1714/1992

Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992

Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta

Liikenneministeriö on 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 108 §:n nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna 6 päivänä marraskuuta 1992 annetulla lailla (989/92), päättänyt:

1 luku

Yleisiä määräyksiä

1 §
Soveltamisala

1. Tämä päätös koskee auton rakenteen muuttamista.

2. Tätä päätöstä ei sovelleta auton rakenneosan tai varusteen korjaamiseen rikkoutumisen tai kulumisen johdosta, jos uusittu osa vain vähäisessä määrin poikkeaa alkuperäisestä osasta.

3. Muutetun auton on täytettävä tieliikennelain (267/81) 83 §:n 1ja 2 momentin sekä ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen (1256/92, jäljempänä rakenneasetus) ja ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/92, jäljempänä käyttöasetus) säännökset, jollei jäljempänä tässä päätöksessä toisin määrätä.

4. Muutokset eivät saa huonontaa auton liikenneturvallisuuteen vaikuttavia ajo-ominaisuuksia.

5. Mahdollisten korin ja alustan vahvistuksien ja moottorin mahdollisesti vaatimien uusien kiinnikkeiden on oltava asianmukaiset ja ne on selvitettävä lupahakemuksessa tai muutoskatsastuksessa.

6. Tämän päätöksen lisäksi on noudatettava, mitä vaurioituneen auton kunnostamisesta ja auton kokoamisesta osista annetussa liikenneministeriön päätöksessä (1044/81) määrätään.

2 §
Muutoskatsastus ja rakennemuutoslupa

1. Jos jäljempänä tässä päätöksessä vaaditaan lupa auton rakenteen muuttamiseen, lupaa haetaan Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksiköltä. Lupahakemukseen on liitettävä selvitys muuttamisessa käytettävistä osista, vahvikkeista ja työmenetelmistä.

2. Muutettu auto on esitettävä muutoskatsastukseen ajoneuvojen katsastuksesta annetun asetuksen (1702/92) 29 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Sanotun pykälän f kohdassa tarkoitettuna liikenneturvallisuuteen vaikuttavana muutoksena, jolloin auto on esitettävä muutoskatsastukseen, pidetään jäljempänä luvanvaraiseksi määrättyä muutosta samoin kuin 6 §:n 4 ja 5 momentissa tarkoitettua moottorin muutosta, 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua rengaskoon muutosta, 11 §:ssä tarkoitettua ohjauslaitteen muutosta, 12 §:ssä tarkoitettua korkeuden muutosta, 13 §:n 3 momentissa tarkoitettua omavalmisteisten akseliston osien käyttöä sekä 20 § 1 momentissa, 21 §:ssä ja 25 §:ssä tarkoitettuja korin muutoksia.

2 luku

Moottorinmuutokset

3 §
Moottorinvaihdon yleiset edellytykset

1. Autoon saa vaihtaa kevyemmän ja pienempitehoisen moottorin. Autoon saa vaihtaa myös sellaisen painavamman ja suurempitehoisen moottorin, jäljempänä vertailumoottori, jonka auton valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi samaan mallisarjaan kuuluvassa, yleiseen tieliikenteeseen tarkoitetussa autossa. Autoon saa vaihtaa myös vertailumoottoria tehokkaamman ja painavamman moottorin.

2. Auton jarrut ja muut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat rakenteet on muutettava vastaamaan asennetun moottorin suurempaa tehoa seuraavalla tavalla:

a) ilman lupaa suoritettavissa moottorinvaihdoissa on jarrujen ja muiden liikenneturvallisuuteen vaikuttavien rakenteiden oltava vastaavat kuin vertailumoottorilla varustetussa autossa; ja

b) jäljempänä 4 §:ssä tarkoitetussa luvanvaraisessa moottorinvaihdossa on jarrut muutettava tehokkaammiksi kuin auton mallisarjan tehokkaimmat jarrut.

3. Jos moottorin kierroslukualue ja vääntömomentti poikkeavat huomattavasti vertailumoottorin vastaavista arvoista, myös voimansiirto on muutettava vastaavasti.

4. Moottorin vaihtoa ei saa suorittaa, jos auton omamassan suhde moottorin nettotehoon muutoksen jälkeen on pienempi kuin 7 kg/kW.

4 §
Luvanvaraiset moottorinvaihdot

1. Moottorinvaihtoon tulee hakea lupa, jos:

a) moottorin massa on yli 10 % suurempi kuin vertailumoottorin massa;

b) moottorin teho on yli 20 % suurempi kuin vertailumoottorin teho saman normin mukaan mitattuna; tai

c) moottorin iskutilavuus on yli 25 % suurempi kuin vertailumoottorin iskutilavuus.

2. Moottorin massan ollessa yli 10 % suurempi kuin vertailumoottorin massa tulee moottorin alla olevaan akseliin kohdistuvan massan lisäys kompensoida vastaavasti siirtämällä varusteita tai keventämällä korin osia.

3. Asennettavan moottorin imusarja ja kaasuttimen tai polttoaineen suihkutuslaitteiston tyyppi voidaan, mikäli moottorin teho verrattuna sen tilavuuteen on pieni, tarvittaessa yksilöidä ja merkitä lupaehtoihin sekä rekisteritietoihin.

5 §
Vähäpäästöisen auton moottorin vaihto

1. Vähäpäästöiseen autoon saa 3 ja 4 §:n ehdoin vaihtaa moottorin, jonka seuraavat ominaisuudet ovat samat kuin alkuperäisessä:

a) vierekkäisten sylinterien keskipisteiden keskinäinen etäisyys;

b) sylinterirungon rakenne;

c) imu- ja pakoventtiilien sijainti;

d) kaasunvaihtotapa; ja

e) työkierto.

2. Muunlaisen moottorin saa asentaa vain, jos auto on vähäpäästöisenä saatavana tällä moottorilla tai jos asennettava moottori päästöihin vaikuttavine laitteineen on tarkoitettu autoon, joka täyttää autoa koskevia päästövaatimuksia myöhemmät vaatimukset.

6 §
Moottoriin tehtävät muutokset

1. Moottorin muuttaminen vaihtamalla kaasutin tai asentamalla polttoaineen suihkutuslaitteisto sekä vaihtamalla imusarja ja pakosarja on sallittua, jollei 3 §:n 4 momentissa tarkoitettua tehosuhdetta aliteta tai 4 §:ssä tarkoitetussa moottorinvaihtoluvassa toisin määrätä.

2. Moottorin venttiilikoneiston ja siihen liittyvien kanavien muutokset ovat sallittuja.

3. Sylinterikannen vaihtaminen toiseen, jossa venttiilien lukumäärä on suurempi kuin alkuperäisessä sylinterikannessa, rinnastetaan moottorin vaihtoon.

4. Auton mallisarjaan kuuluvan moottorin iskutilavuuden suurentaminen poraamalla yli tavanomaisen korjausvaran, vaihtamalla sylinteriputket tai suurentamalla iskunpituutta rinnastetaan moottorinvaihtoon, jos iskutilavuus kasvaa enemmän kuin 10 %. Tehon arvioidaan nousevan yhtä paljon kuin iskutilavuus, ellei muuta osoiteta.

5. Ahtimen asennukseen sovelletaan 3 ja 4 §:n määräyksiä. Jollei muuta selvitystä anneta, katsotaan pelkän ahtimen lisäävän moottorin tehoa 40 % ja ahtoilman jäähdyttimellä varustetun ahtimen 60 %.

7 §
Muutetun auton pakokaasupäästöt

1. Auton, jota koskevat E-säännön n:o 15/03 mukaiset tai lievemmät pakokaasupäästövaatimukset, tulee moottorin vaihdon tai muutoksen jälkeen täyttää alkuperäistä autoa koskevat käytönaikaiset pakokaasupäästömääräykset.

2. Vähäpäästöiseen autoon saa 5 §:ssä tarkoitetun moottorin vaihdon lisäksi tehdä vain 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun moottorin muutoksen. Tällaisen auton päästöihin vaikuttavia rakenteita ja laitteita saa vaihtaa vain auton valmistajatehtaan tai asianomaisen viranomaisen hyväksymiin laitteisiin, jotka eivät lisää auton päästöjä.

3. Muuhun kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun autoon saa vaihtaa vain moottorin, joka pakokaasupäästöihin vaikuttavine apulaitteineen on tarkoitettu automalliin, jota koskevat pakokaasupäästörajoitukset ovat vähintään yhtä tiukat kuin alkuperäisellä moottorilla varustettua autoa koskevat. Muussa tapauksessa tai, jos moottoria muutetaan muulla kuin 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla, on auton haltijan osoitettava auton valmistajan tai riippumattoman tutkimuslaitoksen antamalla todistuksella, että muutetun auton pakokaasupäästöt täyttävät tässä momentissa tarkoitetut vaatimukset. Vaatimusten katsotaan myös täyttyvän, jos tällaiseen autoon asennetaan moottorille sopiva katalysaattori.

8 §
Pakoputkiston muutokset

Pakoputkiston vähäiset muutokset, mukaanlukien putkiston kahdennukset, ovat sallittuja seuraavin edellytyksin:

a) auton melu ei muutoksen jälkeen saa ylittää meluarvoja, jotka olivat Suomessa voimassa auton valmistusajankohtana tai 85 dB(A) taikka, jos auton kokonaismassa on suurempi kuin 3500 kg, 92 dB(A), pienemmän arvon ollessa määräävä;

b) pakoputken pään tai päiden on halkaisijaltaan ja sijoitukseltaan oltava rakenneasetuksen määräysten mukainen; ja

c) katalysaattorin saa asentaa, mutta sitä ei saa poistaa, jos se on välttämätön autoa koskevien päästövaatimusten täyttymiseksi; jos putkisto kahdennetaan, on myös katalysaattorit kahdennettava.

3 luku

Alustamuutokset

9 §
Luvanvaraiset alustamuutokset

1. Alustamuutokseen on saatava lupa, jos:

a) akselisto vaihdetaan toiseksi;

b) jousituksen tyyppi muutetaan;

c) auton akselistosta johtuva raideväli muutetaan;

d) auton akseliväli muutetaan;

e) ohjausvaihde vaihdetaan auton mallisarjaan kuulumattomaan; tai

f) auton jarrut vaihdetaan samaan mallisarjaan kuulumattomiin jarruihin.

2. Lupaa ei kuitenkaan tarvita auton akselivälin jatkamiseen tai lyhentämiseen tai akselin poistamiseen tai asentamiseen auton mallisarjan puitteissa. Muutos on tehtävä auton valmistajan ohjeiden mukaisesti, jos tällaiset ovat saatavilla. Jollei näissä ohjeissa muuta määrätä, on jarrujen voimansiirron laitteet muutettava siten, ettei aiheuteta ylimääräisiä liitoksia tai jatkoksia.

3. Lupaa ei tarvita myöskään jäykän vetävän taka-akselin, joka kiinnittyy U-pulteilla tukivarsiin tai lehtijousiin, vaihtamiseen henkilö- tai pakettiautossa (M1- tai N1-luokka) toiseen vähintään saman akselimassan ja tehon omaavaan autoon tarkoitettuun saman tyyppiseen akseliin.

4. Yksipiirisen jarrujärjestelmän saa ilman lupaa muuttaa kaksipiiriseksi vaihtamalla alkuperäinen jarrupääsylinteri asennusmitoiltaan ja toimintaan vaikuttavalta mitoitukseltaan vastaavaksi kaksipiirijärjestelmän jarrupääsylinteriksi. Piirit on jaettava samalla tavalla kuin uutta pääsylinteriä vastaavassa järjestelmässä. Tarvittaessa on tehtävä uuden jarrupääsylinterin vanhaan jarrupiiriin edellyttämät muutkin muutokset.

10 §
Vanteiden ja renkaiden muutokset

1. Autoon asennettavat vanteet eivät saa merkittävästi lisätä pyöränlaakereihin tai ohjauslaitteisiin kohdistuvia rasituksia verrattuna auton alkuperäisiin vanteisiin. Vanteiden on asennusmitoiltaan oltava pyörännapaan sopivat. Vanteita, joissa on soikeat, eri jakoympyröille sopivat pultinreiät, ei saa käyttää. Vanteiden tulee olla auton akselimassalle ja teholle sopivat.

2. Auto on muutoskatsastettava, jos:

a) vanteen nimellishalkaisija poikkeaa alkuperäisestä yli 26 mm; tai

b) renkaan leveys poikkeaa alkuperäisestä yli 30 mm.

3. Jos pyöräkokoa suurennetaan, on nopeusmittarin näyttämä tarvittaessa korjattava.

4. Auton raideväliä ei saa muuttaa käyttämällä pyörännavan ja vanteen väliin asennettavia välirenkaita.

11 §
Ohjauslaitteiden muutokset

1. Olka-akseleita, raidetankoja, ohjausvarsia, ohjausvaihteen osia, ohjausakselia ja jousia sekä näihin verrattavia osia, joiden murtuminen tai muodonmuutos voi aiheuttaa ohjaushäiriön, ei saa korjata hitsaamalla eikä muulla, niiden alkuperäistä lujuutta heikentävällä menetelmällä.

2. Ohjausvaihteen saa vaihtaa auton mallisarjaan kuulumattomaan seuraavin edellytyksin:

a) asennettava ohjausvaihde kuuluu vaihdettavaan akselistokokonaisuuteen ja on osa sitä;

b) asennettava ohjausvaihde on uudempaa mallia kuin alkuperäinen ja tarkoitettu vähintään saman akselimassan omaavalle autolle;

c) uusi ohjausvaihde kiinnitetään ruuviliitoksella auton runkopalkkiin tai vastaavaan tukevaan kotelopalkkiin taikka jompaan kumpaan näistä kiinnitettyyn tähän tarkoitukseen valmistettuun korvakkeeseen;

d) jos vaihdettu ohjausvaihde sijaitsee alkuperäistä edempänä, on ohjausakselin oltava nivelöity; kokoonpainuvaa tai nivelöityä ohjausakselia ei saa vaihtaa jäykkään malliin; ja

e) ohjauslaitetta, jonka on oltava E-säännön, direktiivin tai FMVSS-standardin mukainen, ei saa vaihtaa auton mallisarjaan kuulumattomaan.

3. Autoon saa asentaa ohjausvaimentimen edellyttäen, että se on automalliin sopiva ja että vaimennin ei lisää olennaisesti ohjauslatteisiin kohdistuvia rasituksia eikä rajoita sen liikeratoja.

12 §
Auton korkeuden muuttaminen

1. Auton alustan korkeutta verrattuna pyörien keskiöön saa alentaa tai korottaa enintään 50 mm jousia säätämällä, takomalla tai vaihtamalla taikka asentamalla jousen ja akselin tai rungon väliin korotus- tai laskupalat. Heiluriakselistolla varustettua autoa ei kuitenkaan saa korottaa.

2. Maastoautoa saa kuitenkin korottaa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla 64 mm.

3. Auton korkeutta verrattuna pyörien keskiöön saa myös alentaa käyttämällä akseliston osia, jotka eivät vaikuta joustovaroihin ja jotka ovat tarkoitetut kyseiseen automalliin. Muutoskatsastuksessa on tarvittaessa esitettävä selvitys osan soveltuvuudesta autoon.

4. Auton madalluksen jälkeen on maavaran auton ollessa kuormaamaton oltava ainakin niin suuri, että yhden akseliston joustovaran loppuessa tai toisen puolen renkaiden tyhjentyessä mikään alustan osa ei osu maahan. Maavaran on kuitenkin oltava vähintään 80 mm.

13 §
Akseliston muutokset

1. Vaihdettavan akseliston on oltava vähintään saman akselimassan omaavasta autosta. Vetävän akselin on oltava vähintään saman tehoisesta autosta.

2. Mahdollisesti tarvittavat uudet tukivarsien kiinnikkeet tai akselisto kokonaisuutena on voitava kiinnittää luotettavasti auton runkopalkkeihin tai vastaaviin tukeviin kotelopalkkeihin.

3. Omavalmisteisia tukivarsia tai muita akseliston osia voidaan hyväksyä käytettäviksi vain poikkeustapauksissa ja vain, jos niiden toimivuus ja lujuus on luotettavasti selvitetty.

4. Muutoskatsastuksessa on esitettävä luotettava selvitys hitsausaineista ja hitsaustyöstä. Hitsaussaumat on esitettävä viimeistelemättöminä.

5. Jos nivelakselia muutetaan, on se tasapainoitettava.

14 §
Heilahduksenvaimentimien vaihto

Heilahduksenvaimentimet saa vaihtaa toisenlaisiksi ja niitä saa lisätä. Jos vaihto edellyttää uusien kiinnikkeiden käyttöä, on näiden oltava asianmukaiset eivätkä ne saa merkittävästi lisätä akselisto-, kori- tai runkorakenteisiin kohdistuvia rasituksia. Muutetut heilahduksenvaimentimet eivät saa toimia jousituksen rajoittimina joustovaran loppuessa.

15 §
Jarrujen muutokset

Auton jarrut saa vaihtaa samaan mallisarjaan kuulumattomiin, tehokkaampiin ja uudempiin jarruihin, jotka ovat peräisin vähintään saman akselimassan ja moottoritehon omaavasta autosta, seuraavin edellytyksin:

a) jarrusatula tai -kilpi on voitava kiinnittää ruuviliitoksella suoraan tai asianmukaista soviteosaa käyttäen olka-akseliin tai vastaavaan ja taka-akselistoon;

b) jarrupääsylinterin on oltava jarrujärjestelmään sopiva; tarvittaessa on käytettävä tehostusta;

c) jarrupolkimen ja pääsylinterin kiinnityksien on oltava asianmukaiset; ja

d) jarruvoiman jakaantuminen ei saa muutoksen seurauksena muuttua alkuperäistä huonommaksi.

4 luku

Korimuutokset

16 §
Yleistä

1. Autoon tehtävät korimuutokset eivät saa merkittävästi heikentää korin lujuutta.

2. Muutettaessa ennen tämän päätöksen voimaantuloa Suomessa käyttöön otettu auto matkailuautoksi sovelletaan autoon muiden vaatimusten osalta niitä vaatimuksia, jotka olivat voimassa, kun auto otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön Suomessa, jos rakentaminen tai rakentamisessa käytettävien osien hankinta oli aloitettu ennen tämän päätöksen voimaantuloa.

3. Lokasuojat ja etu- tai takakannen saa korvata yhtenä kappaleena avautuvalla kokonaisuudella seuraavin edellytyksin:

a) autossa on pääosan rasituksista kantavat runkoaisat, apurunko tai runko;

b) jos lokasuojat, mukaanlukien mahdollisesti poistettavat sisälokasuojat, ovat toimineet jäykisteinä, auto vahvistetaan muulla tavalla vastaamaan alkuperäistä; ja

c) vahvistusosien ja muiden rakenteiden tunkeutuminen ohjaamoon kolaritilanteessa estetään.

17 §
Luvanvaraiset korimuutokset

Korimuutokseen tulee hakea lupa jos:

a) auto muutetaan mallisarjaan kuulumattomaksi avomalliksi;

b) auton ovien tai kattopylväiden lukumäärä muutetaan mallisarjan ulkopuolella;

c) auton kori korvataan mallisarjaan kuulumattomalla korilla;

d) omamassaltaan enintään 1 500 kg:n maastoauton kori korotetaan;

e) auton kori korotetaan omavalmisteisella korotussarjalla runkoon nähden; tai

f) korin leveyttä suurennetaan enemmän kuin 100 mm.

18 §
Puskurit sekä alleajo- ja sivusuojat

1. Puskurit saa vaihtaa toisenmallisiksi tai poistaa, jolloin myös terävät kiinnitysraudat on poistettava.

2. Autossa vaadittavia alleajo- ja sivusuojia ei saa poistaa.

19 §
Muoviosat

1. Muotopeltejä saa vaihtaa muovisiin seuraavin edellytyksin:

a) vaihdettava osa ei vaikuta korin jäykkyyteen; ja

b) vaihdettava ovi vahvistetaan niin, että se tarjoaa vastaavan suojan sivutörmäystä vastaan kuin alkuperäinen ovi.

2. Ovea, jonka lukkojen ja saranoiden on oltava E-säännön tai direktiivin taikka FMVSS-standardin mukaisia, ei kuitenkaan saa vaihtaa muoviseen, jollei voida osoittaa, että vaatimukset täyttyvät myös vaihdon jälkeen.

20 §
Ovimuutokset

1. Ovien ja kattopylväiden lukumäärän saa muuttaa mallisarjan puitteessa. Jos keskimmäinen kattopylväs poistetaan, on kori vahvistettava samalla tavalla kuin vastaavaan mallisarjaan kuuluvassa versiossa.

2. Sivuovien lukkoja ja saranoita saa muuttaa seuraavasti:

a) lukkoja tai saranoita, joiden on oltava E-säännön, direktiivin tai FMVSS-standardin mukainen, ei saa muuttaa siten, että sanotut vaatimukset eivät täyty;

b) upotettuja kahvoja ei saa muuttaa ulkoneviksi;

c) ulkonevat saranat saa muuttaa piilosaranoiksi edellyttäen, että saranoiden ja niiden kiinnityksen lujuus on vähintään alkuperäistä vastaava;

d) kielilukon saa muuttaa nykyaikaiseksi turvalukoksi edellyttäen, että sen kiinnityksen lujuus on vähintään alkuperäistä vastaava;

e) ovien kahvat saa poistaa tai vaihtaa toisiin ottaen huomioon mitä a kohdassa on määrätty; ja

f) oven avaaminen ei saa olla pelkästään kauko-ohjaimen varassa; ovet on muutoksen jälkeen voitava avata ja lukita sisältä myös mekaanisesti ja ulkopuolinen lukitus on voitava suorittaa avaimella tai koodilukolla.

21 §
Katon muutokset

1. Katon saa madaltaa seuraavasti:

a) madallus saa olla enintään 16 % tuulilasin korkeudesta etupylvään suunnassa mitattuna, kuitenkin enintään 100 mm;

b) etu- tai keskipylväitä saa kallistaa vähäisessä määrin taivuttamalla tai katkaisemalla edellyttäen, että kaikki sisäkkäiset profiilit hitsataan; luotettava selvitys hitsaustyöstä on esitettävä muutoskatsastuksessa;

c) takapylväät saa kallistaa;

d) tarvittaessa saa katon pidentää tai leventää;

e) istumatilan korkeuden on muutoksen jälkeen täytettävä rakenneasetuksen 61 §:n vaatimukset; ja

f) katsomisalueen tuulilasin läpi on täytettävä määräykset, jotka olivat Suomessa voimassa auton käyttöönottoajankohtana.

2. Auton katon saa korottaa edellyttäen, että pylväitä ei pidennetä.

22 §
Valaisimien vaihdot

1. Vaihdetun valaisimen on täytettävä auton valmistusajankohtana Suomessa voimassa olleet tai myöhemmät määräykset. E- tai e-merkittyä tai vastaavien Yhdysvaltain määräysten mukaista valaisinta ei kuitenkaan saa vaihtaa hyväksymättömään eikä vaihdettu valaisin saa olla valaisukyvyltään tai näkyvyydeltään alkuperäistä heikompi.

2. Jos valaisimen paikkaa muutetaan, on sijoituksen oltava auton valmistusajankohtana Suomessa voimassa olleiden tai myöhempien määräysten mukainen.

3. Jos autossa ei alunperin ole ollut suuntavalaisimia tai jos suuntaviitat korvataan vilkkuvaa valoa näyttävillä valaisimilla, on suuntavalaisimien näytettävä eteenpäin valkoista tai ruskeankeltaista ja taaksepäin punaista tai ruskeankeltaista valoa. Suuntavalaisimet saa edessä yhdistää erillisiin etuvalaisimiin ja takana jarruvalaisimiin edellyttäen, että nämä sijoitukseltaan ja näkymiskulmiltaan täyttävät voimassa olevat määräykset. Sivusuuntavalaisimia ei kuitenkaan vaadita. Suuntavalaisimen lampun tehon on oltava vähintään 15 W, kuitenkin vähintään kolme kertaa suurempi kuin vastaavan etu- tai takavalaisimen teho.

4. Jos autoon asennetaan lisävalaisimia, on niiden täytettävä asennusajankohtana voimassa olevat määräykset hyväksynnästä ja sijainnista.

23 §
Tuulilasi ja muut ikkunat

1. Tuulilasin valonläpäisykyvyn on oltava vähintään 75 %. Etusivuikkunoiden ja henkilöauton takaikkunan valonläpäisykyvyn on oltava vähintään 70 %. Edellä mainituissa laseissa ei saa käyttää jälkeenpäin asennettavia kalvoja. Muissakaan laseissa ei saa käyttää sellaisia kalvoja, jotka voivat aiheuttaa haitallisia heijastuksia.

2. Mikäli näkyvyys taaksepäin korimuutosten takia heikkenee, on autoon asennettava riittävän näkyvyyden taaksepäin antava oikeanpuoleinen taustapeili.

24 §
Korin korotus

1. Maastoauton, jonka omamassa on suurempi kuin 1500 kg, korin saa korottaa erilliseen runkoon nähden korotussarjalla seuraavin ehdoin:

a) korin ja rungon väliin tulevat korotuspalat ovat korkeintaan 76 mm:n mittaiset; ja

b) korotetussa avomallisessa autossa on käytettävä 27 §:ssä tarkoitettua turvakaarta, jollei turvakaari ole autossa vakiovarusteena.

2. Korotettaessa maastoautoa, jonka omamassa on enintään 1 500 kg, tai jos korin korotukseen käytetään omavalmisteisia osia, on noudatettava seuraavia ehtoja:

a) korotuksen vaatimat muutokset hallintalaitteisiin ja jarruputkiin sekä -letkuihin ja korotuksessa käytettävät osat on yksilöitävä;

b) mahdollisten korin ja rungon välisten kumityynyjen on oltava paikallaan myös muutoksen jälkeen;

c) lupahakemuksessa on selvitettävä mahdollinen jousituksen korotus; ja

d) auto ei muutoksen jälkeen saa olla kaatumisherkkä.

25 §
Avoautomuunnokset

1. Auton mallisarjaan kuuluvan avoautomuunnoksen saa tehdä seuraavin edellytyksin:

a) runko ja kori vahvistetaan vastaamaan avoautoversiota; ja

b) tuulilasinkehyksen on lujuudeltaan vastattava avoauton tuulilasinkehystä; jollei tätä voida osoittaa tai jos esikuvana olevassa mallissa on ollut turvakaari, on turvakaari asennettava myös muutettuun autoon, jolloin turvakaaren on oltava alkuperäisen tai 27 §:ssä määrätyn mukainen.

2. Auton, jota ei ole ollut saatavana avoautona, saa muuttaa avoautoksi seuraavin edellytyksin:

a) auton kori ja runko vahvistetaan riittävästi;

b) vahvistuksien lujuus voidaan selvittää luotettavasti; ja

c) autoon asennetaan 27 §:ssä tarkoitettu turvakaari.

26 §
Korinvaihdot

Korvattaessa auton alkuperäinen kori mallisarjaan kuulumattomalla korilla tai muovikorilla, on autoon asennettava 27 §:ssä tarkoitettu turvakaari, jollei asennettavaa koria ole muuten katsottava riittävän vahvaksi. Auton turvavöiden ja istuinten kiinnityspisteiden sekä lukkojen ja saranoiden on lujuudeltaan oltava vastaavat kuin alkuperäisessä autossa.

27 §
Turvakaari

1. Autoon saa asentaa turvakaaren. Jos tässä päätöksessä on määrätty turvakaari pakolliseksi, on sen oltava valtakunnallisen rekisteröidyn autourheilujärjestön hyväksymää mallia.

2. Henkilö- ja pakettiautossa (M1- ja N1-luokka) hyväksytään turvakaari, joka on valmistettu seinämän vahvuudeltaan vähintään 1,5 mm:n ja halkaisijaltaan vähintään 50 mm:n teräsputkesta ja joka on varustettu ainakin yhdellä auton pituussuunnassa symmetrisesti sijoitetulla vastaavan vahvuisella vinotuella tai joka omaa vastaavan lujuuden. Turvakaari vinotukineen on kiinnitettävä pulttiliitoksella koriin tai runkoon käyttäen riittävän suurikokoisia vahvikelevyjä. Turvakaaren korkeuden kuljettajan istuimen istuinpinnasta on oltava vähintään 85 cm mitattuna istuimen selkänojan suunnassa.

5 luku

Voimaantulo ja siirtymämääräykset

28 §
Voimaantulo

1. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

2. Päätös koskee rakennemuutoksia, jotka esitetään muutoskatsastukseen voimaantulon jälkeen. Jos muutoskatsastusta ei vaadita, tämä päätös koskee rakennemuutoksia, jotka suoritetaan loppuun voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

29 §
Siirtymämääräykset

1. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa hyväksytysti muutettuja autoja saa edelleen käyttää liikenteessä.

2. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa myönnetty moottorinvaihto- tai rakennemuutoslupa on voimassa vuoden 1994 loppuun saakka.

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992

Liikenneministeri
Ole Norrback

Apulaisosastopäällikkö
Reino Lampinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.