653/1993

Annettu Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1993

Laki vesilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 10 luvun 25 a §,

sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (467/87),

muutetaan 1 luvun 20 ja 23 §, 2 luvun 7 §:n 2 momentti ja 22 a §:n 1 momentti, 3 luvun 13 §:n 2 momentti, 5 luvun 84 §:n 2 momentti, 85 §:n 1 ja 3 momentti, 86 §:n 1 momentti ja 90 §, 6 luvun 35 §, 7 luvun 11 §:n 1 momentti, 10 luvun 18 §, 13 luvun 12 § sekä 14 luvun 7 §:n 3 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 22 a §:n 1 momentti 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (287/82) ja 14 luvun 7 §:n 3 momentti 11 päivänä lokakuuta 1963 annetussa laissa (453/63), sekä

lisätään 1 luvun 12 §:ään uusi 4 momentti, 2 luvun 22 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa, uusi 4 momentti, 4 lukuun uusi 5 a ja 7 a § ja 9 lukuun uusi 22 § seuraavasti:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

12 §

Kysymys valtaväylän sijainnista ja leveydestä voidaan saattaa hakemuksella vesioikeuden käsiteltäväksi.

20 §

Mitä 19 §:ssä säädetään vesistöstä, koskee myös tämän luvun 2 §:ssä tarkoitettua vesiuomaa ja allasta sellaisten toimenpiteiden osalta, joista voi aiheutua yleistä tai toisen yksityistä etua loukkaavia, 19 §:ssä mainittuja haitallisia vaikutuksia. Lupaa haetaan ympäristönsuojelulautakunnalta siten kuin 10 luvussa säädetään, jollei asia ole muutoin vesioikeudessa käsiteltävä.

23 §

Teollisuuden tai siihen verrattavan toiminnan alaan kuuluvasta laitoksesta ei saa päästää tai johtaa ympäristölle tai terveydelle vaarallisia, asetuksella erikseen säädettäviä aineita maahan tai vesiin sellaisina määrinä, että niistä voi aiheutua tämän luvun 19, 20 tai 22 §:ssä tarkoitettu seuraus. Näitä aineita käsittelevän laitoksen toiminnasta tai toiminnan muuttamisesta on toiminnanharjoittajan tehtävä ennakolta ilmoitus 21 luvun 1 §:ssä tarkoitetulle valvontaviranomaiselle siten kuin asetuksella säädetään.

Asetuksella voidaan myös säätää, että muun kuin 1 momentissa tarkoitetun, vesien pilaantumisen vaaraa aiheuttavan laitoksen rakentamisesta, käyttöön ottamisesta tai laitoksen toiminnan muuttamisesta on toiminnanharjoittajan tehtävä ennakolta ilmoitus valvontaviranomaiselle. Mitä tässä momentissa säädetään laitoksesta, koskee myös muuta siihen verrattavaa yritystä ja hanketta. Ilmoituksen tekeminen ei vapauta asianomaista hakemasta viranomaisen lupaa, jos se tämän lain säännösten mukaan on tarpeen.

2 luku

Yleiset säännökset rakentamisesta vesistöön

7 §

Edellä 1 momentissa säädetyistä edellytyksistä riippumatta voidaan, mikäli tämän luvun 6 §:ssä mainitut rakentamisen edellytykset ovat olemassa, hakemuksesta myöntää oikeus tehdä vesiuomaan toiselle kuuluvalle tai yhteiselle alueelle uomaa huomattavasti muuttamatta pato kiinnikkeineen, silta siihen liittyvine laitteineen, laituri tai pumppulaitos taikka muu näihin verrattava vähäinen rakennelma, niin myös oikeus tilapäisesti nostaa vettä toiselle kuuluvalle alueelle. Samoin voidaan hakijalle myöntää oikeus suorittaa toisen alueella perkaustyötä sekä vähäisessä määrin oikaista tai leventää uomaa niin myös panna poistettavaa maata toisen alueelle, ei kuitenkaan tontille, rakennuspaikalle, puutarhaan, varastopaikalle, uimarannalle tai muuhun erityiseen käyttöön otetulle alueelle.


22 a §

Kalojen joutumista vettä käyttävään laitokseen on mahdollisuuksien mukaan vähennettävä asettamalla laitoksen tulokanavaan tai vesijohtoon välppäaita tai muu tarkoituksenmukainen laite. Tällainen laite voidaan kuitenkin pitää nostettuna vesistön ollessa jäätyneenä ja jäiden lähdön aikana.


Tässä pykälässä säädetyt velvollisuudet koskevat myös laitoksia, jotka on rakennettu ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla.

3 luku

Vesivoiman hyväksikäyttö

13 §

Milloin erimielisyys koskee tämän luvun 10 §:ssä tarkoitetun osakeyhtiön yhtiösopimusta tai yhtiöjärjestyksen tekemistä, on yritykseen osallistuvalla oikeus pyytää vesioikeutta asettamaan kaksi välimiestä ja näille puheenjohtaja ratkaisemaan erimielisyydet soveltuvin osin noudattamalla, mitä välimiesmenettelystä annetussa laissa (967/92) säädetään.

4 luku

Kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet

5 a §

Merenkulkulaitoksella on noudattaen soveltuvin osin 5 §:n säännöksiä kulkuväylän ulkopuolella oikeus sellaisten turvalaitteiden sijoittamiseen, jotka ovat tarpeen matalikon tai karin merkitsemiseksi tai muusta näihin rinnastettavasta syystä.

7 a §

Puolustusvoimilla ja rajavartiolaitoksella on oikeus virkatehtäviensä suorittamiseksi asettaa pysyvästi toisen alueelle 5 §:ssä tarkoitettuja turvalaitteita noudattaen soveltuvin osin, mitä sanotussa pykälässä säädetään yleisen kulkuväylän kuntoonpanijan oikeudesta. Sama on soveltuvin osin voimassa alusten tilapäistä ankkurointia tai kiinnittämistä varten tarvittavista pulteista ja niihin rinnastettavista laitteista. Jos tällainen laite on vähäinen, siitä on voimassa, mitä 5 §:n 3 momentissa säädetään turvalaitteen apulaitteesta, jollei kysymys ole 5 §:n 2 momentissa tarkoitetusta erityiseen käyttöön otetusta alueesta. Turvalaitteista on voimassa, mitä 3 §:n 4 momentissa säädetään.

Puolustusministeriölle tai rajavartiolaitokselle voidaan myöntää sen tehtävien suorittamiseksi tarpeellinen käyttö- tai lunastusoikeus lastaus- tai ankkuroimispaikkaa taikka satamaa varten muissakin kuin 7 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Jos vesioikeuskäsittely on tämän pykälän mukaisessa asiassa tarpeen, hakijan on annettava vesioikeudelle riittävä selvitys haetun oikeuden tai toimenpiteen tarpeellisuudesta.

5 luku

Puutavaran uitto

84 §

Välimiesten kelpoisuudesta ja vastuusta on voimassa, mitä välimiesmenettelystä annetussa laissa säädetään.

85 §

Jollei asianosainen seitsemässä päivässä sen jälkeen, kun vastapuoli todisteellisesti on ilmoittanut vaativansa välimiesmenettelyä sekä valitsemansa välimiehen, tiedota, kenet hän on puolestaan valinnut välimieheksi, taikka jolleivät ne, joiden on valittava yhteinen välimies, pääse yksimielisyyteen asiasta tai välimiehet sovi puheenjohtajan valitsemisesta, on sen yleisen alioikeuden, jonka tuomiopiirissä vahinkoa väitetään aiheutuneen, jonkun asianosaisen pyynnöstä määrättävä välimies tai puheenjohtaja välimiesmenettelystä annetun lain mukaisesti. Tähän määräykseen ei saa hakea valittamalla muutosta.


Välitystuomio on laadittava kirjallisesti ja siihen on merkittävä antamispäivä ja -paikka. Tuomio, joka on välimiesten allekirjoitettava, on toimitettava asianomaiselle vesioikeudelle. Kappale tuomiota on toimitettava kullekin asianosaiselle siten kuin välimiesmenettelystä annetun lain 37 §:ssä säädetään.


86 §

Välitystuomioon tyytymätön saa hakea siihen muutosta vesioikeudessa. Tätä tarkoittava riita-asia on pantava vireille 60 päivän kuluessa siitä kun tuomio annettiin.


90 §

Asianosaisilla on oikeus sopia uittovahingon korvausta koskevan asian saattamisesta välimiesten käsiteltäväksi välimiesmenettelystä annetussa laissa säädettyä menettelyä noudattaen. Tällöin on vastaavasti voimassa, mitä 88 §:ssä säädetään.

6 luku
Ojitus
35 §

Alueella, jolla on voimassa asema- tai rakennuskaava, sekä yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetussa laissa tarkoitetun yleisen viemärilaitoksen toiminta-alueella on sovellettava ojitusta koskevia tämän lain säännöksiä, jollei sanotusta laista tai rakennuslaista (370/58) taikka niiden nojalla annetuista säännöksistä tai määräyksistä johdu muuta.

Ojana pidetään myös sellaista yleisen viemärilaitoksen viemäriä, jonka tarkoituksena on sade- tai kuivatusveden johtaminen, jollei 10 luvun 2 §:n 3 momentista johdu muuta. Jos tällaisessa viemärissä johdetaan kuivatustarkoituksessa vettä yleisen viemärin toiminta-alueelta sen ulkopuolelle, vesioikeus voi hakemuksesta määrätä, että alue tai sen osa on käsiteltävä kuivatusalueen erillisenä osittelualueena. Hyödyn saajaksi katsotaan tällöin asianomainen viemärilaitos.

7 luku

Vesistön järjestely

11 §

Vesistön järjestelyssä on vastaavasti noudatettava, mitä ojituksesta 6 luvun 17 §:ssä, 27 §:n 3 momentissa ja 28-31 §:ssä säädetään. Yhtiön kokouksen päätöstä on kuitenkin moitittava ja päätöksen tehottomaksi toteamista vaadittava kanteella vesioikeudessa. Päätöstä, jossa osakkaiden osuus yhtiössä tai kustannusten jako on vahvistettu, on moitittava kolmen kuukauden kuluessa ja muuta päätöstä 60 päivän kuluessa kokouksesta. Vaatimus, joka 6 luvun 30 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa tehdään järjestelyn aiheuttamasta kuivatuksesta hyötyä saavan velvoittamisesta osallistumaan järjestelyn kustannuksiin, on niin ikään tehtävä kanteella vesioikeudessa.


9 luku

Veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja pohjaveden ottaminen

22 §

Tässä luvussa tarkoitetun veden johtamista tai ottamista koskevan luvan haltija on vedenhankinnan kriisi- ja häiriötilanteissa oikeutettu ilman vesioikeuden lupaa toimittamaan tilapäisesti vettä muuallekin kuin vedenottoluvassa tarkoitettuun käyttökohteeseen, jos tämä on tarpeen kunnan tai suurehkon kuluttajajoukon vedensaannin turvaamiseksi tai muutoin yleiseltä kannalta merkittävän vesilaitoksen toiminnan turvaamiseksi taikka muusta näihin verrattavasta painavasta syystä.

10 luku

Jätevedet ja muut vesistöä pilaavat aineet

18 §

Viemäreistä, jotka sijaitsevat yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetussa laissa tarkoitetun yleisen viemärilaitoksen toiminta-alueella tai alueella, jolla on voimassa asema- tai rakennuskaava, on voimassa, mitä 6 luvun 35 §:n 1 momentissa säädetään ojituksesta.

13 luku

Rangaistussäännöksiä

12 §

Joka laiminlyö 1 luvun 23 §:ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden, on tuomittava, jollei laiminlyönti ole vähäinen, sakkoon.

14 luku

Menettelyä koskevia yleisiä säännöksiä

7 §

Riita-asioina käsitellään vesioikeudessa sellaiset, muutoin kuin virka-apuhakemuksella tai -ilmoituksella taikka hakemuksen tai rangaistusvaatimuksen yhteydessä vireillepannut asiat, jotka johtuvat vesistön luvattomasta sulkemisesta, yksityisen oikeutta loukaten tai muutoin ilman laillista oikeutta tapahtuneesta vesistöön rakentamisesta, vesistön tai veden pilaamisesta taikka muusta tämän lain tai aikaisemman vesioikeuslainsäädännön vastaisesta, vesialuetta, maata tai pohjavettä koskevasta toimenpiteestä ja jotka tarkoittavat tällaisen toimenpiteen kieltämistä, laitoksen tai rakennelman poistamista ja muuta olojen ennalleen palauttamista sekä luvattomalla toimenpiteellä aiheutetun vahingon korvaamista, niin myös asiat, jotka koskevat tämän lain tai sitä aikaisemman lainsäädännön nojalla annettuun päätökseen perustuvia oikeuksia ja velvollisuuksia, samoin kuin tässä laissa kanteella vireille pantaviksi määrätyt ja niihin rinnastettavat asiat.



Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 1993.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 85/93
YmVM 7/93

Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ministeri
Pekka Tuomisto

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.