1364/1992

Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1992

Valtioneuvoston päätös virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä jaotuksesta vuosina 1993-2002

Valtioneuvosto on oikeusministeriön esittelystä päättänyt 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain 2 §:n nojalla, sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1975 annetussa laissa (10/75):

Valtioneuvosto on virallisen tilaston pohjalta määrännyt, ettämaan virka- ja itsehallintoalueet on vuosina 1993-2002 katsottava suomen- tai ruotsinkielisiksi taikka kaksikielisiksi seuraavasti:

I Kunnat

Uudenmaan lääni

Kaksikieliset kunnat, suomi enemmistön kielenä: Espoo, Hanko, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohjan kunta, Loviisa, Myrskylä,Pohja, Porvoo, Porvoon maalaiskunta, Ruotsinpyhtää, Siuntio ja Vantaa.

Kaksikieliset kunnat, ruotsi enemmistön kielenä: Inkoo, Karjaa, Liljendal, Pernaja, Sipoo ja Tammisaari.

Muut kunnat ovat suomenkielisiä.

Turun ja Porin lääni

Kaksikieliset kunnat, suomi enemmistön kielenä: Särkisalo ja Turku.

Kaksikieliset kunnat, ruotsi enemmistön kielenä: Dragsfjärd, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen ja Västanfjärd.

Ruotsinkielinen kunta on Houtskari.

Muut kunnat ovat suomenkielisiä.

Ahvenanmaan lääni

Kaikki kunnat ovat ruotsinkielisiä.

Kymen lääni

Kaksikielinen kunta, suomi enemmistön kielenä: Pyhtää.

Muut kunnat ovat suomenkielisiä.

Vaasan lääni

Kaksikieliset kunnat, suomi enemmistön kielenä: Kaskinen, Kokkola jaVaasa.

Kaksikieliset kunnat, ruotsi enemmistön kielenä: Kristiinankaupunki,Kruunupyy, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Vöyri.

Ruotsinkieliset kunnat: Korsnäs, Luoto, Maksamaa ja Närpiö.

Muut kunnat ovat suomenkielisiä.

Muut läänit

Muiden läänien kaikki kunnat ovat suomenkielisiä.

II Hallinnollinen jaotus

A. Läänit

Uudenmaan lääni on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Turun ja Porin sekä Vaasan läänit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin läänin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Kymen lääni on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Ahvenanmaan lääni on ruotsinkielinen.

Muut läänit ovat suomenkielisiä.

B. Kihlakunnat

Uudenmaan lääni

Espoon, Helsingin, Raaseporin ja Vantaan kihlakunnat ovat kaksikielisiä. Näistä Espoon, Helsingin ja Vantaan kihlakuntien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen ja Raaseporin kihlakunnan ruotsinkielinen.

Lohjan, Loviisan ja Porvoon kihlakunnat ovat kaksikielisiä kaksikielisten ja suomenkielisiä suomenkielisten kuntien osalta. Kussakin näistä kihlakunnista asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Tuusulan kihlakunta on suomenkielinen.

Turun ja Porin lääni

Halikon kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Paraisten kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten ja ruotsinkielinen Houtskarin kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Turun kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Turun kaupungin osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut kihlakunnat ovat suomenkielisiä.

Ahvenanmaan lääni

Ahvenanmaan kihlakunta on ruotsinkielinen.

Kymen lääni

Kymin kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut kihlakunnat ovat suomenkielisiä.

Vaasan lääni

Kokkolan kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten ja suomenkielinen suomenkielisten osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Korsholman kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta sekä ruotsinkielinen Korsnäsin kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Närpiön kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta sekä ruotsinkielinen Närpiön kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Uudenkaarlepyyn kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten ja ruotsinkielinen ruotsinkielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Muut kihlakunnat ovat suomenkielisiä.

Muut läänit

Muiden läänien kihlakunnat ovat suomenkielisiä.

C. Nimismiespiirit

Uudenmaan lääni

Raaseporin kihlakunnassa Karjaan ja Tammisaaren piirit, Lohjan kihlakunnassa Kirkkonummen piiri, Vantaan kihlakunnassa Vantaan piiri, Espoon kihlakunnassa Espoon piiri ja Pernajan kihlakunnassa Loviisan piiri ovat kaksikielisiä. Näistä Kirkkonummen, Vantaan, Espoon ja Loviisan piirien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen, muiden piirien ruotsinkielinen.

Lohjan kihlakunnassa Lohjan piiri, Pernajan kihlakunnassa Orimattilan piiri ja Porvoon kihlakunnassa Porvoon ja Sipoon piirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä piireistä asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut nimismiespiirit ovat suomenkielisiä.

Turun ja Porin lääni

Paraisten kihlakunnassa Paraisten piiri on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Halikon kihlakunnassa Perniön piiri on suomenkielinen Perniön kunnan ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Paraisten kihlakunnassa Nauvon ja Kemiön piirit ovat ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin piirin asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Muut nimismiespiirit ovat suomenkielisiä.

Kymen lääni

Kymin kihlakunnassa Pyhtään piiri on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut nimismiespiirit ovat suomenkielisiä.

Vaasan lääni

Kokkolan kihlakunnassa Kruunupyyn piiri, Korsholman kihlakunnassa Mustasaaren piiri, Närpiön kihlakunnassa Kristiinankaupungin piiri ja Uudenkaarlepyyn kihlakunnassa Uudenkaarlepyyn piiri ovat kaksikielisiä. Kussakin näistä piireistä asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Korsholman kihlakunnassa Maalahden piiri, Närpiön kihlakunnassa Närpiön piiri sekä Uudenkaarlepyyn kihlakunnassa Pedersören ja Vöyrin piirit ovat ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä piireistä asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Muut nimismiespiirit ovat suomenkielisiä.

Muut läänit

Muiden läänien nimismiespiirit ovat suomenkielisiä.

III Oikeudellinen jaotus

A. Hovioikeudet

Turun ja Vaasan hovioikeuspiiri ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Helsingin hovioikeuspiiri on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Itä-Suomen, Kouvolan ja Rovaniemen hovioikeuspiirit ovat suomenkielisiä.

B. Tuomiokunnat (30.11.1993 saakka)

Turun hovioikeuspiiri

Halikon tuomiokunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Paraisten tuomiokunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Houtskarin kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Ahvenanmaan tuomiokunta on ruotsinkielinen.

Muut tuomiokunnat ovat suomenkielisiä.

Vaasan hovioikeuspiiri

Korsholman tuomiokunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen ruotsinkielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Närpiön tuomiokunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Närpiön kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Pietarsaaren tuomiokunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Luodon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen

Muut tuomiokunnat ovat suomenkielisiä.

Itä-Suomen hovioikeuspiiri

Kaikki tuomiokunnat ovat suomenkielisiä.

Helsingin hovioikeuspiiri

Espoon, Vantaan ja Raaseporin tuomiokunnat ovat kaksikielisiä. Mainittujen tuomiokuntien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Lohjan tuomiokunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Lohjan kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Loviisan tuomiokunta on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Kouvolan hovioikeuspiiri

Kaikki tuomiokunnat ovat suomenkielisiä.

Rovaniemen hovioikeuspiiri

Kaikki tuomiokunnat ovat suomenkielisiä.

C. Käräjäkunnat (30.11.1993 saakka)

Turun hovioikeuspiiri

Halikon käräjäkunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Dragsfjärdin, Kemiön ja Paraisten käräjäkunnat Paraisten tuomiokunnassa ovat kaksikielisiä. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Nauvon käräjäkunta Paraisten tuomiokunnassa on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Houtskarin kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Ahvenanmaan käräjäkunta Ahvenanmaan tuomiokunnassa on ruotsinkielinen.

Muut käräjäkunnat ovat suomenkielisiä.

Vaasan hovioikeuspiiri

Mustasaaren käräjäkunta Korsholman tuomiokunnassa on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Maalahden käräjäkunta Korsholman tuomiokunnassa on kaksikielinen Maalahden kunnan osalta ja ruotsinkielinen Korsnäsin kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Vöyrin käräjäkunta Korsholman tuomiokunnassa on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Maksamaan kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Kaskisten ja Kristiinankaupungin käräjäkunnat Närpiön tuomiokunnassa ovat kaksikielisiä. Asukkaiden enemmistö on Kaskisten käräjäkunnassa suomenkielinen ja Kristiinankaupungin käräjäkunnassa ruotsinkielinen.

Närpiön käräjäkunta Närpiön tuomiokunnassa on ruotsinkielinen.

Kruunupyyn ja Uudenkaarlepyyn käräjäkunnat Pietarsaaren tuomiokunnassa ovat kaksikielisiä. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Pietarsaaren käräjäkunta Pietarsaaren tuomiokunnassa on kaksikielinen Pedersören kunnan osalta ja ruotsinkielinen Luodon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Muut käräjäkunnat ovat suomenkielisiä.

Helsingin hovioikeuspiiri

Espoon käräjäkunta Espoon tuomiokunnassa, Loviisan käräjäkunta Loviisan tuomiokunnassa, Tammisaaren ja Kirkkonummen käräjäkunnat Raaseporin tuomiokunnassa ja Vantaan käräjäkunta Vantaan tuomiokunnassa ovat kaksikielisiä. Näistä Espoon, Loviisan, Kirkkonummen ja Vantaan käräjäkuntien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen, Tammisaaren käräjäkunnan ruotsinkielinen.

Lohjan käräjäkunta Lohjan tuomiokunnassa on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Lohjan kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut käräjäkunnat ovat suomenkielisiä.

Itä-Suomen hovioikeuspiiri

Kaikki käräjäkunnat ovat suomenkielisiä.

Kouvolan hovioikeuspiiri

Kaikki käräjäkunnat ovat suomenkielisiä.

Rovaniemen hovioikeuspiiri

Kaikki käräjäkunnat ovat suomenkielisiä.

D. Raastuvanoikeudet (30.11.1993 saakka)

Kunkin raastuvanoikeuden toimialueen kieli määräytyy sitä vastaavan kaupungin kielen mukaan.

E. Käräjäoikeudet (1.12.1993 lukien)

Ahvenanmaan käräjäoikeus

Ahvenanmaan käräjäoikeus on ruotsinkielinen.

Espoon käräjäoikeus

Espoon käräjäoikeus on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Helsingin käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Lohjan käräjäoikeus

Lohjan käräjäoikeus on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Lohjan kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Loviisan käräjäoikeus

Loviisan käräjäoikeus on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Mustasaaren käräjäoikeus

Mustasaaren käräjäoikeus on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen ruotsinkielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Paraisten käräjäoikeus

Paraisten käräjäoikeus on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Houtskarin kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Pietarsaaren käräjäoikeus

Pietarsaaren käräjäoikeus on kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta ja ruotsinkielinen Luodon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Porvoon käräjäoikeus

Porvoon käräjäoikeus on kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta ja suomenkielinen Pornaisten kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Raaseporin käräjäoikeus

Raaseporin käräjäoikeus on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Turun käräjäoikeus

Turun käräjäoikeus on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Vaasan käräjäoikeus

Vaasan käräjäoikeus on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Vantaan käräjäoikeus

Vantaan käräjäoikeus on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut käräjäoikeudet

Muut käräjäoikeudet ovat suomenkielisiä.

F. Maaoikeudet

Etelä-Suomen maaoikeuden ja Vaasan maaoikeuden toimialueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Itä-Suomen maaoikeuden toimialue on kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta ja suomenkielinen muiden kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Pohjois-Suomen maaoikeuden toimialue on suomenkielinen.

G. Vesioikeudet

Länsi-Suomen vesioikeuden toimialue on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Itä-Suomen vesioikeuden toimialue on kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta ja suomenkielinen muiden kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Pohjois-Suomen vesioikeuden toimialue on suomenkielinen.

IV Kirkollinen jaotus

(sikäli kuin kirkkolain säännöksistä ei muuta johdu)

A. Hiippakunnat

Turun arkkihiippakunta sekä Mikkelin, Lapuan ja Helsingin hiippakunnat ovat kaksikielisiä kaksikielisten ja suomenkielisiä suomenkielisten seurakuntien osalta. Kussakin näistä hiippakunnista on asukkaiden enemmmistö suomenkielinen.

Porvoon hiippakunta on kaksikielinen kaksikielisten ja ruotsinkielinen ruotsinkielisten seurakuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Muut hiippakunnat ovat suomenkielisiä.

B. Rovastikunnat

Turun arkkihiippakunnassa on Perniön rovastikunta kaksikielinen Särkisalon seurakunnan osalta ja suomenkielinen muiden seurakuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Muut Turun arkkihiippakunnan rovastikunnat ovat suomenkielisiä.

Tampereen, Oulun ja Kuopion hiippakunnissa ovat kaikki rovastikunnat suomenkielisiä.

Mikkelin hiippakunnassa on Kotkan rovastikunta kaksikielinen Pyhtään ja Ruotsinpyhtään seurakuntien osalta ja suomenkielinen muiden seurakuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Muut Mikkelin hiippakunnan rovastikunnat ovat suomenkielisiä.

Porvoon hiippakunnassa on tuomiorovastikunta sekä Raaseporin, Turunmaan, Närpiön, Mustasaaren ja Pietarsaaren rovastikunnat kaksikielisiä kaksikielisten seurakuntien osalta ja ruotsinkielisiä ruotsinkielisten seurakuntien osalta. Kussakin näistä rovastikunnista on asukkaiden enemmistö ruotsinkielinen. Helsingin, Keski-Uudenmaan ja Ahvenanmaan rovastikunnat ovat ruotsinkielisiä.

Lapuan hiippakunnassa on Kauhajoen rovastikunta kaksikielinen Kaskisten seurakunnan osalta ja suomenkielinen muiden seurakuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Muut Lapuan hiippakunnan rovastikunnat ovat suomenkielisiä.

Helsingin hiippakunnassa on Lohjan rovastikunta kaksikielinen Lohjan seurakunnan osalta ja Porvoon rovastikunta Myrskylän seurakunnan osalta. Molemmat rovastikunnat ovat suomenkielisiä muiden seurakuntien osalta, ja kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Muut Helsingin hiippakunnan rovastikunnat ovat suomenkielisiä.

C. Seurakunnat

1. Suomenkielisiä kunnan kielestä riippumatta ovat:

Turun arkkihiippakunnassa Turun tuomiokirkkoseurakunta sekä Turun Mikaelin, Martin, Henrikin ja Katariinan seurakunnat, Kaarinan, Maarian ja Paattisten seurakunnat sekä Paraisten suomalainen seurakunta;

Oulun hiippakunnassa Kokkolan suomalainen seurakunta;

Lapuan hiippakunnassa Vaasan, Kristiinankaupungin ja Pietarsaaren suomalaiset seurakunnat; sekä

Helsingin hiippakunnassa Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Johanneksen, Vanhankirkon, Lauttasaaren, Agricolan, Kallion, Paavalin, Käpylän, Alppilan, Töölön, Meilahden, Munkkiniemen, Taivallahden, Munkkivuoren, Huopalahden, Hakavuoren, Kannelmäen, Pitäjänmäen, Malmin, Oulunkylän, Pakilan, Vartiokylän, Herttoniemen, Roihuvuoren, Vuosaaren, Kulosaaren ja Mellunkylän seurakunnat, Tikkurilan, Hakunilan, Rekolan, Vantaankosken, Hämeenkylän ja Korson seurakunnat, Kanta-Espoon, Tapiolan, Olarin, Espoonlahden ja Leppävaaran seurakunnat, Kauniaisten ja Kirkkonummen suomalaiset seurakunnat sekä Pohjan, Hangon, Porvoon, Lapinjärven, Loviisan ja Sipoon suomalaiset seurakunnat.

2. Ruotsinkielisiä kunnan kielestä riippumatta ovat:

Porvoon tuomiokirkkoseurakunta, Loviisan, Lapinjärven ja Sipoon ruotsalaiset seurakunnat, Helsingin rovastikuntaan kuuluvat Pohjoinen ruotsalainen seurakunta, Eteläinen ruotsalainen seurakunta, Tuomaan, Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan seurakunnat, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Tampereen, Kirkkonummen, Pohjan ja Hangon ruotsalaiset seurakunnat, Bromarvin seurakunta, Turun, Paraisten, Kristiinankaupungin ja Vaasan ruotsalaiset seurakunnat, Raippaluodon seurakunta, Sulvan seurakunta, Munsalan seurakunta, Pietarsaaren maaseurakunta sekä Pietarsaaren, Kaarlelan ja Kokkolan ruotsalaiset seurakunnat.

3. Kaksikielinen seurakunta enemmistönä ruotsinkieli on Pirttikylän seurakunta.

4. Muut seurakunnat ovat samankielisiä kuin niitä vastaava kunta.

5. Seurakuntayhtymä, jossa on sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen seurakunta tai kaksikielinen seurakunta, on kaksikielinen. Muut seurakuntayhtymät ovat samankielisiä kuin niiden seurakunnat.

V Maistraatit (30.11.1993 saakka)

Kunkin maistraatin toimialueen kieli määräytyy sitä vastaavan kaupungin kielen mukaan.

VI Kaupunginviskaalinvirastot

Kunkin kaupunginviskaalinviraston toimialueen kieli määräytyy sitä vastaavan kaupungin kielen mukaan.

VII Ulosottotoimi

Lääninhallituksen, maistraatin ja nimismiehen kielestä niiden toimiessa ulosottoviranomaisena on voimassa, mitä edellä on sanottu lääneistä, maistraateista ja nimismiespiireistä.

Kunkin kaupunginvoudinviraston toimialueen kieli määräytyy sitä vastaavan kaupungin kielen mukaan. Ahvenanmaan maakunnanvoudinvirasto on ruotsinkielinen.

VIII Vankeinhoitolaitos

Kunkin keskus-, läänin-, vara- ja nuorisovankilan sekä pakkolaitoksen virka-alue käsittää koko maan ja on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Virka-alueiden asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

IX Poliisipiirit

Ahvenanmaan poliisipiiri on ruotsinkielinen. Muiden poliisipiirien kieli määräytyy poliisipiiriä vastaavan nimismiespiirin tai kaupungin kielen mukaan.

X Maanpuolustusalueet ja sotilasläänit

A. Maanpuolustusalueet

Läntinen, pohjoinen ja itäinen maanpuolustusalue ovat suomenkielisiä suomenkielisten, kaksikielisiä kaksikielisten ja ruotsinkielisiä ruotsinkielisten kuntien osalta. Kunkin maanpuolustusalueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

B. Sotilasläänit

Helsingin sotilaslääni on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Uudenmaan sotilaslääni on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Turun ja Porin sotilaslääni on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Vaasan sotilaslääni on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Kymen sotilaslääni on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut sotilasläänit ovat suomenkielisiä.

XI Lääninverovirastot

Turun ja Vaasan lääninverovirastojen virka-alueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Uudenmaan ja Kymen lääninverovirastojen virka-alueet ovat suomenkielistä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muiden lääninverovirastojen virka-alueet ovat suomenkielisiä.

XII Veropiirit

Uudenmaan lääni

Espoon, Hangon, Helsingin, Karjaan, Loviisan, Siuntion, Tammisaaren ja Vantaan veropiirit ovat kaksikielisiä. Näistä Karjaan ja Tammisaaren veropiirien asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen, muiden suomenkielinen.

Lohjan ja Porvoon veropiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut veropiirit ovat suomenkielisiä.

Turun ja Porin lääni

Turun ja Paraisten veropiirit ovat kaksikielisiä. Turun veropiirin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen ja Paraisten veropiirin ruotsinkielinen.

Kemiön ja Korppoon veropiirit ovat ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Perniön veropiiri on suomenkielinen Perniön kunnan osalta ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut veropiirit ovat suomenkielisiä.

Ahvenanmaan lääni

Ahvenanmaan veropiiri on ruotsinkielinen.

Kymen lääni

Kotkan veropiiri on suomenkielinen Kotkan kaupungin osalta ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut veropiirit ovat suomenkielisiä.

Vaasan lääni

Kokkolan, Kristiinankaupungin, Kruunupyyn, Mustasaaren, Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn ja Vaasan veropiirit ovat kaksikielisiä. Näistä Kokkolan ja Vaasan veropiirien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen, muiden ruotsinkielinen.

Närpiön, Oravaisten ja Maalahden veropiirit ovat ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä veropiireistä asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Muut veropiirit ovat suomenkielisiä.

Muut läänit

Muiden läänien kaikki veropiirit ovat suomenkielisiä.

XIII Tullipiirit

Läntinen ja Lounainen tullipiiri ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummassakin tullipiirissä asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Eteläinen ja Itäinen tullipiiri ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummassakin tullipiirissä asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Ahvenanmaan tullipiiri on ruotsinkielinen.

Muut tullipiirit ovat suomenkielisiä.

XIV Rakennuspiirit

Helsingin rakennuspiiri on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Turun ja Vaasan rakennuspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Uudenmaan rakennuspiiri sekä Kymen ja Mikkelin rakennuspiiri ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut rakennuspiirit ovat suomenkielisiä.

XV Maanmittauslaitos

A. Kartasto- ja tietopalvelutoimistot

Turun ja Vaasan kartasto- ja tietopalvelutoimistojen toimialueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta.

Uudenmaan kartasto- ja tietopalvelutoimiston toimialue on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta.

Kymen läänin kartasto- ja tietopalvelutoimiston toimialue on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta.

Kunkin mainitun kartasto- ja tietopalvelutoimiston toimialueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muiden kartasto- ja tietopalvelutoimistojen toimialueet ovat suomenkielisiä.

B. Maanmittaustoimistot

Turun ja Vaasan maanmittaustoimistojen toimialueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta.

Kokkolan maanmittaustoimiston toimialue on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta sekä ruotsinkielinen Luodon kunnan osalta.

Helsingin, Lohjan ja Porvoon maanmittaustoimistojen toimialueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta.

Salon maanmittaustoimiston toimialue on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta.

Kouvolan maanmittaustoimiston toimialue on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta.

Kunkin mainitun maanmittaustoimiston toimialueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Maarianhaminan maanmittaustoimiston toimialue on ruotsinkielinen.

Muiden maanmittaustoimistojen toimialueet ovat suomenkielisiä.

XVI Metsähallinto

A. Hoitoalueet

Hämeenlinnan ja Karstulan hoitoalueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut hoitoalueet ovat suomenkielisiä.

B. Luonnonhoitoalue

Ylä-Lapin luonnonhoitoalue on suomenkielinen.

C. Puistoalueet

Etelärannikon ja Länsi-Suomen puistoalueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut puistoalueet ovat suomenkielisiä.

XVII Maaseutuelinkeinopiirit

Uudenmaan maaseutuelinkeinopiiri on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien sekä ruotsinkielinen Houtskarin kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Turun maaseutuelinkeinopiiri on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Vaasan maaseutuelinkeinopiiri on ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.

Muut maaseutuelinkeinopiirit ovat suomenkielisiä.

Kun maaseutuelinkeinopiiri huolehtii sille kuuluvista kalatalouteen liittyvistä tehtävistä on voimassa, mitä kohdassa II A on määrätty lääneistä.

XVIII Vesi- ja ympäristöpiirit

Turun, Vaasan ja Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä vesi- ja ympäristöpiireistä asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Helsingin ja Kymen vesi- ja ympäristöpiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut vesi- ja ympäristöpiirit ovat suomenkielisiä.

XIX Tiepiirit

Turun ja Vaasan tiepiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin tiepiirin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Uudenmaan ja Kymen tiepiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin tiepiirin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut tiepiirit ovat suomenkielisiä.

XX Merenkulkupiirit

Suomenlahden, Saaristomeren ja Pohjanlahden merenkulkupiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kunkin piirin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Saaristomeren merenkulkupiirin Ahvenanmaan aluetoimiston alaisuuteen kuuluva alue on ruotsinkielinen.

Järvi-Suomen merenkulkupiiri on suomenkielinen.

XXI Teknillisen tarkastuskeskuksen tarkastuspiirit

Turun ja Vaasan tarkastuspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Helsingin ja Lappeenrannan tarkastuspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut tarkastuspiirit ovat suomenkielisiä.

XXII Kauppa- ja teollisuusministeriön yritys- palvelun piiritoimistot

Turun ja Vaasan piiritoimistot ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta.

Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Uudenmaan ja Kymen piiritoimistot ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut yrityspalvelun piiritoimistot ovat suomenkielisiä.

XXIII Työriitojen sovittelijain piirit

Työriitojen sovittelijain II-piiri, joka käsittää Turun ja Porin läänin, ja V-piiri, joka käsittää Vaasan, Oulun ja Lapin läänit, ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Näiden piirien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Työriitojen sovittelijain I-piiri, joka käsittää Uudenmaan ja Kymen läänit, on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut työriitojen sovittelijain piirit ovat suomenkielisiä.

XXIV Työsuojelupiirit

Turun ja Porin työsuojelupiirit ja Vaasan työsuojelupiiri ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin työsuojelupiirin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Uudenmaan työsuojelupiiri ja Kymen työsuojelupiiri ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin työsuojelupiirin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut työsuojelupiirit ovat suomenkielisiä.

XXV Metsä- ja maatalouden työsuojelupiirit

Etelä-Suomen metsä- ja maatalouden työsuojelupiiri ja Keski-Suomen metsä- ja maatalouden työsuojelupiiri ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Pohjois-Suomen metsä- ja maatalouden työsuojelupiiri on suomenkielinen.

XXVI Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto

A. Työvoimapiirit

Turun ja Vaasan läänin työvoimapiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Uudenmaan läänin ja Kymen läänin työvoimapiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.

Muut työvoimapiirit ovat suomenkielisiä.

B. Työvoimatoimistojen toimialueet

Porvoon ja Lohjan työvoimatoimistojen toimialueet Uudenmaan läänin työvoimapiirissä, Turun ja Salon työvoimatoimistojen toimialueet Turun työvoimapiirissä, Kotkan työvoimatoimiston toimialue Kymen läänin työvoimapiirissä sekä Kokkolan ja Kristiinankaupungin työvoimatoimistojen toimialueet Vaasan työvoimapiirissä ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä toimialueista on asukkaiden enemmistö suomenkielinen.

Paraisten työvoimatoimiston toimialue Turun työvoimapiirissä ja Vaasan, Närpiön ja Pietarsaaren työvoimatoimistojen toimialueet Vaasan työvoimapiirissä ovat ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Näistä Vaasan työvoimatoimiston toimialueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen ja muiden ruotsinkielinen.

Ahvenanmaan työnvälitystoimiston ja Ahvenanmaan ammatinvalinnanohjaustoimiston toimialue Turun työvoimapiirissä on ruotsinkielinen.

Helsingin, Espoon, Hangon, Karjaan, Loviisan, Kirkkonummen, Sipoon, Vantaan ja Tammisaaren työvoimatoimistojen toimialueet Uudenmaan läänin työvoimapiirissä ja Kemiön työvoimatoimiston toimialue Turun työvoimapiirissä ovat kaksikielisiä. Näistä Karjaan, Tammisaaren, Sipoon ja Kemiön työvoimatoimistojen toimialueiden asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen ja muiden suomenkielinen.

Muut työvoimatoimistojen toimialueet ovat suomenkielisiä.


Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 ja on voimassa vuoden 2002 loppuun.

Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1992

Oikeusministeri
Hannele Pokka

Vanhempi hallitussihteeri
Markku Kuusela

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.