1176/1992

Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1992

Asetus lukioasetuksen muuttamisesta

Opetusministerin esittelystä

kumotaan 12 päivänä lokakuuta 1984 annetun lukioasetuksen (719/84) 3 §, 29 §:n 2 momentti, 32 §:n 7 momentti, 36 §, 78 §:n 3 momentti ja 96 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 §, 29 §:n 2 momentti ja 96 § 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa asetuksessa (177/91) ja 36 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella,

muutetaan 14 §, 29 §:n 1 momentin 2 kohta, 32 §:n 1 momentti, 33 ja 35 §, 37 §:n 1 momentti, 39 §, 40 §:n 1 momentti, 41 §:n 2 momentti, 46 §:n 4 momentti, 51 §:n 2 momentin 2 kohta, 53 §:n 4 momentti, 72 §:n 1 momentti, 73 ja 76 §, 78 §:n 1, 2 ja 5 momentti, 79 §:n 1 ja 2 momentti, 106 §:n 1 momentin johdantokappale, 121 ja 122 § sekä 123 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 14 ja 122 § osittain muutettuina mainitulla 25 päivänä tammikuuta 1991 annetulla asetuksella, 29 §:n 1 momentin 2 kohta, 32 §:n 1 momentti, 33 ja 35 §, 37 §:n 1 momentti, 40 §:n 1 momentti, 41 §:n 2 momentti, 51 §:n 2 momentin 2 kohta, 53 §:n 4 momentti, 73 § ja 106 §:n 1 momentin johdantokappale viimeksi mainitussa asetuksessa, 39 § muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella sekä 16 päivänä maaliskuuta 1990 ja 14 päivänä kesäkuuta 1991 annetuilla asetuksilla (274/90 ja 934/91), 46 §:n 4 momentti mainitussa 16 päivänä maaliskuuta 1990 annetussa asetuksessa, 72 §:n 1 momentti 28 päivänä huhtikuuta 1989 annetussa asetuksessa (388/89), 76 § muutettuna mainituilla 25 päivänä tammikuuta 1991 ja 14 päivänä kesäkuuta 1991 annetuilla asetuksilla ja 78 §:n 5 momentti 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa asetuksessa (632/88), sekä

lisätään 72 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 28 päivänä huhtikuuta 1989 annetulla asetuksella, uusi 3 momentti ja asetukseen siitä mainitulla 25 päivänä tammikuuta 1991 annetulla asetuksella kumotun 107 §:n tilalle uusi 107 § sekä asetukseen uusi 128 a § seuraavasti:

14 §

Lukiossa tulee olla apulaisrehtori tai vararehtori.

29 §

Työsuunnitelman tulee sisältää määräykset:


2) opetukseen ja muuhun lukion tehtävän mukaiseen toimintaan käytettävästä tuntimäärästä;


32 §

Lukion opetussuunnitelmaan tulee kuulua kaikille oppilaille yhteisenä aineena äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, ensimmäistä ja toista vierasta kieltä, uskontoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, terveystietoa, musiikkia ja kuvaamataitoa. Musiikki ja kuvaamataito voivat olla keskenään vaihtoehtoisia aineita. Yhteisen aineen oppimäärä voi olla osittain valinnainen. Lukion opetussuunnitelmaan tulee kuulua myös oppilaanohjaukseen varattuja tunteja. Oppituntien lisäksi oppilaanohjauksessa oppilaille annetaan muuta ohjausta.


33 §

Ennen lukiolain 18 §:n 4 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä tulee selvittää, myönnetäänkö oppilaalle ylioppilastutkinnosta annetun asetuksen 3 a §:n mukainen vapautus.

35 §

Oppilaiden huoltajien, jotka haluavat järjestettäväksi uskonnonopetusta lukiolain 19 §:n 3 momentin mukaisesti, tulee pyynnöstä esittää selvitys tunnustuksen sisällöstä.

37 §

Perusopetusryhmien määrä lasketaan siten, että lukiossa on perusopetusryhmä vuosiluokan alkavaa 36 oppilasta kohti.


39 §

Lukiolain 21 a §:n 2 momentissa tarkoitetun opetuksen järjestämisen vuoksi lukion laskennallista tuntimäärää korotetaan:

1) yhteisenä aineena opetettavien kielten osalta kaksi tuntia viikossa kutakin opetettavaa kieltä kohti kullakin vuosiluokalla, jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan, yhtä kieltä lukuun ottamatta;

2) vieraskielisen opetuksen osalta viisi tuntia viikossa kutakin sellaista vuosiluokkaa kohti, jolla opetusta annetaan asianomaisella vieraalla kielellä erillisessä opetusryhmässä sekä

3) kaksikielisten oppilaiden opetuksen osalta yksi tunti viikossa sellaista opetusryhmää kohti, jossa on vähintään kahdeksan oppilasta, joille annetaan äidinkielen tai toisen kotimaisen kielen opetusta kaksikielisiä oppilaita varten hyväksytyn oppimäärän mukaisesti.

40 §

Oppilaan tiedot ja taidot arvostelee asianomaisen aineen opettaja kunkin kurssin päättyessä. Oppilaalla, joka on saanut heikon kurssiarvosanan tai joka on hyväksyttävästä syystä ollut poissa niin, ettei hänen tietojaan ja taitojaan ole voitu arvostella, on oikeus osallistua kerran kurssin uusintakuulusteluun. Oppilaalle tulee tarjota mahdollisuus osallistua uusintakuulusteluun kahtena eri päivänä. Uusinkuulustelun suorituksen arvostelussa noudatetaan samoja periaatteita kuin varsinaisessa kurssin arvostelussa. Opetushallitus voi määrätä, että kurssin suorittamiseksi riittää osallistumismerkintä.


41 §

Vuosiluokan oppimäärän suorittanut oppilas siirretään lukuvuoden päättyessä seuraavalle luokalle. Oppilas, joka yhdessä tai kahdessa aineessa ei ole suorittanut vuosiluokan oppimäärää, saa ehdot ja voi päästä seuraavalle luokalle suoritettuaan näissä aineissa hyväksytyn tutkinnon. Opetushallitus määrää, milloin heikko arvosana jossakin aineessa tai sen jossakin oppimäärässä ei aiheuta vuosiluokalle jäämistä eikä estä päästötodistuksen antamista.


46 §

Oppilaat otetaan kunnassa sijaitsevien lukioiden ensimmäiselle luokalle peruskoulun kevätlukukauden päätyttyä siten, että osa oppilaspaikoista jätetään myöhemmin täytettäväksi. Jos lukioon ilmoittautuneita on enemmän kuin täytettäviä oppilaspaikkoja, otetaan oppilaat päästötodistuksen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraitten kielten, uskonnon, elämänkatsomustiedon, historian ja yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon arvosanojen keskiarvon osoittamassa järjestyksessä. Kaksikielisessä kunnassa oppilaat otetaan erikseen suomenkielisiin ja erikseen ruotsinkielisiin lukioihin.


51 §

Oppilaan ojentamiseksi:


2) rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen.

53 §

Jos oppilas on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voidaan hänet pidättää koulunkäynnistä.

72 §

Rehtorin- ja opettajanviran haltijalta ja tuntiopettajalta vieraskielistä opetusta lukuun ottamatta vaaditaan, että hän hallitsee koulun opetuskielen.


Vieraskielisessä opetuksessa opettajanviran haltijalta ja tuntiopettajalta vaaditaan, että hän hallitsee opetuskielen.

73 §

Vakinaiselta rehtorinviran haltijalta vaaditaan, että hän on suorittanut opetushallinnon tutkinnon. Rehtorinviran haltija, joka on nimitettäessä ollut kelpoinen virkaan, on edelleen kelpoinen rehtorin virkaan, vaikkei hän ole suorittanut mainittua tutkintoa.

Opetushallinnon tutkinnon perusteet määrää opetushallitus. Tutkinnosta suoritettavasta maksusta säädetään erikseen.

76 §

Oppilaanohjauksen vanhemman lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö:

1) jolla on lukion vanhemman lehtorin virkaan vaadittava kelpoisuus ja joka on suorittanut erilliset opinto-ohjaajan opinnot tai peruskoulun opinto-ohjaajan tutkinnon taikka opetusministeriön hyväksymät opinnot; tai

2) joka on suorittanut kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon oppilaanohjauksen koulutusohjelman mukaan.

Oppilaanohjauksen nuoremman lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut erilliset opinto-ohjaajan opinnot, peruskoulun peruskoulun opinto-ohjaajan tutkinnon, opetusministeriön hyväksymät opinnot tai kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon oppilaanohjauksen koulutusohjelman mukaan.

Jos nuoremman tai vanhemman lehtorin virkaan on yhdistetty oppilaanohjauksen tehtävät, oppilaanohjauksen osalta kelpoisuusvaatimuksena on 1 ja 2 momentissa mainitut opinnot tai tutkinnot.

78 §

Nuoremman lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja siinä tai erillisinä aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot sekä aineenopettajan koulutusohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvat vähintään 35 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot tai niitä vastaavat opinnot virkaan kuuluvissa aineissa, kuitenkin enintään kahdessa. Vastaavuus on osoitettava korkeakoulun antamalla todistuksella.

Aineenopettajan kasvatustieteellisten opintojen suorittamista ei vaadita henkilöltä, joka on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, eikä henkilöltä, jolla on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus.


Musiikin nuoremman lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut Jyväskylän yliopistossa musiikinopettajan tutkintoa vastaavat opinnot ja niiden yhteydessä tai erillisinä vähintään 15 opintoviikon laajuiset opinnot musiikkitieteessä sekä aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot. Opettajankoulutuksen pedagogisten opintojen suorittamista ei kuitenkaan vaadita henkilöltä, jolla on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus.

79 §

Vanhemman lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja siinä tai erillisinä aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot sekä aineenopettajan koulutusohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvat opetettavan aineen opinnot tai niitä vastaavat opinnot siten, että opintojen laajuus yhdessä virkaan kuuluvassa aineessa on vähintään 55 opintoviikkoa ja, jos virkaan kuuluu kaksi tai useampia aineita, lisäksi yhdessä muussa aineessa vähintään 35 opintoviikkoa. Vastaavuus on osoitettava korkeakoulun antamalla todistuksella.

Aineenopettajan kasvatustieteellisten opintojen suorittamista ei vaadita henkilöltä, joka on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, eikä henkilöltä, jolla on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus.


106 §

Lukiolain 47 §:n 2 momentissa tarkoitettuja oppilasta koskevia asioita ovat:


107 §

Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee:

1) oppilaan opiskelun järjestämistä lukiolain 18 §:n 4 momentissa ja tämän asetuksen 41 §:n 7 momentissa säädetyllä tavalla;

2) oppilaan arvostelua ja vuosiluokalta siirtämistä;

3) muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksymistä kurssin suoritukseksi;

4) poissaololuvan myöntämistä oppilaalle; sekä

5) oppilaan kurinpidollista ojentamista määräaikaista erottamista lukuun ottamatta.

121 §

Lukioon voidaan ottaa opetusharjoittelijaksi peruskoulun tai lukion opettajaksi opiskeleva henkilö. Harjoittelijalla tulee olla valvova opettaja.

122 §

Opetusministeriö myöntää luvan sellaisen lukion yleiseksi kehittämiseksi tarpeellisen kokeilun järjestämiseen, joka edellyttää poikkeamista lukiolain ja tämän asetuksen säännöksistä sekä niiden nojalla annetuista määräyksistä. Kokeiluun, joka edellyttää poikkeamista opetussuunnitelman perusteista, luvan myöntää opetushallitus. Kokeilussa tulee noudattaa opetushallituksen hyväksymää kokeiluohjelmaa.

123 §

Jos lukion toiminnassa ilmenee epäkohta, on lääninhallituksen ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin sen poistamiseksi. Opetushallitus voi, jollei asiaan muutoin saada korjausta, peruuttaa määräajaksi tai toistaiseksi lukion todistuksenanto-oikeuden.

128 a §

Henkilöltä, jonka kelpoisuus lukion nuoremman tai vanhemman lehtorin virkaan määräytyy 128 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti ja joka ei ole suorittanut kelpoisuusvaatimukseksi säädettyä tutkintoa koulun opetuskielessä, vaaditaan 72 §:n 1 momentissa säädetty opetuskielen hallinta. Vieraskielisessä opetuksessa noudatetaan, mitä 72 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään.

Henkilöllä, jonka kelpoisuus lukion nuoremman lehtorin virkaan määräytyy 78 §:n 4 momentin tai 128 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, on kelpoisuus nuoremman lehtorin virkaan siihen kuuluvien aineiden opintojen osalta myös silloin, kun hän on suorittanut arvosanan cum laude approbatur virkaan kuuluvissa aineissa, kuitenkin enintään kahdessa, siten kuin valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista annetussa asetuksessa virkaan kuuluvien aineiden opinnoista säädetään.

Henkilöllä, jonka kelpoisuus lukion vanhemman lehtorin virkaan määräytyy 79 §:n 3 momentin tai 128 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, on kelpoisuus vanhemman lehtorin virkaan siihen kuuluvien aineiden opintojen osalta myös silloin, kun hän on suorittanut arvosanan laudatur yhdessä virkaan kuuluvassa aineessa, ja jos virkaan kuuluu kaksi tai useampia aineita, lisäksi arvosanan cum laude approbatur yhdessä muussa virkaan kuuluvassa aineessa siten kuin valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista annetussa asetuksessa virkaan kuuluvien aineiden opinnoista säädetään.

Henkilöltä, jonka kelpoisuus lukion nuoremman tai vanhemman lehtorin virkaan määräytyy 128 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, ei vaadita kelpoisuusvaatimukseksi säädettyä yhden tai kahden lukukauden opetusharjoittelua normaalilyseossa eikä arvosanaa approbatur kasvatustieteessä tai kasvatus- ja opetusopissa taikka kasvatusopin virkatutkinnossa, jos hän on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot tai hänellä on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus.

Henkilöllä, jonka kelpoisuus lukion nuoremman tai vanhemman lehtorin virkaan määräytyy 128 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, on kelpoisuus kyseiseen virkaan, vaikkei hän ole suorittanut kouluhallinnon tutkintoa, mikäli hän täyttää viran muut kelpoisuusvaatimukset.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleessa 73 §:ssä tarkoitetun kouluhallinnon tutkinnon ylimmän ja keskimmäisen arvosanan suorittaneelta henkilöltä ei vaadita opetushallinnon tutkinnon suorittamista. Lisäksi noudatetaan, mitä lukioasetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (177/91) voimaantulosäännöksen 7 momentissa säädetään.

Edellä mainittua 2 momenttia sekä asetuksen 73 ja 76 §:ää, 78 §:n 1, 2 ja 5 momenttia, 79 §:n 1 ja 2 momenttia ja 128 a §:ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1995. Siihen saakka niiden sijasta sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lisäksi tällä asetuksella kumottua 78 §:n 3 momenttia sovelletaan vuoden 1994 loppuun. Asetuksen 73 § :ssä tarkoitettu opetushallinnon tutkinto voidaan kuitenkin säännöksessä mainituin tavoin järjestää ja hyväksyä koulu- hallinnon tutkinnon korvaavaksi suoritukseksi jo vuoden 1993 alusta.

Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Opetusministeri
Riitta Uosukainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.