1174/1992

Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1992

Asetus peruskouluasetuksen muuttamisesta

Opetusministerin esittelystä

kumotaan 12 päivänä lokakuuta 1984 annetun peruskouluasetuksen (718/84) 2 ja 3 §, 30 §:n 2 momentti, 33 §:n 4 ja 5 momentti, 41, 42, 46, 46 a, 52 ja 54 §, 97 §:n 3 momentti, 123 ja 147 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 §, 30 §:n 2 momentti, 41, 54 ja 123 § 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa asetuksessa (176/91), 42 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella, 46 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla ja 6 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla asetuksella (242/87), 46 a § 25 päivänä lokakuuta 1991 annetussa asetuksessa (1269/91) ja 147 § osittain muutettuna 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla asetuksella (631/88),

muutetaan 1 luvun otsikko, 1 §:n 2 ja 3 momentti, 15 ja 21 a §, 25 §:n 1 momentti, 30 §:n 1 momentin 2 kohta, 33 §:n 2 momentti, 35 §:n 2 momentti, 38-40, 43 ja 45 §, 48 §:n 1 momentti, 58 §:n 2 momentin 3 kohta, 60, 69, 81, 82 ja 85 §, 94 §:n 1 momentti, 95 §, 96 §:n 2 momentti, 99 §, 102 §:n 1-3 ja 5 momentti, 103 §:n 1-3 momentti, 125 §, 134 §:n 1 momentin johdantokappale, 148 §:n 1 momentti sekä 151 ja 153 §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 momentti, 30 §:n 1 momentin 2 kohta, 35 §:n 2 momentti, 39 §, 48 §:n 1 momentti, 58 §:n 2 momentin 3 kohta, 60, 95 ja 99 §, 103 §:n 2 momentti ja 134 §:n 1 momentin johdantokappale mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa asetuksessa, 15 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella ja 3 päivänä toukokuuta 1985 annetulla asetuksella (359/85), 21 a § viimeksi mainitussa asetuksessa, 38, 40 ja 153 § osittain muutettuina mainitulla 25 päivänä tammikuuta 1991 annetulla asetuksella, 43 ja 82 § osittain muutettuina viimeksi mainitulla asetuksella ja 14 päivänä kesäkuuta 1991 annetulla asetuksella (933/91), 45 § osittain muutettuna mainituilla 1 päivänä heinäkuuta 1988, 25 päivänä tammikuuta 1991 ja 14 päivänä kesäkuuta 1991 annetuilla asetuksilla, 81 § viimeksi mainitussa asetuksessa, 85 § osittain muutettuna mainitulla 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla asetuksella, 94 §:n 1 momentti 28 päivänä huhtikuuta 1989 annetussa asetuksessa (387/89), 102 §:n 5 momentti mainitussa 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa asetuksessa ja 125 § muutettuna 3 päivänä toukokuuta 1985 annetulla asetuksella ja 3 päivänä helmikuuta 1989 annetulla lailla (104/89), sekä

lisätään 94 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 28 päivänä huhtikuuta 1989 annetulla asetuksella, uusi 7 momentti, 97 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla asetuksella, uusi 3 kohta, jolloin nykyinen 3 ja 4 kohta siirtyvät 4 ja 5 kohdaksi ja asetukseen siitä mainitulla 25 päivänä tammikuuta 1991 annetulla asetuksella kumotun 135 §:n tilalle uusi 135 § sekä asetukseen uusi 156 a § seuraavasti:

1 luku

Yläasteen piirin muodostaminen

1 §

Milloin asutuksen sijoittuminen tai liikenteelliset syyt sitä edellyttävät, saadaan yläasteen piiri muodostaa myös, jos kullekin vuosiluokalle tulee vähintään 40 samankielistä oppilasta. Muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa yläasteen piiri voidaan muodostaa ja ylläpitää valtioneuvoston luvalla ja sen tarpeellisiksi katsomilla ehdoilla. Valtioneuvoston lupa voidaan myöntää myös määräajaksi, enintään 10 vuodeksi kerrallaan.

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, kunnassa voi kuitenkin olla yksi samankielinen yläasteen koulu.

15 §

Peruskoululla tulee olla apulaisjohtaja tai varajohtaja.

21 a §

Peruskoulun ala-asteen ensimmäisen vuosiluokan oppilaiden opetukseen käytettävää tuntimäärää voidaan vähentää oppilaan huoltajan suostumuksella syyslukukauden viiden ensimmäisen viikon ajan enintään viisi tuntia viikossa siitä, mitä 21 §:n 1 momentissa säädetään.

25 §

Jos peruskoulussa on saamelaisten kotiseutualueella asuvia saamenkielisiä oppilaita, on näille annettava opetusta myös saamen kielellä.


30 §

Työsuunnitelman tulee sisältää määräykset:


2) opetukseen ja muuhun koulun tehtävän mukaiseen toimintaan käytettävästä tuntimäärästä;


33 §

Kunnassa, jossa on vähintään 30 000 samankielistä asukasta, tulee yhteisenä aineena opetettavana kielenä tarjota toista kotimaista kieltä ja peruskoululain 27 §:n 3 momentissa mainittuja kieliä. Opetus tulee järjestää, mikäli kielen ensisijaisesti valinneita on vähintään 12.


35 §

Vieras kieli on englannin kieli tai sen sijasta ala-asteella opetettu muu vieras kieli. Yläasteen opetussuunnitelmaan tulee kuulua myös oppilaanohjaukseen varattuja tunteja. Yhteisten aineiden opetukseen sekä oppilaanohjaukseen käytetään kahdeksannella ja yhdeksännellä vuosiluokalla 24 oppituntia viikossa. Oppituntien lisäksi oppilaanohjauksessa oppilaille annetaan muuta ohjausta.


38 §

Oppilas voidaan vapauttaa kielen opiskelusta, mikäli oppilaalla ei ilmeisesti ole edellytyksia asianomaisen kielen opiskeluun tai siihen on muu erityisen painava syy. Oppilaalle on järjestettävä vastaavasti muun aineen opetusta.

Jos oppilaan huoltaja ei ole tehnyt esitystä kielenopetuksesta vapauttamisesta, tulee huoltajalle ennen päätöksen tekemistä varata tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.

Jos kouluun siirtyvälle oppilaalle ei voida ilman kohtuutonta haittaa järjestää hänen toisessa koulussa aloittamansa kielen opetusta, voi koulun johtaja vaihtaa kielen muuksi kieleksi. Oppilaan huoltajalle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.

Oppilas voidaan vapauttaa jonkin aineen opiskelusta, mikäli osallistuminen opiskeluun tuottaa oppilaalle sairauden tai vamman vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia. Satunnaisen vapautuksen opetuksesta voi pätevästä syystä myöntää asianomaisen aineen opettaja.

39 §

Oppilaiden huoltajien, jotka haluavat järjestettäväksi uskonnonopetusta peruskoululain 28 §:n 3 momentin mukaisesti, tulee pyynnöstä esittää selvitys tunnustuksen sisällöstä.

40 §

Erityisopetuksessa on opetus ja tarvittaessa oppimäärät mukautettava oppilaiden oppimisedellytysten mukaisiksi. Kasvatuksessa on kiinnitettävä huomiota oppilaiden aloitekyvyn ja itseluottamuksen herättämiseen ja tukemiseen.

Oppilaan, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia, opetus voidaan järjestää siten, että ainoastaan osa opetuksesta annetaan erityisopetuksena.

Erityisluokalla, jossa annetaan opetusta peruskoululain 32 §:n 3 momentissa tarkoitetuille vammaisille oppilaille, saa opetusryhmässä olla enintään kahdeksan oppilasta. Milloin opetuksen kannalta on tarkoituksenmukaista, saadaan erityisluokan oppilaita yhdistää muuhun peruskoulun opetusryhmään, mikäli opetusryhmän oppilasmäärä ei tule suuremmaksi kuin 20.

43 §

Perusopetusryhmien määrä lasketaan siten, että koulussa on perusopetusryhmä ensimmäisen ja toisen vuosiluokan alkavaa 25 oppilasta kohti ja muun vuosiluokan alkavaa 32 oppilasta kohti.

Erityisluokalla annettavassa opetuksessa on koulussa perusopetusryhmä alkavaa 10 oppilasta kohti. Perusopetusryhmien määrää laskettaessa luetaan yhteen kaikkien vuosiluokkien oppilaat.

Peruskoululain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetussa erillisessä opetusryhmässä muulla kuin peruskoulun opetuskielellä annettavaan opetukseen osallistuvia ala-asteen oppilaita ei lasketa 1 momentissa säädettyjen perusopetusryhmien oppilasmääriin. Mainituista oppilaista muodostettavasta perusopetusryhmästä on muutoin voimassa, mitä 1 momentissa säädetään.

45 §

Peruskoululain 31 c §:ssä tarkoitetun opetuksen järjestämisen vuoksi peruskoulun laskennallista tuntimäärää korotetaan:

1) lisäopetuksen osalta 40 tuntia viikossa kutakin mainitun opetuksen laskennallista perusopetusryhmää kohti;

2) esiopetuksen osalta 23 tuntia viikossa 82 §:ssä säädetyllä tavalla laskettua esiopetusta antavaa luokanopettajan virkaa kohti;

3) yhteisenä aineena opetettavien kielten osalta kaksi tuntia viikossa kutakin opetettavaa kieltä kohti kullakin vuosiluokalla, jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan, yhtä kieltä lukuun ottamatta;

4) vieraskielisen opetuksen osalta viisi tuntia viikossa kutakin sellaista yläasteen vuosiluokkaa kohti, jolla opetusta annetaan asianomaisella vieraalla kielellä erillisessä opetusryhmässä;

5) vapaaehtoisen aineen osalta kaksi tuntia viikossa kutakin vähintään viiden oppilaan opetusryhmää kohti, jossa asianomaisen aineen opetusta annetaan;

6) kaksikielisten oppilaiden opetuksen osalta yksi tunti viikossa sellaista opetusryhmää kohti, jossa on vähintään viisi oppilasta, joille annetaan äidinkielen tai toisen kotimaisen kielen opetusta kaksikielisiä oppilaita varten hyväksytyn oppimäärän mukaisesti; sekä

7) valinnaisena aineena opetettavan saamen kielen osalta kaksi tuntia viikossa kutakin sellaista yläasteen vuosiluokkaa kohti, jolla saamen kielen opetusta annetaan.

48 §

Oppilas, joka kaikissa arvostelluissa aineissa on saanut ainakin välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron taikka sanallisen arvion, jonka mukaan oppilas on suorittanut vuosiluokan oppimäärän hyväksytysti, siirretään seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas, joka yhdessä oppiaineessa on saanut heikon arvosanan taikka sanallisen arvioinnin, jonka mukaan suoritus on hylätty, saa ehdot ja voi päästä seuraavalle vuosiluokalle suoritettuaan tässä oppiaineessa hyväksytyn tutkinnon. Opetushallitus määrää, milloin heikko arvosana tai vastaava sanallinen arvio jossakin aineessa ei aiheuta vuosiluokalle jäämistä eikä estä päästötodistuksen antamista.


58 §

Oppilaan ojentamiseksi:


3) johtaja voi antaa kirjallisen varoituksen.


60 §

Ennen oppilaan peruskoululain 42 §:ssä tarkoitettua määräaikaista erottamista tai 58 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen määräämistä on oppilasta kuultava sekä yksilöitävä rangaistuksen aiheuttava teko tai laiminlyönti ja hankittava tarpeellinen selvitys. Oppilaan määräaikaisesta erottamisesta on kuultava myös oppilaan huoltajaa ja muissa tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa annettava tieto huoltajalle oppilaan ojentamisesta. Sellainen 58 §:ssä tarkoitettu toimenpide, josta ei anneta kirjallista päätöstä, on kirjattava.

69 §

Oppilaskodissa oppilaita ohjataan koulun kotitehtävissä ja vapaa-ajan toiminnassa.

81 §

Peruskoulun opettajanvirat on järjestettävä siten, että ala-asteella opetustyön hoitavat pääosin luokanopettajat ja yläasteella pääosin lehtorit sekä erityisopetuksessa pääosin erityisluokanopettajat ja erityisopettajat.

82 §

Peruskoululain 31 a §:n 1 momentissa tarkoitettuja laskennallisia peruskoulun ala-asteen virkoja on kouluun tulevien oppilaiden määrän mukaan seuraavasti:


       Oppilaiden                         Laskennallinen
vähimmäismäärä          virkojen määrä
            13                                   1
            20                                   2
            40                                   3
            80                                   4
           105                                   5
           130                                   6
           155                                   7
           180                                   8
           205                                   9
           230                                  10

Milloin kouluun tulevia lapsia on yli 250, on koulussa yksi laskennallinen virka kutakin alkavaa 25 ensimmäisen ja kutakin 25 toisen vuosiluokan oppilasta kohti ja yksi virka kutakin muun vuosiluokan alkavaa 32 oppilasta kohti. Koulussa on kuitenkin vähintään yksitoista laskennallista virkaa.

Milloin oppilasmäärä koulussa, jossa on 1 momentin mukaan enintään neljä virkaa, alenee 1 momentissa säädettyä oppilasmäärää pienemmäksi, katsotaan koulussa olevan kuitenkin yksi laskennallinen virka, mikäli oppilasmäärä on vähintään 6, kaksi virkaa, mikäli oppilasmäärä on vähintään 14, kolme virkaa, mikäli oppilasmäärä on vähintään 36 ja neljä virkaa, mikäli oppilasmäärä on vähintään 78. Tässä momentissa tarkoitetun viran huomioon ottaminen edellyttää kuitenkin, että kaikilla asianomaiseen kouluun perustetuilla tai sinne sijoitetuilla viroilla on vakinainen haltija tai väliaikainen hoitaja.

Milloin peruskoulun ala-asteella annetaan peruskoululain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua opetusta muulla kuin peruskoulun opetuskielellä erillisessä opetusryhmässä, lasketaan opettajan virkojen määrä erikseen mainittua opetusta saavien oppilaiden osalta.

Koulussa, jossa on saamelaisten kotiseutualueella asuvia saamenkieliseen tai saamen kielen opetukseen osallistuvia oppilaita, on yksi laskennallinen luokanopettajan virka enemmän kuin 1 ja 2 momentissa säädetään.

Milloin koulussa on erityisluokka tai peruskoululain 4 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta erillisessä opetusryhmässä, sen oppilaita ei oteta huomioon laskettaessa tässä pykälässä tarkoitettujen kouluun tulevien lapsien määrää.

85 §

Oppilaskodissa tulee olla oppilaskodinhoitajan virka.

94 §

Rehtorin- ja opettajanviran haltijalta ja tuntiopettajalta vieraskielistä opetusta lukuun ottamatta vaaditaan, että hän on koulun opetuskielellä suorittanut koulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun tai korkeakoulututkintoon sisältyvän kirjallisen kypsyysnäytteen tai että hän on osoittanut täydellisesti hallitsevansa koulun opetuskielen opettajankoulutusyksiköstä tai opettajanvalmistuslaitoksesta saadulla todistuksella taikka suorittamalla kielen täydellistä hallitsemista koskevan kielitutkinnon sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. Ruotsissa opettajankoulutuksen saaneen henkilön, joka on suorittanut koulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun yksinomaan ruotsinkielellä, katsotaan täydellisesti hallitsevan ruotsinkielisen peruskoulun opetuskielen.


Vieraskielisessä opetuksessa opettajanviran haltijalta ja tuntiopettajalta vaaditaan, että hän hallitsee opetuskielen.

95 §

Vakinaiselta rehtorinviran haltijalta vaaditaan, että hän on suorittanut opetushallinnon tutkinnon. Rehtorinviran haltija, joka on nimitettäessä ollut kelpoinen virkaan on edelleen kelpoinen rehtorin virkaan, vaikkei hän ole suorittanut mainittua tutkintoa.

Opetushallinnon tutkinnon perusteet määrää opetushallitus. Tutkinnosta suoritettavasta maksusta säädetään erikseen.

96 §

Kahden tai useamman koulun yhteiseen rehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on kelpoisuus opettajan virkaan jossakin niistä.

97 §

Luokanopettajan virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut:


3) lehtorin viran kelpoisuuden lisäksi vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot peruskoulun luokanopettajan koulutukseen kuuluvissa opetettavien aineiden perusopinnoissa;


99 §

Oppilaanohjauksen lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut:

1) erilliset opinto-ohjaajan opinnot tai peruskoulun opinto-ohjaajan tutkinnon;

2) opetusministeriön hyväksymät opinnot; tai

3) kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon oppilaanohjauksen koulutusohjelman mukaan.

Jos lehtorin virkaan on yhdistetty oppilaanohjauksen tehtävät, oppilaanohjauksen osalta kelpoisuusvaatimuksena on 1 momentissa mainitut opinnot tai tutkinnot.

102 §

Lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja siinä tai erillisinä aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot sekä aineenopettajan koulutusohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvat vähintään 35 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot tai niitä vastaavat opinnot virkaan kuuluvissa aineissa, kuitenkin enintään kahdessa. Vastaavuus on osoitettava korkeakoulun antamalla todistuksella.

Aineenopettajan kasvatustieteellisten opintojen suorittamista ei vaadita henkilöltä, joka on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, eikä henkilöltä, jolla on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus.

Kaupallisten aineiden, kotitalouden, maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon, teknisen työn ja tekstiilityön lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, jolla on vastaavien aineiden opettajalta ammatillisessa oppilaitoksessa, kansanopistossa tai kansalaisopistossa edellytetty kelpoisuus.


Musiikin lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut Jyväskylän yliopistossa musiikinopettajan tutkintoa vastaavat opinnot sekä niiden yhteydessä tai erillisinä vähintään 15 opintoviikon laajuiset opinnot musiikkitieteessä ja aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot. Opettajankoulutuksen pedagogisten opintojen suorittamista ei kuitenkaan vaadita henkilöltä, jolla on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus.

103 §

Luokanopettajan virkaa vastaavaan erityisluokanopettajan virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut:

1) kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon luokanopettajan koulutusohjelman mukaan taikka peruskoulun luokanopettajan tai kansakoulunopettajan tutkinnon sekä erilliset erityisopettajan opinnot tai erityisopettajan tutkinnon;

2) kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon erityiskasvatuksen koulutusohjelman mukaan tai erityispedagogiikan koulutusohjelman erityisopettajan suuntautumisvaihtoehdon mukaan sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot peruskoulun luokanopettajan koulutukseen kuuluvissa opetettavien aineiden perusopinnoissa; tai

3) humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon tai muun korkeakoulututkinnon pohjalta suoritetut erilliset erityisopettajan opinnot tai erityisopettajan tutkinnon sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot peruskoulun luokanopettajan koulutukseen kuuluvissa opetettavien aineiden perusopinnoissa.

Lehtorin virkaa vastaavaan erityisluokanopettajan virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on kelpoisuus peruskoulun vastaavaan opettajanvirkaan ja joka on tutkinnossa tai erillisinä suorittanut erityisopetuksen erikoistumisopinnot tai erityispedagogiikan erikoistumiskurssin taikka vähintään 15 opintoviikon laajuisen opintokokonaisuuden erityispedagogiikassa.

Erityisopettajan virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut:

1) kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon erityiskasvatuksen koulutusohjelman mukaan tai erityispedagogiikan koulutusohjelman erityisopettajan suuntautumisvaihtoehdon mukaan;

2) humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon tai muun korkeakoulututkinnon sekä lisäksi erilliset erityisopettajan opinnot tai erityisopettajan tutkinnon;

3) kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon luokanopettajan koulutusohjelman mukaan taikka peruskoulun luokanopettajan tai kansakoulunopettajan tutkinnon sekä erilliset erityisopettajan opinnot tai erityisopettajan tutkinnon; tai

4) kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon luokanopettajan koulutusohjelman mukaan tai peruskoulun luokanopettajan tutkinnon taikka kansakoulunopettajan tutkinnon ja luokanopettajan koulutukseen kuuluvat erikoistumisopinnot erityisopetuksessa sekä vähintään 20 opintoviikon laajuiset erilliset erityisopettajan opinnot.


125 §

Erityisluokanopettajan ja erityiskoulun rehtorin viran haltija, jolla on oikeus eläkkeeseen ennen 1 päivää heinäkuuta 1989 voimassa olleiden säännösten mukaan 55 vuotta täytettyään, on velvollinen eroamaan virastaan heinäkuun 31 päivänä sinä kalenterivuonna, jolloin hän täyttää 60 vuotta, jollei kunta anna hänelle oikeutta pitempään virassa pysymiseen.

134 §

Peruskoululain 74 §:n 2 momentissa tarkoitettuja oppilasta koskevia asioita ovat:


135 §

Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee:

1) valinnaisaineeksi valitun aineen vaihtamista toiseksi aineeksi;

2) toisessa koulussa aloitetun kielen vaihtamista toiseksi kieleksi;

3) oppilaan arvostelua ja vuosiluokalta siirtämistä;

4) poissaololuvan myöntämistä oppilaalle; sekä

5) oppilaan kurinpidollista ojentamista määräaikaista erottamista lukuun ottamatta.

148 §

Jos muu henkilö kuin peruskoulun oppilas haluaa suorittaa erityisessä tutkinnossa peruskoulun oppimäärän tai osan siitä ja sen perusteella saada todistuksen, tulee hänen ilmoittautua asuinpaikkansa yläasteen piirin peruskoulun johtajalle. Kuulustelun toimittavat johtajan määräämät opettajat. Jos kuulusteltavan tiedot ja taidot vastaavat peruskoulun oppimääriä, johtaja antaa hänelle siitä todistuksen tai päästötodistuksen. Kuulusteltavan tulee saadakseen todistuksen peruskoulun oppimäärän suorittamisesta osoittaa saavuttaneensa peruskoulun yläasteella vaadittavat tiedot äidinkielessä, vieraassa kielessä, toisessa kotimaisessa kielessä, historiassa, yhteiskuntaopissa, matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa ja maantiedossa.


151 §

Peruskouluun voidaan ottaa opetusharjoittelijaksi peruskoulun tai lukion opettajaksi opiskeleva henkilö. Harjoittelijalla tulee olla valvova opettaja.

153 §

Opetusministeriö myöntää luvan sellaisen peruskoulun yleiseksi kehittämiseksi tarpeellisen kokeilun järjestämiseen, joka edellyttää poikkeamista peruskoululain ja tämän asetuksen säännöksistä sekä niiden nojalla annetuista määräyksistä. Kokeiluun, joka edellyttää poikkeamista opetussuunnitelman perusteista, luvan myöntää opetushallitus. Kokeilussa tulee noudattaa opetushallituksen hyväksymää kokeiluohjelmaa.

156 a §

Henkilö, jonka kelpoisuus peruskoulun lehtorin virkaan määräytyy 156 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, voi kelpoisuusvaatimukseksi säädetyn koulun opetuskielen tutkinnon asemesta osoittaa koulun opetuskielen hallinnan 94 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Vieraskielisessä opetuksessa noudatetaan, mitä 94 §:n 1 ja 7 momentissa säädetään.

Henkilöllä, jonka kelpoisuus peruskoulun lehtorin virkaan määräytyy 102 §:n 4 momentin tai 156 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, on kelpoisuus peruskoulun lehtorin virkaan siihen kuuluvien aineiden opintojen osalta myös silloin, kun hän on suorittanut arvosanan cum laude approbatur virkaan kuuluvissa aineissa, kuitenkin enintään kahdessa, siten kuin valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista annetussa asetuksessa virkaan kuuluvien aineiden osalta säädetään.

Henkilöltä, jonka kelpoisuus peruskoulun lehtorin virkaan määräytyy 156 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, ei vaadita kelpoisuusvaatimukseksi säädettyä yhden tai kahden lukukauden opetusharjoittelua normaalilyseossa eikä arvosanaa approbatur kasvatustieteessä tai kasvatus- ja opetusopissa taikka kasvatusopin virkatutkinnossa, jos hän on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot tai hänellä on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus.

Henkilöllä, jonka kelpoisuus peruskoulun lehtorin virkaan määräytyy 156 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, on kelpoisuus peruskoulun lehtorin virkaan, vaikkei hän olisi suorittanut kouluhallinnon tutkintoa, mikäli hän täyttää viran muut pätevyysehdot.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Sen estämättä, mitä 1 §:n 3 momentissa säädetään, tulee valtioneuvoston koulujärjestelmän perusteista annetun lain nojalla antamia määräyksiä kuntien yhteistoiminnasta peruskoulun yläasteen opetuksen järjestämisestä noudattaa, kunnes valtioneuvosto hakemuksesta muuttaa määräyksiä. Mikäli kunnat ovat yksimielisiä niitä koskevan yhteistoimintamääräyksen purkamisesta, riittää kuitenkin, että kunnat ilmoittavat asiasta opetusministeriölle. Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleessa 95 §:ssä tarkoitetun kouluhallinnon tutkinnon ylimmän ja keskimmäisen arvosanan suorittaneelta henkilöltä ei vaadita opetushallinnon tutkinnon suorittamista. Lisäksi noudatetaan, mitä peruskouluasetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (176/91) voimaantulosäännöksen 4 momentissa säädetään.

Edellä mainittua 3 momenttia sekä asetuksen 95 §:ää, 96 §:n 2 momenttia, 97 §:n 1 momentin 3 kohtaa, 102 §:n 1-3 ja 5 momenttia, 103 §:n 1-3 momenttia ja 156 a §:ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1995. Siihen saakka niiden sijasta sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lisäksi tällä asetuksella kumottua 97 §:n 3 momenttia sovelletaan vuoden 1994 loppuun. Asetuksen 95 §:ssä tarkoitettu opetushallinnon tutkinto voidaan kuitenkin säännöksessä mainituin tavoin järjestää ja hyväksyä koulu- hallinnon tutkinnon korvaavaksi suoritukseksi jo vuoden 1993 alusta.

Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Opetusministeri
Riitta Uosukainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.