820/1992

Annettu Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1992

Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Opetusministerin esittelystä säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (705/92) nojalla:

1 luku

Käyttökustannukset

1 §
Yksikköhinnat

Peruskoulun, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen yksikköhinnat lasketaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) 12-14 §:ssä tarkoitettuna vuonna siten, että oppilasta kohden ylläpitäjittäin laskettua opetuksen laskennallista tuntimäärää verrataan asianomaisesta oppilaitosmuodosta ylläpitäjälle oppilasta kohden aiheutuneisiin kustannuksiin. Näin saaduista tiedoista lasketaan regressioanalyysillä oppilasta kohden lasketun opetuksen laskennallisen tuntimäärän ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräinen valtakunnallinen riippuvuus, josta oppilaitoksen ylläpitäjän oppilasta kohden lasketun opetuksen laskennallisen tuntimäärän perusteella määrätään valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta ottaen huomioon, mitä jäljempänä tässä pykälässä sekä 2 ja 3 §:ssä säädetään.

Opetuksen laskennallisesta tuntimäärästä säädetään erikseen. Jos peruskoulun ja lukion oppilasta kohden laskettu opetuksen laskennallinen tuntimäärä on suurempi kuin 3, mainitun tuntimäärän ylittävästä osuudesta otetaan huomioon 3/8.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu opetuksen laskennallisen tuntimäärän ja kustannusten välinen riippuvuus lasketaan sen vuoden opetuksen laskennallisella tuntimäärällä, jolta kustannustiedot kerätään. Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta määrätään yksikköhinnan määräämisvuoden syyskuun 10 päivän opetuksen laskennallisen tuntimäärän mukaan.

2 §
Asukastiheyskerroin

Peruskoulun ja lukion yksikköhintaa laskettaessa 1 §:n mukaan laskettua markkamäärää korotetaan niissä kunnissa, joiden asukastiheys maaneliökilometriä kohden yksikköhinnan määräämisvuoden alussa on alle 5, kunnan asukastiheydestä riippuvalla kertoimella, joka kuvaa oppilasta kohden laskettavan valtionosuuden laskennallisen perusteen ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten välistä keskimääräistä eroa näissä kunnissa. Korotusta vastaavat kokonaiskustannukset jaetaan koko maan oppilasmäärällä ja saatu osamäärä vähennetään oppilasta kohden määräytyviä yksikköhintoja laskettaessa.

3 §
Yläastekerroin

Peruskoulun yksikköhintaa laskettaessa korotetaan yläastetta ylläpitävien kuntien oppilasta kohden 1 §:n mukaisesti laskettua markkamäärää yläastetta ylläpitävien ja yläasteettomien kuntien oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräistä eroa vastaavasti. Korotusta vastaavat kokonaiskustannukset vähennetään kaikkien kuntien yksikköhintoja laskettaessa.

4 §
Kotikuntien maksuosuudet

Opetusministeriö määrää oppilaan kotikunnan maksuosuuden määrän perusteet oppilasta kohden ennalta seuraavaa vuotta varten viimeistään marraskuun 15 päivänä.

Ammatillista opetusta ja peruskoululain (476/83) 32 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta saavan oppilaan kotikunnan maksuosuuden laskemisen perusteena oleviksi oppilasta kohden laskettaviksi todennäköisiksi kustannuksiksi määrätään ylläpitäjälle tästä opetuksesta edellisen vuoden tilinpäätöksen mukaan oppilasta kohden aiheutuneet bruttomääräiset kustannukset tarkistettuna arvioidulla kuluvan ja seuraavan vuoden kustannustason sekä toiminnan laadun ja laajuuden muutoksella. Kotikunnan maksuosuutta määrättäessä ei kuitenkaan oteta huomioon opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitettuja kustannuksia lukuun ottamatta lain 51 §:n 2 momentissa tarkoitettuja vuokra-arvon pääomakorvauksia.

Peruskoululain 11 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa kotikunnan maksuosuus määräytyy siten, että 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hoitopäivää kohti laskettavalla markkamäärällä kerrotaan oppilaan hoitopäivien määrä.

5 §
Kotikuntien maksuosuudet toiminnan alkaessa

Ammatillisessa opetuksessa sekä peruskoululain 11 §:ssä ja 32 §:n 3 momentissa tarkoitetussa opetuksessa, jossa ei toiminnan aloittamisen vuoksi vielä ole käytettävissä 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua tilinpäätöstä, oppilaan kotikunnan maksuosuus määrätään asianomaisen oppilaitosmuodon keskimääräisten valtakunnallisten oppilasta kohden laskettujen todennäköisten kustannusten perusteella.

6 §
Oppilasmäärien laskeminen

Peruskoulussa, lukiossa ja iltalukiossa käyttökustannusten valtionosuus ja oppilaan kotikunnan maksuvelvollisuus määräytyvät syyskuun 10 päivän oppilasmäärätietojen mukaan. Peruskoululain 11 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa oppilaan kotikunnan maksuvelvollisuus määräytyy kuitenkin siten kuin edellä 4 §:n 3 momentissa säädetään. Iltalukion ja lukion iltalinjan oppilasmääriin lasketaan peruskoulun tai lukion koko oppimäärää opiskelevat oppilaat.

Ammatillisissa oppilaitoksissa käyttökustannusten valtionosuus ja oppilaan kotikunnan maksuvelvollisuus sekä musiikkioppilaitosten ammatillisessa opetuksessa oppilaan kotikunnan maksuvelvollisuus määräytyvät syyskuun 10 päivän ja tammikuun 10 päivän oppilasmäärätietojen mukaan. Oppilasmääriin lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoa suorittavat sekä jatkolinjalla ja talouskoulussa opiskelevat oppilaat. Vähintään lukukauden mittaisessa harjoittelussa olevia oppilaita ei oteta lukuun oppilasmääriä laskettaessa.

Maksullisena palvelutoimintana järjestettävään opetukseen osallistuvia oppilaita ei oteta lukuun oppilasmääriä laskettaessa.

7 §
Oppilasmäärien laskentapäivän soveltaminen

Valtionosuus ja kotikunnan maksuosuus määräytyvät:

1) edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun laskentapäivän oppilasmäärätietojen mukaan oppilasmäärän laskentapäivää edeltävän heinäkuun alusta; sekä

2) edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun syyskuun laskentapäivän oppilasmäärätietojen mukaan oppilasmäärän laskentapäivää edeltävän heinäkuun alusta ja tammikuun laskentapäivän oppilasmäärätietojen mukaan mainitun tammikuun alusta.

Jos 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu opetus ulottuu useammalle kuin yhdelle laskentapäivälle, eikä opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä ilmeisesti edellytä, jätetään tällaiseen opetukseen osallistuvat oppilaat pois opetuksen päättymistä edeltäneen laskentapäivän oppilasmäärästä.

8 §
Oppilasmäärien ilmoittaminen

Peruskoulun, lukion, iltalukion, ammatillisen oppilaitoksen ja musiikin ammatillista opetusta järjestävän musiikkioppilaitoksen ylläpitäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle oppilaitosmuodoittain laaditut ja henkilötunnuksin varustetut oppilasluettelot seitsemän päivän kuluessa oppilasmäärän laskentapäivästä. Oppilaitoksen ylläpitäjäkunnan omien oppilaiden osalta ilmoitetaan kuitenkin vain oppilasmäärät.

Valtionapuviranomainen ilmoittaa oppilaiden kotikunnille muualla koulua käyvien oppilaiden määrät oppilaitoksittain ja ylläpitäjittäin 40 päivän kuluessa oppilasmäärän laskentapäivästä.

Valtionosuus voidaan jättää myöntämättä niiden oppilaiden osalta, joita ei ole ilmoitettu valtionapuviranomaiselle 1 momentin mukaisessa määräajassa. Tällöin oppilaan kotikunnalla ei myöskään ole maksuvelvollisuutta.

9 §
Asutusrakenneryhmitys

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 15 §:n, 18 §:n 1 momentin ja 23 §:n 2 momentin mukaisia yksikköhintoja laskettaessa kunnat jaetaan asukastiheytensä perusteella viiteen asutusrakenneryhmään seuraavasti:


asukastiheys maaneliö-             asutus-
kilometriä kohden                  rakenne-
yksikköhinnan mää-                 ryhmä
räämisvuoden alussa

              enintään   2         1
yli   2 mutta enintään   5         2
yli   5 mutta enintään  15         3
yli  15 mutta enintään 100         4
yli 100                            5

Edellä 1 momentista poiketen kunnat, jotka valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/81) 9 §:n nojalla määrännyt saaristokunniksi, kuuluvat 1 asutusrakenneryhmään.

10 §
Oppilaan kotikunta

Valtionosuutta ja oppilaan kotikunnan maksuosuutta määrättäessä oppilaan kotikunnalla tarkoitetaan kuntaa, jossa oppilaalla on väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka oppilasmäärän laskentapäivää edeltävän elokuun 1 päivänä.

2 luku

Perustamishankkeet

11 §
Valtionosuuden hakeminen

Perustamishankkeen valtionosuutta koskevat opetusministeriölle osoitetut hakemukset tulee toimittaa lääninhallitukseen sen vuoden loppuun mennessä, joka edeltää sitä vuotta, jonka talousarvion perusteella valtionosuutta haetaan myönnettäväksi.

Hakemukseen on liitettävä arvio hankkeen toteuttamisajankohdasta sekä perusteet, joilla kahden tai useamman kunnan yhteiseen hankkeeseen myönnettävä valtionosuus jaetaan kuntien kesken.

12 §
Hankkeen aloittaminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun uudisrakennuksen perusmuurin valaminen tai muun perustuksen rakentaminen taikka muutos- ja peruskorjaustyöhön liittyvät purkutyöt tai pysyvien rakenteiden teko on aloitettu.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettu tilojen hankinta sekä pykälän 3 momentissa tarkoitettu irtaimen omaisuuden hankinta katsotaan aloitetuksi, kun hankintaa koskeva sitova sopimus on tehty.

13 §
Hankeselvitys

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 33 §:ssä tarkoitetussa hankeselvityksessä tulee olla:

1) selvitys hankkeen aloittamis- ja valmistumisajankohdasta;

2) selvitys hankkeen rakennuskustannuksista ja hankkeeseen liittyvän irtaimen omaisuuden hankintakustannuksista;

3) rakennushankkeen pääpiirustukset; sekä

4) hankkeen toteutunut tila- ja hankintaohjelma.

14 §
Kustannustason määräytyminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 3 momentissa tarkoitettu hankkeen hintataso ja 29 §:n 3 momentissa tarkoitettu yksikköhintojen kustannustaso määräytyvät rakennuskustannusindeksin perusteella. Lain 26 §:n 3 momentissa tarkoitetun irtaimen omaisuuden osalta hankkeen hintataso määräytyy kuitenkin muun vastaavan indeksin perusteella.

15 §
Valtionapuviranomainen

Läänin liikuntalautakunta on valtionapuviranomainen perustamishankkeiden valtionavustuksia koskevissa asioissa sen mukaan kuin valtioneuvosto päättää.

3 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

16 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

17 §
Peruskoulun ja lukion yksikköhinnat vuonna 1993

Vuodelle 1993 valtionosuuden perusteena olevat peruskoulun ja lukion yksikköhinnat määrätään 1 §:n 3 momentista poiketen vuoden 1992 syyskuun 10 päivänä voimassa olevien säännösten mukaisen enimmäistuntimäärän mukaan.

18 §
Ammatillisten oppilaitosten yksikköhinnat vuonna 1993

Ammattioppilaitosten, kauppaoppilaitosten, koti- ja laitostalousoppilaitosten sekä maatalousalan oppilaitosten yksikköhinnat vuodelle 1993 porrastetaan oppilaitosten koon perusteella siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 52 §:n 1 momentissa säädetään. Yksikköhinnan tulee tällöin olla vähintään 75 prosenttia samaan oppilaitosmuotoon kuuluvien oppilaitosten keskimääräisistä oppilasta kohti lasketuista kustannuksista.

19 §
Kotikuntien maksuosuudet vuonna 1993

Kotikunnan maksuosuuteen peruskoululain 11 §:ssä ja 32 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksesta aiheutuneisiin käyttökustannuksiin ei vuoden 1993 osalta sovelleta 4 §:n 1 momenttia. Kotikunnan maksuosuus lasketaan kuitenkin 4 §:n 2 ja 3 momentin mukaisesti.

Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Opetusministeri
Riitta Uosukainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.