1265/1992

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1992

Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta annetun asetuksen muuttamisesta

Puolustusministerin esittelystä

kumotaan asevelvollisuuslain soveltamisesta 26 päivänä tammikuuta 1951 annetun asetuksen (63/51) 3-5 ja 7 §, 1 a luku, 16 §:n 2 momentti, 69 §:n 2 momentti, 79 ja 82 §, 83 §:n 2 ja 3 momentti, 94 §:n 2 momentti sekä 102 ja 113 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 § osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1988 annetulla asetuksella (1361/88), 5 § 20 päivänä toukokuuta 1966 annetussa asetuksessa (309/66), 1 a luku 30 päivänä joulukuuta 1991 annetussa asetuksessa (1729/91), 102 § osittain muutettuna mainitulla 29 päivänä joulukuuta 1988 annetulla asetuksella ja 113 § 19 päivänä syyskuuta 1969 annetussa asetuksessa (597/69),

muutetaan 1 luvun otsikko, 1, 2 ja 6 §, 2 luvun otsikko, 11-15 §, 16 §:n 1 ja 3 momentti, 17, 20 ja 21 §, 22 §:n 1 momentti, 23 §, 24 §:n 1 momentti, 28 §:n 1 momentti, 29, 31 ja 32 §, 34 §:n 1 momentti, 35 §:n 1 momentti, 43, 52, 53, 64 ja 65 §, 67 §:n 1 momentti, 69 §:n 1 momentti, 72 §:n 1 momentti, 73 §:n 1 momentti, 74 a ja 75 §, 77 §:n 2 momentti, 78, 80, 81, 84 ja 86 §, 88 §:n 3 momentti, 90 §, 91 §:n 1 momentti, 92 ja 93 § sekä 108 §:n 3 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 2 § osittain muutettuna mainitulla 29 päivänä joulukuuta 1988 annetulla asetuksella, 6 ja 12 §, 16 §:n 1 momentti, 20 ja 21 §, 22 §:n 1 momentti, 23 §, 24 §:n 1 momentti, 28 §:n 1 momentti, 29, 31 ja 32 §, 34 §:n 1 momentti ja 35 §:n 1 momentti viimeksi mainitussa asetuksessa, 13 § osittain muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1975 ja 14 päivänä helmikuuta 1986 annetuilla asetuksilla (62/75 ja 142/86), 15, 74 a ja 86 § mainitussa 31 päivänä tammikuuta 1975 annetussa asetuksessa, 14, 64 ja 80 § mainitussa 20 päivänä toukokuuta 1966 annetussa asetuksessa, 43 § mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1991 annetussa asetuksessa, 67 §:n 1 momentti 11 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa asetuksessa (479/71), 72 §:n 1 momentti 19 päivänä marraskuuta 1976 annetussa asetuksessa (915/76), 75 § osittain muutettuna 27 päivänä toukokuuta 1983 annetulla asetuksella (471/83) sekä 84 § 16 päivänä joulukuuta 1983 annetussa asetuksessa (971/83), sekä

lisätään asetukseen siitä mainitulla 29 päivänä joulukuuta 1988 annetulla asetuksella kumotun 55 §:n tilalle uusi 55 § sekä 98 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

1 luku

Viranomaiset

1 §

Sotilasläänin esikunnan tehtävänä asevelvollisuusasioissa on huolehtia kutsuntojen valmistelusta ja toimittamisesta sekä käsitellä ja ratkaista asevelvollisuutta koskevat asiat, jotka eivät ole kutsuntalautakunnan tai muun viranomaisen käsiteltäviä.

2 §

Sotilasläänin esikunnassa käsiteltävän asevelvollisuusasian ratkaisee esittelystä sotilasläänin komentaja, jollei sitä ole säädetty, määrätty tai työjärjestyksessä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi. Asevelvollisuusasian esittelijänä toimii tehtävään määrätty upseeri, opistoupseeri tai sotilaslakimies.

6 §

Kutsuntalautakunnan tehtävänä kutsuntatoimituksessa on:

1) tarkastaa ja hyväksyä kutsuntaluettelot;

2) päättää kutsunnanalaisten asevelvollisten palveluskelpoisuudesta;

3) ratkaista palvelukseen määräämistä ja siitä vapauttamista koskevat asiat; sekä

4) ratkaista lykkäyshakemukset.

2 luku

Asevelvollisrekisteri

11 §

Asevelvollisrekisteriin, jonka osia ovat kutsuntaluettelot, kantakortit ja lääkärintarkastuskortit, merkitään tiedot siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

12 §

Väestörekisterikeskuksen on annettava pääesikunnalle asevelvollisrekisterin ylläpitämiseksi asevelvollisten valvonnassa tarvittavat tiedot sekä ennen kalenterivuoden päättymistä kutsuntaluetteloiden laatimista varten 13 §:ssä tarkoitetut tiedot seuraavana vuonna 18 vuotta täyttävistä asevelvollisista.

13 §

Kutsuntaluetteloiden laatimista varten tarvittavia tietoja ovat:

1) sukunimi ja etunimet;

2) henkilötunnus;

3) syntymäkotikunta;

4) väestörekisteri sekä kirkkokunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta ja sen seurakunta;

5) äidinkieli;

6) siviilisääty;

7) toimi tai ammatti;

8) kotipaikka ja osoite;

9) kansalaisuus;

10) koulutus;

11) onko säilytettävänä rangaistus-, työ- tai muussa sellaisessa laitoksessa taikka hoidettavana sairaalassa tai muussa sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksessa;

12) määräyksenvarainen holhous;

13) isän nimi; sekä

14) lähimmän omaisen nimi ja osoite.

14 §

Ennen syyskuun 1 päivää on rangaistuslaitoksen johtajan toimitettava asianomaisen sotilasläänin esikunnalle luettelo kutsunnanalaisista asevelvollisista, jotka ovat rangaistuslaitoksessa. Luetteloon on merkittävä heidän henkilötunnuksensa sekä tieto vapautumisajankohdasta. Luetteloa on rangaistuslaitoksen johtajan täydennettävä joulukuun 1 päivään asti.

Vastaavanlaiset luettelot on toimitettava sotilasläänin esikunnalle myös muista laitoksista, joihin otetut tai määrätyt eivät pääse sieltä vapaasti poistumaan.

15 §

Kun henkilö, jolla ei ole kansalaisuutta missään valtiossa, on julistettu asevelvolliseksi Suomessa, on lääninhallituksen ilmoitettava siitä asianomaiselle sotilasläänin esikunnalle.

16 §

Sotilasläänin esikunta laatii 12-15 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten sekä muiden saatavissa olevien asiakirjojen ja tietojen perusteella kunnittain kutsuntaluettelot, joihin merkitään tiedot kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävistä miehistä. Asevelvollinen merkitään sen kunnan kutsuntaluetteloon, jossa hänellä kutsuntavuonna on ollut kotipaikka 1 päivänä tammikuuta.


Kutsuntaluetteloihin on myös merkittävä:

1) asevelvolliset, jotka on määrätty uudelleen tarkastettaviksi sen vuoden kutsunnassa;

2) ne, jotka ovat jääneet edellisiin kutsuntoihin saapumatta ja joita ei ole vielä tarkastettu, jolleivät he ole täyttäneet tai sinä vuonna täytä 30 vuotta;

3) ne, joiden iästä ei ole asianmukaista selvitystä, mutta joiden harkitaan tulleen kutsuntaikään;

4) asevelvollisuuslain 46 §:n 1 momentissa mainitut asevelvolliset; sekä

5) ulkomaalaiset, jotka on otettu Suomen kansalaisiksi, niin myös henkilöt, joilla ei ole kansalaisoikeutta missään valtiossa, mutta jotka on julistettu asevelvollisiksi Suomessa, jolleivät he vielä ole täyttäneet tai sinä vuonna täytä 30 vuotta.


17 §

Jos asevelvollinen osallistuu muun kuin sen sotilasläänin kutsuntaan, jonka valvontaan hän kuuluu, päätetään kutsuntatilaisuudessa vain hänen palveluskelpoisuudestaan. Valvovan sotilasläänin esikunnan on päätettävä hänen palvelusvelvollisuudestaan ja toimitettava siitä hänelle päätös.

20 §

Pääesikunta määrää ennen kutsuntojen toimeenpanoa kutsuntaikäisten asevelvollisten kiintiöt puolustushaaroittain ja aselajeittain ja jakaa ne maanpuolustusalueille joukko-osastokohtaisten kutsuntakiintiöiden määräämiseksi sotilasläänien esikunnille.

21 §

Sotilasläänin esikunnan on hyvissä ajoin ennen kutsuntaa varattava kutsuntatilaisuutta varten sopivat tilat, joihin kutsuntojen aikana on pääsy vain kutsuntalautakunnan puheenjohtajan luvalla.

22 §

Sotilasläänin esikunnan on määrättävä kutsuntapäivät ja kuulutuksella ilmoitettava kutsunnan pitämisen aika ja paikka. Kuulutus on pidettävä kutsuntojen ajan ja vähintään kaksi viikkoa niitä ennen nähtävänä kunnan ilmoitustaululla ja tarpeen vaatiessa myös muissa sopivissa paikoissa. Kutsuntakuulutuksessa on lisäksi mainittava niistä seuraamuksista, joista asevelvollisuuslaissa säädetään esteettömästä poissaolosta kutsunnasta.


23 §

Sotilasläänin esikunnan on toimitettava 16 §:n 3 momentin 3-5 kohdassa tarkoitetuille asevelvollisille kirjallinen kutsu saapua kutsuntatilaisuuteen.

24 §

Sotilasläänin esikunnan on sovittava terveyskeskusten kanssa asevelvollisuuslain 23 §:n 3 momentissa tarkoitettujen kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksen suorittamisesta sekä ilmoitettava ennakkoterveystarkastuksesta kutsunnanalaisille. Lisäksi sotilasläänin esikunnan tulee huolehtia siitä, että kunta määrää terveyskeskuksen lääkärin toimimaan tarvittaessa lääkärinä kutsuntatoimituksessa kutsuntakuulutuksessa mainittuina päivinä.


28 §

Kutsuntalautakunnan on erikseen jokaisen kutsunnanalaisen osalta päätettävä asianomaisen palveluskelpoisuudesta sekä aseelliseen tai aseettomaan palvelukseen määräämisestä, siviilipalvelukseen hyväksymisestä, palveluksesta vapauttamisesta taikka lykkäyksen myöntämisestä. Mikäli kutsunnanalainen ei ole palveluskelpoinen, hänet on vapautettava varusmiespalveluksesta rauhan aikana tai kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta taikka määrättävä uudelleen tarkastettavaksi.


29 §

Säännönmukaisesta kutsuntatilaisuudesta laillisen esteen takia poissa ollut kutsutaan myöhemmin saapumaan tarkastettavaksi kutsuntatilaisuuteen tai kutsuntaa korvaavaan erityiseen tarkastukseen sotilasläänin esikuntaan. Samoin menetellään sellaiseen asevelvolliseen nähden, jonka lähettämää lääkärintodistusta ei ole kutsunnassa hyväksytty.

31 §

Poliisiviranomaisen on tavattaessa käskettävä 30 §:ssä tarkoitettu tai erityiseen tarkastukseen saapumatta jäänyt tai sieltä luvatta poistunut asevelvollinen kutsuntatilaisuuteen tai lähimpään sotilasläänin esikuntaan 28 §:ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä varten.

Jos on ilmeistä, että asevelvollinen välttelee tarkastusta, on poliisiviranomaisen toimitettava hänet kutsuntatilaisuuteen tai sotilasläänin esikuntaan.

Poliisiviranomaisen on viipymättä ilmoitettava sotilasläänin esikunnalle 1 momentin perusteella asevelvolliselle antamastaan käskystä.

32 §

Jos asevelvollisen tarkastus toimitetaan muulloin kuin kutsuntatilaisuudessa, toimittavat sen sotilasläänin komentaja tai 2 §:ssä tarkoitettu muu virkamies, sotilasläänin komentajan määräämä asevelvollisuusasioihin perehtynyt upseeri tai opistoupseeri sekä tätä tehtävää varten määrätty lääkäri. Tarkastuksesta ja sen perusteella tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kutsuntatoimituksesta säädetään.

34 §

Lykkäyksen varusmiespalveluksen suorittamisesta myöntää hakemuksesta kutsuntatilaisuudessa kutsuntalautakunta ja muulloin sotilasläänin esikunta. Hakemukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys lykkäyksen perusteesta.


35 §

Varusmiespalveluksen suorittamisesta lykkäystä saaneen asevelvollisen on ilmoitettava kirjallisesti sotilasläänin esikunnalle, jos hän haluaa aloittaa palveluksensa ennen lykkäysajan päättymistä.


43 §

Asevelvollisen hakemus hänen vapauttamistaan asevelvollisuuden suorittamisesta aseellisessa palveluksessa rauhan aikana on tehtävä kirjallisesti pääesikunnan vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Hakemukseen tulee sisältyä vakuutus hakijan uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvista vakavista omantunnonsyistä, jotka estävät hakijaa suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa.

Ulkomailla pysyvästi asuva asevelvollinen voi jättää hakemuksen asevelvollisuuslain 36 c §:ssä mainittujen viranomaisten ohella myös Suomen lähetystöön tai konsulinvirastoon, jonka on viipymättä toimitettava hakemus sotilasläänin esikunnalle.

52 §

Reservin upseerin koulutus annetaan reserviupseerikoulussa, merisotakoulussa, ilmasotakoulussa tai muussa pääesikunnan määräämässä sotilaslaitoksessa tai joukko-osastossa.

Reservin upseerikoulutuksen järjestämisestä ja oppilaaksi määräämisestä samoin kuin koulutuksen keskeyttämisestä tai oppilaan erottamisesta kurssilta määrätään sotilaskäskyasiana.

53 §

Reservin aliupseerin koulutus annetaan pääesikunnan määräämissä joukko-osastoissa.

Reservin aliupseerikoulutuksen järjestämisestä ja oppilaaksi määräämisestä samoin kuin koulutuksen keskeyttämisestä tai oppilaan erottamisesta kurssilta määrätään sotilaskäskyasiana.

55 §

Asevelvollisuuslain 33 §:n 5 momentissa tarkoitetusta palvelusajan lyhentämisestä päättää sen joukko-osaston komentaja, jossa asianomainen on palveluksessa. Lyhennetyn palvelusajan tulee vastata muiden samassa joukko-osastossa vastaavan koulutuksen saaneina ja sijoituskelpoisuuden omaavina palvelevien asevelvollisten palvelusaikaa.

Palvelusaika voidaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin lyhentää alle 240 päivää palvelleen osalta 285 tai 240 päiväksi ja yli 240, mutta alle 285 päivää palvelleen osalta 285 päiväksi. Jos asianomainen on palvellut yli 285 päivää, hänen palvelusaikaansa ei voida enää lyhentää.

64 §

Jos asevelvollinen on ennen säännönmukaisen palvelusajan päättymistä poistettu joukko-osaston valvonnasta, siitä on ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa sotilasläänin esikunnalle. Samoin on tehtävä ilmoitus, kun asevelvollinen on siirretty joukko-osastosta toiseen. Asevelvollisen henkilöasiakirjat on samalla lähetettävä siihen joukko-osastoon, johon hänet on siirretty.

65 §

Kun asevelvollinen kotiutetaan, on hänen sotilaskantakorttinsa ja lääkärintarkastuskorttinsa toimitettava asianmukaisesti täytettynä 14 päivän kuluessa kotiuttamisesta sotilasläänin esikunnalle pääesikunnan antamien ohjeiden mukaisesti.

67 §

Kun 66 §:ssä mainittu toimikunta on tarkastanut asevelvollisen, päättää joukko-osaston komentaja toimikunnan esityksestä, onko asevelvollinen siirrettävä asepalveluksesta muuhun palvelukseen tai päinvastoin vai onko hänet toistaiseksi vapautettava palveluksesta. Toistaiseksi palveluksesta vapautettu asevelvollinen kotiutetaan viipymättä ja häntä koskevat asiakirjat, joihin tulee myös sisältyä toimikunnan lausunto tarkastetun palveluskelpoisuudesta, lähetetään asianomaisen sotilasläänin esikunnalle, joka ratkaisee, onko asevelvollinen kokonaan vapautettava asevelvollisuudesta, siirrettävä reserviin, määrättävä myöhemmin saapumaan uudelleen tarkastettavaksi tai vapautettava vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana.


69 §

Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilasvirassa sekä puolustusministeriön sellaisessa virassa, jossa yksinomaisena kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tai opistoupseerin tutkinto, tapahtuvaa palvelusta on pidettävä asevelvollisuuden suorittamiseen nähden palveluksen veroisena vakinaisessa väessä, paitsi milloin on kysymys asevelvollisuuslain 5 §:n mukaisesta varusmiespalveluksesta rauhan aikana.


72 §

Asevelvollisten valvonnasta huolehtii sotilasläänin esikunta ja sen alaisena aluevalvoja. Aluevalvojana toimii maalla nimismies ja kaupungissa sotilasläänin esikunnan lääninhallitusta kuultuaan määräämä poliisivirkamies. Joukko-osasto huolehtii palveluksessaan olevien asevelvollisten valvonnasta.


73 §

Valvontaviranomaisten tulee olla selvillä valvonnanalaisten olinpaikoista ja heidän henkilökohtaisista olosuhteistaan, mikäli näillä on merkitystä asevelvollisuuden suorittamiselle, sekä ilmoittaa niistä sotilasläänien esikunnille siten kuin siitä erikseen määrätään.


74 a §

Väestörekisterikeskuksen on ilmoitettava pääesikunnalle viikottain valvonnanalaisia asevelvollisia koskevat 13 §:ssä mainittujen tietojen muutokset sekä kuolintapauksessa kuolinaika.

Edellä 1 momentissa mainitut tiedot pääesikunnan on toimitettava kullekin sotilasläänin esikunnalle sen valvontaan kuuluvista asevelvollisista.

Sotilasläänin esikunta voi tarvittaessa hankkia lisäselvitystä paikallisilta väestökirjan pitäjiltä.

75 §

Valvonnanalaisen tulee huolehtia siitä, että hänen asuinpaikkansa ja osoitteensa on aina sotilasläänin esikunnan tiedossa. Ulkomailla oleskeleva voi ilmoittaa oleskelupaikkansa ja osoitteensa myös lähimmälle Suomen lähetystölle tai konsulinvirastolle.

77 §

Nostoväen II ja III luokkaan kuuluville valvonnanalaisille asevelvollisille antaa vastaavat ohjeet asianomainen sotilasläänin esikunta.

78 §

Jos valvonnanalaiselle annettua liikekannallepanomääräystä on muutettava, on hänen kutsusta saavuttava sotilasläänin esikuntaan tai asianomaiseen joukko-osastoon, jonka tulee poistaa hänen sotilaspassistaan entinen ja liittää passiin muutettu liikekannallepanomääräys.

80 §

Valvonnanalainen, joka on saanut ruumiinvian tai taudin, joka olennaisesti vaikuttaa hänen palveluskelpoisuuteensa, on velvollinen toimittamaan siitä todistuksen asianomaiselle sotilasläänin esikunnalle.

Jollei päätöstä asianomaisen palveluskelpoisuudesta voida tehdä lähetetyn todistuksen perusteella, on sotilasläänin esikunnan määrättävä valvonnanalainen saapumaan erityiseen tarkastukseen.

81 §

Ulkomailla oleskelevan valvonnanalaisen valvojana toimii lähin Suomen lähetystö tai konsulinvirasto. Valvonnanalainen kuuluu edelleen siihen sotilaslääniin, jossa hän viimeksi asui, taikka jollei hänellä ole ollut asuntoa ja kotia Suomessa, Helsingin sotilaslääniin.

84 §

Joka ei noudata valvontaa koskevia määräyksiä tai laiminlyö 75 §:ssä säädetyn ilmoituksen tekemisen, on tuomittava valvontamääräysten rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Samaan rangaistukseen on tuomittava se, joka on jättänyt vastaamatta 83 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tiedusteluun.

Se, jonka sotilaspassi tai tässä asetuksessa tarkoitettu todistus tai määräys on vahingoittunut tai kadonnut taikka luovutettu toiselle pantiksi, on tuomittava 1 momentissa mainitusta rikoksesta sakkoon.

Syytteen tekeminen edellä tässä pykälässä säädetyistä rikoksista kuuluu viralliselle syyttäjälle. Syyte on tehtävä valvonta-alueen yleisessä alioikeudessa.

86 §

Valvonnanalaisista asevelvollisista pidetään sotilasläänin esikunnassa ja joukko-osastossa kortistoa pääesikunnan antamien ohjeiden mukaisesti.

88 §

Puolustusministeriö määrää vapaaehtoisista harjoituksista ja niihin osallistuville asevelvollisille annettavista luontois- ja muista eduista.

90 §

Reserviläiset kutsutaan kertausharjoituksiin sotilasläänin komentajan kuulutuksella tai kullekin harjoitusvelvolliselle lähetetyllä erityisellä kutsulla.

Kun syytä siihen on, voi pääesikunta määrätä toisenlaisen kutsumistavan.

Tavasta, jolla asevelvolliset kutsutaan ylimääräiseen palvelukseen, määrää pääesikunta.

Jos palvelukseen kutsuttavista on tehty erillinen päätös, ei kutsua kertausharjoitukseen tai ylimääräiseen palvelukseen tarvitse allekirjoittaa.

91 §

Jos reserviläinen ruumiinvian tai sairauden takia haluaa vapautusta kertausharjoituksista, on hänen toimitettava sotilasläänin esikunnalle lääkärintodistus ruumiinvian tai sairauden laadusta ja tarvittaessa saavuttava tarkastettavaksi taikka toimitettava selvitys esteestä.


92 §

Jos kertausharjoitukseen kutsuttu reserviläinen haluaa lykkäystä, on hänen haettava sitä kirjallisesti sotilasläänin esikunnalta. Hakemukseen on liitetävä selvitys niistä syistä, joihin hän hakemuksensa perustaa.

93 §

Jos kertausharjoitukseen saapunut reserviläinen havaitaan ruumiinvian tai sairauden takia kykenemättömäksi palvelukseen, hänet kotiutetaan lääkärin esityksestä kertausharjoituksen johtajan päätöksellä. Mahdollisesta asevelvollisuuden suorittamisesta vapauttamisesta päätetään 32 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

98 §

Kutsun allekirjoittamisesta on voimassa, mitä 90 §:n 4 momentissa säädetään.

108 §

Edellä mainittujen matkojen aiheuttamien muiden kustannusten korvaus maksetaan asevelvolliselle pyynnöstä asianomaisen päällystön, sotilasläänin esikunnan tai poliisiviranomaisen välityksellä.



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Puolustusministeri
Elisabeth Rehn

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.