718/1993

Valtionosuus ja kotikunnan maksuosuus määräytyvät laskennallisten perusteiden mukaisesti. Valtionosuus ja kotikunnan maksuosuus määräytyvät peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammatillisessa erityisoppilaitoksessa oppilasta kohden. Valtionosuus määräytyy kansalaisopistossa opetustuntia kohden sekä taiteen perusopetuksessa kunnan asukasta kohden. Musiikkioppilaitoksessa valtionosuus määräytyy opetustuntia kohden ja kotikunnan maksuosuus oppilasta kohden.

Peruskoulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen koulun valtionavusta ja ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannusten valtionavustuksesta säädetään 48 §:n 2 ja 3 momentissa.

Kunnan opetustoimen valtionosuus määräytyy 2-7 ja 9 momentissa tarkoitetulla tavalla oppilaitosmuodoittain lasketuista markkamääristä.

Ammatillisen oppilaitoksen valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä lasketaan siten, että kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämän ammatillisen oppilaitoksen oppilasmäärän ja asianomaiselle oppilaitosmuodolle oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan tuloon lisätään oppilaitokseen erikseen kuljetettujen ja majoitettujen oppilaiden määrän ja asianomaiselle oppilaitosmuodolle erikseen kuljetusta ja majoitusta varten määrättyjen yksikköhintojen tulot ja saatu markkamäärä jaetaan oppilaitoksen oppilaiden kokonaismäärällä. Näin laskettu markkamäärä kerrotaan niiden oppilaiden määrällä, joilla on kotipaikka 1 momentissa tarkoitetussa kunnassa.

Yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän oppilaitoksen valtionosuus määräytyy markkamäärästä, joka saadaan kertomalla ylläpitäjän oppilaitosten oppilaiden määrä soveltuvin osin 3 ja 5 momentissa säädetyllä tavalla oppilasta kohden lasketulla markkamäärällä tai 4 momentissa tarkoitetulla yksikköhinnalla taikka kertomalla valtionosuuden laskentaperusteeksi ylläpitäjälle vahvistettujen opetustuntien määrä 6 ja 7 momentissa tarkoitetulla opetustuntia kohden määrätyllä yksikköhinnalla. Kuntayhtymän ylläpitämän kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksen valtionosuus määräytyy siten kuin tässä momentissa säädetään.

Taiteen perusopetuksen osalta valtionosuus määräytyy markkamäärästä, joka saadaan, kun kunnan asukasmäärä kerrotaan taiteen perusopetusta varten vahvistetulla yksikköhinnalla.

Ammatillisen erityisoppilaitoksen valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä lasketaan siten, että oppilaitoksen oppilasmäärän ja oppilaitokselle oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan tuloon lisätään oppilaitokseen erikseen kuljetettujen ja majoitettujen oppilaiden määrän ja ammatillisille erityisoppilaitoksille erikseen kuljetusta ja majoitusta varten määrättyjen yksikköhintojen tulot. Oppilaskohtainen valtionosuuden laskennallinen peruste saadaan jakamalla näin laskettu markkamäärä oppilaiden kokonaismäärällä.

Peruskoulun, peruskoulua korvaavan koulun, lukion, iltalukion, kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksessa järjestettävän muun kuin ammatillisen koulutuksen valtionosuus määräytyy kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain (649/85) mukaan seuraavasti:

Peruskoulun, peruskoulua korvaavan koulun, lukion ja iltalukion valtionosuus määräytyy oppilaiden kotikuntien kantokykyluokkien mukaisesti.

Kahden tai useamman kunnan ja kuntayhtymän ylläpitämän kansalaisopiston kantokykyluokittainen valtionosuus määräytyy ylläpitäjäkuntien ja kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Yksityisen kansalaisopiston valtionosuus määräytyy opiston sijaintikunnan kantokykyluokan mukaan.

Valtionosuus musiikkioppilaitoksen muuhun kuin ammatilliseen koulutukseen määräytyy oppilaitoksen sijaintikunnan kantokykyluokan mukaan.

Ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen ja musiikkioppilaitoksessa järjestettävän ammatillisen koulutuksen valtionosuus määräytyy siten, että valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään 9 §:n 5 momentin mukaisesti lasketut oppilaiden kotikuntien maksuosuudet.

Valtionosuutta 7 §:n 9 momentin mukaisesti laskettuun markkamäärään kunta saa kunnan kantokykyluokan mukaan siten kuin 22 §:n 2 momentissa säädetään.

Milloin oppilaan kotikunta on lain mukaan velvollinen rahoittamaan osuutensa muualla opiskelevasta oppilaasta aiheutuvista kustannuksista, kotikunnan maksuosuus lasketaan, jolleivät kotikunta ja oppilaitoksen ylläpitäjä ole toisin sopineet, siten kuin jäljempänä tässä pykälässä säädetään. Opetusministeriö määrää oppilaan kotikunnan maksuosuuden määrän perusteet oppilasta kohden ennalta seuraavaa vuotta varten.

Peruskoulun ja peruskoulua korvaavan koulun osalta kotikunnan maksuosuus lasketaan siten, että 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta oppilasta kohti lasketusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään oppilaan kotikunnan kantokykyluokan mukaan oppilasta kohti määräytyvä valtionosuus.

Peruskoululain 11 §:ssä ja 32 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta saavan oppilaan kotikunnan maksuosuus määräytyy 2 momentista poiketen siten, että asetuksella säädettävällä tavalla oppilasta kohti laskettavista todennäköisistä kustannuksista vähennetään oppilaan kotikunnan kantokykyluokan mukaan oppilasta kohti määräytyvä valtionosuus.

Lukion, iltalukion ja lukion iltalinjan osalta kotikunnan maksuosuus lasketaan siten, että 7 §:n 3 ja 8 momentissa tarkoitetusta oppilasta kohti lasketusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta tai 7 §:n 4 ja 8 momentissa tarkoitetusta yksikköhinnasta vähennetään oppilaan kotikunnan kantokykyluokan mukaan oppilasta kohti määräytyvä valtionosuus.

Ammatillisen koulutuksen osalta kotikunnan maksuosuus lasketaan siten, että ammatillisen koulutuksen oppilaskohtaisten valtionosuuden laskennallisten perusteiden valtakunnallisesta oppilasmäärillä painotetusta keskiarvosta vähennetään siitä 8 §:n 1 momentissa säädetyn asteikon ja oppilaan kotikunnan kantokykyluokan mukaisesti laskettava osuus. Mainittua keskiarvoa laskettaessa otetaan huomioon myös valtion ammatillisille oppilaitoksille lasketut oppilaskohtaisia valtionosuuden laskennallisia perusteita vastaavat markkamäärät.

Kotikunnan maksuosuutta määrättäessä 5 momentin mukaan laskettua markkamäärää korotetaan perustamishankkeista aiheutuvien kustannusten perusteella 10 prosentilla lukuun ottamatta oppilaitoksia, joihin sovelletaan 14 §:n 2 momenttia ja 16 §:n 2 momenttia.

Ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen oppilasta kohden määräytyvä yksikköhinta lasketaan joka neljäs vuosi oppilaitosmuodoittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna kunnallisista, yksityisistä ja valtion oppilaitoksista aiheutuneet valtakunnalliset kokonaiskustannukset oppilaitosten oppilaiden yhteismäärällä mainittuna vuonna. Näin laskettua markkamäärää korotetaan asetuksella säädetyssä koulutuksessa tämän koulutuksen keskimääräistä korkeampien kustannusten perusteella. Lisäksi markkamäärää porrastetaan oppilaitoksen oppilasmäärän ja muun oppilaitoksen kustannuksiin olennaisesti vaikuttavan rakenteellisen syyn perusteella siten kuin asetuksella säädetään. Yksikköhinnat on määrättävä sellaisiksi, että yksikköhinnat kerrottuina oppilasmäärillä yhteenlaskettuina vastaavat mainittuja kokonaiskustannuksia. Yksikköhintoja laskettaessa ammatilliset erityisoppilaitokset luetaan yhdeksi oppilaitosmuodoksi.

Jos oppilaitos toimii pääasiassa vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan vuosittain korottaa markkamäärällä, joka lasketaan jakamalla opetusministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra oppilaitoksen oppilasmäärällä. Tässä momentissa tarkoitettujen tilojen vuokria ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitettuja valtakunnallisia kokonaiskustannuksia.

Laskettaessa sellaisen ammatillisen oppilaitoksen yksikköhintaa, jossa järjestetään kahteen tai useampaan eri oppilaitosmuotoon kuuluvaa koulutusta, otetaan huomioon yksikköhinnat ja oppilaiden määrät oppilaitosmuodoittain.

Kahden tai useamman kunnan taikka kuntayhtymän ylläpitämän kansalaisopiston yksikköhinta lasketaan sijaintikunnan asutusrakenteen mukaan.

Jos ammatillista koulutusta järjestävä musiikkioppilaitos toimii pääasiassa vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan vuosittain korottaa markkamäärällä, joka lasketaan jakamalla opetusministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetulla ammatillisen koulutuksen opetustuntien määrällä. Tässä momentissa tarkoitettujen tilojen vuokria ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitettuja kustannuksia.

Ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen kuljetuksen yksikköhinta lasketaan oppilaitosmuodoittain koko maata varten joka neljäs vuosi jakamalla oppilaiden koulumatkoista oppilaitosten ylläpitäjille aiheutuneet kustannukset kuljetettujen oppilaiden yhteismäärällä. Sama koskee vastaavasti majoituksen yksikköhinnan laskemista. Yksikköhintoja laskettaessa ammatilliset erityisoppilaitokset luetaan yhdeksi oppilaitosmuodoksi.

Peruskoulusta, lukiosta ja iltalukiosta sekä ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen, musiikkioppilaitoksen ja kansalaisopiston ylläpitämisestä aiheutuneina kustannuksina ei pidetä:

Kunta saa valtionosuutta 21 §:n 1 momentin mukaisesti laskettuun markkamäärään kunnan kantokykyluokan mukaan siten kuin 8 §:n 1 momentissa säädetään.

Käyttökustannusten valtionosuus myönnetään hakemuksetta:

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu valtionosuus myönnetään oppilaitoksen ylläpitäjälle niiden oppilaiden osalta, joilla on kotipaikka Ahvenanmaan maakunnassa.

Edellä 39 §:n 1 ja 2 momentin mukaan myönnetty käyttökustannusten valtionosuus ja oppilaan kotikunnan maksuosuus maksetaan siten kuin 2 ja 3 momentissa sekä kuntien valtionosuuslain 21 §:n 1 momentissa säädetään.

Kunnalle käyttökustannuksiin maksettavasta valtionosuudesta vähennetään markkamäärä, joka vastaa kunnalle muualla koulua käyvistä oppilaista myönnettyä valtionosuutta, sekä kotikunnan maksuosuudet, jotka kunta on velvollinen suorittamaan muille oppilaitosten ylläpitäjille. Näin saatuun markkamäärään lisätään markkamäärä, joka vastaa kunnan ylläpitämissä oppilaitoksissa koulua käyvistä oppilaista muille kunnille myönnettyä valtionosuutta, sekä kotikuntien maksuosuudet, jotka kunta on oikeutettu saamaan muilta kunnilta. Yksityisen oppilaitoksen ylläpitäjälle käyttökustannuksiin maksettavaan valtionosuuteen lisätään ylläpitäjälle tulevat kotikuntien maksuosuudet. Kuntayhtymälle maksetaan sen ylläpitämässä oppilaitoksessa koulua käyvistä oppilaista oppilaiden kotikunnille myönnettyä valtionosuutta ja kotikuntien maksuosuuksia vastaava markkamäärä. Tässä momentissa tarkoitetut maksuosuudet lasketaan siten kuin 9 §:n 2-6 momentissa säädetään.

Jos 2 momentin mukaan kunnan maksettavaksi tuleva markkamäärä on suurempi kuin kunnalle maksettava markkamäärä, kunnan tulee maksaa erotus valtiolle kaksi kertaa vuodessa, ensimmäinen erä maaliskuun ja toinen erä marraskuun loppuun mennessä.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa mainitun lain säännöksiä ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannusten valtionavustuksesta sovelletaan vuoden 1995 loppuun.

Tässä pykälässä säädetty valtionosuus myönnetään oppilaitoksen ylläpitäjälle.