081 	Talliumyhdisteet 
082 	Lyijy-yhdisteet 
		                            Organometalliset lyijyjohdannaiset 
083 	Vismuttiyhdisteet 
084 	Poloniumyhdisteet 
085 	Astatiiniyhdisteet 
086 	Radonyhdisteet 
087 	Frankiumyhdisteet 
088 	Radiumyhdisteet 
089 	Aktiniumyhdisteet 
090 	Toriumyhdisteet 
091 	Protaktiniumyhdisteet 
092 	Uraaniyhdisteet 
093 	Neptuniumyhdisteet 
094 	Plutoniumyhdisteet 
095 	Amerikiumyhdisteet 
096 	Curiumyhdisteet 
097 	Berkeliumyhdisteet 
098 	Kaliforniumyhdisteet 
099 	Einsteiniumyhdisteet 
100 	Fermiumyhdisteet 
101 	Mendeleviumyhdisteet 
102 	Nobeliumyhdisteet 
103 	Lawrensiumyhdisteet 
601 	Hiilivedyt 
		                                 Alifaattiset hiilivedyt 
		                                 Aromaattiset hiilivedyt 
		                                 Alisykliset hiilivedyt 
		                                 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) 
602 	Halogenoidut hiilivedyt (*) 
		                                 Halogenoidut alifaattiset hiilivedyt (*) 
		                                 Halogenoidut aromaattiset hiilivedyt (*) 
		                                 Halogenoidut alisykliset hiilivedyt (*) 
		                                 (*) Eritellään halogeenia vastaavan ryhmän mukaan. 
603 	Alkoholit ja niiden johdannaiset 
		                                 Alifaattiset alkoholit 
		                                 Aromaattiset alkoholit 
		                                 Alisykliset alkoholit 
		                                 Alkanoliamiinit 
		                                 Epoksijohdannaiset 
		                                 Eetterit 
		                                 Glykolieetterit 
		                                 Glykolit ja polyolit 
604 	Fenolit ja niiden johdannaiset 
		                                 Halogenoidut fenolijohdannaiset (*) 
		                                 (*) Eritellään halogeenia vastaavan ryhmän mukaan. 
605 	Aldehydit ja niiden johdannaiset 
		                                 Alifaattiset aldehydit 
		                                 Aromaattiset aldehydit 
		                                 Alisykliset aldehydit 
		                                 Alifaattiset asetaalit 
		                                 Aromaattiset asetaalit 
		                                 Alisykliset asetaalit 
606 	Ketonit ja niiden johdannaiset 
		                                 Alifaattiset ketonit 
		                                 Aromaattiset ketonit (*) 
		                                 Alisykliset ketonit
		                                 (*) Kinonit mukaanluettuna 
607 	Orgaaniset hapot ja niiden johdannaiset 
		                                 Alifaattiset hapot 
		                                 Halogenoidut alifaattiset hapot (*) 
		                                 Aromaattiset hapot 
		                                 Halogenoidut aromaattiset hapot (*) 
		                                 Alisykliset hapot 
		                                 Halogenoidut alisykliset hapot (*) 
		                                 Alifaattiset happoanhydridit 
		                                 Halogenoidut alifaattiset happoanhydridit (*) 
		                                 Aromaattiset happoanhydridit 
		                                 Halogenoidut aromaattiset happoanhydridit (*) 
		                                 Alisykliset happoanhydridit 
		                                 Halogenoidut alisykliset happoanhydridit (*) 
		                                 Alifaattisten happojen suolat 
		                                 Halogenoitujen alifaattisten happojen suolat (*) 
		                                 Aromaattisten happojen suolat 
		                                 Halogenoitujen aromaattisten happojen suolat (*) 
		                                 Alisyklisten happojen suolat 
		                                 Halogenoitujen alisyklisten happojen suolat (*) 
		                                 Alifaattisten happojen esterit 
		                                 Halogenoitujen alisyklisten happojen esterit (*) 
		                                 Aromaattisten happojen esterit 
		                                 Halogenoitujen aromaattisten happojen esterit (*) 
		                                 Alisyklisten happojen esterit 
		                                 Halogenoitujen alisyklisten happojen esterit (*) 
		                                 Glykolieettereiden esterit 
		                                 Akrylaatit 
		                                 Metakrylaatit 
		                                 Laktonit 
		                                 Asyylihalogenidit 
		                                 (*) Eritellään halogeenia vastaavan ryhmän mukaan. 
608 	Nitriilit ja niiden johdannaiset 
609 	Nitroyhdisteet 
610 	Kloorinitroyhdisteet 
611 	Atsoksi- ja atsoyhdisteet 
612 	Amiinijohdannaiset 
		                                 Alifaattiset amiinit ja niiden johdannaiset 
		                                 Alisykliset amiinit ja niiden johdannaiset 
		                                 Aromaattiset amiinit ja niiden johdannaiset 
		                                 Aniliini ja sen johdannaiset 
		                                 Bentsidiini ja sen johdannaiset 
613 	Heterosykliset emäkset ja niiden johdannaiset 
		                                 Bentsimidatsoli ja sen johdannaiset 
		                                 Imidatsoli ja sen johdannaiset 
		                                 Pyretrinoidit 
		                                 Kinoliini ja sen johdannaiset 
		                                 Triatsiini ja sen johdannaiset 
		                                 Triatsoli ja sen johdannaiset 
614 	Glykosidit ja alkaloidit 
		                                 Alkaloidit ja niiden johdannaiset 
		                                 Glykosidit ja niiden johdannaiset 
615 	Syanaatit ja isosyanaatit 
		                                 Syanaatit 
		                                 Isosyanaatit 
616 	Amidit ja niiden johdannaiset 
		                                 Asetamidi ja sen johdannaiset 
		                                 Anilidit 
617 	Orgaaniset peroksidit 
650 	Sekalaiset aineet 

Tätä ryhmää ei tule käyttää. Sen sijaan käytetään yllä mainittuja ryhmänimiä ja alaryhmänimiä.

KÄYTTÖTARKOITUKSEN SANALLINEN ILMOITTAMINEN JAKÄYTTÖTARKOITUSKOODIT

Käyttötarkoitus ilmoitetaan valitsemalla luettelosta 1 tiedossa olevat toimialat, joilla kemikaalia käytetään. Toimialaluokitus ohjeineen on julkaistu Tilastokeskuksen julkaisussa Toimialaluokitus 1995. Luettelosta 2 valitaan kemikaalin tiedossa olevat käyttötarkoitukset. Toimialoja ja käyttötarkoituksia voidaan merkitä useita sen mukaan, mitkä ovat toiminnanharjoittajan tiedossa.

Jos kemikaalia esimerkiksi käytetään kasvinviljelyssä torjunta-aineena, valitaan luettelosta 1 toimiala 011 Kasvinviljely; puutarhatalous ja luettelosta 2 käyttötarkoitus 26 Torjunta- aineet. Koodi ilmoitetaan tällöin TOL1:011, KT:26. Jos kemikaalia käytetään esimerkiksi tekstiilien viimeistelyssä, valitaan luettelosta 1 toimiala 173 Tekstiilien viimeistely ja luettelosta 2 käyttötarkoitus 33 Tekstiilien apuaineet. Toimialakoodi merkitään tällöin TOL1:173 ja käyttötarkoituskoodi KT:33. Jos kemikaalia käytetään maalina rakennusmaalauksessa, valitaan luettelosta 1 toimiala 454 Rakentamisen viimeistelytyöt ja luettelosta 2 käyttötarkoitus 2 Rakennusmateriaalit, lisäaineet. Toimialakoodi on tällöin TOL1:454 ja käyttötarkoituskoodi KT:2.

Luettelo 1

Toimialat, joilla kemikaalia käytetään

TOIMIALALUOKITUS 1995

PÄÄLUOKAT JA KOLMANNET ALALUOKAT

A 	Maatalous, riistatalous ja metsätalous
01 	Maatalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut
011 	Kasvinviljely; puutarhatalous
012 	Kotieläintalous
013 	Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous
014 	Maataloutta palveleva toiminta
015 	Metsästys, riistanhoito ja niitä palveleva toiminta
02 	Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut
020 	Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut
B 	Kalatalous
05 	Kalatalous ja siihen liittyvät palvelut
050 	Kalatalous ja siihen liittyvät palvelut
C 	Kaivostoiminta ja louhinta
CA 	Energiaa tuottavien raaka-aineiden kaivostoiminta ja louhinta
10 	Kivi- ja ruskohiilen kaivu; turpeen nosto
101 	Kivihiilen kaivu
102 	Ruskohiilen kaivu
103 	Turpeen nosto
11	Raakaöljyn ja luonnonkaasun tuotanto sekä siihen liittyvät palvelut
111	Raakaöljyn ja luonnonkaasun tuotanto
112	Raakaöljyn ja luonnonkaasun tuotantoon liittyvät palvelut
12 	Uraani- ja toriummalmien louhinta
120 	Uraani- ja toriummalmien louhinta
CB 	Muiden kuin energiaa tuottavien aineiden kaivannaistoiminta
13 	Metallimalmien louhinta
131 	Rautamalmien louhinta
132 	Muiden metallimalmien louhinta
14 	Muu kaivostoiminta ja louhinta
141 	Kivenlouhinta
142 	Hiekan ja saven otto
143 	Kemiallisten mineraalien louhinta
144 	Suolan tuotanto
145 	Muiden tuotteiden kaivu ja louhinta
D 	Teollisuus
DA 	Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus
15 	Elintarvikkeiden ja juomien valmistus
151 	Teurastus ja lihanjalostus
152 	Kalatuotteiden valmistus
153 	Hedelmä- ja kasvistuotteiden valmistus
154 	Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus
155 	Meijerituotteiden ja jäätelön valmistus
156 	Myllytuotteiden ja tärkkelyksen valmistus
157 	Eläinten ruokien valmistus
158 	Muu elintarvikkeiden valmistus
159 	Juomien valmistus
16 	Tupakkatuotteiden valmistus
160 	Tupakkatuoteiden valmistus
DB 	Tekstiilien ja vaatteiden valmistus
17 	Tekstiilien valmistus
171 	Tekstiilikuitujen valmistus
172 	Kankaiden kudonta
173 	Tekstiilien viimeistely
174 	Sovitettujen tekstiilituotteiden valmistus
175 	Muu tekstiilituotteiden valmistus
176 	Trikooneulosten valmistus
177 	Neuletuotteiden valmistus
18 	Vaatteiden valmistus; turkisten muokkaus
181 	Nahkavaatteiden valmistus
182 	Kangasvaatteiden ja -asusteiden valmistus
183 	Turkisten muokkaus; turkistuotteiden valmistus
DC 	Nahan ja nahkatuotteiden valmistus
19 	Nahan valmistus; laukkujen ja jalkineiden valmistus
191 	Nahan valmistus
192 	Laukkujen yms. tuotteiden valmistus
193 	Jalkineiden valmistus
DD 	Puutavaran ja puutuotteiden valmistus
20 	Puutavaran ja puutuotteiden valmistus; korkki- ja punontatuotteiden valmistus
201 	Puun sahaus, höyläys ja kyllästys
202 	Vanerin ja muiden puulevyjen valmistus
203 	Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus
204 	Puupakkausten valmistus
205 	Muiden puutuotteiden sekä korkki- ja punontatuotteiden valmistus
DE 	Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus; kustantaminen ja painaminen
21 	Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus
211 	Massan, paperin ja kartongin valmistus
212 	Paperi- ja kartonkituotteiden valmistus
22 	Kustantaminen, painaminen sekä ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden jäljentäminen
221 	Kustantaminen
222 	Painaminen ja painamista palveleva toiminta
223 	Ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden jäljentäminen
DF 	Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus
23 	Koksin, öljytuotteiden sekä ydinpolttoaineen valmistus
231 	Koksin valmistus
232 	Öljytuotteiden valmistus
233 	Ydinpolttoaineen valmistus
DG 	Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus
24 	Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus
241 	Peruskemikaalien valmistus
242 	Torjunta-aineiden ja muiden maatalouskemikaalien valmistus
243 	Maalien ja painovärien valmistus
244 	Lääkekemikaalien ja lääketuotteiden valmistus
245 	Pesuaineiden, kosmetiikka- ja toalettituotteiden valmistus
246 	Muu kemiallisten tuotteiden valmistus
247 	Tekokuitujen valmistus
DH 	Kumi- ja muovituotteiden valmistus
25 	Kumi- ja muovituotteiden valmistus
251 	Kumituotteiden valmistus
252 	Muovituotteiden valmistus
DI 	Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus
26 	Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus
261 	Lasin ja lasituotteiden valmistus
262 	Keraamisten tuotteiden valmistus, lukuunottamatta ei-tulenkestävien tuotteiden valmistusta rakennustarkoituksiin
263 	Keraamisten laattojen valmistus
264 	Tiilien ja muun rakennuskeramiikan valmistus
265 	Sementin, kalkin ja kipsin valmistus
266 	Betoni-, sementti- ja kipsituotteiden valmistus
267 	Kivenhakkuu, muotoilu ja viimeistely
268 	Muu ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus
DJ 	Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus
27 	Perusmetallien valmistus
271 	Raudan ja teräksen valmistus
272 	Putkien valmistus
273 	Muu raudan ja teräksen alkujalostus
274 	Muiden kuin rautametallien valmistus
275 	Metallien valu
28 	Metallituotteiden valmistus
281 	Metallirakenteiden valmistus
282 	Metallisäiliöiden, keskuslämmityskattiloiden, -pattereiden ja kuumavesivaraajien valmistus
283 	Höyrykattiloiden valmistus
284 	Metallien takominen, puristaminen ja meistäminen; jauhemetallurgia
285 	Metallien työstö ja päällystäminen; metallin käsittely palkkiotyönä
286 	Ruokailuvälineiden, työkalujen yms. metallituotteiden valmistus
287 	Muu metallituotteiden valmistus
DK 	Koneiden ja laitteiden valmistus
29 	Koneiden ja laitteiden valmistus
291 	Voimakoneiden valmistus
292 	Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus
293 	Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus
294 	Työstökoneiden valmistus
295 	Muu erikoiskoneiden valmistus
296 	Aseiden ja ammusten valmistus
297 	Muualla luokittelemattomien kodinkoneiden valmistus
DL 	Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus
30 	Konttori- ja tietokoneiden valmistus
300 	Konttori- ja tietokoneiden valmistus
31 	Muu sähkökoneiden ja laitteiden valmistus
311 	Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus
312 	Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteiden valmistus
313 	Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus
314 	Akkujen ja paristojen valmistus
315 	Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen valmistus
316 	Muu sähkölaitteiden valmistus
32 	Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus
321 	Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus
322 	Televisio- ja radiolähettimien sekä puhelin- ja lennätinlaitteiden valmistus
323 	Televisio- ja radiovastaanottomien, äänen- ja kuvantallennus- ja toistolaitteiden valmistus
33 	Lääkintä- ja hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valmistus
331 	Lääkintäkojeiden ja ortopediavälineiden valmistus
332 	Mittaus- ja tarkkailulaitteiden valmistus, lukuunottamatta teollisuuden prosessinsäätölaitteita
333 	Teollisuuden prosessinsäätölaitteiden valmistus
334 	Optiikka- ja valokuvausvälineiden valmistus
335 	Kellojen valmistus
DM 	Kulkuneuvojen valmistus
34 	Autojen ja perävaunujen valmistus
341 	Autojen valmistus
342 	Autonkorien ja perävaunujen valmistus
343 	Autonosien ja moottorien valmistus
35 	Muu kulkuneuvojen valmistus
351 	Laivojen ja veneiden valmistus ja korjaus
352 	Raideliikenteen kulkuneuvojen valmistus ja korjaus
353 	Ilma-alusten valmistus
354 	Moottori- ja polkupyörien valmistus
355 	Muiden kulkuneuvojen valmistus
DN 	Muu valmistus
36 	Huonekalujen valmistus; muu valmistus
361 	Huonekalujen valmistus
362 	Kultasepäntuotteiden ja kolikoiden valmistus
363 	Soitinten valmistus
364 	Urheiluvälineiden valmistus
365 	Pelien ja leikkikalujen valmistus
366 	Muiden tuotteiden valmistus
37 	Kierrätys
371 	Metallijätteiden ja -romun kierrätys
372 	Muiden jätteiden ja romujen kierrätys
E 	Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto
40 	Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto
401 	Sähkön tuotanto ja jakelu
402 	Kaasun tuotanto ja jakelu
403 	Lämmön tuotanto ja jakelu
41 	Veden puhdistus ja jakelu
410 	Veden puhdistus ja jakelu
F 	Rakentaminen
45 	Rakentaminen
451 	Rakennusalueen pohjatyöt
452 	Talonrakentaminen; maa- ja vesirakentaminen
453 	Rakennusasennus
454 	Rakentamisen viimeistelytyöt
455 	Rakennuskonevuokraus käyttäjineen
G 	Kauppa
50 	Moottoriajoneuvojen kauppa, huolto ja korjaus
501 	Moottoriajoneuvojen kauppa
502 	Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus
503 	Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden kauppa
504 	Moottoripyörien ja mopojen kauppa, huolto ja korjaus
505 	Huoltamotoiminta
51 	Tukkukauppa ja agentuuritoiminta
511 	Agentuuritoiminta
512 	Maatalousraaka-aineiden ja teuraseläinten tukkukauppa
513 	Ravinto- ja nautintoaineiden tukkukauppa
514 	Taloustavaroiden tukkukauppa
515 	Muiden puolivalmisteiden, jätteiden ja romun tukkukauppa
516 	Koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppa
517 	Muu tukkukauppa
52 	Vähittäiskauppa; kotitaloustavaroiden korjaus
521 	Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä
522 	Päivittäistavaroiden vähittäiskauppa
523 	Apteekki- ja kemikaalitavaroiden sekä terveydenhoitoalan vähittäiskauppa
524 	Muu uusien tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä
525 	Käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppa myymälöissä
526 	Muu vähittäiskauppa
527 	Henkilökohtaisten ja kotitalousesineiden korjaus
H 	Majoitus- ja ravitsemistoiminta
55 	Majoitus- ja ravitsemistoiminta
551 	Hotellit
552 	Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta
553 	Ravintolat, kahvilat ja ruokakioskit
554 	Kahvi-, olut- ja drinkkibaarit
555 	Henkilöstö- ja laitosruokalat, ateriapalvelu
I 	Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne
60 	Maaliikenne, putkijohtokuljetus
601 	Rautatieliikenne
602 	Muu maaliikenne
603 	Putkijohtokuljetus
61 	Vesiliikenne
611 	Meri- ja rannikkoliikenne
612 	Sisävesiliikenne
62 	Ilmaliikenne
621 	Säännöllinen lentoliikenne
622 	Tilauslentoliikenne
623 	Avaruusliikenne
63 	Liikennettä palveleva toiminta ja matkatoimistot
631 	Lastinkäsittely ja -varastointi
632 	Muu liikennettä palveleva toiminta
633 	Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta
634 	Muu kuljetusvälitys
64 	Posti- ja teleliikenne
641 	Posti- ja kuriiritoiminta
642 	Teleliikenne
J 	Rahoitus- ja vakuutustoiminta
65 	Rahoitustoiminta
651 	Pankkitoiminta
652 	Muu rahoituksen välitys

66 	Vakuutustoiminta
660 	Vakuutustoiminta
67 	Rahoitusta ja vakuutusta palveleva toiminta
671 	Rahoitusta palveleva toiminta
672 	Vakuutusta palveleva toiminta
K 	Kiinteistö-, vuokraus- ja liike-elämän palvelut
70 	Kiinteistöalan palvelut
701 	Kiinteistökauppa omalla omaisuudella
702 	Asuntojen ja kiinteistöjen omistus ja vuokraus
703 	Kiinteistöjen välitys, isännöinti ja hoito
71 	Kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vuokraus ilman käyttäjää sekä kotitaloustavaroiden vuokraus
711 	Henkilöautojen vuokraus ilman kuljettajaa
712 	Muiden liikennevälineiden vuokraus ilman käyttäjää
713 	Koneiden ja laitteiden vuokraus ilman käyttäjää
714 	Kotitaloustavaroiden vuokraus
72 	Tietojenkäsittelypalvelu
721 	Atk-laitteistokonsultointi
722 	Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi
723 	Tietojenkäsittely
724 	Tietokantaisännöinti
725 	Konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto
726 	Muu tietojenkäsittely
73 	Tutkimus- ja tuotekehittelytoiminta
731 	Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus ja tuotekehittely
732 	Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus
74 	Liike-elämää palveleva toiminta
741 	Liike-elämän hallinnolliset palvelut
742 	Tekninen palvelu
743 	Tekninen testus- ja analyysipalvelu
744 	Mainospalvelu
745 	Työvoiman ja henkilökunnan hankinta
746 	Etsivä- ja turvallisuuspalvelu
747 	Siivous
748 	Muut palvelut liike-elämälle
L 	Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus
75 	Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus
751 	Julkishallinto
752 	Ulkoasiainhallinto, maanpuolustus ja oikeustoimi
753 	Julkinen sosiaalivakuutustoiminta
M 	Koulutus
80 	Koulutus
801 	Peruskoulut
802 	Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset
803 	Korkeakoulut
804 	Muu koulutus
N 	Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut
85 	Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
851 	Terveydenhoitopalvelut
852 	Eläinlääkintäpalvelut
853 	Sosiaalipalvelut
O 	Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut
90 	Ympäristönhuolto
900 	Ympäristönhuolto
91 	Järjestöjen toiminta
911 	Työnantaja-, ammatti- ja elinkeinoelämän järjestöt
912 	Ammattiyhdistykset
913 	Muiden järjestöjen toiminta
92 	Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta
921 	Elokuva- ja videotoiminta
922 	Radio- ja televisiotoiminta
923 	Taide- ja viihdepalvelut
924 	Uutistoimistot
925 	Kirjastot, arkistot, museot, galleriat yms. kulttuurilaitokset
926 	Urheilutoiminta
927 	Muut virkistyspalvelut
93 	Muut palvelut
930 	Muut palvelut
P 	Kotitalouspalvelut
95 	Yksityiset kotitaloudet työnantajina
950 	Yksityiset kotitaloudet työnantajina
Q 	Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot
97 	Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot
970 	Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot
X 	Toimiala tuntematon
99 	Toimiala tuntematon
990 	Toimiala tuntematon

Luettelo 2

Kemikaalien käyttötarkoitukset

1.	Liima- ja sideaineet
2.	Rakennusmateriaalit ja lisäaineet
3.	Katalyytit
4.	Keraamiset materiaalit
5.	Puhdistus- ja pesuaineet
6.	Säilöntäaineet
7.	Jäähdytysaineet
8.	Korroosionestäjät
9.	Kosmeettiset valmisteet
10.	Muotin irrotusaineet
11.	Jäänestoaineet
12.	Desinfiointiaineet
13.	Dispergointiaineet
14.	Värjäyksen apuaineet
15.	Väriaineet, pigmentit
16.	Rehun lisäaineet
17.	Lannoitteet
18.	Täyteaineet
19.	Palonsuoja-aineet
20.	Hydrauliset nesteet
21.	Laboratoriokemikaalit
22.	Nahan impregnointiaineet
23.	Voiteluaineet
24.	Hapettamiseen käytettävät aineet
25.	Paperikemikaalit
26.1.	Torjunta-aineet
26.2 	Suojauskemikaalit
27.	Lääkeaineet
28.	Fotokemikaalit
29.	Muovin lisä- ja apuaineet
30.	Liuottimet
31. 	Stabilisaattorit
32.	Parkitusaineet ja parkituksen apu-aineet
33.	Tekstiilien apuaineet
34.	Paksunnosaineet
35.	Vulkanointiin käytettävät aineet
36.	Muu käyttötarkoitus

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.