718/1993

Annettu Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1993

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (705/92) 51 §,

muutetaan 6 §:n 2 ja 3 momentti, 7 §:n 1, 5, 8 ja 9 momentti, 8, 9 ja 14 §, 15 §:n 2 momentti, 18 §:n 2 momentti, 19 §:n johdantolause, 22 §:n 1 momentti, 39 §:n 1 momentin 2 kohta, 40 §:n 1-3 momentti, 48 §:n 3 momentti sekä 55 §:n 3 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 9 § osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1992 annetulla lailla (1687/92), 40 §:n 3 momentti viimeksi mainitussa laissa sekä 55 §:n 3 momentti 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1680/92), sekä

lisätään lakiin uusi 7 a §, 16 §:ään uusi 2 momentti sekä 39 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:

6 §
Yleissäännös

Valtionosuus ja kotikunnan maksuosuus määräytyvät laskennallisten perusteiden mukaisesti. Valtionosuus ja kotikunnan maksuosuus määräytyvät peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammatillisessa erityisoppilaitoksessa oppilasta kohden. Valtionosuus määräytyy kansalaisopistossa opetustuntia kohden sekä taiteen perusopetuksessa kunnan asukasta kohden. Musiikkioppilaitoksessa valtionosuus määräytyy opetustuntia kohden ja kotikunnan maksuosuus oppilasta kohden.

Peruskoulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen koulun valtionavusta ja ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannusten valtionavustuksesta säädetään 48 §:n 2 ja 3 momentissa.

7 §
Valtionosuuden laskennallinen peruste

Kunnan opetustoimen valtionosuus määräytyy 2-7 ja 9 momentissa tarkoitetulla tavalla oppilaitosmuodoittain lasketuista markkamääristä.


Ammatillisen oppilaitoksen valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä lasketaan siten, että kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämän ammatillisen oppilaitoksen oppilasmäärän ja asianomaiselle oppilaitosmuodolle oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan tuloon lisätään oppilaitokseen erikseen kuljetettujen ja majoitettujen oppilaiden määrän ja asianomaiselle oppilaitosmuodolle erikseen kuljetusta ja majoitusta varten määrättyjen yksikköhintojen tulot ja saatu markkamäärä jaetaan oppilaitoksen oppilaiden kokonaismäärällä. Näin laskettu markkamäärä kerrotaan niiden oppilaiden määrällä, joilla on kotipaikka 1 momentissa tarkoitetussa kunnassa.


Yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän oppilaitoksen valtionosuus määräytyy markkamäärästä, joka saadaan kertomalla ylläpitäjän oppilaitosten oppilaiden määrä soveltuvin osin 3 ja 5 momentissa säädetyllä tavalla oppilasta kohden lasketulla markkamäärällä tai 4 momentissa tarkoitetulla yksikköhinnalla taikka kertomalla valtionosuuden laskentaperusteeksi ylläpitäjälle vahvistettujen opetustuntien määrä 6 ja 7 momentissa tarkoitetulla opetustuntia kohden määrätyllä yksikköhinnalla. Kuntayhtymän ylläpitämän kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksen valtionosuus määräytyy siten kuin tässä momentissa säädetään.

Taiteen perusopetuksen osalta valtionosuus määräytyy markkamäärästä, joka saadaan, kun kunnan asukasmäärä kerrotaan taiteen perusopetusta varten vahvistetulla yksikköhinnalla.

7 a §
Ammatillisen erityisoppilaitoksen valtionosuuden laskennallinen peruste

Ammatillisen erityisoppilaitoksen valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä lasketaan siten, että oppilaitoksen oppilasmäärän ja oppilaitokselle oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan tuloon lisätään oppilaitokseen erikseen kuljetettujen ja majoitettujen oppilaiden määrän ja ammatillisille erityisoppilaitoksille erikseen kuljetusta ja majoitusta varten määrättyjen yksikköhintojen tulot. Oppilaskohtainen valtionosuuden laskennallinen peruste saadaan jakamalla näin laskettu markkamäärä oppilaiden kokonaismäärällä.

8 §
Opetustoimen valtionosuus

Peruskoulun, peruskoulua korvaavan koulun, lukion, iltalukion, kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksessa järjestettävän muun kuin ammatillisen koulutuksen valtionosuus määräytyy kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain (649/85) mukaan seuraavasti:


Kantokyky-         Valtionosuus
luokka             prosentteina
  1                    60
  2                    60
  3                    60
  4                    60
  5                    60
  6                    57
  7                    54
  8                    51
  9                    48
 10                    45

Peruskoulun, peruskoulua korvaavan koulun, lukion ja iltalukion valtionosuus määräytyy oppilaiden kotikuntien kantokykyluokkien mukaisesti.

Kahden tai useamman kunnan ja kuntayhtymän ylläpitämän kansalaisopiston kantokykyluokittainen valtionosuus määräytyy ylläpitäjäkuntien ja kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Yksityisen kansalaisopiston valtionosuus määräytyy opiston sijaintikunnan kantokykyluokan mukaan.

Valtionosuus musiikkioppilaitoksen muuhun kuin ammatilliseen koulutukseen määräytyy oppilaitoksen sijaintikunnan kantokykyluokan mukaan.

Ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen ja musiikkioppilaitoksessa järjestettävän ammatillisen koulutuksen valtionosuus määräytyy siten, että valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään 9 §:n 5 momentin mukaisesti lasketut oppilaiden kotikuntien maksuosuudet.

Valtionosuutta 7 §:n 9 momentin mukaisesti laskettuun markkamäärään kunta saa kunnan kantokykyluokan mukaan siten kuin 22 §:n 2 momentissa säädetään.

9 §
Kotikuntien maksuosuudet

Milloin oppilaan kotikunta on lain mukaan velvollinen rahoittamaan osuutensa muualla opiskelevasta oppilaasta aiheutuvista kustannuksista, kotikunnan maksuosuus lasketaan, jolleivät kotikunta ja oppilaitoksen ylläpitäjä ole toisin sopineet, siten kuin jäljempänä tässä pykälässä säädetään. Opetusministeriö määrää oppilaan kotikunnan maksuosuuden määrän perusteet oppilasta kohden ennalta seuraavaa vuotta varten.

Peruskoulun ja peruskoulua korvaavan koulun osalta kotikunnan maksuosuus lasketaan siten, että 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta oppilasta kohti lasketusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään oppilaan kotikunnan kantokykyluokan mukaan oppilasta kohti määräytyvä valtionosuus.

Peruskoululain 11 §:ssä ja 32 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta saavan oppilaan kotikunnan maksuosuus määräytyy 2 momentista poiketen siten, että asetuksella säädettävällä tavalla oppilasta kohti laskettavista todennäköisistä kustannuksista vähennetään oppilaan kotikunnan kantokykyluokan mukaan oppilasta kohti määräytyvä valtionosuus.

Lukion, iltalukion ja lukion iltalinjan osalta kotikunnan maksuosuus lasketaan siten, että 7 §:n 3 ja 8 momentissa tarkoitetusta oppilasta kohti lasketusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta tai 7 §:n 4 ja 8 momentissa tarkoitetusta yksikköhinnasta vähennetään oppilaan kotikunnan kantokykyluokan mukaan oppilasta kohti määräytyvä valtionosuus.

Ammatillisen koulutuksen osalta kotikunnan maksuosuus lasketaan siten, että ammatillisen koulutuksen oppilaskohtaisten valtionosuuden laskennallisten perusteiden valtakunnallisesta oppilasmäärillä painotetusta keskiarvosta vähennetään siitä 8 §:n 1 momentissa säädetyn asteikon ja oppilaan kotikunnan kantokykyluokan mukaisesti laskettava osuus. Mainittua keskiarvoa laskettaessa otetaan huomioon myös valtion ammatillisille oppilaitoksille lasketut oppilaskohtaisia valtionosuuden laskennallisia perusteita vastaavat markkamäärät.

Kotikunnan maksuosuutta määrättäessä 5 momentin mukaan laskettua markkamäärää korotetaan perustamishankkeista aiheutuvien kustannusten perusteella 10 prosentilla lukuun ottamatta oppilaitoksia, joihin sovelletaan 14 §:n 2 momenttia ja 16 §:n 2 momenttia.

14 §
Ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen yksikköhinnan laskeminen

Ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen oppilasta kohden määräytyvä yksikköhinta lasketaan joka neljäs vuosi oppilaitosmuodoittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna kunnallisista, yksityisistä ja valtion oppilaitoksista aiheutuneet valtakunnalliset kokonaiskustannukset oppilaitosten oppilaiden yhteismäärällä mainittuna vuonna. Näin laskettua markkamäärää korotetaan asetuksella säädetyssä koulutuksessa tämän koulutuksen keskimääräistä korkeampien kustannusten perusteella. Lisäksi markkamäärää porrastetaan oppilaitoksen oppilasmäärän ja muun oppilaitoksen kustannuksiin olennaisesti vaikuttavan rakenteellisen syyn perusteella siten kuin asetuksella säädetään. Yksikköhinnat on määrättävä sellaisiksi, että yksikköhinnat kerrottuina oppilasmäärillä yhteenlaskettuina vastaavat mainittuja kokonaiskustannuksia. Yksikköhintoja laskettaessa ammatilliset erityisoppilaitokset luetaan yhdeksi oppilaitosmuodoksi.

Jos oppilaitos toimii pääasiassa vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan vuosittain korottaa markkamäärällä, joka lasketaan jakamalla opetusministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra oppilaitoksen oppilasmäärällä. Tässä momentissa tarkoitettujen tilojen vuokria ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitettuja valtakunnallisia kokonaiskustannuksia.

Laskettaessa sellaisen ammatillisen oppilaitoksen yksikköhintaa, jossa järjestetään kahteen tai useampaan eri oppilaitosmuotoon kuuluvaa koulutusta, otetaan huomioon yksikköhinnat ja oppilaiden määrät oppilaitosmuodoittain.

15 §
Kansalaisopiston yksikköhinnan laskeminen

Kahden tai useamman kunnan taikka kuntayhtymän ylläpitämän kansalaisopiston yksikköhinta lasketaan sijaintikunnan asutusrakenteen mukaan.

16 §
Musiikkioppilaitoksen yksikköhinnan laskeminen

Jos ammatillista koulutusta järjestävä musiikkioppilaitos toimii pääasiassa vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan vuosittain korottaa markkamäärällä, joka lasketaan jakamalla opetusministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetulla ammatillisen koulutuksen opetustuntien määrällä. Tässä momentissa tarkoitettujen tilojen vuokria ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitettuja kustannuksia.

18 §
Kuljetuksen ja majoituksen yksikköhintojen laskeminen

Ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen kuljetuksen yksikköhinta lasketaan oppilaitosmuodoittain koko maata varten joka neljäs vuosi jakamalla oppilaiden koulumatkoista oppilaitosten ylläpitäjille aiheutuneet kustannukset kuljetettujen oppilaiden yhteismäärällä. Sama koskee vastaavasti majoituksen yksikköhinnan laskemista. Yksikköhintoja laskettaessa ammatilliset erityisoppilaitokset luetaan yhdeksi oppilaitosmuodoksi.

19 §
Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset

Peruskoulusta, lukiosta ja iltalukiosta sekä ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen, musiikkioppilaitoksen ja kansalaisopiston ylläpitämisestä aiheutuneina kustannuksina ei pidetä:


22 §
Kulttuuritoimen valtionosuusasteikko

Kunta saa valtionosuutta 21 §:n 1 momentin mukaisesti laskettuun markkamäärään kunnan kantokykyluokan mukaan siten kuin 8 §:n 1 momentissa säädetään.


39 §
Valtionosuuden myöntäminen

Käyttökustannusten valtionosuus myönnetään hakemuksetta:


2) kansalaisopiston, musiikkioppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen sekä yksityisen lukion, iltalukion ja ammatillisen oppilaitoksen osalta oppilaitoksen ylläpitäjälle;


Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu valtionosuus myönnetään oppilaitoksen ylläpitäjälle niiden oppilaiden osalta, joilla on kotipaikka Ahvenanmaan maakunnassa.


40 §
Maksaminen

Edellä 39 §:n 1 ja 2 momentin mukaan myönnetty käyttökustannusten valtionosuus ja oppilaan kotikunnan maksuosuus maksetaan siten kuin 2 ja 3 momentissa sekä kuntien valtionosuuslain 21 §:n 1 momentissa säädetään.

Kunnalle käyttökustannuksiin maksettavasta valtionosuudesta vähennetään markkamäärä, joka vastaa kunnalle muualla koulua käyvistä oppilaista myönnettyä valtionosuutta, sekä kotikunnan maksuosuudet, jotka kunta on velvollinen suorittamaan muille oppilaitosten ylläpitäjille. Näin saatuun markkamäärään lisätään markkamäärä, joka vastaa kunnan ylläpitämissä oppilaitoksissa koulua käyvistä oppilaista muille kunnille myönnettyä valtionosuutta, sekä kotikuntien maksuosuudet, jotka kunta on oikeutettu saamaan muilta kunnilta. Yksityisen oppilaitoksen ylläpitäjälle käyttökustannuksiin maksettavaan valtionosuuteen lisätään ylläpitäjälle tulevat kotikuntien maksuosuudet. Kuntayhtymälle maksetaan sen ylläpitämässä oppilaitoksessa koulua käyvistä oppilaista oppilaiden kotikunnille myönnettyä valtionosuutta ja kotikuntien maksuosuuksia vastaava markkamäärä. Tässä momentissa tarkoitetut maksuosuudet lasketaan siten kuin 9 §:n 2-6 momentissa säädetään.

Jos 2 momentin mukaan kunnan maksettavaksi tuleva markkamäärä on suurempi kuin kunnalle maksettava markkamäärä, kunnan tulee maksaa erotus valtiolle kaksi kertaa vuodessa, ensimmäinen erä maaliskuun ja toinen erä marraskuun loppuun mennessä.


48 §
Kumottavat säännökset

Edellä 1 momentin 3 kohdassa mainitun lain säännöksiä ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannusten valtionavustuksesta sovelletaan vuoden 1995 loppuun.

55 §
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus

Tässä pykälässä säädetty valtionosuus myönnetään oppilaitoksen ylläpitäjälle.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vahvistettaessa valtionosuuden perusteena olevien yksikköhintojen keskimääräisiä markkamääriä sekä määrättäessä yksikköhintoja ja oppilaan kotikunnan maksuosuuden perusteena käytettäviä markkamääriä vuodelle 1994.

Jos tämän lain 14 §:ssä tarkoitettu yksikköhinta vuodelle 1994 on pienempi kuin oppilaitoksen oppilasta kohti lasketut vuonna 1992 toteutuneet yksikköhintaa laskettaessa huomioon otettavat kustannukset vuoden 1994 arvioidussa kustannustasossa tarkistettuna toiminnan laadun ja laajuuden muutoksilla, oppilaskohtaista valtionosuutta vuodelle 1994 laskettaessa sovelletaan yksikköhinnan sijasta markkamäärää, joka saadaan vähentämällä mainituista toteutuneista oppilaskohtaisista kustannuksista yksi kolmasosa näiden kustannusten ja yksikköhinnan erotuksesta. Vuoden 1995 valtionosuutta laskettaessa mainitusta erotuksesta vähennetään kaksi kolmasosaa. Vuoden 1997 yksikköhinta lasketaan siten kuin 14 §:ssä säädetään.

Jos tämän lain 14 §:ssä tarkoitettu yksikköhinta vuodelle 1994 on suurempi kuin toteutuneet oppilasta kohti 2 momentissa säädetyllä tavalla lasketut kustannukset, oppilaskohtaista valtionosuutta vuodelle 1994 laskettaessa sovelletaan yksikköhinnan sijasta markkamäärää, joka saadaan vähentämällä yksikköhinnasta kaksi kolmasosaa yksikköhinnan ja toteutuneiden kustannusten erotuksesta. Vuoden 1995 valtionosuutta laskettaessa mainitusta erotuksesta vähennetään yksi kolmasosa. Vuoden 1997 yksikköhinta lasketaan siten kuin 14 §:ssä säädetään.

Sen estämättä, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92), jäljempänä rahoituslaki, tällä lailla osittain muutetussa 19 §:ssä säädetään, ammatillisen erityisoppilaitoksen yksikköhintaa korotetaan vuosittain markkamäärällä, joka lasketaan jakamalla oppilaitokselle ennen tämän lain voimaantuloa valtionavustukseen oikeuttaneista lainoista yksikköhintojen määräämisvuotta edeltäneenä vuonna aiheutuneet hoitokustannukset oppilaitoksen oppilasmäärällä.

Jos ammatilliselle oppilaitokselle tai ammatillista koulutusta järjestävälle musiikkioppilaitokselle on rahoituslain tällä lailla kumotun 51 §:n nojalla myönnetty erikseen valtionosuutta vuokriin, pidetään tämän lain 14 §:n 2 momentissa tai 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuna valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistettuna vuosivuokrana tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden valtionosuusperusteiden mukaisesti laskettua vuokraa.

Jos ammatilliselle oppilaitokselle tai ammatillista koulutusta järjestävälle musiikkioppilaitokselle on rahoituslain 51 §:n nojalla myönnetty erikseen valtionosuutta vuokra-arvon pääomakorvaukseen, korotetaan tämän lain 14 §:ssä tai rahoituslain tällä lailla osittain muutetussa 16 §:ssä tarkoitettua yksikköhintaa tai edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettua markkamäärää rahoituslain 51 §:ssä tarkoitetun siirtymäkauden loppuun markkamäärällä, joka saadaan jakamalla mainitun valtionosuuden perusteeksi vuosittain laskettu markkamäärä ammatillisen oppilaitoksen oppilaiden määrällä tai musiikkioppilaitoksen valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetulla ammatillisen koulutuksen opetustuntien määrällä.

HE 81/93
SiVM 8/93

Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Opetusministeri
Riitta Uosukainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.